Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  1. Kansako siellä bysselissä sen tulkinnanvaraisen sopimuksen huijasi?

    - Ei vaan Suomen maatalousneuvottelija Esa Härmälä...

    Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa kirjassaan, ettei asia koskaan joutunut julkisuuteen.


    Luepa SataSeutu-lehden kotisivulta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=vaalipetos

    Lue mitä linkit sen kertovat,

    ja sitten uutinen, jota eivät muut lehdet eivät ole vielä kirjoittaneet:

    "Tuhotun EU-kirjan tiedot julki @ 27.8.2003

    SataSeutu julkaisee 141- maatalousneuvottelujen taustat

    SataSeutu jatkaa edellisessä numerossa aloitettua EU-liittymisneuvottelujen yhteydessä sovitun maatalouden kansallisen tukipaketin taustojen ruodintaa, jotta totuus 141-pykälän neuvottelujen takkuamisesta selviäisi lukijoille.

    SataSeudun julkaiseman artikkelin perustana on EU-neuvotteluista kirjoitetun kirjan aineisto. Pyrimme valottamaan selkokielellä näitä 141 neuvottelujen kiemuroiden taustoja EU-liittymisneuvotteluihin osallistunut Antti Kuosmanen paljastaa tuhotussa kirjassaan EU:n kanssa käytyjen maatalousneuvottelujen todelliset taustat, jotka ovat reunaehtoina maa-ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan 141 jatkoneuvotteluissa. Eu:n maatalouskomissaarilta ei tunnu löytyvän aikaa Suomelle tärkeiden maatalousneuvottelujen käymiseen. Jatkoratkaisun olisi synnyttävä ennen vuodenvaihdetta.

    Suomen ja EU:n tulkintaerimielisyys 141-pykälästä paljastui Antti Kuosmasen mukaan neuvoteltaessa edellisen kerran vuonna 1999 141-sopimusten jatkamisesta.

    Antti Kuosmasen kirjan mukaan todellisuus kuitenkin valkeni pääministeri Aholle ja keskeisille ministereille jo "pari päivää" maratonistunnon jälkeen hyvissä ajoin ennen Eu- kansanäänestystä vuonna 1994, mutta Kuosmasen mukaan se ei onneksi koskaan joutunut julkisuuteen!

    SataSeutu kertoo nyt millainen maratonistunnon neuvottelutulos oli."

    Lue uutinen osoitteesta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

    --

    Onkos jäänyt lukematta:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007001119


    Lue arkistosta nettikirjani:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8545.html

    Lue myös arkistosta

    Repliikin alustus:
    Kuosmanen esiin!

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8641.html

    Jostakin syystä Repliikki muokkasi alustuksensa tyhjäksi...

    lue myös:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8900.html

    ja

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8845.html

    ja

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/8787.html


    Lue myös SataSeudun etusivun www.saten.com oikean laidan painikkeiden nettikirjat ja sitten painike
    Salaiset EU-pöytäkirjat...
  2. Mikään huijaten tehty sopimus ei ole oikeudellisesti pätevä.

    Kansanäänestyslaissa tapahtui vaalipetos, kolme sanaa lakiin kirjoitetussa kysymyksessä tekee vaalipetoksen.

    Kysymys kuului:
    Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

    Mikä oli neuvoteltu sopimus?

    Tiesikö kansa ja tiesivätkö edes kansanedustajat;

    1. Antti Kuosmanen kertoi tuhotussa EU-kirjassaan (vasta 1999) huijauksesta, joka maratonistunnon päätteeksi 1.3.1994 tehtiin sidesanaparilla "ja/tai".

    - samaan aikaan komissio teki julistuksen, jolla se vesitti suomalaistulkinnan.
    Onneksi julistus ei koskaan joutunut julkisuuteen..., kertoo Kuosmanen.

    Kenen onneksi?

    Vähemmän tunnettua on myös se, että neuvottelut jouduttiin käymään toiseen kertaan, kun kyyseinen tulkintahuijaus kirjoitettiin artiklan 141 tekstiksi.

    141:n kirjoittajana 12.4.1994 oli silloinen Suomen EY-neuvottelija Esa Härmälä, joka nyt on pukkina kaalimaalla puolustamassa viljelijöitä sopimuksista, joilla hän itse sopi päätösvallan luovuttamista Euroopan komissiolle!


    Huijaten tehdyt sopimukset eivät milloinkaan ole olleet oikeudellisesti päteviä...


    Maanvuokraaja:
    "Tuulimyllyt vastassa"

    - Niin on mutta
    Valheella on lyhyet jäljet!

    Salaisuudet ja koklaavipäätökset paljastuvat...

    Maanvuokraaja:
    > Mitä tavallinen ihminen voi tehdä?

    *** Kertoa asiasta eteenpäin.

    Toimin omalla nimelläni lisätäkseni uskottavuutta.

    Maanvuokraaja:
    > Ei käytännössä mitään, jos ei ala osoittaa mieltään ryhmässä.

    Kyllä voi tehdä;
    - Viemällä asiaa eteenpäin kahvipöytäkeskusteluihin.

    Tätä asiaa ei pilata mielenosoituksilla.
    Homma on hoidettava julkisella keskustelulla, sivistyneellä tavalla.

    Minä vastaan tekstistä, jota kirjoitan.


    Maanomistajien ja viljelijöiden perustuslaillisia oikeuksia puolustaen - tiedotusluontoisesti

    Jorma Jaakkola
    [email protected]

    JK:

    Mainos tukien ulkopuolelle;

    Lue myös:
    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9172.html
  3. Korkeaoja ei ole nykytilanteeseen syyllinen.

    Valta (100-prosenttinen) on komissiolla niillä ehdoilla, joilla Suomen EY-maatalousneuvottelija Esa Härmälä Suomen EU:n jäseneksi huijasi.


    LFAsta Härmälällä on aivan oma sotkunsa, lue:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9109.html#51


    Kaikkein rankin Suomen tuottajiin kohdistunut petos:
    Esa Härmälä sopi ja kirjoitti 141-artiklan tulkinnanvaraiseksi.

    Poliitisessa maratonsopimuksessa sovittiin, että Etelä-Suomen tuki jää riippumaan sidesanaparista "ja/tai".

    Tuolla kieliopillisestikin kyseenlaisella sidesanaparilla saivat molemmat neuvotteluosapuolet tulkita olevansa voittajia.

    samaan aikaan komissio teki julistuksen, jolla se vesitti suomalaisten tulkinnan.

    Härmälä potki julistuksen maton alle piitoon ja toivoi, ettei huijaus koskaan paljastu, ja että aika hoitaa maatalous EU-soputusongelmat.

    Lue lisää:

    http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9109.html#36


    Avoimuutta peräten ja koko Suomen kaikkien viljelijöiden perustuslaillisia oikeuksia -
    tiedotusluontoisesti - puolustaen


    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  4. Tallenna ja viestitä eteenpäin!

    Kirjoitan omalla nimelläni ja vastaan tekstistä.


    141-artiklan taustalla on huijaus, jota mm. Suomen EY-/EU-maatalousneuvottelija ja Suomen maatalouden alasajon arkkitehti Esa Härmälä oli laatimassa.


    > Tärkeä on sanamuoto "vakavia vaikeuksia".

    > Suomen maanviljelijöille kerrottiin
    > jäsenyysneuvotteluissa sovitun, että myös tämä
    > tuki on pysyvää. Niin olikin sovittu, mutta
    > komissio lähti tulkitsemaan sopimusta niin,
    > ettei voi olla pysyviä vakavia vaikeuksia, ja
    > siksi tämän tuen on oltava tilapäistä ja sillä > pitää olla laskeva suunta.

    --

    EY-/EU-neuvottelijoihin kuulunut Antti Kuosmanen ( juvalaisen MTK-veteraani Lauri Kuosmasen poika) kertoo tuhotussa kirjassaan "Suomen tie EU:n jäseneksi" EU:n neuvottelutroikan ja Suomen välillä saavutetusta poliittisesta maratonistuntosopimuksesta (1.3.1994).

    Kyseinen sopimus tehtiin sanoista ja niiden merkityksistä taistellen. Kuosmanen tuli kirjassaan kertoneeksi kaikki yksityiskohdat joista taisteltiin...

    EU-troikkaan kuuluivat Kreikan (puheenjohtajamaa) ja Belgian ulkoministerit sekä komission pääsihteeri David Williamson.

    Kun Suomen kanssa ei saatu aikaan sopimusta, tuli Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel (troikan varajäsenenä) peräti kahdesti apuun Saksan liittokansleri Helmut Kohlin lähettämänä.

    - Toisen kerran kohta sen jälkeen, kun Martti Ahtisaari oli vannonut presidentinvalansa.

    Saksan suurlähettiläs onkin kertonut, että Kohl antoi Kinkelille tehtäväksi saattaa Suomen neuvottelut loppuun, ja että Kinkelillä on jotakin takataskussaan...

    Kuosmanen kertoo suoraan, että
    141-artiklan tulkinnan taustalla on 'kieliopillisestikin kyseenalainen' sidesanapari "ja/tai", josta Etelä-Suomen tuki jäi riippumaan.

    Kuosmanen kertoo myös, että komissio teki samaan aikaan julistuksen, jolla se vesitti poliittisen sopimuksen suomalaistulkinnan.

    Kuosmanen kertoo myös:
    Hälyttävä viesti komission julistuksesta tuli suomalaisten tietoon pari päivää sopimuksen tekemisen jälkeen. Asiasta hermostuivat neuvottelijat pääministeri Ahoa myöten, mutta onneksi asia ei koskaan joutunut julkisuuteen.


    Kuosmasen kirja vedettiin hätäisesti pois myynnistä.

    Kuosmanen kertoi minulle joulukuussa 2003, että pari-kolmekymmentä kirjaa meni niin, ettei saatu takaisin.

    Tiedän mistä löytyy 14 kirjaa - niistä 10 on ollut jaossa MTK:ssa.


    Seppänen kirjoitti:
    "MTK ei tiedä miten päin olla."

    Niinpä. Esa Härmälällä on motiivi Kuosmasen kirja hävittämiseen.

    Esa Härmälä oli em. troikan kanssa suljettujen ovien takana tekemässä sopimukseen tulkinnan aiheuttamaa "ja/tai" kikkailua.

    Samaten Esa Härmälä joutui hiki otsalla kirjoittamaan komission vaietun julistuksen pohjalta 141-artiklan tulkinnanvaraisen tekstin.

    Kuosmanen kertoo, että

    EU-suurlähettiläs Erkki Liikasen ideoimana vakavien vaikeuksien tulkintaan palattaisiin vasta vuonna 1996. Näin ongelma tulkinnasta siirrettiin tulevaisuuteen, kuten EU:ssa on yleensä tapana.

    Kuosmanen kirjoitti kirjaansa oikein oman kappaleensa

    "Vakamien vaikeuksien tuesta sovitaan"


    Kuosmanen kertoo myös:
    Maatalouslakitekstejä (artikloita) laatimaan perustettiin vaikeuksien johdosta erillinen alatyöryhmä.

    Sain UM:stä kuulla, että ko. alatyöryhmä kokoontui 27.3.-8.4.1994 välisenä aikana.


    Kuosmanen kertoo:
    Suomi valitsi 12.4.1994 jäsenyyden. Silloin 141-artikla oli EU:n hyväksyttävissä ja Antti Satuli piti silloin kitkeränsävyisen puheen.

    --

    Minulla on kopiot Kuosmasen kirjan jokaiselta sivulta.
    Paljon puhuva Alkukirjoitus on MTK:ssa jaetusta kirjasta.

    Onpa Tampereen kaupunginkirjaston luettelokorttikin netissä nähtävänä, mutta kirjaa Tampereen kirjastossa ei ole.

    Linkki toimii!

    Kokeile:
    http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&pre vid=fulls&sesid=1064484941&celi=494&doci=366136


    Eikä lainmukaisia vapaakappaleita ole toimitettu Helsingin yliopiston kirjastoon.



    Julkisen hallinnon toimien avoimuutta peräten ja suomalaisen viljelijän perustuslaillisia oikeuksia - omalla nimelläni - puolustaen


    Jorma Jaakkola, Kokemäki

    [email protected]
  5. Kiitos linkistä!


    Lukaisin, mitä ko. kotisivulta löytyy...

    Toteamus:

    Kauko Parkkinen ei ole jälkiviisas, hän on kirjoittanut kirjansa reaaliaikaisesti!

    --

    Kyllä maatalous kuuluu aivan samaan kuvioon, ovathan asialla Mauno Koivisto ja muut demarit.

    Arvatkaa seuraavien Koiviston kirjoituksien sitaattien kirjoitusvuosi!



    "TAVOITTEET JA MAHDOLLISUDET

    Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.

    Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä.
    Sopimustamme EFTAn kanssa ei näin ollen liene syytä ottaa tähänastisen juhlallisesti.

    Valtion taloudelle ei nopeasti voida tehdä mitään, mutta käänne parempaan päin on saatava aikaan. Tulojen kasvu on saatava menojen kasvua nopeammaksi.

    Tulotasoa ei voida alentaa eikä työllisyyttä jättää hoitamatta.

    Rahamarkkinain enempi kiristyminen olisi estettävä ja korkopolitiikka aktivoitava.

    Tätä taustaa vastaan katsottuna on ulkomaankaupan osalta nähtävissä kaksi vaihtoehtoista linjaa eli
    »avoimemman talouden linja» ja
    »suljetumman talouden linja»


    »Avoimemman talouden linja» merkitsisi seuraavaa:

    - tuonti jatkuisi vapaana ja sen kasvua hillitsisi vain kotimaisen kysynnän heikentyminen, mikä aiheutuisi rahamarkkinain kiristymisestä, kasvun heikkenemisestä, heikkenevästä työllisyydestä

    - kotimaisessa teollisuudessa tapahtuisi rakennerationalisaatiota, elin- ja kilpailukykyiset yritykset menestyisivät

    - kasvun putoaminen minimiin eli 2 %:iin johtaisi valtion verotulojen supistumiseen ja työllisyysmenojen kasvuun sekä heikkotuottoisiin työllisyysinvestointeihin


    »Suljetumman talouden linja» merkitsisi seuraavaa:

    - tuonnin supistaminen aiheuttaisi painetta kotimaista hintatasoa vastaan"

    -

    Arvatkaa;

    - Mikä oli vuosi?

    --

    Toinen Mauno Koiviston kirjoitus:

    "Mitä menojen vähentämiseen tulee, on syytä todeta, että menoja on pyritty suurin mitoin lykkäämään tulevaisuuteen, ja varsinaista säästämistä voidaan ajatella vain maatalousmenojen kohdalla, joihin nähden ei ole noudatettu samaa ankaruutta kuin muihin menoihin. Maatalousmenoista voitaneen kuitenkin ottaa pois vuositasolla enintään 10 % eli n. 90 milj. markkaa Viidan hahmoittelemalla tavalla.

    Jos enemmän otetaan ja erittäinkin jos karsitaan hinnanalennuskorvauksia, jotka ovat todella merkittävä summa, nousevat elintarvikkeiden kuluttajahinnat, ellei tuottajahintoja vastaavasti alenneta."

    --

    Arvatkaa;

    - Mikä oli vuosi?