liekko

Vapaa kuvaus

Tämän kesän kukkasia.

Aloituksia

48

Kommenttia

3172

  1. En minäkään löydä muita hyviä puolia, paitsi yhden. Kun olisi tämä elämänkokemus ja kolmekymppisen fysiikka.
    Mutta kaikkea ei voi saada.
    Kun katselen käsivarsiania niin viime aikoina rappeutuminen on nopeutunut.
    Myös jalkakivut lisääntyvät koko ajan, toivottavasti jalat kestävät minun elinikäni ajan.
    Yleisesti ottaen, olen tyytyväinen elämääni kaikesta huolimatta.
  2. Luin jostain että alkava muistisairauskin tekee jotkut vihamielisiksi ja Agressiivisiksi.
    Ei sekaan asia ole pois suljettu 80+- ikäisiltä.
    Minuakin aikoinaan haukuttiin paljonkin 60+ 70+ palstoilla. Kai itsessänikin oli vikaa, en enää oikein muista. Siksi taisin vaihtaa nikkiäkin ainakin kahdesti. Enimmäkseen yksi henkilö oli mollaajana, en kerro kuka, hän kirjoitti nikillä oli mies.
    En nykyisin jaksa ollä äreä turhista, poistun jos en viihdy.
    Olen tykännyt käydä 80+ palstalla, täällä on monia mukavaia kirjoittajia.
    Anoissakin on, mutta en pysy kärryillä koska on sama henkilö joka kirjoittaa. Jos laittasi jonkun merkin vaikkapa viestin loppuun edes siinä ketjussa johon useamman kerran kirjoittaa niin minäkin tajuaisin.
  3. Ei kärsimys jalosta.
    Mutta olen huomannut että ei valita turhasta jos on kokenut todellisia vastoinkäymisiä.
    Olen myös kiitollinen kun elämä on ollut helpompaa.
    En ehkä olisi näin tyytyväinen tähän vaatimattomaan rauhalliseen elämääni jos en olisi nähnyt todella vaikeita aikoja.
  4. Lappfjärdissä ja Kristiinankaupungissa ym rannikopaikoissa on sukulaisia.
    Muistan Karlin (Kallen) joka puhui hoono soomi, hän oli isän siskon mies.
    Me naurettiin lapsena hänelle, ymmärsin ja puhuinkin suomen ja ruotsin sekamelskaa lapsena kun isän äiti mamma puhui siten. Pidin sitä selvänä suomenkielenä.
    Muistan kun Pohjois-Karjalinen tyttö tuli mukanamme kesälomalle isän kotipaikalle Isojoelle, hän alkoi itkeä kun ei ymmärtänyt mielestäni selvää suomea mitä mamma sanoi hänelle, kuten esimerkiksi: "Paas flikka se krinni kiinni".
    Olin jo oppinut siihen mennessä kunnon savonmurteenkin. Mutta ymmärsin myös mamman puhetta.
    En ole tutustunut aloituksessa oleviin asioihin. Kunhan kerroin tämän.
  5. On minunkin mökillä mikro, jääkaappi, pakastin, sähkö- ja puulämmitys. Kaikki muu paitsi ei suihkua, mutta on sauna ja kylmä vesi tulee sisään. Saunassa voi lämmittää vettä halutessaan, siksi en ole hommannut vedenlämmitintä.
    Jos haluan suhkuun niin kymmenen minuutin ajomatkan päässä on asunto missä on kaikki mukavuudet.
    Ajattelin hommata suihkun ja lämpimän veden mutta se on jäänyt kun olen pärjännyt näinkin.
    Näillä kymmenillä en enää ala remontteihin. Tehköön jälkikasvu sitten jos haluavat.
    Nämä asunnot eivät ole mitään kalliita, mökki on vaatimaton ja kolmioni ei mene kaupaksi edes halvalla. Meidän kulmilla asunnot eivat tee kauppaansa. Mutta ei ole minun murheeni, olen tyytyväinen näin.
    En ota mökkiä työleirinä. En vain tee mitään jos en jaksa.
    Kaveri kantaa puita sisään käydessään vaikka voisin vielä tehdä sen itsekin.
    Olen onnekas että hän on niin huolehtivainen, tänäänkin kaupassa otti heti kassit kantaakseen ja osti osan tavaroista vaikka sanoin että ei tarvitse.
    Meillä on hyvä kumppanuus ja luottamus. Hän asuu kauempana mutta tulee aina viikonloppuisin. On vielä töissä.
    Moni voisi ihmetellä kumppanuuttamme, se on vain luottamusta ja yhdessä viihtymistä. Hän tykkää käydä minun ja kissan luona, se on hyvä asia meille ja varmaan hänellekin.
  6. Suurin osa on mennyttä, tiedän.
    Ihan totta elämme loppuelämää, nyt pitää olla viimeinkin itsekäs jos vielä on voimia siihen.
    Tehdä elämästä mahdollisimman mielekäs.
    En tarkoita itsekkyydellä sitä että unohtaisimme läheisemme, vaan sitä että ajattelemme myös itseämme mikä ikäisltämme naisilta varsinkin, on jäänyt kaikkien muiden tarpeiden varjoon.
    Mutta jokaisella on oma historiansa ja omanlaisensa elämä, lisäksi terveyden rajoitteet, ei ole yhtä konseptia loppuelämän varalle.
    Olen varmaan onnekas kun sanon lähes joka aamu:" Kiitos kun saan elää".
    Elämäni on ollut vaikea, ehkä liiankin vaikea, onneksi nyt tunnen vain kiitollisuutta kun elän parasta aikaa elämässäni.
  7. Olen ollut Toukokuusta lähtien mökilläni.
    Ei ole hätää. Tilasin puita valmiiksi pilkottuina, on myös lämpöpatterit, kylmä vesi tulee hanastaja on kemiallinen wc.
    Teen pihatöitä vain sen verran kun kuntoni antaa myöten, useimmiten en mitään.
    Piha on kohtalaisessa kunnossa kun on kaveri joka huolehtii raskaimmista hommista.
    Hän käy tervehtimässä minua ja kissaani viikonloppuisin.
    Käyn keskustan asunnolla pyykillä ja joskus muutenkin kuten suihkussa ja saunassa. Siellä on sähkösauna, helpompi lämmittää.
    Onneksi sain 80-vuotislahjana vielä viideksi vuodeksi ajokortin.
    Tyttären perhe käy siellä usein, olen sanonut että voitte olla ihan vapaasti.
    Olen puhunut talveksi keskustaan muuttamisesta koko ajan, mutta aina siirrän sitä myöhempään.
    Nytkin on ensilumi maassa ja vähän pakkasta mutta mökki on lämmin kun poltin puita uunissa, ei tarvitse lämmittää joka päivä kun on iso uuni joka on pitkään lämmin.
    Ei minulle tuota tuskaa jättää mökillä asuminen, mutta olen täällä kun vielä pystyn. Tiedän että aika on rajallista.
  8. En ole kovin hyvä missään, kohtalainen, ihan ok. ruuanlaittaja ja käsitöiden tekijä.
    Hyvänä asiana pidän itsessäni sitä että en enää hermostu herkästi ja en ole yhtään katkera.
    Kai elämä on opettanut mikä on todella tärkeää.
  9. Ajatten myös päivittäin kuolemaa. Pidän sitä lempeänä armahtajana jos ei enää jaksa. Olen nähnyt kun mieheni oli todella kauan ihan hoidettavissa. Poikamme kovissa kivuissa ja tukehtumaisillaan syövän loppuvaiheessa.
    Se rauha joka heistä näkyi kun kuolema armahti sai kaikki pelot katoamaan.
  10. Kuolema tuli luonnolliseksi osaksi elämää kun menetin poikamme syövälle.
    En pelkää kuolemaa, mutta silti on vielä elämänhalua.
    Kipuja ja vaivoja on päivä päivältä enemmän, mutta särkylääkkeiden ja särkyvoiteiden avulla saan nukuttua.
    Silti tuntuu että elämä on huijannut minua, mennyt niin nopeasti pitkälle vanhuuteen että en ole pysynyt perässä.
    Hyväksyn että olen vanha, pakkohan se on, mutta toivoisin vielä muutaman kevään mökilläni.
    En kadu juuri mitään, kaikki mitä on elämän varrella tullut tehtyä on tehty sen aikaisen tarpeen mukaan. virheitä olen tehnyt, mutta eipä niille enää mitään voi.
    Joskus nauran itselleni kun en tajua korkeaa ikääni, teen hommia niin että nivelet ja selkä ovat ihan lopussa.
    Akillesjänteen katkeaminen sai rauhoittumaan, se ei taida koskaan parantua ennalleen.
    Jaksamista kaikille teille. <
  11. Kiitos <3 Minusta on aina tuntunut kuin täällä olisi ystäviä minulle joka olen vahemmiten aina vain enemmän viihtynyt yksin kissoineni. Nyt harkitsen kylille lähtöä, mutta niin olen sanonut jo pitkän aikaa, veljelleni nauroin tänään kun soitti että varmaan joulunakin olen vielä täällä lumen keskellä.
  12. Nyt muistankin. Löin tosiaankin pääni aika kovasti.
    Minun virhettäni oli että en kertonut heti nikin vaihtoa, taisin vaihtaa siksi että tunsin jostain syystä oloni häirityksi entisellä nikillä.
    Siitä on pitkä aika, olin jo unohtanut koko asian, en nytkään ole ihan varma siitä miksi nikin vaihdoin. On sinulla hyvä muisti, kuin partaveitsi. :)
  13. Mistähän tuo juuei tuli, juuri oli tarkoitus.
  14. Nykyisin käyn harvoin netissä. Äänikirjat vievät enemmän aikaani.
    Kun avaan koneen katson aina Hillanin ketjun. Puhelimella en viitsi sivuja juuei avata.
    Minullakin on ollut monta nikkiä, auli-auli ja mielikkimummo, voi olla muitakin jotka olen unohtanut. Mielikkimummo taitaa olla vieläkin voimassa, salasanan olen unohtanut mutta sen voi kyllä uusia.
    Sain paljon nuhteita kun vaidoin nikkiä, eihän siinä mitään luvatonta ole.
    Nyt en näillä näkymin vaihda enää, tai mistäpä tuon tietää....
    Oli mieleisiä vieraita viikonloppuna, tytär ja vävy kävivät.
    Mukavaa viikonloppua kaikille.
  15. Minulla on kissa. Niin laiska että katsoi vierestä kun hiiri söi sen ruokakupilla.
    Rohkea hiiri,
    Mökille on tullut tavallista enemmän hiiriä tänä syksynä.
  16. Kyllä nauratti. Tietenkään sellaisia ei naurata joilla on ollut perheenä tai henk.kohtaisesti alkoholin kanssa ongelmia.
    Varsinkaan Knihtilä ei välittänyt tippaakaan miltä näytti, oli tosi aito roolissaan.
  17. Minulle tulee kirjoitusvirheitä enemmän kuin ennen. Osa johtuu näppäimistöstä, ei tykkää ottaa kaikkia kirjaimia jos ei kiinnitä kunnolla huomiota.
    81-vuotta tuli Elokuussa täyteen, toivon että suotte minulle virheet.
  18. Ei sukunimi ole rantasipi, koulukaverit väänsvät sen sukunimestäni. En nyt ala kertomaan sukunimeäni.
    Nauratti kun kanikeitto ei ole vielä ollut kirjoitusvirheideni joukossa.
  19. En enää kirjoita ruuasta. Viimeksi sotkin kanakeiton ja kalakeiton.
    Ratasipiksi minua haukuttiin koulussa sukunimeni takia. Oliskohan jäänyt alitajuntaan.
  20. Olet ihailuni ja kunnioitukseni arvoinen ihminen.
    Minä en enää viitsi edes vieraita kun hyvin valikoivasti. Jaksaisin ehkä, mutta ehkä erakkomainen luonteeni ja väsyminen omaishoidon aikana on saanut varovaiseksi kontakteissa.
    Hienoa että kaltaisiasi ihmisiä on, olet todella tärkeä muistisairaalle lähimmäisellesi.
    21. 1 / 159
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt