Pauke84

Vapaa kuvaus

Etäläsuomesta

Aloituksia

7

Kommenttia

395

  1. Oho, kirjautuminen oli unohtunut, mutta allakirjoitetaan kuitenkin omaksi tekstiksi.
  2. SFS6000 lukeneena joskus aikoja sitten, myös sairaaloita koskevan lisäosan, muistan törmänneeni usein termiin "lisäpotentiaalintasaus" ja viittauksiin, että millään metallisilla pinnoilla tai laitteilla ei saisi olla potentiaali eroja keskenään. Mielestäni ainoa tapa varmistua tästä on hyvin laaja maadoitus.

    Jos tänään on vielä aikaa, niin saatan jokusen opinnäytetyön aiheesta lukasta, koska tämä väite kuulostaa niin absursilta. Joskaan en halua suoraan tyrmätä. Toinen vaihtoehto on maanantaina käydä kokeilemassa sopiiko avaimeni työpaikan lääkärin vastaanoton oveen ja stekata onko siellä pelkästään europistorasioita. Saattaisihan siitä jopa jotku paperitkin löytyä, koska viereinen toimenpidehuone rakennettu about 20 vuotta sitten.
  3. Puhutaanko nyt sähkön tuotannosta ja jakelusta vai kiinteistöjen sähköverkoista? Ainakin aloitus liittyy vahvasti kiinteistöjen kiinteisiin asennuksiin.

    Generaattorikäytöt syöttää joko pääkeskusta tai esittämässäsi sairaala esimerkissä erillistä varmennetunjakelun pääkeskusta. Taas siihen sairaala tasoon peilatessa erillinen vaihtoautomatiikka huolehtii kummalta puolen varmennettu jakelu toteutetaan. Summa summarum Sairaalan sähköverkot ovat samojen maadoituselektrodien perässä kuin sairaalan muuntaja, normaalijakelu ja varmennettujakelu. Vikavirtasuojalle tarjoillaan siten ihan samaa maata niin generaattorikäytössä kuin muuntajalta. Sinänsä en kauhean rohkeasti ota sairaalaan kantaa, koska siellä saattaa olla jotain speciaaleja poikkeuksiakin.

    Sama asia toteutuu myös maatilallasi, jos kytket generaattorin kojevastikkeella pääkeskukseen kiinni. 4-napainen vaihtokytkin erottaa navettasi muunjajalta tulevista linjoista ja yhdistää kojevastikkeen kautta generaattoriin (leikitään, että sulla on traktorin ulosotolla pyöritettävä malli). Ainoa mikä ei katkea on pääkeskuksen yhteys navettasi kivijalassa kulkevaan maadoituselektrodiin. Eli maadoitus säilyy generaattorikäytöissä ihan samankaltaisena. Tämä tilanne koskee siis kiinteitä asennuksia.

    Sitten se maadoituspiikki. Sitä käytetään siirrettävien genujen jakelun maadoituksissa ei kiinteiden asennusten yhteydessä. En ole moista nähnyt kuin armeija aikoina. Varmaan jokin elektroniikka vaati häiriönsuodatus yms jonka vuoksi se siellä aina tehtiin.
  4. Kruunu valaisinpistorasia on maadoittamaton. Kannattaa laittaa vaikka linkki millaisen kannen siihen kattorasialle ostit, jos et ole itse varma onko kyseessä kruunu vai ei.
  5. Ei kai siihen ylärajaa ole montako alotusta yksi henkilö saa tehdä. Vahva veikkaus, että aurinkosähkö topikissa on yksi ja sama tehnyt 5 alotusta joka päivä viimesen 2kk. Kukin ajattelee asiaa vähän eri perspektiivistä 🤷
  6. Jos alotukseen peilataan, jossa ajateltiin kiinteitä asennuksia alkaa toteuttamaan, niin kyllähän varavoimageneraattori on maadoitettu kiinteistön maadoituselektrodien kautta. Mutta käytettäessä siirreltävä työmaasähkönä yms. niin todennäköisesti harva hakkaa maadoituspiikkejä maahan käytönajaksi.
  7. Ei ole tapana. Edeltävä keskustelu, johon otin osaa, kulki hiukan sivuraiteilla.
  8. Ajattele niin, että on vikavirtasuojattu pistorasia, jossa tehty nollaus. Kytkettynä on vaikka tietokone. Kun kaikki toimii ok, niin N ja L virrat on suht samat. Pe liuskaa pitkin ei mene nollauspisteeseen kuin olematon virta häiriönsuodatuksesta. Sitten virtalähteen muuntajalta alkaa lakka halkeilla ja L alkaa päästämään virtaa tietokoneen runkoon. Tämä pieni virta menee sitten keviä pitkin pistorasian PE liuskalle, josta vikavirtasuojan ohi aina nollauspisteeseen. Tällöinhän tulee tilanne, että ennen nollauspistettä N ja L virrat ovat samat, mutta nollauksen jälkeen osa virrasta kulkeekin keviä pitkin nollauspisteeseen. Eli nollauspisteessä tilanne on kuin pääkeskuksen PEN yhdistyksessä näin hyvin karkeasti kuvaten.
  9. En tiedä lähestytkö asiaa jostain muusta näkökulmasta, mutta viittaamassasi tekstissä kaikki on kuitenkin ihan oikein siinä kontekstissa kuin sen ymmärrän. Eli kuinka vikavirtasuoja toimii.
  10. Joo, vikavirta voi olla vaikka vaiheesta vaiheeseen. Turvallisuuden kannalta on kuitenki tärkeää, että N ja L virtojen erotusta verrataan laitteen maadoitukseen liitettyyn kuoreen. Mutta tämä tapahtuu myös nollatuissa ryhmissä kunhan nollaus on ennen vikavirtasuojaa. Silloin suoja laukeaa, jos N tai L vuotaan laitteen kuoreen.
  11. Luin ajatuksella alotuksen uusiksi. Siinä puhutaan 3 päivän varakäyntiajasta, joten kyseessä varmaan muu kuin patteri ja ei välttämättä vaihdettavissa kotikonstein. Pahoittelen puolihuolimatonta vastausta.
  12. Läppäristä en mene takuuseen, koska siinä akku. Pöytäkoneessa sen sijaan on jokin perus patteri esim cr 2032. Tollasen kellonpatterin ikä on noin 10 vuotta ja toisaalta säätimen tulisi kestää kauemman.

    AP:lle vielä, niin teet sen ryhmän kylmäksi (sulake pois) ja irroitat säätimen kannen. Patteri on melkotodennäköisesti piirikortilla näkyvissä ja pienellä ruuvarilla kampeat sen pois pidikkeestä. Ahkeralla googlailulla luulisi ohjeet jopa löytyvän. Jännitteettömyyden varmistaminen ennen suoritukseen ryhtymistä on elintärkeää.
  13. Toiminnallisuuden kannalta nollauskin voi olla, mutta sen on oltava ennen vikuria.
  14. Olen oikeastaan yllättynyt, jos virhettä oli noinkin vähän 😉 Termejä ja kaavoja joutuu jo vähä arpomaan, kun sähköpuolen opinnoista aika kauan.
  15. Annan oikeastaan kaksi neuvoa, koska olen melko varma, että et ole halukas toteuttamaan jälkimmäistä.

    Älä vaan päädy nollauksiin järjestelmässäsi. Käytä mielellään vain kaksoiseristettyjä sähkölaitteita. Ns. Europistokkeellisiä.

    Unohdat pienien invertterien kanssa sähköistämisen. Siitä ei saa millää laillista tai turvallista aikaiseksi. Ne on tarkoitettu yksittäisen laitteen satunnaiseen käyttöön. Ei kiinteän sähköverkon luomiseen. Tässä kohtaa siis oletan, että sinulla on korkeintaan muutaman satasasen motonet invertteri eikä monen satasen "UPS-pakettia".
  16. Kaikissa laitteissa, joissa aika säilyy sähkökatkossa, on sisäinen pieni lithium patteri. Usein vaihdettavissakin aika helposti.

    Kaiken muun voi massamuistiin tallettaa paitsi ajan. Se vaatii jatkuvan kvartsikiteen silittelyn pienellä virralla.
  17. Eikohan tuohon riitä, että muistaa laittaa pellit kiinni... Niin kotona kuin rantatuolissakin 😉
  18. Tässä helppo kaava kuinka se jännitteen alenema lasketaan. Ominaisresistanssit löytyy googlesta. Tietylle paksuudelle ja metallille voidaan käyttää vakioita.

    ∆𝑈 = 𝐼 ∙ 2 ∙ 𝑟 ∙ 𝑠

    ∆𝑈 = jännitteenalenema (V)
    𝐼 = kuormitusvirta (A)
    𝑠 = johdon pituus (km)
    𝑟 = johtimen ominaisresistanssi (Ω/km)
    2 ∙=virran kulkema matka. Kaksin kertainen kaapelin pituuteen nähden.
  19. Ruotsista tulee tasavirralla sähköä Suomeen merikaapelilla. Joskus muinoin tuli Venäjältäkin. Jännitteenalenema on kiinni virrasta, narun paksuudesta ja pituusesta. Ei jännitteestä tai AC/DC. Mutta kyseessä varmaan ihan OK nyrkkisääntö perus 12V asennuksiin.
  20. Naapurin Putini todennut, että voi olla pohjoisille alueille myös mahdollisuus 😉
    21. 2 / 20
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt