Vapaa kuvaus

Aloituksia

368

Kommenttia

1267

  1. Menin ostoskeskuksen parkkiin tarkoituksena ajaa sieltä ulos alle tunnin päästä. Myöhästyin 4 minuuttia ja maksoin 1.40€. Kysyin hintaa kerran, joka on eka tunti ilmainen. Menin infotiskille, jossa ei ollut ketään. En ollut varma miksi minua laskutettiin. Soitin intercomiin ja pyysin saada puhua jonkun kanssa parkkeeraamisesta kanssa. Nuori mies toisteli autoritaarista rutiinia "he ovat todennäköisesti muissa työtehtävissä" eikä suostunut keskustelemaan tapaamisesta. Sen sijaan hän sanoi robottimaisesti "voinko minä auttaa jotenkin". On totta, että hänen tehtävänsä on puhua parkkeeraamisesta, mutta yritin saada paremman hallinnan heidän auktoriteetin leikkimisestään ja saada aitoa keskustelua tapaamalla. Sanoin, että älä älä väittelemään kanssani. Hän toisti "mutta...". Seuraavaksi paikalle kutsuttaisiin tietty vartijat "aggressivisen" sävyn verukkeella, jolla hän vahvistaa sosiaalista rooliaan yläarvoisena. En kuitenkaan huutanut vaan kyseenalaistin sen. Paikalle tuli pysäköintifirman työntekijä ja sain kuulla ylittäneeni ajan 4 min. Aiemmin samassa hallissa ajoin portille tietämättä maksujuttua ja intercomissa nuori nainen töksäytti "olet ajanut maksulliseen halliin" ihan niin kuin olisin joko 1. varas tai 2 tyhmä. Auktoriteettini ei riittänyt maksusta kyselemiseen vaan sosiaalisesti normina oli hiljaa maksaminen
  2. Jätin soittopyynnön toimihenkilöiden verohallinnon palvelunumeroon ja saadessani takaisin soittopyynnön aloitin puheeni rennosti "joo, mä on maksanu ton" ja sitten keskeytin lauseen ja sanoin "otaksä mun henkkarin"?

    Tyttö sanoi, no niin, ja MITÄ asia koskee.

    Kerroin, että en ensin löytänyt maksulinkkiä alville, mutta se olikin maksa oma-aloitteisia veroja alla.

    Tyttö kysyi "onko sinulla... siis jotain sellaista, että haluat neuvontaa sen maksamiseen?

    Vastasin, että no kun jätin soittopyynnön ennen kuin löysin maksulinkin.

    Tyttö sanoi "eikö sinulla siis olekaan mitään asiaa tänne"?

    Vastasin tylysti, että mitä jos minä sanon niin, että olen jo löytänyt maksulinkin, niin mitä sinä luulet!?

    Tyttö vastasi, "niin?"

    Vastasin niin ja paiskasin luurin korvaan.

    Hän yritti opettaa minua asioimaan ja puhumaan muodollisesti niin kuin auktoriteetti sen sijaan, että hän seuraisi juttua ja olisi esimerkiksi iloinen siitä, että asiakkaan asia on ratkennut.