Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. ”Äärikepulaista” uutisoitua Koiviston KKO-"kyykytyskonklaavista"


    A. Kokemäellä ilmestyvässä SataSeutu-lehdessä:

    1. Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja (11.9.2002):
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236

    2. Presidentti Tarja Halonen peittelee valtiojohdon virheitä (28.9.2005):
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=442

    3. Presidentti Tarja Halosen salaamispäätös Euroopan
    ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn (14.12.2005)
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461

    4. Arto Lahti vaatii valtiojohdolta salailun lopettamista (21.12.2005):
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463



    B. Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto (EOK) ry, …

    on jo kahteen kertaan pyytänyt presidentti Haloselta lausuntoa konklaavin asiakirjojen salaamisesta.

    Vastausta ei ole kuulunut eikä kuulu...

    Luepa:

    1. 29.toukokuuta 2005:

    Tämä löytyy www.eok.fi ' n etusivua toukokuun uutiseen vierittämällä (Halosen kuva):

    >>EOK selvittää "Koiviston Konklaavin" -asiakirjan merkitystä
    EOK on esittänyt lausuntopyynnön Tasavallan Presidentti Tarja Haloselle sekä pyynnön saada jäljennökset käyttöönsä presidentti Mauno Koiviston 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista.> Lopettaako Halonen Koiviston pyytämän salailun?
    EOK pitää erittäin suotavana, että Halonen ei enää jatkaisi Koiviston pyytämää salailua. Tämä salailu ei ole vain loukkaus niitä ainakin kymmeniä tuhansia ihmisiä kohtaan, joiden kohtalon kirjailija Nina Honkanen on tuonut julkisuuteen. Se on loukkaus myös oikeusvaltiota kohtaan.
  2. Mistä luulet saavasi reilun kaupan kinkkua?

    Maatalous"tukien" taustaksi kerroon seuraavaa:


    Miksi maataloutta tuetaan verovaroilla?

    Maataloustuet on katkeruutta herättävä sana. Katkeruus johtuu vain tietämättömyydestä.
    EU:n kotisivulta http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm löytyy CAP-tukien taustahistoriaa ja syy sille, miksi EU:ssa tuetaan maataloutta.

    Sitaatti EU:n kotisivulta: ”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat: maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”

    Yllä olevassa EU-tekstissä YMP (yhteisön maatalouspolitiikka) on käännetty englanninkielisestä lyhenteestä CAP. CAP tuli voimaan 1.1.1993 alkaen, jolloin myös myöhemmin mukaan tulleet EY-jäsenmaat Portugali, Espanja ja Saksaksi yhdistynyt I-Saksa joutuivat romahduttamaan tuottajahintansa. Tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa.

    Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat. Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla.

    Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikkien EU-maiden viljelijöistä on tehty Brysselin ja ylikansallisten elintarvikeyritysten torppareita. Suomen tilannetta pahentaa se, että komissio ei suonut suomalaiselle EU-torpparille oikeutta saada koko maahan samoja tukia kuin mitä ns. vanhoille EU-maille annetaan.

    Puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan. Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi.
    Lopuksi kaksi kysymystä: - Onko suomalaista kuluttajaa petetty? - Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan?

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  3. Kiitos kiittämisestä nimimerkki "environment"!


    Annan lisäinformaatiota asiakirjojen "julkisuus"-asiasta, josta lehdet eivät juurikaan ole kirjoittaneet;


    Suomen EU-liittymissopimuksen EU-avoimuusjulistus


    Suomen uuden julkisuuslain tausta liittyy EU-päätöksenteon ”avoimuuteen”...

    Seuraavat EU-päätöksenteon avoimuutta koskevat sitaatit ovat Suomen EU-liittymissopimuksesta Korfu);


    >>ASIAKIRJAT

    Itävallan tasavallan

    Suomen tasavallan

    ja Ruotsin kuningaskunnan

    liittymisestä Euroopan unioniin> I. Suomen tasavallan julistukset

    45. Suomen tasavallan julistus avoimuudesta

    Suomen tasavalta suhtautuu myönteisesti unionissa nykyisin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa julkisuutta ja avoimuutta.

    Suomessa avoin hallinto, johon kuuluu virallisten asiakirjojen julkisuus, on oikeudellisesti ja poliittisesti ensisijainen periaate. Suomen tasavalta jatkaa tämän periaatteen soveltamista Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksiensa ja velvoitteidensa mukaisesti.> J. Ruotsin kuningaskunnan julistukset


    47. Ruotsin kuningaskunnan julistus avoimesta hallinnosta ja unionin vastauksena antama julistus



    1. Ruotsin julistus

    Ruotsi vahvistaa 1 päivänä helmikuuta 1993 antamansa avausjulistuksen (CONF-S 3/93).

    Ruotsi suhtautuu myönteisesti Euroopan unionissa nykyisin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa julkisuutta ja avoimuutta.

    Avoin hallinto ja erityisesti virallisten asiakirjojen julkisuus sekä perustuslain tarjoama suoja niille, jotka antavat tietoja tiedotusvälineille, ovat nyt ja vastaisuudessa niitä keskeisiä periaatteita, jotka ovat osa Ruotsin perustuslaillista, poliittista ja kulttuuriperintöä.


    2. Nykyisten jäsenvaltioiden vastauksena antama julistus

    Euroopan unionin nykyiset jäsenvaltiot ottavat huomioon Ruotsin yksipuolisen julistuksen julkisuudesta ja avoimuudesta.

    Ne pitävät itsestään selvänä sitä, että Euroopan unionin jäsenenä Ruotsi noudattaa tässä suhteessa täysin yhteisön oikeutta.
  4. environment (27.12.2005 klo 19.48):

    >> Saattaisin kuvitella, että Halosen poliittiset neuvonantajat antoivat hänen - ehkä aiheellisesti - ymmärtää, että Koiviston konklaavin silloinen julkistaminen olisi saattanut olla uhka yhteiskuntarauhalle. En koe, että hänellä olisi ollut omaa lehmää sen kummemmin ojassa.
  5. Presidentti-instituution pitkät varjot Tarja Halosen kannalta katsottuna.




    Löysin arkistostani lisää salailua, johon Tarja Halonen on - tavalla tai toisella - sotkeutunut:

    Presidentti Halosen oikeusvaltio- ja julkisuuskäsitteet ovat kiinnostavia


    Presidentti Halonen päästeli Lauantaiseurassa 14.9.2002 suustaan sanoja - julkisuuteen ja oikeusvaltion avoimuuteen liittyen.

    Mielestäni avoimuudesta puhuminen on farisealaista puhetta, jossa sanat ja teot eivät kohtaa. Jos valtaa pitävät olisivat toimineet oikein, avoimesti ja viisaasti, ei kyseisiä salassapitopäätöksiä olisi tarvinnut tehdä.

    Lauantaiseurassa puhuneen Presidentti Tarja Halosen oikeusvaltio-käsite on sitä, että asioiden julkisuus määräytyy julkisuussäännösten mukaisesti.


    Poimintoja Presidentti Halosen puheesta:

    "Ainoa, mikä on niin kuin voimassaoleva periaate, on tietysti sit se, että kuinka paljon julkisuutta, ja se annetaan tietysti aina, aina silloin, jos vähääkään minulta kysytään, ja sitähän ei usein kysytä, silloin pitää päättää asia etukäteen, ei jälkikäteen..."


    Tuo puhehan on kuin apukoululaisen suusta tullutta ajatusta! On siinä tietenkin asiasisältö, mutta onko Halosen kansliapäätös 30.7.2002 sekoittanut presidenttimme ajatukset niin, että asia on sanottava noin vaikeasti?

    Lisää lainausta puheesta:

    "... minun mielipiteeni, mielipide muiden joukossa, on se, että tämä päivä on sillä tavoin avoimuuden aikaa, että on parempi, että kaikki käsitellään nykyisin voimassaolevan julkisuussäännöstön mukaisesti ja pyritään elämään sit sen totuuden kanssa, mitä tulee..."

    "... Siinä ottaa riskin omasta ja muiden puolesta..."


    Haastattelussa tuli esille myös pitkä varjo Alpo Rusista presidentin neuvonantajana. Halonen oli sitä mieltä, että historiaa katsotaan taaksepäin viisaasti:

    "Toivoa vain, että ihmiset olisivat silloin eläneet viisaasti".



    Kuinka viisaasti Suomen valtaa pitävät ovatkaan toimineet lähihistorian aikana, sillä:


    1. Kuinka pitkä varjo on Ulkoministeriön salassapitopäätöksellä HELT 001-4 26.01.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?

    Ks salaamispäätös SataSeutu-lehden kotisivulta:
    http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja2

    Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli ulkoministerinä!

    Kysyivätkö ulkoministeriön virkamiehet ennen salaamispäätöksentekoa mitään valtaapitäviltä ulkoministeri Haloselta, pääministeri Lipposelta tai presidentti Ahtisaarelta?

    Ks SataSeudun pääkirjoitus 11.10.2000:

    http://www.sataseutu.com/paa11102000.html


    2. Kuinka pitkä varjo on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 279/1/00 17.10.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?

    http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos
    KHO puuttui salatun asiakirjan substanssiin ja muutti salassaptioa ankarammaksi kuinmitä UM oli määrännyt!

    Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli Tasavallan Presidenttinä.

    Ks SataSeudun pääkirjoitus "Salainen pöytäkirja":

    http://www.sataseutu.com/salainen.html

    ja

    http://www.sataseutu.com/paa952001.html

    http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=vastaus

    SataSeudun lisäksi vain Satakunnan Kansa (peräti kahdesti - kiitos päätoimittaja Erkki Teikarin) on kertonut asiasta.


    http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja14

    Katso kaikki asiaan liittyvät asiakirjat osoitteesta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=poytakirjat


    3. Kuinka pitkä varjo on Tasavallan Presidentin Kansliapäätöksellä 30.7.2002 koskien Linnassa 6.5.1992 pidetyn oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjoja?

    Tämän päätöksen Tarja Halonen allekirjoitti - presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä - Tasavallan Presidenttinä.
  6. Koivisto ja Sailas keskustelivat:

    Mauno Koivisto: Kaksi kautta, sivu 383:

    RS: ”Päivää ja hetkeä emme voi ennustaa. Kassakriisi voi tulla milloin tahansa. Olemme kirjoittamassa virkamiesvalmistelun pohjalta pääministerille, mitä tehdään jos näin käy. Valtiovarainministeriöllä ja hallituksella on 70-luvun lopulla hankittuja valtuuksia, jotka yltävät harkinnanvaraisten menojen maksatuksen lykkäämiseen, mutta jos todellinen kriisi tulee, niin sillähän ei pitkälle selviä.
    Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."

    MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."

    RS: " Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."

    MK: " Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"

    RS: "Käsittääkseni ei ole."

    MK: "Semmoisten valtuuksien saaminen on aina teoriassa mahdollista ?"

    RS: "Kyllä."   

    MK: "Mutta se vaatisi erittäin korkean määräenemmistön eduskunnassa, jolloin hallitus valtuutettaisiin harkintansa mukaan hoitamaan valtiontaloutta."

    RS: "Eiköhän se johda välttämättä 5/6:aan, jos se erittäin nopeasti viedään lävitse."

    MK: "Entäs jos sitä ei saada?"

    RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille."

    --

    Koiviston "konklaavi-käskytyksen" sijasta olisi pitänyt toimia "Ruotsin" mallin mukaan:

    Pelastaa pankit - auttamalla valuuttalainaa ottaneita yrityksiä, jolloin ...

    yrityksiä ei olisi tarvinnut ajaa konkursseihin, massatyöttömyytta ei olisi tullut.
    Valtio ei olisi velkaantunut niin paljon. Verotulotkaan eivät olisi vähentyneet.
    Pankkitukea ei olisi tarvittu...