jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. PMI Ahon pääministerinilmoitus ym. jota ko linkissä on, näyttäisi olevan minun tekstiäni.


    Tein hiljattain merkittävän havainnon eduskunnan pöytäkirjasta ko PMI-ilmoituksen jälkeen käydystä eduskuntakeskustelusta.

    Pääministeri Ahon puheenvuorosta nimittäin löytyy rankkaa tekstiä siitä, millaisen sopimuksenSuomi oli saanut...
  2. SataSeutu kirjoitti:

    >Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien
    >vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko
    >maassa, ja siten siitä tuli
    >viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden
    >kohtalo jäi riippumaan."
    >
    >Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli
    >Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"
    >


    SataSeutu kertoi myös liittymisasiakirjan julkisuudesta seuraavasti:


    "Keskeinen EU-virkamies Antti Kuosmanen kirjoitti seuraavan UM:n arkistosta saamamme muistion:

    "ULKOASIAINMINISTERIÖ 22.4.1994
    Kauppapoliittinen osasto

    Toimisto 20/MK EU-ministeriryhmä 25.4.1994

    LIITTYMISASIAKIRJOJEN JULKISTAMINEN/TAUSTAA"

    Sitaatti kohdasta 2:
    "Liittymisasiakirjat EY-kielillä ovat kaikkien saatavissa EU-neuvoston lehdistötoimistossa."
    ja kohdassa 3:

    "Norjassa liittymisasiakirjat on annettu englanninkielisinä suurkäräjille, puolueille sekä JAA- ja EI-liikkeille. Norjankielinen versio on luovutettu suurkäräjille 19.4.1994 maininnoin, että käännös ei ole vielä lopullinen. Kummankin version tarkastaminen on käynnissä."

    Kohta 4:
    "Suomessa englanninkielinen sopimusversio on jaettu hallituksen jäsenille ja eduskunnalle. Sopimusta ei ole annettu lehdistölle tai muille tahoille.
    Sekä englanninkielinen että suomenkielinen sopimusversio ovat viranomaisten tarkastettavina. Ruotsinkielinenä sopimusversiona käytetään Ruotsin tekstiä."

    Tämä Kuosmasen muistio käsiteltiin hallituksen EY-ministeriryhmän kokouksessa 25.4.1994.

    Kohta 1:
    "Todettiin, että EU-liittymisasiakirjat ovat julkisia kun ne on allekirjoitettu. Ulkoministeriö voi vastedes jakaa englanninkielisiä, yhä tarkistettavana olevia asiakirjoja. Suomenkielistä sopimustekstiä jaettaan vasta kun se on virallisesti vahvistettu. Suomenkielisistä liittymisasiakirjoista kootaan kirja, jota jaetaan viranomaisille ja etujärjestöille ja myydään yksityisille kansalaisille."

    Sarkistisesti voi todeta, että norjalaiset, jotka keskeyttivät maratonneuvottelunsa, saivat lukea sopimuksen omalla kielellään ja äänestivät jäsenyyttä vastaan.

    Suomen kansalainen sai lukea sopimuksen vasta vuonna 1996, jolloin kirja on painettu suomeksi! Siis kaksi vuotta sopimusneuvottelujen jälkeen.

    Kirja on "Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin", Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996, ISBN 92-824-1410-8."
  3. Artikloja laatineen työryhmän kokousmuistio kertoo, että Kalevi Hemilä tosiaan tiesi, kuka kirjoitti 141-artiklan.

    Tässä on sitaatti SataSeutu-lehden pääkirjoituksesta "Suomi-ilmiö", joka kertoo Ilta-Sanomien 5.8.1998 artikkelista:


    "Hyvä esimerkki Suomi-ilmiöstä on muuten Suomen ja EU:n väliset maataloustukineuvottelut. Syy on aina vieritetty pahan EU:n syyksi tai syytelty edellistä hallitusta siitä, että maanviljelijöiden tukia ollaan alentamassa.

    Tätä kirjoittaessa osui käteen lehtileike Ilta-Sanomista 5.8.1998, jolloin edellisen kerran väännettiin kättä Suomen kansallisista maataloustuista. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä vastasi MTK:lle ”Härmälä itse sopi kansallisen tuen alennuksen.”

    Eli suomeksi sanottuna MTK:n nykyinen puheenjohtaja Esa Härmälä oli itse sopimassa ennen EU:hun liittymistä siitä, että Suomen kansalliset tuet ovat alenevia siirtymäkauden tukia. Nyt MTK-puheenjohtaja moittii taas toisia, vaikka itse on sopan aiheuttaja.

    Sanatarkasti Hemilä sanoi:
    ”Hallituksen ministerit yksitellen viimeksi Halikossa haukkunut Härmälä ei kertonut taustoja. Hän itse oli virkamiehenä Suomen EU:n jäsenneuvotteluissa sopimassa siirtymäkauden kansallisen maataloustuen alenemisesta”.

    Tässä on kyse juuri edellä kuvatusta Suomi-ilmiöstä parhaimmillaan.

    Toivottavasti nykyisen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan tekemiset kestävät Suomessa kriittisen tarkastelun vuonna 2006 jolloin seuraavan kerran keskustellaan 141-tuen jatkosta. Ihmetystä tuottaa selittelyt, miksi tänä vuonna ei voitu tukia maksaa kuten vuonna 2003, kun EU-komissio olisi hyväksynyt korkeamman tukitason maksamisen vielä vuonna 2004.

    Milloin maanviljelijöille kerrotaan koko totuus 141-tuista ja niiden jatkosta?"

    --

    SataSeudun pääkirjoituksen osoite:

    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_243_2004.html
  4. Antti Kuosmanen kirjoitti kirjaansa alla olevan muistiotekstin taustasta hyvät yksityiskohdat.

    >
    >"Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their
    >full” viittaa. Jos viittaus on
    >tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme
    >muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan
    >"may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja
    >kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla
    >yllättäen, että sana "full" pitäisi
    >poistaa.
    >Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä.
    >Sanalla "full" ei Mildonin mukaan
    >ole mitään merkitystä. Komission vastaus
    >kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.


    SataSeutu-lehti on ainoana lehtenä koko maassa kertonut Antti Kuosmasen paljastuksen:

    "Muistin virkistämiseksi palautamme mieliin, mitä kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä 16.10.1994: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin neuvotellun sopimuksen mukaisesti?

    Mikä olikaan neuvoteltu sopimus? Voi jopa sanoa, että kysymyksen kolme viimeistä sanaa –”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” – tekevät kansanäänestyksestä vaalipetoksen!

    141-artiklan
    neuvottelutulos

    Maratonistunnon neuvottelutulos oli asiakirja, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat ymmärtää haluamallaan tavalla. Kerromme nyt ensimmäisenä lehtenä, mitä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan sivulla 119.

    Suora sitaatti:
    ”Maratonin tulokset: Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu: vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat pelkästään suulliset.”"

    Liitän luettavaksi SataSeudun artikkelin sitaatin ko. paperin sanoista:

    "”Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät riittäisi.

    Pohjoisen tuen alueen määrittely ei muuttunut siitä, mitä EU oli jo tarjonnut maratonistunnon alla. Se ulottuisi 62. leveyspiiriin asti ja pieneen siihen liittyvään alueeseen etelämmäksikin. Myös tuen ehdot pysyivät sen viimeisen tarjouksen mukaisina: kaikki 62. leveyspiirin yläpuolella olevat alueet luvattiin mukaan.

    Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.
    Ensimmäisessä sanottiin:

    "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

    Toisessa sanottiin:
    "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.

    Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa.

    Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

    "For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut.

    Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut. Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroimisen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or).

    Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation), mutta se ei onnistunut.

    Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

    Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan."

    Näin jälkikäteen herää kysymys: Millainen oli Suomen liittymisasiakirjan julkisuus?"

    --

    Edellä siteeratun SataSeudun artikkelin osoite:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291
  5. SataSeutu-lehden artikkeli - Kuka kirjoitti 141:n?

    "Esa Härmälä oli pääministeri Esko Ahon erityisavustajana valmistelemassa EY-jäsenyyttä elokuusta 1991 alkaen. MMM:n EU-maatalousjaoston virkamiesryhmää johtaessaan ja EY-neuvotteluista vastanneena virkamiehenä Härmälä vastaa 141:n muotoilusta.

    Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläisen kirjoittamassa kirjassa ”Lännettymisen lyhyt historia” on kerrottu Härmälän lausuntoja tapahtumista maratonistunnon jälkeen:

    ”Suomessa ei ilmeisesti laajemmasti ymmärretä, että neuvottelut käytiin toiseen kertaan. Suomelle tilanne oli hankala, sillä joku helvetin ovela ihminen oli keksinyt uuden juonen.
    Sen sijaan että komissio ja Suomi olisivat kahdestaan kääntäneet poliittisen sopimuksen juridiseksi sopimukseksi, sinne päästettiin kaikki jäsenvaltiot mukaan. Suomi menetti neuvotteluissa selkeästi sovittuja etuja.”, sekä: ”Se oli elämäni raskain vaihe. Poliittisen puolen viisari oli jo heilahtanut. Oltiin kovaa vauhtia menossa jäseneksi, eikä yksityiskohdista enää jaksettu kiinnostua.”

    Härmälä vastasi näistä yksityiskohdista, joista nyt kiistellään."


    Artikkelin osoite:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=313
  6. Ydinasia = KANSANÄÄNESTYSLAKI


    Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
    ”Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?”

    Siis NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI.

    Näistä kolmesta kansanäänestyslakiin kirjoitetusta sanasta eivät silloiset presidentit Koivisto ja Ahtisaari, eivätkä ministerit ja kansanedustajat selviä selittelemällä.


    ENTEELLISET SANAT HALLITUKSEN ARVOSTELEMISESTA

    HALLITUKSEN ILTAKOULU / VIIKKO 18/1994. PÖYTÄKIRJA.
    Aika: 4.5.1994:

    ”Ministeri Salolainen totesi, että julkisuudessa hallitusta tullaan arvostelemaan, koska kansanäänestyslailla ei ole asiallista yhteyttä kansallisen paketin kanssa.”

    ”Ministeri Pesälä totesi, että kansallisesta paketista on tiedettävä myös yksityiskohdat.”

    ”Ministeri Salolainen korosti, että hänen mielestään kansanäänestyslailla ja kansallisella paketilla ei ole asiallista yhteyttä.”

    ”Ministeri Norrback totesi, että asia on kokonaisuus. EU hyväksyy myös kansallisen paketin, se on tosiasia. Kansalaisten pitää tietää kokonaisuus.”


    Siteeratut ministerien enteelliset sanat ovat kokouspöytäkirjassa, jossa kansanäänestyslakia vasta valmisteltiin.

    Kansanäänestyslakiin kirjoitettiin kolme merkittävää sanaa - NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI - vasta myöhemmin kesällä. Onneksi ne kirjoitettiin.

    Ilman niitä ei olisi näyttöä kansanäänestyksessä tapahtuneesta vaalipetoksesta.


    Mitä 141-artiklaan kirjoitetut sanat todellakin pitävät sisällään?

    Mikä oli neuvoteltu sopimus, josta kansalta pyydettiin mielipidettä?

    Esille tuomani asia ei vanhene koskaan.


    Avoimuutta ja totuutta peräten

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  7. MUOKATTU 07.04.2005 KLO 10:44 (EET)

    Artiklat 5 ja 6 sitaattina Kalevi Hemilän laatimasta muistiosta:


    "Artiklan 5 osalta kysyimme, mihin "their full” viittaa. Jos viittaus on tuottajiin, halusimme toistaa aikaisemmin esittämämme muutosehdotuksen. Toistimme myös ehdotuksemme sanan "may" muuttamisesta sanaksi "shall". Norja kannatti Suomea, mutta ehdotti samalla yllättäen, että sana "full" pitäisi poistaa.
    Komissio korosti "may"-verbin merkitystä tässä yhteydessä. Sanalla "full" ei Mildonin mukaan ole mitään merkitystä. Komission vastaus kysymykseemme viittauksesta oli epämääräinen.

    Artiklan 6 osalta. Norja halusi kohdasta 1 pois sanan ”some". He eivät halua tällaista rajausta. Komissio vastasi, että maakohtaisissa teksteissä, DOC 19 REV 1, tämä muutos on Norjalle jo tehty. Suomen ja Ruotsin osalta on käytetty muotoa "small adjacent...". Ruotsi jätti varauman deklaraatioiden osalta. Meillä ei ollut tähän lisäkommentteja."

    --

    Tiedoksi:

    Muistion 5:nnestä artiklasta tuli liittymisasiakirjan 141-artikla

    ja 6:nnestä tuli 142-artikla.
  8. Hyvät 142-artiklan tukialueen viljelijät!

    Viestini on tarkoitettu myös Teille!


    Oletteko huomanneet, että 142-artikla on kirjoitettu 141:n työkaluksi?

    Viekää myös C-alueella viestiä eteenpäin!


    >
    >Hyvät 141-artiklan tukialueen viljelijät!
    >
    >Aluksi kaksi nöyrää pyyntöä:
    >
    >1. Tallentakaa kirjoitukseni tästä keskustelusta.
    >
    >2. Ottakaa kirjoitukseni todesta.
    >
    >
    >Minulla on kopiot Antti Kuosmasen tuhotusta
    >EU-kirjasta.
    >Kirjan vinkit johtivat Ulkoministeriön arkistojen todellisiin
    >aarteisiin.


    Totuutta ja avoimuutta koko Suomen kaikkien
    viljelijöiden puolesta peräten

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  9. Härmälän lähtö on tedella lähellä.


    Olen saanut UM:stä Brysselin asiakirjoja siltä ajalta, jolloin Esa Härmälä ja Paavo Mäkinen olivat rustaamassa maratonistunnossa (1.3.1994) tehtyä neuvottelujen kynnyskysymystä eli Etelä-Suomen huijaussopimusta lakitekstin eli 141-artiklan muotoon.

    Kyseessä on maalis-huhtikuun vaihde 1994...



    Keskeistä EY-/EU-neuvottelijaa Antti Kuosmasta vinkistä (tuhotussa EU-kirjassa) kiittäen

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  10. Ex-maalaisen alustuksella

    "Tuet ja palkkatulot" on lukijoita 9920, eikä esille tuleva asia ole sisällöltään kaksista.
  11. Otapa Veijo selvää, miksi maajussit joutuvat noita kaavakkeita täyttelemään.

    Ei Suomen maatalous kannattamatonta olisi. Mutta se on tehty kannattamattomaksi romahduttamalla tuottajahinnat 1.1.1995 alkaen.

    EY:ssä vanhojen jäsenmaiden tuottajahinnata romahdutettiin CAP-uudistuksella 1.1.1993.

    Juha Korkeaoja on kertonut, että vuoden 2007 EU:n tukiuudistuksessa MMM:n alaisten virkamiesten määrää pitää lisätä.

    Parasta olisi, että Suomi irrottautuisi EU:sta ja tuottajat saisivat tulonsa ilman tukia.

    Tällaiseen järjestelmään on lääke mietyttynä. Se ei kuitenkaan luonaa ilman EU:sta irrottautumista, koska EU:lla on

    1. suljettu maatalous- ja elintarvikejärjestelmä

    2. Suunnattomilla maataloustuilla vääristellyt tuottajahinnat.
    Vuoden 1993 CAP-tukiuudistuksessa romahdutettuja tuottajahintoja alettiin kompensoida ns. maataloustuilla eli kaavakkeiden täyttämisellä.

    1.1.1995 CAP-järjestelmään menneet maat eivät saanneet sellaisia tukietuja kuin vanhoilla mailla oli olemassa.

    EU-jäsenmaksulla Suomi rahoittaa ylikansallisten elintarvikeyritysten halpojen raaka-aineiden saamista EU-alueelta.

    Elintarvikkeiden kauppa on EU:ssa kaikkea muuta kuin vapaan markkinatalouden kilpailua.



    En ole viljelijä, joten voin kertoa asioista ilman katkeruutta ja tunteenpaloa.
  12. Tämä viesti on tarkoitettu tallennettavaksi.


    Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu on ainoana lehtenä koko maassa kertonut maratonistunnon huijauksen yksityiskohdat:

    "Tuhotun EU-kirjan tiedot julki @ 27.8.2003

    SataSeutu julkaisee 141-maatalousneuvottelujen taustat

    SataSeutu jatkaa edellisessä numerossa aloitettua EU-liittymisneuvottelujen yhteydessä sovitun maatalouden kansallisen tukipaketin taustojen ruodintaa, jotta totuus 141-pykälän neuvottelujen takkuamisesta selviäisi lukijoille.

    SataSeudun julkaiseman artikkelin perustana on EU-neuvotteluista kirjoitetun kirjan aineisto.

    Pyrimme valottamaan selkokielellä näitä 141- neuvottelujen kiemuroiden taustoja. EU-liittymisneuvotteluihin osallistunut Antti Kuosmanen paljastaa tuhotussa kirjassaan EU:n kanssa käytyjen maatalousneuvottelujen todelliset taustat, jotka ovat reunaehtoina maa-ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan 141-jatkoneuvotteluissa."

    Lue lisää:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

    Todettakoon:
    Kuosmasen EU-kirjan hävittämiseen on motiivi:
    Tasavallan presidentillä, Suomen ulkoministeriöllä ja maatalousneuvottelija Esa Härmälällä.
    Ko. kirjoja löytyy MTK:ssa jaettuna 10 kappaletta!

    Tiedän lisäksi varmuudella neljä muutakin kirjaa. Niiden haltijat ovat/ovat olleet ulkoministeriön palveluksessa.

    Olisi ihme, jos presidenttien Koiviston ja Ahtisaaren kirjahyllyistä ei löytyisi kyseistä kirjaa.
    Kirjailija Kuosmasen mukaan kirjoja meni 20-30 niin, ettei saatu takaisin...

    ==

    Seuraavat dokumentit eivät liity maataloustukiin, mutta kertovat jotakin Suomen median roolista pelon ilmapiirissä.

    Media pelkää, koska kaiken taustalla on presidenttitasoinen käskytys ja huijareiden suojelu.


    Seuraavista presidenttitason salaamisista kertoessaan on SataSeutu toistaiseksi ainoa lehti koko maassa:

    1. Koiviston konklaavi:

    "Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja @ 11.9.2002

    Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:

    Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat. Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa?
    SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion.
    Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme?
    Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta?

    Presidentti Mauno Koivisto järjesti presidentin linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jonka teemoina tiedotteen mukaan olivat: tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.

    Tilaisuuteen oli kutsuttu presidentin, presidentin rouvan ja presidentin kanslian johdon lisäksi tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia, kaikkiaan kolmisenkymmentä arvovaltaista henkilöä. Osa sai myöhemmin itsenäisyyspäivänä palkintona kutsun Linnan juhliin.

    Kyseessä olevan oikeuspoliittisen tilaisuuden luonnetta koskevaa arvailua ei vähennä se, että kun tilaisuuden nimenä oli oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, osallistujien joukossa ei ollut maan hallituksen edustajia, ennen kaikkea pää- ja oikeusministeriä - muista poliitikoista puhumattakaan."

    Lue ja ihmettele:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236



    2. Koiviston-Tiisisen Stasi-kassakaappilista

    "Keskustelu Stasi-listoista ei ota laantuakseen @ 24.9.2003

    Stasi-listat eivät jätä vieläkään rauhaan poliitikkojamme. Viimeksi vakoilusta itsekin epäiltynä ollut professori Alpo Rusi väitti kirjansa julkistamistilaisuudessa viime viikolla, että 1990-luvun alussa Supon haltuun tulleet tiedot Itäisen Saksan eli DDR:n yhdyshenkilöiden nimilista olisi kaatanut silloisen Holkerin hallituksen. Rusi kertoo nähneensä listan ollessaan presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana vuonna 1999.

    SataSeutu haluaa osallistua käytävään keskusteluun julkaisemalla otteita Espanjassa julkaistavasta suomenkielisestä Espanjan Sanomista. Maamme rajojen ulkopuolella toimitettavan lehden kesän 2003 numerossa lehden päätoimittaja Arto Ryynänen nimeää kuumimmaksi Stasi-nimeksi pääministerinä ja ulkoministerinä toimineen Kalevi Sorsan sekä hänen ulkopoliittisena avustajana 1980-luvulla toimineen Suomen Etelä-Afrikan suurlähettilään Kirsti Lintosen ja muun muassa juuri ulkoministeriön valtiosihteeriksi valitun Arto Mansalan."

    Lue:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=297


    Hämmästele myös SataSeutu-lehden kotisivun nettikirjoja ja varsinkin punaisen painikkeen dokumentteja.
    Löytvät kotisivun oikean laidan painikkeista.

    Osoite:
    www.satanen.com


    Avoimuutta peräävin terveisin

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  13. Emäntä kirjoitti:

    >Kun teillä on intoa ottaa asioista selvää, niin jakakaapa
    >sitä tietoa tiivistettynä pakettina eteenpäinkin,
    >meille joiden aktiviteetti ei riitä selaamassa sivukaupalla
    >intternetin asiakirjoja.KIITOS!


    Kiitos kiittämisestä!


    Olen samaa mieltä. Ei kaikilla ole aikaa lukea nettikirjoittelua.


    Tiivistetysti asiaa ei kuitenkaan voi kertoa, mutta alustusluontoiset kirjoitukseni kannattaa kopioida ja niitä kannattaa viestittää eteenpäin.

    Muutos on saatava aikaan ja Maaseudun Tulevaisuudenkin on kerrottava, mitä kaikkea on huijausten takana.

    Olen valinnut avoimen tiedottamisen linjan omalla nimelläni ja yhteystiedoillani - en siksi, että haluaisin julkisuutta,
    vaan siksi, että varsinainen asia menisi eteenpäin.

    Esimerkiksi Sonera-kirjan ydin unohtui;

    Minne katosivat rahat yli 30'000 miljoonaa markkaa?

    Media on ryöpyttänyt julkisuudessa aivan sivuseikkoja;

    - Kuka kirjoitti Sonera-kirjan?

    - Laiton teleurkinta...

    EM. syistä maatalouden alasajoon liittyvissä huijauksissa olen päättänyt toimia avoimesti.

    Nettikeskustelun on johdettava Sonera-kirjan tavoin julkiseen keskusteluun niin, että SataSeutu-lehden lisäksi jonkun muunkin median on puututtava asiaan.




    Ottakaa rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen.

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  14. Lue Eurooppaneuvoston asetus kirjoituksestani

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007000466


    Sen alta löytyy myös Juha Korkeaojan kesäkuussa 2004 antama pääministerinilmoitus.

    Lukekaapa tekstit.


    --

    Eikös aleta kirjoittamaan asiaa!

    On kummallista, että energiaa riittää joutavanpäiväiseen asiaa, esim. alustuksessa:

    Ex-maalainen Tuet ja palkkatulot on lukijoita 8590,
    mutta kirjoitukset ovat paljolti kateellisten ja maataloustuista mitään tietämättömien demareiden kirjoituksia.
  15. > Jos nevonta viranomainen (TE-keskuksen ) tekee virheen sitä ei korvata!

    Ei korvata.

    Pitää muistaa, että neuvontaviranomaisen virheestä viljelijä menettää tukia...

    1. jää ilman tukia

    2. vääristä perusteista saa sanktioita.

    --

    Korkeaoja on sanonut, että maatalouden virkamiesbyrokratia kaksinkertaistuu.
  16. Esa Härmälän päivät MTK:n puheenjohtajana ovat vähissä.


    Kyseinen asia perustuu Suomen ulkoministeriöstä saatuihin asiakirjoihin, joiden olemassaoloon Antti Kuosmanen antoi vinkin tuhotussa EU-kirjassaan.


    Palaan asiaan.

    Viekää viestiä eteenpäin...
  17. > Tuosta tuen siirtymisestä käydään lähivuosina vielä monet käräjät!

    Toivottavasti ei!


    Parasta olisi antaa potkut Suomen maatalouden alasajon pääarkkitehtinä (30.12.1992 - 12.4.1994) toimineelle Esa Härmälälle!

    Sitten media joutuisi kertomaan, mitä liittymisneuvotteluissa olikaan sovittu.
  18. Kas vain.

    Soitin ko uutisen jälkeen kiukaislaiselle Jussi Tuumille.
    Jussi kertoi huomanneensa saman kuin SataSeudun päätoimittaja ja allekirjoittanut. Jussi oli yrittänyt mediaan tietoa komission tylystä 141:n jatkosta (vuoden 2007 jälkeen!).
    Ei onnistunut...

    Komissio antoi 16.3.2004, siis vuosi sitten, tylyn lakitekstin, josta kaikki mediat SataSeutua lukuunotamatta ovat vaienneet.

    Uutinen ja komission tyly lakiteksti löytyy SataSeudun uutisarkistosta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=331

    Maaseudun Tulevaisuus on vaiennut asiasta.
    Vain siitä on kerrottu, mitä 141-tukia komissio hyväksyi vuosiksi 2004-2007.


    SataSeutu on kertonut enemmänkin maatalouteen liittyvistä sellaisia asioita, joista Maaseudun Tulevaisuus on vaiennut.


    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  19. SataSeudun kotisivun oikean laidan painikkeiden osoite on

    www.satanen.com

    --

    Lue myös toimitukselliset kirjoitukset:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=352

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=313
  20. Kansako siellä bysselissä sen tulkinnanvaraisen sopimuksen huijasi?

    - Ei vaan Suomen maatalousneuvottelija Esa Härmälä...

    Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan, ettei asia koskaan joutunut julkisuuteen.


    Luepa SataSeutu-lehden kotisivulta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=vaalipetos

    Lue mitä linkit sen kertovat,

    ja sitten uutinen, jota eivät muut lehdet eivät ole vielä kirjoittaneet:

    "Tuhotun EU-kirjan tiedot julki @ 27.8.2003

    SataSeutu julkaisee 141- maatalousneuvottelujen taustat

    SataSeutu jatkaa edellisessä numerossa aloitettua EU-liittymisneuvottelujen yhteydessä sovitun maatalouden kansallisen tukipaketin taustojen ruodintaa, jotta totuus 141-pykälän neuvottelujen takkuamisesta selviäisi lukijoille.

    SataSeudun julkaiseman artikkelin perustana on EU-neuvotteluista kirjoitetun kirjan aineisto. Pyrimme valottamaan selkokielellä näitä 141 neuvottelujen kiemuroiden taustoja EU-liittymisneuvotteluihin osallistunut Antti Kuosmanen paljastaa tuhotussa kirjassaan EU:n kanssa käytyjen maatalousneuvottelujen todelliset taustat, jotka ovat reunaehtoina maa-ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan 141 jatkoneuvotteluissa. Eu:n maatalouskomissaarilta ei tunnu löytyvän aikaa Suomelle tärkeiden maatalousneuvottelujen käymiseen. Jatkoratkaisun olisi synnyttävä ennen vuodenvaihdetta.

    Suomen ja EU:n tulkintaerimielisyys 141-pykälästä paljastui Antti Kuosmasen mukaan neuvoteltaessa edellisen kerran vuonna 1999 141-sopimusten jatkamisesta.

    Antti Kuosmasen kirjan mukaan todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen hyvissä ajoin ennen Eu- kansanäänestystä vuonna 1994, mutta Kuosmasen mukaan se ei onneksi koskaan joutunut julkisuuteen!

    SataSeutu kertoo nyt millainen maratonistunnon neuvottelutulos oli."

    Lue uutinen osoitteesta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

    --

    Onkos jäänyt lukematta:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007001119


    Lue arkistosta nettikirjani:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8545.html

    Lue myös arkistosta

    Repliikin alustus:
    Kuosmanen esiin!

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8641.html

    Jostakin syystä Repliikki muokkasi alustuksensa tyhjäksi...

    lue myös:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8900.html

    ja

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8845.html

    ja

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8787.html


    Lue myös SataSeudun etusivun www.saten.com oikean laidan painikkeiden nettikirjat ja sitten painike
    Salaiset EU-pöytäkirjat...
    21. 16 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt