Pauke84

Vapaa kuvaus

Etäläsuomesta

Aloituksia

7

Kommenttia

395

  1. Aika ajanut jo noista loistevalaisimista ohitse. LEDien hyötysuhde, aikaa päälle himmentyminen ja värientoisto jo sillä tasolla, että ei ole vanhasta tekniikasta kilpailemaan. Vaikkakin LEDeissä on paljon enemmän laadullista hajontaa kuin loisteputkissa koskaan.
  2. Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä tulee esim 5-10 litraa päivässä, jos koko porukka kotona. Meillä on sen kondenssiletkun alla saavi, josta otetaan etupihan kukkasille kasteluvesi ja hyvin on riittänyt. Se on melkoinen pistemäinen kosteuskuorma sokkelille ja riittää pitämään sen lähes koko kesän kosteana 0.5m matkalta.
    Uudemmissa kämpissä tällä ei tod.näk ole suurta merkitystä, mutta 60-80 luvuilla rakennetuissa on puurakenteet pahimmillaan vain 20cm sokkelin reunasta. Tällöin on alajuoksujen homehtuminen siitä kohtaa lähes varma ja aikaakaan siihen ei välttämättä montaa vuotta mene. Vesi kun kulkee tuollaisen matkan betonissa jne hyvin helposti. Vanhoissa rakenteissa on yleensä sisällä "ilmarakoa" alajuoksulle, joten kämppään tulee paikallinen homeitiönurkka. No näissä taloissa se tulee todennäköisesti muutenkin jossain kohtaa ja pahimmillaan koko alajuoksun matkalta, mutta miksi kuitenkaan nopeuttaa talon asuinkelvottomaksi muuttumista?
  3. Siinä varmaan joku jakorasia yms lähellä ja se valaisimelle lähtevä kaapeli on siellä nollineen.
  4. Juurikin näin. Olen muuten monessa paikassa kattonut, että poistoputki tiputtaa tasan tarkkaan koneen alle vedet vaikka sadevesikaivo olisi alle 2 metrin päässä. Herää kysymys, että millaisella välinpitämättömyydellä muu asennus tehdään, kun tollaset perusasiat menee vituralleen. Talossa on räystäät, sadevesikourit ja -kaivot sitä varten, että pidetään sokkelia ja pohja kuivana. Vanhat valesokkekit uitetaan ihan turhaan sillä kondenssi vedellä.
  5. Tuosta eristeen läpiviennistä on olemassa oma korjauskerroinkin eristeen paksuusen mukaan. Ei taida 16A kuormitus mennä 2.5mm3 kaapelista enää läpi? Putkellahan nuo kuuluisi tehdä, mutta taitaa tosi monet vetää vaan suoraan eristeen läpi. Itse käyttänyt ulkoläpivirneissä TAM putkea sillo joskus kun teki oikeita töitä satunnaisesti.
  6. Nyt oli niin täyttä shittiä alotus, että väkisin herää epäilys kirjottajan suvakki taustasta 🤣
  7. Vastaukset on edelleen samanlaisia. Normi pistorasiaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi pitkiä aikoja nimellisellä 16A virralla. Muistaakseni normipistorasian jatkuva maksimikuormitus on 8A. Pitkiä aikoja ei tarkoita 24/7. Esimerkiksi ne sähköauton laturit on sellaisia, että ovat päällä vaikka joka kolmas päivä ja esimerkiksi 10h kerrallaan. Näinpä tässä tullaan siihen, että laitteita kuuluu käyttää niiden ohjeiden mukaisesti. Siitä päästää siihen, että jos LVV on tarkoitettu käytettäväksi pistorasialla, niin valmistaja / maahantuoja on tai ainakin kuuluisi huolehtia siitä, että sen käyttäminen on myös turvallista pistorasiasta. Ei tässä sen kummempaa tietämystä tarvita.

    Sitten se esimerkiksi nostamani sähköporeallas Lay-Z Spa. Kaverilla oli sellainen mökillään, hän täytti sen aina kylmällä vedellä mökille mennessään ja lämmitti yhtäkyytiä seuraavaksi päiväksi valmiiksi. Kyseisessä härpäkkeessä on 2000W sähkövastus. Googlen mukaan vettä moiseen menee noin 700 litraa. Veden ominaislämpökapasiteetti on noin 1.2W/(kg*C). Jos lämmitys tarve tuolle vesimäärällä on esim 8C -> 38C = 30C sadaan seuraavasta laskettua kauanko lämpiäminen kestää: E=P*h -> h=m*c*△T/P=0.7t*1.2kW/(t*K)*(311-281)K/2kW≈13h. Kaverini pistorasia mustui, osin paloi /inan suli, ekana kesänä ja muistaakseni hän oli lämmittänyt paljua vasta noin 3-5 kertaa. Kyseinen mökki on vanha ja pihapistorasia oli helpostikkin parikymmentä vuotta vanha, mutta todella vähän käytetty, jos käytetty oikein ollenkaan. Eli sille pistorasialle riitti 3-5 kertaa lämmittää noin 13 tuntia 2kW teholla sähköpaljua.

    Lay Z-Spa on Bestwayn tuomerkki, joten kyseessä yksi maailman suurimmista uima-allastarvike valmistajista. Melkoisella todennäköisyydellä he ovat tutkineet EU alueen laitteisiin liittyvät direktiivit sekä määräykset ja toimineet niiden mukaan. Tämä onkin enemmänkin esimerkki, että kyllä se suko antautuu kun sitä liikaa kiusaa. Ei ehkä uusi, joka täydellisessä kunnossa, mutta aika harvalla meistä on kaikki pistorassiat aina timanttisessa kunnossa saati kykenee sanomaan varmuudella näin olevan.

    Ja loppuun vielä oma mielipiteeni uusiksi. Minua ei omien laitteideni tehot ja päälläoloajat kauheasti kiinnosta. Käytän niitä suurinpiirtein ohjeiden mukaan, heitän rikkinäiset vehkeet mäkeen ja tiedän toimivani niinkuin suurin osa muistakin ihmisistä.
  8. ST 13.31 RAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON JA PIENJÄNNITELIITTYMÄN
    MITOITTAMINEN

    Näytti löytyvän omasta onedrivestä 2018 vuoden julkaisu.
  9. Laittaa sitten erilliset kumpaankin kämppään ja yhdistää excelissä datan. Tuskin antaa iloa pysyviä rakennelmia tehdä, niin tilaa pahinpana aikana kaksi energia-analysaattoria kiinteistöön vaikka vuorokaudeksi.

    Riittävällä tasolla pystyy kyllä tilannetta arvioimaan (ST-ohjeistosta muistaakseni) löytyvän kiinteistöjen liittymä mitoitusohjeen mukaan. Samalla ohjeella uudetkin kämpät mitoitetaan. Melkein väitän, että googelilla löyttää kyseisen ohjeen jonkin opinnäytetyön yhteydestä.
  10. Vähän vanha juttu jo, mutta jäi hiukan kaivelemaan mitä tarkoitat? En keksi mitään etua mitata liittymäkaapelin virtoja, koska se on tai ainakin pitäisi olla olevien mittarien summa.

    Ilman mittausta ette voi sähköauton laturia laittaa, joten tarvitaan uusi mittauskeskus haaroituspaikkaan tai sitten, mikä olisi fiksumpaa, niin huoneistojen keskuksilta omalle larurille syöttö.

    Muutenkin, jos auton latausta pitäisi pelkästään monitoroida, niin laittaisin virtamittarin siihen kyseiseen ryhmään. Ennen pääsulakkeita ette saa mitään sellaista virta-arvo esille mikä kertoisi latauksen kuluttaman sähkön ellette sitte tee laittomia kytkentöjä ja ryöstä virtaa sähköyhtiöltä 😉
  11. Myös Kiinassa tehdyissä. Maahantuoja / EU alueelle tuoja vastaa silloin, että ohjeet ja muut ovat paikallisiin sydeemeihin sopivat
  12. Tässä ongelmat ovat käsittääkseni lämpö, kuluminen ja jumiutuminen.

    Lämpö. Kiinteistönsähköverkko suunnitellaan siten, että pitkässä rasituksessakaan kaapelin, johtimen, liitoksen yms lämpötila ei nousisi yli 70C. Ei edes oikosulkutilanteessa poislukien itse oikosulun valokaari. Sukossa ne rasian vastakappaleet on se heikoin lenkki mikä saattaa alkaa lämpenemään jo suunnitelluill virroilla liian voimakkaasti.

    Kuluminen. On itsestään selvää, että pistorasia, jota käytetään paljon, kuluu ja siten kontaktipinta heikkenee. Kun päästään niin kuluneeseen kontaktiin, että alkaa valokaaria ilmestyä, niin puhutaan hyvin pienistä paikallisista satojen asteiden lämpötiloista joka edesauttaa kulustia.

    Jumijumi tai rasian liukupintojen väsyminen. Kontakti heikkenee ja edellisen kohdan valokaari riski kasvaa.

    Sitten jos asiaa pohtii todennäköisyyksien kautta, niin ei se kovin todennäköistä kuitenkaan ole. Niinkuin jo kirjoitin, niin omalla mökilläkin on pistorasia LVV enkä ole siihen jaksanut edes kiinnittää huomiota. Tärkeintä on tiedostaa asiat ja toimia sen mukaan. Ehkä ne 16A Kiinalaiset sähköautonlaturit jättäisin hommaamatta. Jos uuttaa LVV tekisin, niin laittasin kiinteäksi jne. mutta vanha on vanha.

    Aloittajalle vielä, niin jos koet kellokytkimen + pistorasian LVV yhteydessä mieltä askarruttavaksi, niin tarvitset sivuleikkurit, ruuvimeisselin PZ1 tai talttapää jos vanha, kojerasian laitekaapeli ulosotto kannen ja 3kpl 2-paikkasia wagoja, niin saat muutettua sen pistorasia liitännän kiinteäksi hintaan 10€ + asennuskulut.
  13. Nyt lukemaan mitä ihan perus gG sulkkaista sanotaan. Johdonsuoja-automaarit laukeavat nimellisellä virralla, mutta sulakkeet kestävät hiukan ylikuormaa. Ollaan kerran "korjattukkin" IV-konehuoneen yksi puhallinlähtö sillä, että siirretty automaatin takaa sulakkeella ja siihen loppui satunnaiset laukomiset.
  14. Käytännössä ongelmat tulevat pidemmän ajan myötä, jos tulevat koskaan. Sen takia LVV, sähköauton laturit yms asennetaan pääasiassa kiinteesti, erilaisella pistokkeella tai tehoa rajoitetaan. LVV pistoketta ei tule tarkkailtuakkaan koskaan. Meillä on mökillä edellisen omistajan aikana asennettu lämminvesivaraaja pistokkeella ja ei ole koskaan vielä huomannut stekata rasian kuntoa. Ehkä seuraavalla reissulla yritän muistaa. Varmaan 80-90 luvulta peräisin.
  15. Sulake ja johdonsuoja-automaatti on taas tarkoitettu jatkuvalle täydelle teholle. Sulake kestää vieläpä 10% ylivirtaakin palamatta koskaan.
  16. Tavallista suko pistorasiaa ei ole tarkoitettu jatkuvaan nimellisellä teholla käytettäväksi. Viimeksi olen nähnyt Lay Z spa 2kW porealtaan sulattaman pistorasian.
  17. Jos valmistaja on sen siten speksannut, että voi käyttää pistokkeessa ja lämmitysjaksot ei aiheuta pistotulpalle rasetusta, niin eihän siinä sitten ole mitään ihmeellistä. Käyttöön vaan. Laitteiden kanssa mennää niinkuin valmistaja tai maahantuoja ohjeistaa.
  18. Lisään vielä, että siinä sinunki varaajasa saattaa olla mahdollista muuttaa sisäisiä kytkentöjä ohjeen mukaisesti ja saada siitä pistotulppamallinen. Tässä minkä itse kytkin oli 3 erilaista sisäistä kytkentää sallittuna ja muistaakseni oli tehtaalta valmiiksi johdotettu 1-vaiheiselle kiinteälle asennustavalle.
  19. Lämminvesivaraaja on laite ja sen käyttöohjeissa on kerrottu kuinka sitä kuuluu käyttää ja asentaa. Esim viimeksi tullut vastaan ONNLINEN, eli Onnisen oma tuomerkki. Siinä oli mahdollista kiinteästi kytkeä 1 ja 3 vaiheisenä 3000W teholla ja pistotulppa kytkennässä oli sallittua kytkeä vain 1 vastus eli 1000W teholla. Laajaa kokemusta kytkemisistä ei ole, joten en tiedä onko muissa merkeissä vastaava käytössä. Yleensä kuitenki jatkuvasti pistokkeessa kiinniolevissa laitteissa teho on rajattu tuohon 1000W korville.
  20. Ku lasket, niin ei tuo 62W/m2 kaukana sinunkaan voimalasi keskimääräisestä tehosta ole vuositasolla.

    Käsittääkseni 16 paneelin pinta-ala on luokkaa 30m2. 62W/m2*30m2*0.3=0.6kW keskimäärin tuottoq koko vuoden aikana. Aurinko säteilee paneeleille keskimäärin 1.9kW teholla eli kerroin 0.3 hyötysuhteesta. Vuodessa tuotat siis yhteensä noin 5000kWh sähköä.

    Ja ennen ku joku tarkastaa lukuja, niin heittelin ne päästäni suuntaa antavina ja laskin päässä. Varmasti hyötysuhteet vaihtelee, myös pinta-alat jne. Valitsin helppoja lukuja laskea päässä pyöristäen.
    21. 7 / 20
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt