Vapaa kuvaus

Savuavan symbiootin neuroleptiset istukkeet. Suosikkibändit/artistit: Westbam nyt, ennen ja aina Lempikirjat: Kaikki Philip K. Dickin tuotokset. Iaian M. Banks, Arthur C. Clarke, Isaac Asimov, William Gibson, Stanislaw Lem, Arkadi ja Boris Strugatski. Siinä muutama suosikki kirjailijoista. Yksittäistä Vapaa-aikanani: Mökki, olut Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaikki käy kunhan pääsee pois. Katson tv:stä mieluiten: En oikeastaan katso televisiota ollenkaan. Kotieläimet: Koira ihminen. En pidä: Fanaatikoista - iteki oon Ruoka & juoma: Menee Linkit: http://www.torvi.com, http://www.vapaa-ajattelijat.fi/, http://www.eroakirkosta.fi/, http://www.nasa.gov/, http://www.ursa.fi/ Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: Sinkku Lapset: --- Messenger: [email protected]

Aloituksia

49

Kommenttia

330

  1. Vakavia rikkomuksia saatetaan tehdä aivan kasvatuksellisesti vanhempien toimista riippumatta uskontokunnasta, mutta tunnetumpia helvetti saarnaajia ovat.

    Luterilaiset erityisesti:

    • Rukoilevaisuus
    • Herännäisyys (körttiläisyys)
    • Lestadiolaisuus
    • Evankelisuus
    • Viides herätysliike
    • Luterilainen karismaattisuus

    • Reformoidut (Kalvinismi)
    • Anglikaanit
    • Anabaptistit (Hutteriitit, Mennoniitat ja Amishit)
    • Baptistit
    • Metodistit
    • Pelastusarmeija
    • Adventistit
    • Helluntailaiset
    • Katolilaiset
    • Mormoonit
    • Islam

    Tämä ei tarkoita, että jokainen yllä mainittuihin kuuluvista jäsenistä olisi vahingoittunut pysyvästi uskonnon aiheuttamasta manipuloinnista. Esimerkiksi Luterilaisista on suurin osa maallistuneita, enkä usko, että heidän kasvatusmetodit ole juurikaan vahingollisempia kuin kunnon ateistin.

    Richard Dawkins
    Lasten todellinen hyväksikäyttö

    http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/lasten_todellinen_hyvaksikaytto.html


    "Fyysinen väkivalta ei traumaattisuudessa ole mitään verrattuna uskontojen aiheuttamalle henkiselle väkivallalle."

    Vai onko kyseessä mielipiteesi?”

    Henkisellä väkivallalla on todettu olevan ihmisiin suurempi vaikutus kuin suoralla fyysisellä. Esimerkiksi tällaista henkistä väkivaltaa käytetään kidutuskeinona sotavangeille. Uskonnoissa nähtäviä henkisen väkivallan muotoja on mm.

    • alistaminen
    • sanallinen väkivalta
    • kohtelu palvelijana
    • ei anneta osallistua päätöksiin
    • sanaton ja sanallinen uhka
    • seuraileminen, häirintä, eristäminen

    http://www.uskontojenuhrientuki.fi/manipuli.html


    Pelottelua on myös uhka siitä, että kirkkoon kuulumattomuus vie lapsen kadotukseen. Lestadiolaisella, jolla on hiekkalaatikolla tavallisia ev.lut kavereita, on koko ajan mielessään tieto muiden joutumisesta tulimereen, myös tällainen toimii pelotteena.
  2. Vastaukseen oli haettu väittämiä kolmesta tieteellisestä tutkimuksesta.

    A. Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin aivokuvannuksen (PET) avulla 15 koehenkilöiden serotoniinin 5-HT1a reseptoreiden tiheyden vaihtelua henkilöittäin ja vaihtelun yhteyttä kymmeneen eri persoonallisuudenpiirteeseen. Serotoniinireseptoreita on identifioitu 14 eri tyyppiä. 5-HT1a on eniten tutkittu. Niiden tiheys vaihtelee yksilöittäin tuplasti.

    Serotoenergiset neuronit lähtevät tietyistä aivorungon tumakkeista ja hermottavat suuria aivoalueita, kuten hypothalamus, limbinen järjestelmä, striatum ja neokorteksi.

    Aivojen (kolmen alueen) kyky sitoa serotoniinia korreloi tutkimuksessa tilastollisesti merkittävällä tavalla vain yhden persoonallisuudenpiirteen kanssa. Se oli "self-transcendence", joka koostuu kolmestä osatekijästä. Näistä oikeastaan vain yksi, "spiritual acceptance" korreloi, muut eivät. Tässä faktorissa on kyse siitä, miten vahvasti ihminen uskoo yliaistilliseen havaitsemiseen , jumaluuksiin yms.

    Tulos oli se, että sitomispotentiaali vaihteli ja vaihtelu korreloi spirituaalisen hyväksymisen kanssa: mitä vähemmän tuota potentiaalia, sitä korkeampi tulos spirituaalisella asteikolla. Muut persoonalloisuudenpiirteet eivät koreloineet sitomispotentiaalin kanssa. Kyse ei siis ole sattumasta, korrelaatio on todellinen.


    B. Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamerin syöpä tutkimuksessa selvitettiin yli tuhannen ihmisen tupakointitottumuksia ja tupakkariippuvuutta. Koehenkilöt vastasivat 240 henkilökohtaiseen kysymykseen, joista osa käsitteli uskonasioita. Hamer luokitteli koehenkilöt sen mukaan, mitä he olivat vastanneet henkisyyttä mittaaviin kysymyksiin, ja vertaili ryhmiä dna-analyysin tuloksiin. Dna-analyysissä keskityttiin yhdeksään geeniin, joiden tiedetään säätelevän monoamiineiksi kutsuttujen välittäjäaineiden määrää aivoissa. Tutkimus tulokset osoittivat, että henkisyyteen taipuvaisilla koehenkilöillä on perimässä eri VMAT2-geenin muunnos, kuin skeptisesti suhtautuvilla.

    C. Chicagon yliopiston apinatutkimus, joka osoittaa lapsuudessa koetun väkivallan vähentävän serotoniinin tuotantoa ja altistavan aikuisiällä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

    Edellä esitetyistä kohdista hieman provosoimalla saa päätelmän, että uskonto nimistä virusta voitaisiin hoitaa jo varhaislapsuudessa tunnistamalla VMAT2-geenin riskiryhmä ja aloittamalla varhainen serotoniinihoito näissä yksilöissä.

    Eli tutkimusten varjossa uskonnollisuus saattaa olla aivokemian epätasapainoinen tila, joka voitaisiin korjata riittävän varhaisella serotoniini lääkityksellä.
  3. “Mutta jos apinoita on ollut vähintään yhtä kauan kuin ihmisiäkin, minkä takia ne edelleenkin "vain" opettelavat kaivamaa termiittikekoja tai avaamaan pähkinäitä?”


    Tähän ei ole mitään 100% vastausta. Ongelma muodostuu meistä ihmisistä itsestään. Tähän jo vastasinkin. Todennäköistä on, että ainakaan meidän tuntemassamme luonnossa ei ole kuin yksi ekologinen lokero ’ihmisen’ kaltaiselle älykkydelle. Historia on osoittanut, että meille tuottaa vaikeuksia tulla toimeen edes oman lajimme edustajien kanssa.


    ” Vai onko evoluutio niin hidas prosessi, että mahdollisesti muutkin lajit keksivät tulen”

    Jokaisella lajilla on oma ekolokeronsa, jossa toimivat. Ei esimerkiksi kanttarellilla ole mitään tarvetta kehitellä tulta, koska tulella ei ole mitään merkitystä sienten elin strategiassa.


    ” Ihmisiapinoiden laumat asuvat edelleenkin viidakoissa. Milloin ne laskeutuvat puusta? Miksi vain ihminen teki niin?”

    Syitä on useita: kilpailu ravinnosta, isolaatiota, ilmaston muutoksia, suotuisia mutaatioita... http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_evoluutio

    ” Luonnonvalinnalla ei voida mielestäni myöskään selittää kaikkien lajien syntyä, koska samoissa olosuhteissa elää erilaisia lajeja, jotka käyttävät esim. täysin samaa ravintoa hyväkseen.”

    Esittämääsi nimenomaan käytetään puolustuksena evoluution puolesta. Taksonomia tutkii eläinten käytännöllistä luokittelua. Esimerkiksi 1,8 grammaa painava kimalaiskolibri on erikoistunut käyttämään samaa ravintoa perhosten ja mehiläisten kanssa. Yleensä evoluutio menee sieltä missä aita on matalin ja kolibrin tapauksessa on kannattanut erikoistua kukan meteen. Lepakot taas viimeisenä lahkona lentoon lähtiöistä valtasivat lokerookseen – ”ilmavoimien yölennot”, koska tällä alueella ei vielä kunnon kilpailua ollut.

    Kolibrit noin 40 miljoona
    Lepakot noin 50 miljoonaa vuotta maapallolla


    ” Minkä takia hyönteisiä on niin monelaisia, entä esim. kissaeläimiä? Miksi on kehittynyt leijonia, leopardeja ja tiikereitä? No tiikeri elää eri alueella kuin leijona, mutta miksi luonto on valinnut, että sekä leijona että leopardi saalistavat osittain samaa riistaa, elävät samoilla alueilla.”

    Näillä esimerkkisi kissaeläimillä hyvinkin erilaisia strategioita. Leijona on laumaeläin, joka saalistaa suurriistaa. Leopardi ei saalista antilooppia isompaa, koska toimii yleensä yksin. Saaliinsa tapettuaan leopardi vie ruhon puuhun turvaan muilta nälkäisiltä.

    Kilpailu + Luonnon monimuotoisuus. –lyhyesti.

    Onhan Homo neanderthalensis ja Homo sapiens kilpailleet samassa ekolokerossa noin 130 000 vuotta, kunnes viimeiset Neandertalinihmiset hävisi maapallolta noin 30 000 vuotta sitten.

    ” kuka väittää, ettei jo sen ajan ihminen olisi kokenut taiteessaan esteettisiä kokemuksia?”

    Ei varmasti kukaan. Irrelevantiksi asian tekee se, että taidetta ei voida määritellä. Enkä muutenkaan ymmärrä motiivejasi. Onko ideana: ”Taide on Jumala” (kuulostaa Turkalta) vai estetiikkaa ei olisi ilman Jeesusta.
  4. ”Mihin tarvitaan kulttuurievoluutiota ja meemejä? Minkä takia vain ihminen on kehittynyt myös kulttuurillisesti?”

    Sinun mielestäsi kulttuurillista evoluutiota ei ole muilla kuin ihmisillä. Se on uskovaisen totuus. Se on totuus mikä kuuluu niihin meemeihin, joka on osa hiljalleen hiipuvan taikauskon harhaista maailmankuvaa. Ihmisapinoilla on myös kyky oppia tarkkailemalla kokeneempiaan. Se kuinka termiitti napataan tikulla pesästään, tai miten pähkinä (tähän löytyy useita eri koulukuntia) avataan, on informaatiota mikä ei todellakaan ole tallentunut geeneihin, vaan siirtyvät ryhmien sisällä yksilöltä toiselle muodostaen lopulta kulttuurillisesti erilaisia "klaaneja". Se ei ole mikään kulttuuri sensaatio, missä sävellettäisiin Sibeliuksen neljättä sinfoniaa, mutta sellaista se on ollut ihmisenkin alkutaival.


    ” Milloin oletat tapahtuvan sen, että jokin muukin eläilaji nousee kahdelle jalalle”

    Tässä lauseessa kiteytyy loistavasti vanhanaikainen rajoittunut ajatus siitä, että kahdella jalalla kävely on sama asia kuin älyllisyys.

    ”… ja alkaa puhumaan, myöhemmin kirjoittamaan, viljelemään maata, rakentamaan taloja, autoja ja tietokoneita. Milloin jokin toinen eläilaji lentää kuuhun?”

    Luultavasti ei koskaan ainakaan tällä planeetalla. Meidän kaltaisella älyllisellä oliolla näyttää olevan paha taipumus eliminoida ekologiseen lokeroomme tunkeilevat kilpailijat.

    ” Miksei ihminen jäänyt keräily-ja metsästysasteelle?”

    Kulttuurievoluutiossa on tapahtunut suuria hyppäyksiä suurten keksintöjen tapahtuessa. Tulen valjastaminen varmasti merkittävämpiä. Tässä kysymässäsi tapauksessa ratkaisevinta on ollut maanviljelyksen kehittyminen, joka myöhemmin johti ensimmäisiin korkeakulttuureihin.

    ” Miksei ihminen jäänyt eläimen tietoisuuden tasolle? Miksi vain ihminen pohtii olemassaloaan, muut elävät päivä kerrallaan, vai elävätkö?”

    Riippuu miten määrittelet tietoisuuden. Pelkääkö koira kuolemaa kun sitä viedään lopettavaksi? Onko apina äiti onnellinen perheen lisäyksestä? Miksi delfiini pelasti hukkuvan? Tietoisuus on enemmän filosofinen määrittely kysymys.


    ”Mitä hyötyä ihmispopulaation selviämiselle on luoda taidetta? ”

    Taiteella alun perin muita funktioita kuin nykyinen estetiikka.

    ” miksi länsimaalainen ns. kehittynyt ja älykäs ihminen toimii vastoin populaation etua, ei enää lisäänny?”

    Menkää ja täyttäkää maa! Onneksi et ole päättämässä mikä on ihmispopulaatiolle edunmukaista. Liikakansoitus on perinteistä ateistien propagandaa.


    ” Tätä menoa teknologisesti kehittynyt ihmisjoukko kuolee sukupuuttoon syntyvyyden jatkuvasti vähetessä”

    Porukka tuskin tulee loppumaan hiipumalla. Muilta osin jäänee nähtäväksi, mutta varmaa on, että sinä ja minä, emme sitä päivää ole näkemässä.
  5. Meemeillä tarkoitetaan Richard Dawkinsin lanseeraamaa termiä informaation leviämisestä kulttuurievoluutiossa kuten geenien leviämistä biologiassa. Geenit leviävät suvullisesti yksilöiden keskuudessa. Yleensä suotuisimmat geenit leviävät populaatiossa jalostaen näin koko kantaa. Meemit taas opitaan yksilöltä toiselle, koskien moraalia, estetiikkaa, kieltä, etiikkaa, musiikkia jne.
    Geneettisesti ihmiskunta on parissa miljoonassa vuodessa tullut pitkän matkaa, mutta rotuna olema hyvin nuori. Kulttuurievoluutiossa opimme kirja kielen vasta 5000 vuotta sitten. Punaisena lankana, jos rotuna olemme junioreita; Homo Sapiens vasta 200 000 vuotta nuori laji, niin kulttuurillisesti meemimme eivät biologisessa taulukossa mitattuna ole trilobiittiä ylempänä. Sadantuhannen vuoden kulutta olemme edelleen nuori rotu, mutta kuinka pitkälle kulttuurimme on kehittynyt. Uskooko, joku ihmisen, joka syntyy vuonna 102 006 palvovan Jeesusta tai juoksevan pommi perseessään kalamarkkinoille räjäyttääkseen itsensä muutaman sivullisen mukana? Tieteen kehittyessä ja tiedon (meemien) levitessä taikauskoisuus hiljalleen katoa ja poistuu populaatiosta kuin biologisessa evoluutiossa huonot geenit, joista ei mitään etua populaatiolle.


    ” Ja pieni epäoleellinen huomio - tarkoitatko, kuten tekstistä voisi päätellä, että agnostismi ja ateisi olisivat synonyymejä?”

    -En

    Aloitin: ” Laitoin agnostismin ateismin sijaan ikään kuin lievempänä muotona.”

    Voin silti, jossain määrin, väittää agnostikkojen ja ateistien kulkevan samalla polulla siinä määrin kuin teistien ja fundamentalistien, omalla polullaan.