jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. KARVINISTI:

    >> Minun on myönnettävä, että vain kovasti pinnistellen saan jonkinlaisen käsityksen siitä mihin milläkin sanonnalla pyritään näissä EU:iin liittyvissä asiakirjateksteissä. Näin siitäkin huolimatta, että tiedän päälisin puolin mitä on tapahtunut ja tekstikohdat tuodaan eteen tarjottimella.
  2. MTV3 on sensuroinut Halosen salaamista kästtelevän alustuksen...?



    Katso www.promerit.net 'istä:

    "Tasavallan presidentin vaalit eivät muuta poliittisen eliitin asenteita ja valtasuhteita - valehteleminen ja salaaminen jatkuvat.. Tasavallan presidentti Tarja Halonen määrännyt asiakirjoja salaisiksi. - > "



    Ks.
    http://www.promerit.net/halosen.salaiset.html

    Alustus on hävinnyt!

    Tilalla on:

    " Community Forums Error


    Virhe:

    * Thread 38657 could not be loaded from the database.

    500 Servlet Exception

    com.jivesoftware.forum.ForumThreadNotFoundException: Thread 38657 could
    not be loaded from the database.
       at com.jivesoftware.forum.database.DbForumThread.loadFromDb(DbForumThread.java:1351)
       at com.jivesoftware.forum.database.DbForumThread.(DbForumThread.java:148)
       at

    ..."
  3. Kalevi Kannus sai Tasavallan Presidentin Kansliapäätöksen nro 3/2002 torstaina 30.7.2002 päivättynä.

    Heti seuraavana maanantaina Halonen järjesti Kultarannassa Suomen johtavan median päätoimittajille kutsut. Kutsuttuja oli muistaakseni kuutisenkymmentä.


    Mitä todennäköisemmin kutsujen tarkoitus on mahtikäsky:

    Mediaa pyydettiin vaikenemaan oikeuspoliittisesta seminaarista ja sen salaisista asiakirjoista.
  4. Kansanedustaja Juha Korkeaoja tunnusti SataSeutu-lehden haastattelussa, ettei markasta luopumisesta ole lakia.


    Lue ensin uutinen:

    "Euron tulo maksuvälineeksi kirvoitti väittelemään Kokemäen valtuustossa @ 26.9.2001

    Kansanedustaja tyrmäsi tylysti rivivaltuutetun:

    Kokemäen kaupunginvaltuusto kokoontui juhlakokoukseensa viime viikolla. Valtuusto juhli 90-vuotista toimintaansa ja uudisti samalla uuden valtuustosalin vanhalla yhteiskoululla juhlan kunniaksi.

    Valtuuston puheenjohtaja Harri Kivenmaa (sdp) koputteli kiireisesti kokousasioita pöytään, koska valtuutetuilla oli kiire illan juhliin.

    Juhlavaatteisiin sonnustautunut valtuustoväki piti valtuuston näpeissä päätäntävallan jätemaksujen taksojen päättämisestä, mutta ei halunnut kuunnella valtuutettu Mikko Laihon puheita eurotaksoista."


    Lue lisää:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=193


    Kyseinen uutinen herätti melkoista hämmennystä SataSeudun levikkialueella ja varsinkin Kokemäellä, jossa;

    - Sydän-Satakunnan päätoimittaja Timo Simula kertoi kolumnissaan "Lehtitalon lehterillä", että Mikko Laiho oli saanut haltuunsa tekstiä, joka saattaa aiheuttaa sen, ettei euroa tulekaan.
    Simula jatkoi, että vaikka valtuuston puheenjohtaja ei antanut Laihon puhua kokouksessa, riitti juhlapöydissä Laiholla puolustajia: Päätös markasta luopumisesta ei ole mennyt oikein.

    - Mikko Laiho oli välittömästi kokouksen jälkeen kirjoittanut Kokemäellä ilmestyvään ilmaisjakelulehteen Jokilaaksoon puolen sivun mittaisen perustelunsa esittämälleen asialle.


    Korkeaoja oli uutisoinnin aikaan viikon verran Amerikoissa ja kotiin palattuaan tilanne oli sellainen, että Korkeaoja pyysi SataSeudun päätoimittajalta haastattelun, joka julkaistiin artikkelina "Suomen markan kohtalo puhuttaa edelleen", Juha Korkeojan haastattelu @ 25.10.2001.

    Löytyy netistä:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200


    Lehtien lukijat totesivat Korkeaojan tunnustuksella laittomuuden, mutta mitään ei tapahtunut.
    Jokainen odottaa, että joku muu toimii puolestaan.

    SataSeudun artikkeli on kuitenkin olemassa todisteena laittomuudesta.

    SataSeutu on ainoa täysin riippumaton ja journalismiltaan rohkein lehti koko maassa.
  5. Kiireellä syntyy kirjoitusvirheitä.

    Muotoilen virkkeen uudelleen:

    Vistbacka oli joskus ihmellen todennut eduskunnan demokratiasta:
    - Lakiesityksen ollessa valiokuntaläsittelyssä oli valiokunnan kanta - äänten mennessä tasan - ratkaistu heittämällä arpaa!


    Onkohan Vistbackalla puhtaat jauhot EU-päätöksenteon pussissa?
  6. Keskitetään keskustelu osoitteeseen

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000009168424


    Sieltä löytyvät kysymykset voi kysyä myös Timo Soinilta.

    Raimo Vistbacka voisi tietää parhaiten vastauksen kysymyksiini.

    Vistbacka oli joskus todennut, että lakiesityksen ollessa oli valiokuntaläsittelyssa oli valiokunnan kanta - äänten mennessä tasan, ratkaistu heittämällä arpaa!
  7. Hyvä nimimerkki "tuki" ja muut samalla tavalla oikeutta peräävät anonyymeinä toimivat henkilöt, ottakaa yhteyttä nettikeskustelujen yhteistyön ja keskittämisen merkeissä.


    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  8. Kiitos nimimerkille tuki!


    Allekirjoittanut on SataSeudun päätoimittajan kanssa tutkinut asiaa,

    1. johon Ilta-Sanomat antoi toukokuussa 1994 vinkin:

    "Suomen hallitus on käynyt salaisia neuvotteluja LSO:n (Lounais-Suomen Osuusteurastamo, kirj. huom.) pelastamiseksi"

    2. josta Ilta-Sanomat kertoi myöhemmin kesäkuuss: EU-neuvottelujen loppuvaiheessa on laadittu Lex-LSO-lisäpöytäkirja, jonka Suomen puolesta allekirjoittivat Pertti Salolainen ja Heikki Haavisto.
    IS:n mukaan lisäpöytäkirjassa komissio antoi sanansa, ettei se tule puuttumaan Suomessa harjoitettavaan EY-kilpailulainsäädöstön vastaiseen toimintaan.

    Allekirjoittanutta ja SataSeudun päätoimittajaa on kiinnostanut, missä neuvottelussa ko lisäpöytäkirja oli laadittu.

    Nimimerkki "tuki" on siteerannut SataSeutu-lehden artikkelia, joka on uutisoitu SataSeudun pyydettyä Lex-LSO:hon liittyviä asikirjoja UM:stä.

    Lisäpöytäkirjaa toimityus ei saanut, vaan osoitti pyynnön KTM:ään, josta artikkelin tiedot ovat peräisin.


    Luin jälleen eilen Antti Kuosmasen tuhottua EU-kirjaa.

    Huomasin, että I-S:ssä olleeseen Lex-LSO-lisäpöytäkirjaan liittyvän ja Suomen EU-liittymissopimuksen liitepöytäkirjaan nro 31 viittaava teksti löytyy tilanteesta, jolloin Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel oli "maratonistunnossa aamulla 1.3.1994 tullut suomalaisten apuun tekemään "läpimurtosopimusta".

    SataSeudun päätoimittaja on nyt tietoinen Kuosmasen antamasta vinkistä.

    Varsinaisesta Lex-Lso:sta Kuosmanen ei hiisku sanaakaan.
    Tämä on yksi niistä asioista, joista Kuosmanen päätti kirjassaan vaieta, samaten kuin sen, että Erkki Liikanen soitti presidentti Koivistolle ulkiministeri Klaus Kinkelin tekemästä ehdotuksesta klo 9.15, samaan aikaan, kun Koivisto kokeili frakkia ylleen väistykseen presidentin tehtävästä vajaan kolmen tunnin kuluttua...


    Koivisto antoi käskyn, että näin tehdään...

    Kuosmasen kirjan tekstin kertomasta ajankohdasta ei voi olla vetämättä johtopäätöstä:
    Lex-LSO oli hyvitys tai lahjus Heikki Haavistolle - Suomen maatalouden myymisen hinta/E-Suomen maatalouden alasajamiseksi komission ja presidentti Koiviston tahdon mukaisesti.
  9. Lyhyesti:

    Mistä kansa osaa äänestää oikein, jos tieto laittomuudesta ei mene kansalle tiedoksi?


    Rummutetaan asiasta niin kauan, että asia nousee valtamedian uutisointiin, julkiseen keskusteluun.

    Tämän jälkeen hallitus joutuu eroamaan, koska sen toimilla ei ole kansan luottamusta.
    Seuraus: ennenaikaiset vaalit, joissa nykyistä politikkaa harjoittaneet eivät tule valituksi, jos he ylipäätään edes haluavat ehdokkaiksi
    .
  10. Satakunnan miehet (www.satanen.com) ovat tutkimuksissaan sanojensa takana.

    Myös EOK:n sivusto on vakuuttavaa tekstiä.


    Viekää tietoa tästä keskustelusta "kahvipöytiin".

    Vyöryttäkää asiaa myös muissa nettikeskusteluissa.


    Nyt on Ranskan ja Hollannin äänestysten jälkeen on otollinen aika saada salaisuuksien ruukun pore etenemään!



    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  11. Valtioneuvoston selonteko EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle 9.1.1992:


    "Eduskunnan osallistuminen neuvottelutavoitteiden syntyyn sisältää samalla sen, että eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuun. Sitoutuminen olisi luonteeltaan poliittista.

    Ottaen huomioon sen, että osa EY-säädöksistä ei edellytä valtionsisäistä voimaansaattamistoimia, lienee tarpeellista, että ennakollinen sitoutuminen annetaan ennakkohyväksymisen muodossa.

    Ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin."


    --

    Valtioneuvoston selonteon kirjoittaneet virkamiehet olivat tutustuneet Rooman sopimukseen:

    "Voimaansaattaminen olisi vastoin Rooman sopimusta (EY:n tuomioistuimen tapaus 39/72 komissio vastaan Italia)."


    Rahvaan tyhmä kysymys kuuluu:

    Milloin eduskunta (oikeudellistikin etukäteen) hyväksyi markasta luopumisen?
  12. Miksi Suomen eduskunta ei saanut tehdä päätöstä markasta luopumisesta?

    Siksi, että Ahon hallituksella ei ollut oikeutta antaa markasta luopumisesta lakiesitystä.

    Nykyisen oikeuskanslerin Paavo Nikulan johtaman
    Valtiosääntökomitean mietintö vuodelta 1992 kertoo:

    "Suomi ei saisi ryhtyä niiden osalta voimaansaattamistoimiin, sillä voimaansaattaminen olisi vastoin Rooman sopimusta (EY:n tuomioistuimen tapaus 39/72 komissio vastaan Italia)."


    Lopuksi:

    Ei voi kuin hämmästellä, että toisissa maissa saatiin järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista...
  13. Miksi Suomen eduskunta ei saanut tehdä päätöstä markasta luopumisesta?


    Vastauksen antaa Valtiosääntökomitea 1992:n mietintö:

    "EY:n asetukset tulisivat Suomessa voimaan ilman eduskunnan ja muiden lainsäädäntöelinten jälkikäteistä hyväksymistä ja myötävaikutusta (kirj.huom. mm. EMU:n kolmas vaihe/euron käyttöönotto).

    EY:n asetuksissa säännellään asioita, joista Suomessa säädettäisiin lailla, asetuksella tai alemmanasteisella säädöksellä. Ne tulisivat osaksi Suomen oikeusjärjestystä, kun ne hyväksytään EY:ssä ja julkaistaan sen virallisessa lehdessä.

    Suomi ei saisi ryhtyä niiden osalta voimaansaattamistoimiin, sillä voimaansaattaminen olisi vastoin Rooman sopimusta (EY:n tuomioistuimen tapaus 39/72 komissio vastaan Italia)."
  14. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 9/1994 vp, koskien hallituksen lakiesitystä - HE 135 - EU-liittymissopimuksen voimaansaattamisesta, kertoo, että neuvotteluissa oli kyse sopeuttamisesta:


    "On kuitenkin huomattava, että jäsenyys EU:ssa on mahdollista vain unionin Maastrichtin sopimuksella viimeksi muutetun ja täydennetyn peruskirjan, olemassa olevan yhteisölainsäädännön (ns. acquis communautaire) ja unionin instituutioiden hyväksymisen pohjalta.

    Neuvotteluissa on siten ollut ennen muuta kysymys niistä siirtymäjärjestelyistä, joita Suomen sopeuttaminen unionin jäsenyyteen edellyttää."
  15. Tämäkin asia liittyy EMU-kriteerien täyttämiseen pelastamalla pankit 1990-luvun alun devalvaatioiden ja laman seurauksena.

    Mauno Koivisto kyykytti 6.5.1992 Presidentin Linnassa Korkeinta oikeutta.

    Tarja Halonen on määrännyt kyseisen oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjat salaisiksi.


    Nyt alkaa tapahtua.

    http://www.eok.fi/uutiset29052005.htm


    Lue myös keskustelu EOK:n keskutelufoorumissa:

    http://eok.fi/forum/index.php?board=1;action=display;threadid=56
  16. Tepolta kirjoitti:

    >> Meinaatkos ihan chattipalstalla rohkeasti kysellä, mikset mene virkamiesten puheille ja jatka siitä. Palaat tänne sitten vastausten kanssa. > Onkos keihäs lentänyt viime aikoina?
  17. Vielä Braxin Lalli-haastattelusta.


    Tuija Brax tulee tunnustaneeksi, ettei markasta luopumisesta ole lakia:


    ”Hallitusmuodon kanssa ei saa venkoilla!

    Tuija Braxin mielestä rahaliittoon menosta on päätettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä

    - Päätös Euroopan rahaliittoon liittymisestä on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

    Suomen hallitusmuoto on sellainen asia, että sen kanssa ei saa venkoilla, sanoo Vihreän liiton puheenjohtaja Tuija Brax tiukasti.
    - Jos hallitusmuodosta tehdään köykäistä tavaraa, niin se on kyllä integraatiokehityksen huonoin vaikutus.

    Brax ei ollenkaan ymmärrä oikeusministeri Sauli Niinistön kannanottoa, jonka mukaan asia voitaisiin ratkaista eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

    - Jos jäädään odottelemaan hallitusmuotoremonttia, joka tehtäisiin joskus ensi vuosituhannella, niin silloin tehdään jotain sellaista mitä ei ole tehty koskaan ennen. Suomi olisi rahaliiton jäsen, mutta hallitusmuodossa olisi edelleen nykyisenkaltaiset maininnat markasta ja keskuspankin tehtävistä."

    --

    Tosiasia (myös Braxin osalata) on se, että kansanedustajilla on aivan muuta mielenkiintoa (esim. risti-nollan pelaaminen ja nykyisin tekstarit) kuin hyväksyttävien lakien ja selontekojen sisältöön perehtyminen.
  18. Olivatko kansanedustajat tietoisia, että markasta luovutaa kyseenalaisin keinoin?

    Jokainen lukija muodostakoon vastauksen kysymykseen luettuaan Suomen valtionhallinnon virallisista asikirjoista seuraavaa.


    Lallin haastattelussa Braxin lausunnossa on kyseessä mm. tämä:

    Eduskunnan perustuslakivaliokunta selittää lausunnossaan 18/1997 vp:

    ”EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislain säätäminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä on tehnyt poikkeuksen useasta hallitusmuodon säännöksestä, mukaan luettuna myös 72§. EU-liittymissopimusta voimaan saatettaessa käytetyn poikkeuslakimenettelyn vuoksi Suomen siirtyminen yhteiseen rahaan ei ole valtiosääntöoikeudellisesti riippuvainen hallitusmuodon 72§:n sanamuodon muuttamisesta tai kumoamisesta.”

    ja

    ”Tämän mukaisesti markka voisi lakata olemasta Suomen rahayksikkö Suomen liityttyä euroalueeseen, vaikka 72§:ää ei olisikaan muutettu.

    Siltä osin kuin nämä määräykset ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, on perustuslakiongelma tullut ratkaistuksi jo voimaansaattamislailla”.

    Rahvaan tyhmä kysymys:
    - Millä voimaansaattamislailla?


    Jäikö Braxilta keväällä 1992 lukematta tämä:

    Valtioneuvoston EY-selonteko (9.1.1992):

    "EY-jäsenyydestä seuraisi, että lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan osalta tarvitaan perustuslain tasoisia säännöksiä toimivallan siirtämiseksi EY:n toimielimille."



    Lukiko Brax syksyllä 1994 EU-liittymislakia koskeneen perustuslakivaliokunnan lausunnon:

    HE 135/1994 – UaVM 9 – PeVL 14:

    ”Esityksen säätämisjärjestyskannanotosta ilmenee, ettei hallituksen mielestä jäsenyyden toteuttamiseksi tarvita hallitusmuodon muutosta.

    Hallitusmuodon muuttamista voitaisiin valiokunnan käsityksen mukaan pitää oikeudellisesti välttämättömänä siltä osin kuin jokin sen säännös kokonaan ja muutoin kuin tilapäisesti menettäisi nykyisen sisältönsä EU:n jäsenyyden myötä.

    Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan valiokunnan arvion mukaan aiheudu liittymissopimuksesta miltään osin”.


    --

    Käytin Tuija Braxin Lallin haastattelua hyväkseni, koska Brax arvosteli itsenäisen valtiontaloudenhoitoon hoitoon tarkoitetun instrumentin ja päätösvallan luovuttamisen menettelytapaa.
  19. Yksi syy Braxin vaikenemiseen on tässä:



    HALLITUKSEN LAKIESITYKSEN PALJASTUS


    Hallitusmuodon 1, ja 2 pykälä menettivät oikeudellisen sisältönsä vuoden 1994 alusta. Tämä tapahtui vuonna 1993, kun hallitusmuotoon lisättiin ETA–sopimuksesta johtuen valtion toimivallan luovuttava pykälä 33 a.


    Syksyllä vuonna 1994 EU-asia eteni kansanäänestyksen kautta eduskunnan käsittelyyn – hallituksen lakiesityksen 135 pohjalta.

    Hallitusmuotoa (HM 72 - Suomen markka, HM 73 - Suomen Pankki) ei tarvinnut muuttaa EU-jäsenyyden takia. Ei hallituksen eikä perustuslaillisen auktoriteetin, eduskunnan perustuslakivaliokunnankaan mielestä; mikään hallitusmuodon pykälä ei menettäisi oikeudellista sisältöään!
    Hallituksen lakiesityksessä esitetään eduskunnan toimivallan luovuttamisen kompensaatioksi (korvaamiseksi) uuden hallitusmuodon 33a §:n mukaista menettelyä:

    ”Eduskunnan lainsäädäntövallan turvaamiseksi eduskunnan olisi voitava osallistua EY-normien kansalliseen valmisteluun uuden HM 33 a §:n mukaisesti ja esittää hallitukselle kantansa EY-normista ennen lopullisen päätöksen tekemistä unionin neuvostossa.”

    --

    Jospa Brax on kansanedustajana hyväksynyt Hallitusmuodon 33a §:n muutoksen...


    Taitaapa kansanedustajia hävettää...

    Määräenemmistö kansanedustajista hyväksyi (myös markasta luopumisen) hyväksymällä Mauno Koivistolle ja Martti Ahtisaarelle diktaattorin valtaoikeudet Suomen EU-päätöksenteossa.
  20. Miksi kansanedustaja Tuija Brax on hiljaa?


    Lallin haastattelussa keväällä 1997 Tuija Brax oli tätä mieltä:

    ”Emusta päätettävä kestävällä tavalla

    Emu-päätöksentekoprosessin on Vihreän liiton puheenjohtajan Tuija Braxin mukaan kestettävä tulevien vuosien ja vuosikymmenten kriittiset katseet. Siksi on hänen mielestään kyseenalaista perustella yksinkertaisen enemmistön riittävyyttä vain väitteellä siitä, että Suomi on jo EU- jäsenyydessä sitoutunut myös Emun jäsenyyteen”. (Lalli 14.5.1997 sivu 7)

    --

    Yksinkertaisella enemmistöllä Brax viittaa tulevaan hallituksen tiedonantoäänestykseen huhtikuussa 1998...


    Tuossa vaiheessa Tuija Brax ei ollut huomannut, missä vaiheessa eduskunta tuli luopuneeksi itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetusta instrumentista.
    - Vai oliko?
    Oliko Braxin puhe vain poliittisten irtopisteiden keräämistä Vihreälle Liitolle?
    21. 12 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt