liekko
Opin kuusikulmiot isoäidin neliöiden sukulaiset. Tällainen villatakki tuli. On jämälangoista joten värikkyyttä piisaa.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia48 aloitusta · 3203 kommenttia
- Minä arvostan Hillaa ja kaikkia jotka jaksavat ylläpitää ketjuja jotka ovat monelle yksinäiselle tärkeä henkireikä.
Ei ole mukavaa kun saa kuraa niskaansa vaikka ei ole tehnyt mitään ansaitakseen sellaista.
Ihmettelen miksi ei anneta ketjun olla ja ihmisten kertoilla asioistaan. Jos ei tykkää niin Suomi24 löytyy hirveä määrä vaihtoehtoja joista voi löytyä itselle sopiva.
Minä ainakin pysyttelen poissa paikoista joissa tunnen oloni häiriintyneeksi.
En tarkoita että aina pitää olla samaa mieltä kaikesta, sellainen ei olisi aitoa.
Voi kertoa eriävän mielipiteensäkin ihan nätisti ja loukkaamatta.
Minäkin tässä neuvon muita vaikka en taatusti ole täydellinen , en edes hyvä.
Mutta tuollaisia ajatuksia tuli mileen kun lueskelin ketjua. - En säästynyt minäkään flunssalta.
Nenä vuotaa kuin olis hana aukaistu ja kurkku on kipeä. Neneä ei ole tukossa mutta kirkasta vetistä eritettä tulee hirveästi.
Mutta pitää pätkötellä sängyssä kissa kainalossa, ei ole mihinkään kiirettä.
Keskiviikkona pitäisi menää näyttämään jalkaa fysioterapeutille. En ole ollut tyytyväinen jalan hoitamiseen. Vaikuttaa että lääkäreitä ei kiinnosta mummon jalat, kunhan saavat äkkiä käsistään pois.
NS terve jalka kärsi siitä kun joutui kovalle rasitukselle toisen jalan akillesjänteen revettyä.
Siinä on tekonivel ja nyt on nyt paljon kipeämpi kun viottunut toinen jalka.
Katsotaan nyt miten jatkossa fysioterapeutin kanssa.
Vietetään hiljaista mökkielämää, mökki on lämmin kuin linnunpesä kun muistaa lämmittää.
Kaveri tuo puita käydessään sisälle niin ei tarvitse kantaa.
Lunta satelee ja mökkitie on peilikirkkaassa jäässä. Pelottaa ajella terkkarille keskiviikkona. Tie on ikeasti vaarallinen, saisivat lanata tai edes hiekottaa.
Tien varrella on useita asuintaloja missä on vakituiset asukkaat heidän on ajeltava töhin joka päivä. - Samaa mieltä Eliaana.
Tämä palsta on hyvä paikka kertoa mikä mieltä painaa. Anonyymisti tai nikillä. Ei nikkikään ole oikea nimi, voi vain tunnistaa kirjoittajan.
Jos on ilkeilyjä niin ainakin minä olen oppinut sivuuttamaan. Palsta kasvattaa myös sietokykyä.
Muistan aikoinaan kun sain ilkeää palutetta 60+ sivulla eräältä kirjoittajalta niin oli päivä pilalla. Nykyisin korkeintaan poistuisin vähäksi aikaa jos noin kävisi. Tai sitten jättäisin huomioimatta.
Kirjoitan nikillä koska haluan vastata kirjoittjille niin että keskustelussa ymmärtää kuka vastaa mihinkin kommenttiin. - Minäkin yleensä kirjoitan vain itsestäni. Joskus maailman tapahtumista.
Ollaan oltu kissan kans mökillä jo kolmatta viikkoa yhtä soittoa.
Kaveri käy viikonloppuna, tuo puita sisälle että ei tarvitse kantaa kipeällä jalalla.
Kissakin odottaa kaveria, kai sillä on kalenteri korviensa välissä kun alkaa seurata Perjantaisin ikkunasta joko tulee.
Esittää välinpitämätöntä kun saapuu, johtuu siitä kun aina välillä lähtee kissan luota.
Kun viettää paljon aikaa yksin niin muodostuu kupla joka on ikioma maaima.
Onneksi tykkään olla yksin, lähtisin ihmisten ilmoille jos alkakisi liikaa masentamaan. Olen kokeillut kaikenlaisia harrastuksia, mutta eivät ole minun juttuni.
Vieläkin pähkäilen sitä millaista on elää täysillä, tähän ikään en ole sitä selvittänyt itselleni.
Aina vain harvempi asia kiinnostaa, johtuu varmaan siitäkin kun en ole ollut kunnossa pitkään aikaan.
En ole ennen nukkunut päikkäreitä, nyt sekin on tullut tavaksi. Näen kummia selkounia kun olen unen ja valveen rajamailla.
Kyllä kaikki muuttuu kun alkaa lumet sulaa mökin nurkilta ja päästään istumaan ulos kissa sylissä ja virkkaus kädessä.
Tämä talvi on ollut rankka, mutta odotan että paremmaksi kaikki muuttuu... - Just noin. Minä olen ajatellut että en tule yhtään paremmaksi sillä että painan jotain ihmistä alas siksi että en oikein pidä hänestä.
- Minulla oli sapikivet hyvin nuorena, leikattiin parikymppisenä, sukuvika.
Kävin lääkärissä, vatsahermot kuulemma reistailivat ja sain jotain rauhoittavia.
Ihmettelin kuinka vatsahermot voi aiheuttaa noin kamalat kivut.
Naisilla voi sydänoireet tuntua närästyksenä ja epämääräisinä ylävatsan kipuina. - Pitääkin katsoa on Kellokosken prinsessa äänikirjana, saattaisi olla mielenkiintoinen.
- Eipä ole juuri salattavaa, jos on, en niistä puhu enkä kirjoita.
Jokaisella on jotain mitä haluaa pitää omana tietonaan. Ainakin minulle on sattunut kömmähdyksiä joita häpesin nykyisin olen enemmän huvittunut.
Sairaalassa ollessa tulee puhuttua asioistaan, mitä se haittaa kun ei kerro nimillä.
Kun pääsee 80+ kunnioitettavaan ikään, huomaa että hyvin harva asia on kovin tärkeä. Varsinkin sellainen mitä ihmiset minusta ajattelee.
Tärkeintä on perhe ja terveys.
Jalka antaa jo kävellä, mutta ei kestä paljonkaan rasitusta. Kysyin lääkäriltä että miten kauan menee parantuessa niin ainakin vuosi kuulemma menee.
Onhan tämä pyörätuolin jälkeen jo edistystä.
Tämä on keskustelupalsta jossa kerrotaan omasta elämästä tai maailman tapahtumista ym...
Jokainen ymmärtää että ei kannata kertoa kenestäkään tunnistettavasti. - Kun mietin miten moni ikäiseni on jo mennyt tuonpuoleiseen olen onnellinen että saan elää ja toivottavasti nähdä taas yhden kesän.
- Ikuinen ikävä synnyinseudulle.
- Teen makkarakastiketta silloin tällöin. Ruskistan makkaranpalaset uunissa ja lisään ruskeaan kastikkeeseen.
Maustan kastikkeen sipulilla, valkosipulilla, vähän ciliä ja mustapippuria.Lihaliemikuutio lisäksi. - Eivät muuten perustelleet kun nopeampi hoitaa ruokailu. Ei hänellä ollut vaikeuksia pureskelussa kun syötin normaalia ruokaa.
Sanoin sata kertaa että hampaat suuhun, ei auttanut. - Eivät muuten perustelleet kun nopeampi hoitaa ruokailu. Ei hänellä ollut vaikeuksia pureskelussa kun syötin normaalia ruokaa.
Sanoin sata kertaa että hampaat suuhun, ei auttanut. - En osaa nukkua kenenkään vieressä.
Avioliiton alussa nukuttiin hetekalla vierekkäin.
Miehen kanssa oli vuosikymmeniä eri makuuhuoneet. Lppuaikana oli hoitosuhde, kun mies oli vuodepotilas.
Minulla on ollut hyvä kaveri, onneksi minulla on kaksi makuuhuonetta, harvoin viitsin lähteä keverin luo. käymään Meillä on aika pitkä välimatka joten hän ajaa mieluummin minun luokseni kun on parempi kuski. On vielä työelämässä joten vain viikonlaoput ja lomat on hänelle vapaata.
Meillä on kaverin kanssa 100% yhtesymmärrys ja luottamus. Rakkauttakin on, mutta ei se vaadi yhteistä makuuhuonetta.
Me ollaan erilaisia , suodaan kaikille sellainen elämä mikä kullekin on parasta.
Kirjoitinkohan liian avoimesti? Mitäpä tuosta :) - Miehelleni alettiin syöttämään soseutettua ruokaa vuodeosastolla eikä laitettu proteesia suuhun. Hänellä oli yläproteesi ja pystyi ihan hyvin puremaan ruokansa.
Siksi kävin kerran päivässä syöttämässä joko lounas ruuan tai päivällisen, laitoin ensimmäsenä hampaat suuhun ja pyysin soseuttamatonta ruokaa.
Ei sanominen tehonnut, enkä viitsinyt alkaa riitelemään. - Löysin äänikirjana Tiibettiläinen kuolleiden kirjan. Kirjoittanut Guru Rimbochen.
Suomenkielisessä äänikirjassa on ensin valtava määrä selityksiä mitä alkuperäisen kielen sanat tarkoittaa.
Minusta heidän uskontonsa olisi minulle sopivampi kuin tämä meidän valtauskonto. Ostin Thaimaan reissulla Buddan patsaan ja seinävaatteen joten nekin on valmiina :)
En ole kuunnellut vielä kokonaan äänikirjaa. Tavallisessa kirjassa olisi kuviakin, ne puuttuvat.
Todellisuudessa en varmaan höyrähtäisi mihinkään uskontoon. Mutta olen hyvin kiinnostunut näistä asioista.
Sain immuniteetin uskontoihin lapsuuden ahdistavasta uskonnollisuudesta. Mutta mielenkiinto asioista voi olla perua lapsuuden kokemuksista.
Kiitos Dementer ja kaikkea hyvää sinnekin. - Toivotan paranemista Korppis.
Ei sitä tiedä mitä vastaan tulee, kaikkeen on vain sopeuduttava.
Pärjäät paremmin kuin minä pienemmän vaivan kanssa, varmaan on luonne kysymyskin.
Valitin kuinka vaikeaan on jalan kanssa.
Kun on ollut kohtalaisessa kunnossa ja äkkiä jouduin muutamaksi viikoksi pyörätuoliin, jalkaa ei saanut varata yhtään lattiaan.
Ovenpielet on maalattava kun opettelin pyörätuolikuskiksi.
Odotellaan kesää, taas tuli mieleen että sekin on liian lyhyt. - Minä aion etsiä käsiini tuon Kuolleiden kirjan, alkoi kiinnostamaan.
Saakohan sitä äänikirjana?
En juuri muuta tee kun kuuntelen äänikirjoja. Nyt kuuntelen Douglas Kennedyn "Toinen nainen" kirjaa. Alkoi vähän tahmeasti mutta onkin mielenkiintoinen.
Mökillä ollaan kissani kanssa, ei tahdo pakkanen hellittää, päivällä oli alle 10-asteen, nyt on pakkanen taas kiristymässä.
Olen lämmittänyt uunia joka päivä, puut on säästyneet kun oli pitkä tauko mökkeilyssä jalan takia. Nyt niitä kuluu kovaa vauhtia.
Mukavaa ja rauhallista elämää, tällaisesta tykkään. - Olen tyytyväinen. Pääsin pitkästä aikaa mökille. Nyt nautitaan elämästä kissani kanssa.
Oli monta kuukautta että en päässyt mihinkään kun akillesjänne katkesi.
Vihlaisi vain kovasti kun talutin pyörää ulos.
Paljasjalkakengät eivät olleetkaan niin hyvät leikelyille jaloilleni. - Viimeinkin päästiin mökille kissani kanssa. Kun lämmittää uunia niin tarkenee.
Nukun paljon paremmin täällä, on niin rauhallista.
Kaveri oli auttamassa siirtymisessä kun jalka ei vielä ole kunnossa vaikka parempaan päin on menossa.
Kysyin lääkäriltä että kuinka kauan tämä oikein kestää, sanoi että ainakin vuosi menee. Akillesjänteen katkeaminen ei ole pikku juttu.
Onneksi voin jo kävellä vaikka rasitus saa jalan turpoamaan ja kipeäksi.
Sain passin ja Keskiviikkona pääsee pankkiinkin, ei nykyisin pankkiinkaan mennä noin vain.
Tilit pitäisi avata uudelleen kun suljettiin murtautumisen takia,
Onneksi ei käynyt pahemmin, ehdin väliin.
Kun luen korppiksen vaikeuksista niin hänellä on ollut vaikeampaa, vaikka hänelläkin alkaa olla valoa tunnelin päässä.
Olen tyytyväinen kaikesta huolimatta. Mikäs tässä on ollessa lämpimän uunin vieressä. Kissa on uunin päällä.
Kissa oli pahalla päällä kun tultiin. Oli pakkasta 18-astetta, uuninpäällys jääkylmä vaikka mökissä peruslämpö oli päällä.
Onneksi on ei ole putket jäätyneet joten vesi tulee hanasta.
Oli mahtavaa kun saa ajaa autoa, kielsivät joksikin aikaa jalan takia. Olin harmissani kun piti aina pyydellä kuskia. Ajelin taxillakin aika paljon.
Nyt vasta huomasin kun ajelin mökille että ei ajokielto tullut turhaan vaikka epäilin. Jalkaan alkoi sattua ajaessa pidemmällä matkalla. Kauppareissulla sitä ei vielä huomaa.
Kiva lukea kuulumisa täältä nojatuolista :)