Cap-tuet ihmetyttävät

Onko koko EU sosialisointia? Nyt viedään oikeus maanomistajilta tukiin. Onko se oikein?


Miksi yksikään puolue ei ärähdä sosialisoinnista? Miksi kaikki hyväksyvät sen? Porvaritkin ovat viljelijöiden puolella.


Saako peltoa metsittää enää vuoden 2006 jälkeen? Milloin metsätkin sosialisoidaan?

Maanvuokraaja kirjoitti:

Onko koko EU sosialisointia? Nyt viedään oikeus maanomistajilta tukiin. Onko se oikein?


Miksi yksikään puolue ei ärähdä sosialisoinnista? Miksi kaikki hyväksyvät sen? Porvaritkin ovat viljelijöiden puolella.


Saako peltoa metsittää enää vuoden 2006 jälkeen? Milloin metsätkin sosialisoidaan?

Lue lisää

Tuosta tuen siirtymisestä käydään lähivuosina vielä monet käräjät! Saattaa tulla ruumihiakin, kun maaomistaja oikein suuttuupi.

lippalacci kirjoitti:

Tuosta tuen siirtymisestä käydään lähivuosina vielä monet käräjät! Saattaa tulla ruumihiakin, kun maaomistaja oikein suuttuupi.

jos tappeluihin asti menee niin kannattaa olla tarkkana ettei ala joudu vahingossa koko tukisysteemin ulkopuolelle. Sen jälkeen se olisikin lähes arvotonta alaa. Cap tuki on kuitenkin vain yksi osa tukia ja melkeinpä tärkeämpiä tukia ovat ymp ja lfa joissa molemmissa on 5 vuoden sitoumusajat.

SarvipääM81 kirjoitti:

jos tappeluihin asti menee niin kannattaa olla tarkkana ettei ala joudu vahingossa koko tukisysteemin ulkopuolelle. Sen jälkeen se olisikin lähes arvotonta alaa. Cap tuki on kuitenkin vain yksi osa tukia ja melkeinpä tärkeämpiä tukia ovat ymp ja lfa joissa molemmissa on 5 vuoden sitoumusajat.

Lue lisää

Tää tukioikeuskeskustelu ja kinastelu on mennyt täysin ÖVERIKSI, VOI VITTUJEN VITTU, etteks te tajuu ettei niillä pelkillä oikeuksilla tee hevonvitun paskaakan. ne on täysin NOLLAN arvoisia

Pitää viljellä maata, se joka viljelee saa cap-tuet,
Vaikka sul olis tukioikeuksia miljoonalle hehtaarille sä et vittu saa tukia jos et viljele.

Nyt pitäsi MTK:N kin ottaa järki käteen ja lopettaa toi vouhotus.


Siis vielä kerran vitun tyhmät ääliöpöljät maajussit, SÄ ET TEE TUKIOIKEUKSILLA MITÄÄN ELI ET SAA RAHAA JOS ET VILJELE MAATA.

VOI ####### !!!!!! kirjoitti:

Tää tukioikeuskeskustelu ja kinastelu on mennyt täysin ÖVERIKSI, VOI VITTUJEN VITTU, etteks te tajuu ettei niillä pelkillä oikeuksilla tee hevonvitun paskaakan. ne on täysin NOLLAN arvoisia

Pitää viljellä maata, se joka viljelee saa cap-tuet,
Vaikka sul olis tukioikeuksia miljoonalle hehtaarille sä et vittu saa tukia jos et viljele.

Nyt pitäsi MTK:N kin ottaa järki käteen ja lopettaa toi vouhotus.


Siis vielä kerran vitun tyhmät ääliöpöljät maajussit, SÄ ET TEE TUKIOIKEUKSILLA MITÄÄN ELI ET SAA RAHAA JOS ET VILJELE MAATA.

Lue lisää

Taidat olla itse pöljä, koska et ymmärrä asiaa. Ilman tukioikeuksia ei voi vuokrata toiselle viljelijälle ellei hänellä ole niitä jemmassa. Jos maanomistajalla on oikeus, hän voi normaaliin tapaan kilpailuttaa peltojensa vuokraamista.


Eikä nyt ole kysymys maajusseista, vaan ihmisistä, jotka eivät viljele ja jotka voivat asua myös kaupungeissa. Nyt ollaan sosialisoimassa porvarien tuella peltomaat. Siitä on kysymys.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Taidat olla itse pöljä, koska et ymmärrä asiaa. Ilman tukioikeuksia ei voi vuokrata toiselle viljelijälle ellei hänellä ole niitä jemmassa. Jos maanomistajalla on oikeus, hän voi normaaliin tapaan kilpailuttaa peltojensa vuokraamista.


Eikä nyt ole kysymys maajusseista, vaan ihmisistä, jotka eivät viljele ja jotka voivat asua myös kaupungeissa. Nyt ollaan sosialisoimassa porvarien tuella peltomaat. Siitä on kysymys.

Lue lisää

Totta kai maata voi vuokrata vaikka CAP-tukioikeuksia ei olisi kummallakaan, ei vuokraajalla eikä vuokranantajalla. Kukaan ei kiellä tekemästä vuokra- tai ostokauppoja CAP-tukioikeudettomasta pellosta. Kyllä minä ainakin olen kiinnostunut vuokraamaan tukioikeudetonta maata vaikka vuoden 2006 jälkeenkin kunhan hinnasta sovitaan.

Pelto sen sadon tuottaa eikä mitkään ilmasta reväistyt tukioikeudet. Ja eiköhän niitä tukioikeuksia ole aikanaan saatavissa ihan yllin kyllin kun niitä nyt jaetaan lähes joka ainoalle peltohehtaarille.

Eikä tässä mitään peltomaata olla sosialisoimassa. Omistaja saa kyllä ihan vapaasti omistaa peltonsa.

VOI ####### !!!!!! kirjoitti:

Tää tukioikeuskeskustelu ja kinastelu on mennyt täysin ÖVERIKSI, VOI VITTUJEN VITTU, etteks te tajuu ettei niillä pelkillä oikeuksilla tee hevonvitun paskaakan. ne on täysin NOLLAN arvoisia

Pitää viljellä maata, se joka viljelee saa cap-tuet,
Vaikka sul olis tukioikeuksia miljoonalle hehtaarille sä et vittu saa tukia jos et viljele.

Nyt pitäsi MTK:N kin ottaa järki käteen ja lopettaa toi vouhotus.


Siis vielä kerran vitun tyhmät ääliöpöljät maajussit, SÄ ET TEE TUKIOIKEUKSILLA MITÄÄN ELI ET SAA RAHAA JOS ET VILJELE MAATA.

Lue lisää

Tuolla alempana kirjoitin suurinpiirtein kaikki tällä hetkellä tiedossani olevat tilatukea koskevat asiat. Tässäpä linkki siihen:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000006923525

Kumma kyllä, viestini ei johtanut keskusteluun.

Varmaa tietoa asiasta ei ole kellään, sillä lakiesitys on vasta lausuntoasteella, joten johtopäätöksiä ei voi tehdä. Kaikki on siis arvailua. Lain voimaantulon jälkeenkin seurauksia on mahdotonta arvata. Kuitenkin eräs arvioni on käynyt toteen: asiasta riitelevät ne, jotka siitä vähiten ymmärtävät. Nämäkin riitelevät aivan toissijaisista asioista, jolloin suurempi ongelma sivuutetaan: tuet sosialisoidaan tuotantosuuntien välillä, eikä siihen näytä kukaan puuttuvan.
Kyllä tukioikeuksilla voi olla arvoa, ei ehkä heti, mutta jatkossa. Isomman arvon näkisin olevan ns. lisäosilla, jotka nekin pienenevät kohti tasatukea ilman tiedossa olevaa aikataulua.
Tukien saamisen ehtona on ns. täydentävien ehtojen noudattaminen, eikä niihin kuulu viljelyvaatimus.

Vellupirinen kirjoitti:

Tuolla alempana kirjoitin suurinpiirtein kaikki tällä hetkellä tiedossani olevat tilatukea koskevat asiat. Tässäpä linkki siihen:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000006923525

Kumma kyllä, viestini ei johtanut keskusteluun.

Varmaa tietoa asiasta ei ole kellään, sillä lakiesitys on vasta lausuntoasteella, joten johtopäätöksiä ei voi tehdä. Kaikki on siis arvailua. Lain voimaantulon jälkeenkin seurauksia on mahdotonta arvata. Kuitenkin eräs arvioni on käynyt toteen: asiasta riitelevät ne, jotka siitä vähiten ymmärtävät. Nämäkin riitelevät aivan toissijaisista asioista, jolloin suurempi ongelma sivuutetaan: tuet sosialisoidaan tuotantosuuntien välillä, eikä siihen näytä kukaan puuttuvan.
Kyllä tukioikeuksilla voi olla arvoa, ei ehkä heti, mutta jatkossa. Isomman arvon näkisin olevan ns. lisäosilla, jotka nekin pienenevät kohti tasatukea ilman tiedossa olevaa aikataulua.
Tukien saamisen ehtona on ns. täydentävien ehtojen noudattaminen, eikä niihin kuulu viljelyvaatimus.

Lue lisää

Millä ilveellä asiasta voi tiedottaa esimerkiksi kaupungeissa asuville pellonvuokraajille, sillä he eivät lue maatalousjuttuja lehdistäkään. Ei ole kylläkään ollut edes isoja juttuja näistä tukiongelmista.


Tuet tosiaan sosialisoidaan eri tuotantosuuntien välillä, mikä merkitsee sitä, että viljelijät ovat kohtapuoliin toistensa kimpussa eivätkä viranomaisten. Lienee siten, että pellot kannattaa metsittää jo nyt.

Bonanza kirjoitti:

Totta kai maata voi vuokrata vaikka CAP-tukioikeuksia ei olisi kummallakaan, ei vuokraajalla eikä vuokranantajalla. Kukaan ei kiellä tekemästä vuokra- tai ostokauppoja CAP-tukioikeudettomasta pellosta. Kyllä minä ainakin olen kiinnostunut vuokraamaan tukioikeudetonta maata vaikka vuoden 2006 jälkeenkin kunhan hinnasta sovitaan.

Pelto sen sadon tuottaa eikä mitkään ilmasta reväistyt tukioikeudet. Ja eiköhän niitä tukioikeuksia ole aikanaan saatavissa ihan yllin kyllin kun niitä nyt jaetaan lähes joka ainoalle peltohehtaarille.

Eikä tässä mitään peltomaata olla sosialisoimassa. Omistaja saa kyllä ihan vapaasti omistaa peltonsa.

Lue lisää

viljellä ilman tukia viljaa , katotaan paljonko jää miinukselle . Jääkö kulujen jälkeen vaan 100 euroa vai enemmän ,se on sitten sadosta kiinni !

sitten kirjoitti:

viljellä ilman tukia viljaa , katotaan paljonko jää miinukselle . Jääkö kulujen jälkeen vaan 100 euroa vai enemmän ,se on sitten sadosta kiinni !

Onko sinulla tarjota minulle peltoa? Saa olla myös ilman CAP-tukioikeutta. Jos se on hyvässä kunnossa olevaa ja alle 20 kilometrin päässä kotoani niin tehdään esim. 5 vuoden vuokrasopimus heti kun ollaan saatu hinta neuvoteltua.

Bonanza kirjoitti:

Onko sinulla tarjota minulle peltoa? Saa olla myös ilman CAP-tukioikeutta. Jos se on hyvässä kunnossa olevaa ja alle 20 kilometrin päässä kotoani niin tehdään esim. 5 vuoden vuokrasopimus heti kun ollaan saatu hinta neuvoteltua.

Lue lisää

on kaikilla tukioikeuksilla ,enkä ole niitä vuokraamassa . Voihan niitä tukioikeudettomia peltoja vuokrailla jos luulee 100 eurolla saavansa . Täälläpäin vain nuo vuokrahinnat tahtovat olla 350-500 euroon hehtaarilta , tukikelpoisista. On "nääs" kova kilpailu !

On varmaakin tietoa.

Mutta MTK (Esa Härmälä) ja Maaseudun Tulevaisuus ei tiedota kaikkea...

Haluan kommentteja alempana oleviin teksteihini, jotka liittyvät alustukseen "Cap-tuet ihmetyttävät".


Tallentakaa tekstit, jotka tiedotusluontoisesti laitoin luettavaksi.

Ensimmäinen on osoitteessa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000007000466



Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]

lippalacci kirjoitti:

Tuosta tuen siirtymisestä käydään lähivuosina vielä monet käräjät! Saattaa tulla ruumihiakin, kun maaomistaja oikein suuttuupi.

> Tuosta tuen siirtymisestä käydään lähivuosina vielä monet käräjät!

Toivottavasti ei!


Parasta olisi antaa potkut Suomen maatalouden alasajon pääarkkitehtinä (30.12.1992 - 12.4.1994) toimineelle Esa Härmälälle!

Sitten media joutuisi kertomaan, mitä liittymisneuvotteluissa olikaan sovittu.

Korkeaojan "pääministerinilmoitus" ja sen jälkeen tapahtunut eduskuntakeskustelu löytyy osoitteesta:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_76_2004_ke_p_1.htm


LUKEKAAPA!


HUOMASIN:

Pekka Vilkuna (kesk) oli painanut mieleensä kansanäänestyslain kysymystekstin yksityiskohdan:

- NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI...

"Läpihuutolaki ?"

Tässä olisi ministeri Korkeaojalle kysyttävää...
- Miten eduskunta äänestys-käyttäytyi ko lakia hyväksyesssään syksyllä 1994?

- Minkälaista keskustelu kyseinen laki eduskunnassa herätti?


TÄMÄ LAKI EI OLE EU-SOPIMUKSEN VOIMAANSAATTAMISLAKIESITYS (HE 134-1994) VAAN AIVAN ERILLINEN SUOMEN EU-MAATALOUSSOPEUTUSLAKIESITYS HE 148-1994


TÄMÄN LAIN HYVÄKSYMISEEN EI KANSANÄÄNESTYKSELLÄ KYSYTTY KANSAN MIELIPIDETTÄ SYKSYLLÄ 1994!


Kuitenkin EDUSKUNTA on mielestään saanut valtuudet HYVÄKSYÄ PERUSTUSLAIN KANSSA RISTIRIIDASSA OLEVAN LAKIESITYKSEN:

"HE 148 Valtiopäivät 1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista. Esityksessä tarkoitettujen kansallisten tukien myöntäminen perustuu Suomen
liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää Suomen maa- ja puutarhatalouden täysimääräistä yhdentymistä Euroopan yhteisön yhteiseen maatalouspolitiikkaan sekä turvata maa- ja puutarhatalouden ylläpitäminen Suomessa. Tavoitteisiin pyritään myöntämällä maa- ja puutarhataloudelle valtion varoista siirtymäkauden tukia, pohjoista tukea sekä muuta kansallista erityistukea. Tukimuodoista päättäisi valtioneuvosto."

--

Kyse on siis Suomen maatalouden TÄYSIMÄÄRÄISESTÄ YHDENTYMISESTÄ Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan.

Missään ei sanota, että 142-artikla olisi pysyvä tukimuoto.

Komissiolla on 142-tukeenkin ylin päätösvalta, koska ko tukimuoto on poikkeus CAPista.

Esa Härmälä oli Suomen maatalouden alasajon arkkitehti (v 1991-1994) ja maatalousartiklojen kirjoittaja 27.3.-12.4.1994.
Ko asiakirjat maksavat UM:ssä 100 euroa. En aio tuota summaa viljelijöiden puolesta maksaa!

Artiklojen kirjoittamisen jälkeen Esa valittiin korvaamattomaksi MTK:n puheenjohtajaksi...

--

Vielä em. siteeratusta laista:

"6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy Suomen EU-jäsenyyden voimaansaattamiseen ja vuoden 1995 valtion talousarvioesitykseen. Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi talousarvioesityksen yhteydessä.

Suomen EU-jäsenyyden voimaansaattamista koskeva hallituksen esitys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp) on annettu eduskunnalle 25 päivänä elokuuta 1994. Esitys sisältää muun muassa tarkemman selostuksen EY:n markkinajärjestelmistä sekä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa sovituista siirtymäajoista ja muista EY:n järjestelmien käyttöönottoa ja soveltamista koskevista erityisjärjestelyistä."

ja:

"6 §. Pohjoinen tuki.

Ehdotetun 6 §:n mukaan voitaisiin myöntää pitkäaikaista tukea. Tuen avulla on tarkoitus ylläpitää maa- ja puutarhataloutta 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevilla maatalousalueilla sekä eräillä kyseisen leveyspiirin eteläpuolella sijaitsevilla lähialueilla. Tuet voitaisiin eriyttää aluekohtaisesti. Tuen myöntäminen perustuisi liittymissopimuksen 142 artiklaan.
Komissio määrittää ne alueet, joilla pohjoista tukea voidaan myöntää ottaen erityisesti huomioon alhaisen väestötiheyden, maatalousmaan osuuden kokonaispinta-alasta sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn varatun maatalousmaan osuuden käytetystä viljelypinta-alasta. Tuki voidaan liittää fyysisiin tuotannontekijöihin, kuten maatalousmaan hehtaarimääriin tai eläinten lukumääriin. Tukien myöntämisessä otettaisiin kuitenkin huomioon EY:n markkina-asetusten rajoitukset ja kunkin tilan perinteiset tuotantotavat. Tukien myöntäminen ei tulisi olemaan yhteydessä tulevaan tuotantoon tai ne eivät saisi johtaa tuotannon kasvuun..."

--
Em. koskee myös pellonraivausta...
--

Vielä merkittävin kohta laista siteerattuna:

" 3. Säätämisjärjestys

Eduskunnalle annettu ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä käsitellään valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisesti supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotuksen mukaan ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa. Säätämisjärjestykseen liittyviä näkökohtia on selostettu tarkemmin mainitussa hallituksen esityksessä.
Ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista sisältää Euroopan yhteisöjen komission toimeenpanovaltaan kuuluvia toimenpiteitä. Kun ehdotuksella laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä toimivallan siirrot EY:n toimielimille tehdään mahdolliseksi valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisessa säätämisjärjestyksessä, ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista voidaan käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyksessä."

--

Korostan edellä olevan asian ydintä isoilla kirjamilla:

"... ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi SITOUTUISI Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat RISTIRIIDASSA PERUSTUSLAKIEN eräiden säännösten kanssa."


Huolimatta PERUSTUSLAILLISESTA RISTIRIIDASTA ja siitä, että Suomen maataloutta koskeva YLIN PÄÄTÖSVALTA annettiin yksinomaan KOMISSIOLLE (siis ei EU:lle), tämä lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa ns. supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli 2/3 enemmistöllä - 5/6 kiireellisyysenemmistön sijasta!


Mitä edellä oleva merkitsee?

Tätä:
Viljelijät on Suomessa vähemmistö, jonka perustuslainmukaisia oikeuksia saa tarkoituksella loukata!
Eduskunnan pöytäkirjasta kannattaa katsoa, ketkä kansanedustajista hyväksyivät ko. lain.


************ HUOMATKAA! **********


Tämä laki EI SIIS OLE se EU-liittymislaki, jolle kansanäänestyksen tuloksen kerrottiin antaneen eduskunnalle valtuudet äänestää puolesta...


Suomen kaikkien viljelijöiden perustuslaillisten oikeuksien puolesta


Jorma Jaakkola, Kokemäki
[email protected]

jk:

PYYDÄN YSTÄVÄLLISESTI TALLENTAMAAN!

jorma.jaakkola kirjoitti:

"Läpihuutolaki ?"

Tässä olisi ministeri Korkeaojalle kysyttävää...
- Miten eduskunta äänestys-käyttäytyi ko lakia hyväksyesssään syksyllä 1994?

- Minkälaista keskustelu kyseinen laki eduskunnassa herätti?


TÄMÄ LAKI EI OLE EU-SOPIMUKSEN VOIMAANSAATTAMISLAKIESITYS (HE 134-1994) VAAN AIVAN ERILLINEN SUOMEN EU-MAATALOUSSOPEUTUSLAKIESITYS HE 148-1994


TÄMÄN LAIN HYVÄKSYMISEEN EI KANSANÄÄNESTYKSELLÄ KYSYTTY KANSAN MIELIPIDETTÄ SYKSYLLÄ 1994!


Kuitenkin EDUSKUNTA on mielestään saanut valtuudet HYVÄKSYÄ PERUSTUSLAIN KANSSA RISTIRIIDASSA OLEVAN LAKIESITYKSEN:

"HE 148 Valtiopäivät 1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista. Esityksessä tarkoitettujen kansallisten tukien myöntäminen perustuu Suomen
liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää Suomen maa- ja puutarhatalouden täysimääräistä yhdentymistä Euroopan yhteisön yhteiseen maatalouspolitiikkaan sekä turvata maa- ja puutarhatalouden ylläpitäminen Suomessa. Tavoitteisiin pyritään myöntämällä maa- ja puutarhataloudelle valtion varoista siirtymäkauden tukia, pohjoista tukea sekä muuta kansallista erityistukea. Tukimuodoista päättäisi valtioneuvosto."

--

Kyse on siis Suomen maatalouden TÄYSIMÄÄRÄISESTÄ YHDENTYMISESTÄ Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan.

Missään ei sanota, että 142-artikla olisi pysyvä tukimuoto.

Komissiolla on 142-tukeenkin ylin päätösvalta, koska ko tukimuoto on poikkeus CAPista.

Esa Härmälä oli Suomen maatalouden alasajon arkkitehti (v 1991-1994) ja maatalousartiklojen kirjoittaja 27.3.-12.4.1994.
Ko asiakirjat maksavat UM:ssä 100 euroa. En aio tuota summaa viljelijöiden puolesta maksaa!

Artiklojen kirjoittamisen jälkeen Esa valittiin korvaamattomaksi MTK:n puheenjohtajaksi...

--

Vielä em. siteeratusta laista:

"6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy Suomen EU-jäsenyyden voimaansaattamiseen ja vuoden 1995 valtion talousarvioesitykseen. Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi talousarvioesityksen yhteydessä.

Suomen EU-jäsenyyden voimaansaattamista koskeva hallituksen esitys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp) on annettu eduskunnalle 25 päivänä elokuuta 1994. Esitys sisältää muun muassa tarkemman selostuksen EY:n markkinajärjestelmistä sekä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa sovituista siirtymäajoista ja muista EY:n järjestelmien käyttöönottoa ja soveltamista koskevista erityisjärjestelyistä."

ja:

"6 §. Pohjoinen tuki.

Ehdotetun 6 §:n mukaan voitaisiin myöntää pitkäaikaista tukea. Tuen avulla on tarkoitus ylläpitää maa- ja puutarhataloutta 62. leveyspiirin pohjoispuolella sijaitsevilla maatalousalueilla sekä eräillä kyseisen leveyspiirin eteläpuolella sijaitsevilla lähialueilla. Tuet voitaisiin eriyttää aluekohtaisesti. Tuen myöntäminen perustuisi liittymissopimuksen 142 artiklaan.
Komissio määrittää ne alueet, joilla pohjoista tukea voidaan myöntää ottaen erityisesti huomioon alhaisen väestötiheyden, maatalousmaan osuuden kokonaispinta-alasta sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn varatun maatalousmaan osuuden käytetystä viljelypinta-alasta. Tuki voidaan liittää fyysisiin tuotannontekijöihin, kuten maatalousmaan hehtaarimääriin tai eläinten lukumääriin. Tukien myöntämisessä otettaisiin kuitenkin huomioon EY:n markkina-asetusten rajoitukset ja kunkin tilan perinteiset tuotantotavat. Tukien myöntäminen ei tulisi olemaan yhteydessä tulevaan tuotantoon tai ne eivät saisi johtaa tuotannon kasvuun..."

--
Em. koskee myös pellonraivausta...
--

Vielä merkittävin kohta laista siteerattuna:

" 3. Säätämisjärjestys

Eduskunnalle annettu ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä käsitellään valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisesti supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotuksen mukaan ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa. Säätämisjärjestykseen liittyviä näkökohtia on selostettu tarkemmin mainitussa hallituksen esityksessä.
Ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista sisältää Euroopan yhteisöjen komission toimeenpanovaltaan kuuluvia toimenpiteitä. Kun ehdotuksella laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä toimivallan siirrot EY:n toimielimille tehdään mahdolliseksi valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisessa säätämisjärjestyksessä, ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista voidaan käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyksessä."

--

Korostan edellä olevan asian ydintä isoilla kirjamilla:

"... ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi SITOUTUISI Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat RISTIRIIDASSA PERUSTUSLAKIEN eräiden säännösten kanssa."


Huolimatta PERUSTUSLAILLISESTA RISTIRIIDASTA ja siitä, että Suomen maataloutta koskeva YLIN PÄÄTÖSVALTA annettiin yksinomaan KOMISSIOLLE (siis ei EU:lle), tämä lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa ns. supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli 2/3 enemmistöllä - 5/6 kiireellisyysenemmistön sijasta!


Mitä edellä oleva merkitsee?

Tätä:
Viljelijät on Suomessa vähemmistö, jonka perustuslainmukaisia oikeuksia saa tarkoituksella loukata!
Eduskunnan pöytäkirjasta kannattaa katsoa, ketkä kansanedustajista hyväksyivät ko. lain.


************ HUOMATKAA! **********


Tämä laki EI SIIS OLE se EU-liittymislaki, jolle kansanäänestyksen tuloksen kerrottiin antaneen eduskunnalle valtuudet äänestää puolesta...


Suomen kaikkien viljelijöiden perustuslaillisten oikeuksien puolesta


Jorma Jaakkola, Kokemäki
[email protected]

jk:

PYYDÄN YSTÄVÄLLISESTI TALLENTAMAAN!

Lue lisää

Kukaan ei oikein usko, mitä maataloudessa ollaan nyt tekemässä. Oikein mielenkiinnolla odotan, millä tavoin metsät sosialisoidaan, sillä melko varmaa on, että isot yritykset haluavat isoille koneillensa suuria hakkuualueita, jotta kuljetuskustannukset saadaan minimoitua.

Lisäksi perintöverolla rassataan pieniä maatiloja sillä tavoin, ettei niitä kannata enää omistaa. Rahat menevät suoraan valtiolle. Vanhuksia ei oikein haluaisi painostaa verosuunnitteluun, joten aina kaikki käy raskaimman kautta. Ja ministeerit tietävät, millainen on Suomen kansa. Itsepäistä.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Kukaan ei oikein usko, mitä maataloudessa ollaan nyt tekemässä. Oikein mielenkiinnolla odotan, millä tavoin metsät sosialisoidaan, sillä melko varmaa on, että isot yritykset haluavat isoille koneillensa suuria hakkuualueita, jotta kuljetuskustannukset saadaan minimoitua.

Lisäksi perintöverolla rassataan pieniä maatiloja sillä tavoin, ettei niitä kannata enää omistaa. Rahat menevät suoraan valtiolle. Vanhuksia ei oikein haluaisi painostaa verosuunnitteluun, joten aina kaikki käy raskaimman kautta. Ja ministeerit tietävät, millainen on Suomen kansa. Itsepäistä.

Lue lisää

Maanviljelystilaa ei käsitykseni mukaan Suomessa peritä, tilat saadaan omistukseen lahjoituksina taikka lahjan luontoisilla kaupoilla.
Nyt kun on puhuttu perintöveron poistamisesta, pääministeri Vanhanen on vastustaa sitä. Ja syy mitä ilmeisin, perintövero ei edellä mainituista syista koske hänen kannattajiaan. Perintöveroa maksetaan yleisimmin jo kertaalleen verotetuilla tuloilla maksetuista asunnoista. Varsin usein on se tilanne, ettei naisleskellä ole varoja perintöveron maksamiseen ja joutuu myymään asunnon.
että silleen.

Marcus kirjoitti:

Maanviljelystilaa ei käsitykseni mukaan Suomessa peritä, tilat saadaan omistukseen lahjoituksina taikka lahjan luontoisilla kaupoilla.
Nyt kun on puhuttu perintöveron poistamisesta, pääministeri Vanhanen on vastustaa sitä. Ja syy mitä ilmeisin, perintövero ei edellä mainituista syista koske hänen kannattajiaan. Perintöveroa maksetaan yleisimmin jo kertaalleen verotetuilla tuloilla maksetuista asunnoista. Varsin usein on se tilanne, ettei naisleskellä ole varoja perintöveron maksamiseen ja joutuu myymään asunnon.
että silleen.

Lue lisää

Käsityksesi on täysin väärä, tila ostetaan rahalla ei niitä lahjaksi saada, eiköhän olisi aika sinunkin hankkia totuudenmukaista tietoa eikä päästellä puppua.

Marcus kirjoitti:

Maanviljelystilaa ei käsitykseni mukaan Suomessa peritä, tilat saadaan omistukseen lahjoituksina taikka lahjan luontoisilla kaupoilla.
Nyt kun on puhuttu perintöveron poistamisesta, pääministeri Vanhanen on vastustaa sitä. Ja syy mitä ilmeisin, perintövero ei edellä mainituista syista koske hänen kannattajiaan. Perintöveroa maksetaan yleisimmin jo kertaalleen verotetuilla tuloilla maksetuista asunnoista. Varsin usein on se tilanne, ettei naisleskellä ole varoja perintöveron maksamiseen ja joutuu myymään asunnon.
että silleen.

Lue lisää

On paljon metsätiloja, joilla on muutama hehtaari peltoakin, ja ne peritään usein, koska vanhukset eivät uskalla luovuttaa omaisuuttaan. Muinoin perintö oli turva eikä asenteita muuteta nopeasti. Eikä monikaan ilkeä kovistella vanhempiaan moisen asian vuoksi, vaan maksaa mieluummin perintöverot täysimääräisinä.


Voi toki tulla eteen tilanne, että perintöveron vuoksi joudutaan ottamaan velkaa, jotta saadaan omaisuus itselle. Ja vero on maksettava jo toisen vanhuksen kuoltua, joten niihin on varauduttava ajoissa. Yli viidensadan euron verot saa sentään maksaa kahdessa erässä, joten valtio on toki kiltti kuin mikä.


Nuo muutamat hehtaarit ovat usein vuokralla, ja voi olla, että vuokra-aikakin on määritelty yli vuoden 2006, jolloin cap-tukioikeudet määritetään.

Maanvuokraaja kirjoitti:

On paljon metsätiloja, joilla on muutama hehtaari peltoakin, ja ne peritään usein, koska vanhukset eivät uskalla luovuttaa omaisuuttaan. Muinoin perintö oli turva eikä asenteita muuteta nopeasti. Eikä monikaan ilkeä kovistella vanhempiaan moisen asian vuoksi, vaan maksaa mieluummin perintöverot täysimääräisinä.


Voi toki tulla eteen tilanne, että perintöveron vuoksi joudutaan ottamaan velkaa, jotta saadaan omaisuus itselle. Ja vero on maksettava jo toisen vanhuksen kuoltua, joten niihin on varauduttava ajoissa. Yli viidensadan euron verot saa sentään maksaa kahdessa erässä, joten valtio on toki kiltti kuin mikä.


Nuo muutamat hehtaarit ovat usein vuokralla, ja voi olla, että vuokra-aikakin on määritelty yli vuoden 2006, jolloin cap-tukioikeudet määritetään.

Lue lisää

tollaset pikkupläntit nyt on asia erikseen, eiköhän tossa edellä ollut kuitenkin kysymys toimivasta maatilasta joita ei peritä eikä lahjaksi saada.

joo kirjoitti:

tollaset pikkupläntit nyt on asia erikseen, eiköhän tossa edellä ollut kuitenkin kysymys toimivasta maatilasta joita ei peritä eikä lahjaksi saada.

Metsätila voi olla isokin, sillä eläköityneet vanhukset eivät halua luopua omistuksistaan lapsiensakaan hyväksi. He ovat eläneet ajan, jolloin yhteiskunta ei huolehtinut lainkaan vanhuksista. En tiedä, huolehtiiko nytkään.

Marcus kirjoitti:

Maanviljelystilaa ei käsitykseni mukaan Suomessa peritä, tilat saadaan omistukseen lahjoituksina taikka lahjan luontoisilla kaupoilla.
Nyt kun on puhuttu perintöveron poistamisesta, pääministeri Vanhanen on vastustaa sitä. Ja syy mitä ilmeisin, perintövero ei edellä mainituista syista koske hänen kannattajiaan. Perintöveroa maksetaan yleisimmin jo kertaalleen verotetuilla tuloilla maksetuista asunnoista. Varsin usein on se tilanne, ettei naisleskellä ole varoja perintöveron maksamiseen ja joutuu myymään asunnon.
että silleen.

Lue lisää

Miksi kirjoittelu täytyy viedä sivuraiteelle alkuperäisestä alustuksesta ja siihen liittyvästä tiedosta?


Vai onko näin:
Kun ei ole varsinaiseen asiaan kommentoitavaa, riittää toisilla kateutta vaikka oletettaviin perintöihin.


Eikö viljelijän ammatillista ja perustusdlaillista oikeusturvaa koskeviin fakta-dokumentteihin ole mitään kommentoitavaa?

jorma.jaakkola kirjoitti:

Miksi kirjoittelu täytyy viedä sivuraiteelle alkuperäisestä alustuksesta ja siihen liittyvästä tiedosta?


Vai onko näin:
Kun ei ole varsinaiseen asiaan kommentoitavaa, riittää toisilla kateutta vaikka oletettaviin perintöihin.


Eikö viljelijän ammatillista ja perustusdlaillista oikeusturvaa koskeviin fakta-dokumentteihin ole mitään kommentoitavaa?

Lue lisää

En todellakaan katehdi maanviljelijöitä, mutta usein keskustelu alkaa rönsyillä muun muassa sen vuoksi, että joku muuttaa puheenaihetta, vaikka siihen ei ole aihetta. Tietysti perintöverokin on tärkeä asia eikä pelkkää herjaa.


Toki fakta on aina hyvä, mutta usein ministerit ja muut tärkeilijät sanovat asiansa niin monimutkaisesti, että heitä on vaikea ymmärtää. Siksi haluaisin sellaisia kommentteja, joista huomaa, että ihminen on sisäistänyt lukemansa. Itse nostin juuri sillä tavoin cap-tuet keskusteluun.

Maanvuokraaja kirjoitti:

En todellakaan katehdi maanviljelijöitä, mutta usein keskustelu alkaa rönsyillä muun muassa sen vuoksi, että joku muuttaa puheenaihetta, vaikka siihen ei ole aihetta. Tietysti perintöverokin on tärkeä asia eikä pelkkää herjaa.


Toki fakta on aina hyvä, mutta usein ministerit ja muut tärkeilijät sanovat asiansa niin monimutkaisesti, että heitä on vaikea ymmärtää. Siksi haluaisin sellaisia kommentteja, joista huomaa, että ihminen on sisäistänyt lukemansa. Itse nostin juuri sillä tavoin cap-tuet keskusteluun.

Lue lisää

Marcus tuon sivuraidekeskustelun aloitti kirjoittamalla lahjoituksista.

Kateudesta on mustatuntuu-periaatteella helpompi kirjoittaa kuin kommentoida oikeata asiaa.


En ole viljelijä, en silti kadehdi viljelijöitä ollenkaan...
En ole koskaan kadehtinut, vaan olen kunnioittanut ruuan tuottamista.


Terveisin
Jorma
[email protected]

Maanvuokraaja kirjoitti:

Kukaan ei oikein usko, mitä maataloudessa ollaan nyt tekemässä. Oikein mielenkiinnolla odotan, millä tavoin metsät sosialisoidaan, sillä melko varmaa on, että isot yritykset haluavat isoille koneillensa suuria hakkuualueita, jotta kuljetuskustannukset saadaan minimoitua.

Lisäksi perintöverolla rassataan pieniä maatiloja sillä tavoin, ettei niitä kannata enää omistaa. Rahat menevät suoraan valtiolle. Vanhuksia ei oikein haluaisi painostaa verosuunnitteluun, joten aina kaikki käy raskaimman kautta. Ja ministeerit tietävät, millainen on Suomen kansa. Itsepäistä.

Lue lisää

Nyt huomasin, että nimimerkki Maanvuokraaja kirjoitti tekstini perään otsikolla:

"Kukaan ei usko".

Otsikosta voisi luulla, ettei kukaan usko sitä, mitä kirjoitin.

Tekstissä Maanvuokraaja kirjoitti:

"Kukaan ei oikein usko, mitä maataloudessa ollaan nyt tekemässä."


Usko -sana on väärä. Pitäisi olla sana tiedä.
Paras ilmaisu olisi:
Harvat tietävät, mitä maataloudessa ollaan nyt tekemässä.


MTK (Esa Härmälä masinoi taänään mielenosoituksen Helsinkiin.

Tosiasia on, että Suomen EU-maatalouden ahdistus johtuu nimenomaan Esa Härmälän tavoitteista ja toimista.


Esa Härmälä nimittäin johti Suomen EY-/EU-maatalousneuvottelut.

Maatalousministerit Martti Pura ja sittemmin Mikko Pesälä eivät kuuluneet Suomen EY-/EU-ministeriryhmään...

Jos vaan onnistuu, mihinkään lisälausekkeisiin ei pidä uskoa, vaikka niin neuvotaan tekemään. "Tukioikeudet palautuu vuokra-ajan jälkeen maanomistajalle".

Hyväksyykö EU tämänkaltaisia ehtoja, kun päätös on "tukioikeudet jää sille jolla on pelto viljelyksessä vuoden 2006 alussa".

Metsittää ei kanata missään tapauksessa, jos pelto on ollut viljelyksessä. Miten otat pois vuokralta, tulee riita varmasti.

Pekka.Päivä kirjoitti:

Jos vaan onnistuu, mihinkään lisälausekkeisiin ei pidä uskoa, vaikka niin neuvotaan tekemään. "Tukioikeudet palautuu vuokra-ajan jälkeen maanomistajalle".

Hyväksyykö EU tämänkaltaisia ehtoja, kun päätös on "tukioikeudet jää sille jolla on pelto viljelyksessä vuoden 2006 alussa".

Metsittää ei kanata missään tapauksessa, jos pelto on ollut viljelyksessä. Miten otat pois vuokralta, tulee riita varmasti.

Lue lisää

En tiedä, tuleeko riitaa, koska vuokrasopimus on ollut ainoastaan toistaiseksi vuosi kerrallaan.


Mutta mitä ihmettä tehdä pellolle, kun omasta väestä ei ole sen viljelemiseen. Eikö ole paras metsittää, sillä silloin siitä on jotain tuottoa tuleville sukupolville.


Vai voiko tukioikeudet saada itselle helposti?

Maanvuokraaja kirjoitti:

En tiedä, tuleeko riitaa, koska vuokrasopimus on ollut ainoastaan toistaiseksi vuosi kerrallaan.


Mutta mitä ihmettä tehdä pellolle, kun omasta väestä ei ole sen viljelemiseen. Eikö ole paras metsittää, sillä silloin siitä on jotain tuottoa tuleville sukupolville.


Vai voiko tukioikeudet saada itselle helposti?

Lue lisää

/Mutta mitä ihmettä tehdä pellolle, kun omasta väestä ei ole sen viljelemiseen./

Niimpä niin, mutta pois se ois saatava tarvitsijalta, hinnalla millä hyvällä.
Perkele, jos se tuo viljelijä vain hyötyy minun pellolla.

Kateus se on suomessa ehtymätön luonnonvara!

kylähullu kirjoitti:

/Mutta mitä ihmettä tehdä pellolle, kun omasta väestä ei ole sen viljelemiseen./

Niimpä niin, mutta pois se ois saatava tarvitsijalta, hinnalla millä hyvällä.
Perkele, jos se tuo viljelijä vain hyötyy minun pellolla.

Kateus se on suomessa ehtymätön luonnonvara!

Lue lisää

Eikö pelto kannata metsittää? Silloin se tuottaa omistajalleen eikä vieraille tuloa. Ei kai tällainen oman edun varjeleminen voi olla rikos eikä se missään nimessä ole kateutta. Antaisitko sinä osan marjoistasi muille?

Maanvuokraaja kirjoitti:

Eikö pelto kannata metsittää? Silloin se tuottaa omistajalleen eikä vieraille tuloa. Ei kai tällainen oman edun varjeleminen voi olla rikos eikä se missään nimessä ole kateutta. Antaisitko sinä osan marjoistasi muille?

Lue lisää

mitä sinä oikein yrität sönköttää!?
oletko sinä marjanpoimija vai pellon vuokraaja!?
et kai sinä niiiiiin tyhmä ole että ilmaiseksi peltojasi vuokraat!?

Kateus Se On Suomessa Ehtymätön Luonnonvara!

kylähullu kirjoitti:

mitä sinä oikein yrität sönköttää!?
oletko sinä marjanpoimija vai pellon vuokraaja!?
et kai sinä niiiiiin tyhmä ole että ilmaiseksi peltojasi vuokraat!?

Kateus Se On Suomessa Ehtymätön Luonnonvara!

Lue lisää

Kyllä pellot ovat vuokralla tosi halpaan hintaan, mutta viljelijällä, joka muun muassa auttaa sillä tavoin, että auraa tiet. Tietysti kysymyksessä on sellainen tapaus, että aiempi omistaja on antanut pellot jo vuokralle.

Tuskin kovinkaan moni saa pelloistaan oikeata vuokraa, sillä usein kysymyksessä on ihmiset, jotka haluavat pitää maaseutua elävänä. Antavat viljelijälle omasta selkänahastaan, vaikka ei sitä nykypäivänä uskoisi todeksi.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Kyllä pellot ovat vuokralla tosi halpaan hintaan, mutta viljelijällä, joka muun muassa auttaa sillä tavoin, että auraa tiet. Tietysti kysymyksessä on sellainen tapaus, että aiempi omistaja on antanut pellot jo vuokralle.

Tuskin kovinkaan moni saa pelloistaan oikeata vuokraa, sillä usein kysymyksessä on ihmiset, jotka haluavat pitää maaseutua elävänä. Antavat viljelijälle omasta selkänahastaan, vaikka ei sitä nykypäivänä uskoisi todeksi.

Lue lisää

Mikä on mielestäsi kohtuullinen vuokrataso ja mitä vuokraa saat omistamiltasi pelloilta. Tietysti kiinnostaa sekin, missäpäin, siis millä tukialueella peltosi sijaitsee.

Vellupirinen kirjoitti:

Mikä on mielestäsi kohtuullinen vuokrataso ja mitä vuokraa saat omistamiltasi pelloilta. Tietysti kiinnostaa sekin, missäpäin, siis millä tukialueella peltosi sijaitsee.

Varmaan kiinnostaa sekin, kuka olen, mutta en nyt ryhdy kertomaan tällaista asiaa, kuten en sitäkään, missä peltoni sijaitsee.

Luulen, että viljelijät tietävät, kuinka paljon he maksavat pelloistaan vuokraa. Ja kuinka harva pellonomistaja kilpailuttaa vuokraajaa. Ymmärrän hyvin vanhuksia, jotka muistavat, kuinka pelto tuotti perheelle elannon aikanaan. Se nyt on vain historiaa, mutta vaikuttaa yhä.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Varmaan kiinnostaa sekin, kuka olen, mutta en nyt ryhdy kertomaan tällaista asiaa, kuten en sitäkään, missä peltoni sijaitsee.

Luulen, että viljelijät tietävät, kuinka paljon he maksavat pelloistaan vuokraa. Ja kuinka harva pellonomistaja kilpailuttaa vuokraajaa. Ymmärrän hyvin vanhuksia, jotka muistavat, kuinka pelto tuotti perheelle elannon aikanaan. Se nyt on vain historiaa, mutta vaikuttaa yhä.

Lue lisää

Minua ei tippaakaan kiinnosta henkilöllisyytesi, mutta vaikuttaa siltä, kuin et tietäisi pätkääkään koko asiasta. Yrität provosoida olemattomalla asiallasi ihmisiä riitelemään.

Teoriassa enin vuokra, jonka viljelijän kannattaa maksaa, on siitä saatu puhdas tuotto, joka on täysin tila- ja tuotantomuotokohtainen juttu. Pellon omistajalle kuuluu saada pääomalleen kohtuullinen tuotto, vaikkapa verrattuna siihen, mitä vastaava omaisuus tuottaisi pankkitalletuksena. Käytännössä vuokran tason määrittää kuitenkin ympäristö.

Vellupirinen kirjoitti:

Minua ei tippaakaan kiinnosta henkilöllisyytesi, mutta vaikuttaa siltä, kuin et tietäisi pätkääkään koko asiasta. Yrität provosoida olemattomalla asiallasi ihmisiä riitelemään.

Teoriassa enin vuokra, jonka viljelijän kannattaa maksaa, on siitä saatu puhdas tuotto, joka on täysin tila- ja tuotantomuotokohtainen juttu. Pellon omistajalle kuuluu saada pääomalleen kohtuullinen tuotto, vaikkapa verrattuna siihen, mitä vastaava omaisuus tuottaisi pankkitalletuksena. Käytännössä vuokran tason määrittää kuitenkin ympäristö.

Lue lisää

Miksi asiani on olematon?


Teoriassa maanomistajan kannattaa miettiä, saako hän pellosta vuokratuloina saman verran tuloa kuin saisi metsästä.


Pankkitalletus on kovin kehno sijoitus.


Toki on hyvä, että maaseutu pysyy elävänä ja pellot viljeltyinä, vaan puutakin tarvitaan.


Mielestäni itse provoilet, en minä, sillä en tunteile ihan pikkuasioiden vuoksi.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Miksi asiani on olematon?


Teoriassa maanomistajan kannattaa miettiä, saako hän pellosta vuokratuloina saman verran tuloa kuin saisi metsästä.


Pankkitalletus on kovin kehno sijoitus.


Toki on hyvä, että maaseutu pysyy elävänä ja pellot viljeltyinä, vaan puutakin tarvitaan.


Mielestäni itse provoilet, en minä, sillä en tunteile ihan pikkuasioiden vuoksi.

Lue lisää

En tiedä millä alueella peltosi ovat.
Neuvoisin seuraavaa. Kilpailuta vuokra. Jos nykyinen vuokralainen aurailee tietä yms se ei ole mikään peruste olla kilpailuttamatta vuokraa. Vuokraaja kirjoittakoon aurauksistaan sinulle laskun ja sinä pellosta hänelle laskun.
Se mikä on oikea vuokra onkin sitten jo kinkkisempi homma. Täällä etelässä voisi sanoa että ihan perus pelloista semmonen 200 euroa. Erikoisen hyvistä viljanviljelyä varten kannattaa maksaa jo 350 (satotaso siinä 6 tn) Sarkaojissa olevasta pellosta en maksiasi kuin 100 euroa/ha Vihannesviljelijät maksavat joskus jopa 500 euroa.
Mietit peltosi metsitystä, epäilen kuitenkin että et pääse sillä tavalla parempaan tuottoon. Metsän tuotto on 3% ja jos metsität sen peltosi maapohjan hinta putoaa samantien johonkin 500 euroon/ha.
Jos saat vuokraa yli 100 euroa älä metsitä. Jos peltosi on etelässä älä metsitä. Jos peltosi eivät ole etelässä eikä pohjanmaalla, etkä saa maastasi juurikaan vuokraa niin silloin pistä pelto myyntiin. Tällä hetkellä pellolla on vielä arvoa.
Metsittää kannattaa jos sille pellolle ei kertakaikkiaan ole kysyntää, eli pelto sarkaojissa ja kaukana kaikesta.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Kyllä pellot ovat vuokralla tosi halpaan hintaan, mutta viljelijällä, joka muun muassa auttaa sillä tavoin, että auraa tiet. Tietysti kysymyksessä on sellainen tapaus, että aiempi omistaja on antanut pellot jo vuokralle.

Tuskin kovinkaan moni saa pelloistaan oikeata vuokraa, sillä usein kysymyksessä on ihmiset, jotka haluavat pitää maaseutua elävänä. Antavat viljelijälle omasta selkänahastaan, vaikka ei sitä nykypäivänä uskoisi todeksi.

Lue lisää

Minä epäilen, että parhaan tuoton saat pellolesi juuri vuokraamalla ne viljelijälle.
Kyllä kai jotain arvoa kannattaa laskea sille tien auraamiselle ym. avulle.
Pellon metsitys on vähän kinkkisempi juttu.
Koska kuluja tulee pirusti metsityksestä, heinäntorjunnasta, taimikonhoidosta, ym.hoitotöistä. mutta tuloja alkaa kertymään vasta n.40-50 vuoden kuluttua.

nomutta kirjoitti:

En tiedä millä alueella peltosi ovat.
Neuvoisin seuraavaa. Kilpailuta vuokra. Jos nykyinen vuokralainen aurailee tietä yms se ei ole mikään peruste olla kilpailuttamatta vuokraa. Vuokraaja kirjoittakoon aurauksistaan sinulle laskun ja sinä pellosta hänelle laskun.
Se mikä on oikea vuokra onkin sitten jo kinkkisempi homma. Täällä etelässä voisi sanoa että ihan perus pelloista semmonen 200 euroa. Erikoisen hyvistä viljanviljelyä varten kannattaa maksaa jo 350 (satotaso siinä 6 tn) Sarkaojissa olevasta pellosta en maksiasi kuin 100 euroa/ha Vihannesviljelijät maksavat joskus jopa 500 euroa.
Mietit peltosi metsitystä, epäilen kuitenkin että et pääse sillä tavalla parempaan tuottoon. Metsän tuotto on 3% ja jos metsität sen peltosi maapohjan hinta putoaa samantien johonkin 500 euroon/ha.
Jos saat vuokraa yli 100 euroa älä metsitä. Jos peltosi on etelässä älä metsitä. Jos peltosi eivät ole etelässä eikä pohjanmaalla, etkä saa maastasi juurikaan vuokraa niin silloin pistä pelto myyntiin. Tällä hetkellä pellolla on vielä arvoa.
Metsittää kannattaa jos sille pellolle ei kertakaikkiaan ole kysyntää, eli pelto sarkaojissa ja kaukana kaikesta.

Lue lisää

Eipähän ole kuin sarkaojilla oleva rinnealue, missä on noin kolmen hehtaarin suikaleet ojan vierellä. Silti olemme harkinneet, kannattaako alue kenties metsittää, koska eihän vuokra ole kuin alle kolmesataa euroa vuodessa.

Voisi kaiketi kilpailuttaa, mutta en tiedä. Sama nyt tuollaiselle joka tapauksessa, sillä alahan on pieni. Tunne on sellainen, ettei maata saa myydä, koska täytyyhän perillisillekin jättää jotain.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Eipähän ole kuin sarkaojilla oleva rinnealue, missä on noin kolmen hehtaarin suikaleet ojan vierellä. Silti olemme harkinneet, kannattaako alue kenties metsittää, koska eihän vuokra ole kuin alle kolmesataa euroa vuodessa.

Voisi kaiketi kilpailuttaa, mutta en tiedä. Sama nyt tuollaiselle joka tapauksessa, sillä alahan on pieni. Tunne on sellainen, ettei maata saa myydä, koska täytyyhän perillisillekin jättää jotain.

Lue lisää

Ei ole sinulle mitään hyötyä jos peltoa on alle 3,00ha koska se pinta-ala vaaditaan tukia maksettaessa. Ja mitä tulee Cap-tukioikuteen niin se on vaan pieni osa tukia muut tuet vaativat sitten jo enenmän kuin pelkkää heinän niittoa kerran kesässä. Joten vuokraus on järkevä vaihtoehto varsinkin jos vuokraaja hoitaa pellot kunnolla. Tietysti metsittääkin voi mutta tuloja siitä ei ole tiedossa vuosikymmeniin.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Eipähän ole kuin sarkaojilla oleva rinnealue, missä on noin kolmen hehtaarin suikaleet ojan vierellä. Silti olemme harkinneet, kannattaako alue kenties metsittää, koska eihän vuokra ole kuin alle kolmesataa euroa vuodessa.

Voisi kaiketi kilpailuttaa, mutta en tiedä. Sama nyt tuollaiselle joka tapauksessa, sillä alahan on pieni. Tunne on sellainen, ettei maata saa myydä, koska täytyyhän perillisillekin jättää jotain.

Lue lisää

... metsittää, varsinkin, jos peltosi ovat asuinrakennuksesi ympärillä.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Eipähän ole kuin sarkaojilla oleva rinnealue, missä on noin kolmen hehtaarin suikaleet ojan vierellä. Silti olemme harkinneet, kannattaako alue kenties metsittää, koska eihän vuokra ole kuin alle kolmesataa euroa vuodessa.

Voisi kaiketi kilpailuttaa, mutta en tiedä. Sama nyt tuollaiselle joka tapauksessa, sillä alahan on pieni. Tunne on sellainen, ettei maata saa myydä, koska täytyyhän perillisillekin jättää jotain.

Lue lisää

Tervehdys

No teet niin tai näin niin taloudellisesti sillä ei taida olla kovinkaan paljon merkitystä.
Sinuna miettisin lähinnä maisemallisia juttuja. Jos pellot ovat heti mökin pihan laidalla, onko peltomaisemaa kivempi katsoa kuin metsää? Nämä ovat tietenkin makuasioita.

Metsityksessä sinulle muodostuu kuluja. Ensin istutus ja sitten harvennukset yms. Tuottoa voi odottaa aikaisintaan 30 vuoden kuluttua. Tosin vasta noin 80 vuoden kuluittua alue on hakkuukypsä. Jolloin lapsenlapsesi voivat sen hakata. Tosin kokaan ei pysty sanomaan mikä puun hinta on silloin.
Taloudellisesti ajatellen sinun ehkä kannattaa pitää ko alue peltona niin kauna kun siitä saa sen 300 erkkiä vuokraa. Mutta jos sinua miellyttää metsämaisema (tamikko) enemmän niin silloin metsitä. Jos nyt istutat puut ne ovat 10 vuoden päästä pari-kolme metrisiä. 10 vuodessa olet saanut vuokraa 3000. Tämän pidemmällä aikajänteellä nykymaailmassa ei oikein pysty ajattelemaan.

Teetpä miten tahansa et voi kovin väärin tehdä.

niin ja kilpailuttamalla saat vuokran todennäköisesti 200 euroon/ha (sen itse maksaisin jos tarvitsisin kesantoa)

nomutta kirjoitti:

Tervehdys

No teet niin tai näin niin taloudellisesti sillä ei taida olla kovinkaan paljon merkitystä.
Sinuna miettisin lähinnä maisemallisia juttuja. Jos pellot ovat heti mökin pihan laidalla, onko peltomaisemaa kivempi katsoa kuin metsää? Nämä ovat tietenkin makuasioita.

Metsityksessä sinulle muodostuu kuluja. Ensin istutus ja sitten harvennukset yms. Tuottoa voi odottaa aikaisintaan 30 vuoden kuluttua. Tosin vasta noin 80 vuoden kuluittua alue on hakkuukypsä. Jolloin lapsenlapsesi voivat sen hakata. Tosin kokaan ei pysty sanomaan mikä puun hinta on silloin.
Taloudellisesti ajatellen sinun ehkä kannattaa pitää ko alue peltona niin kauna kun siitä saa sen 300 erkkiä vuokraa. Mutta jos sinua miellyttää metsämaisema (tamikko) enemmän niin silloin metsitä. Jos nyt istutat puut ne ovat 10 vuoden päästä pari-kolme metrisiä. 10 vuodessa olet saanut vuokraa 3000. Tämän pidemmällä aikajänteellä nykymaailmassa ei oikein pysty ajattelemaan.

Teetpä miten tahansa et voi kovin väärin tehdä.

niin ja kilpailuttamalla saat vuokran todennäköisesti 200 euroon/ha (sen itse maksaisin jos tarvitsisin kesantoa)

Lue lisää

Ei sillä olekaan taloudellisesti merkitystä, mutta omaan housuun paskominen ei ole rikos, tällaiselle maanomistajalle jopa suotavaa. Sehän lämmitää, ainakin luulisin. Periaatehan on, että omaan kaivoon saa paskantaa...

Tuottoa todellakaan ei tule elinaikana ja suurin osa menneiden vuosien metsityksistä on epäonnistunut, puhumattakaan niistä aleista, joissa kylämaisema pantiin pilalle. Metsityksen tukihan poistettiin vuonna 1999. Tämän jälkeen tukea saa lähinnä MP-varoista, joka käytännössä tarkoittaa ilmaisia taimia.

> Jos pellot ovat heti mökin pihan laidalla, onko peltomaisemaa kivempi katsoa kuin metsää? Nämä ovat tietenkin makuasioita.

Juuri tätä tarkoitin. Sitten, kun metsä estää auringonpaisteen, peittää järvinäkymät ja tilalle tulee hyttyset, huomataan paskoneen housuunsa. Varsinkin valtion tukemissa tapauksissa sitoumusaikaa oli jäljellä arviolta 10 vuotta. Lieneekö sitten nautinto?

Pellon vuokra vastaa käsitykseni mukaan hyvää metsän puhdasta tuottoa ja sen saa vuosittain, kun vastaavasti metsän kasvusta nauttivat lapsenlapset silloisilla puunmyyntihinnoilla.

nomutta kirjoitti:

Tervehdys

No teet niin tai näin niin taloudellisesti sillä ei taida olla kovinkaan paljon merkitystä.
Sinuna miettisin lähinnä maisemallisia juttuja. Jos pellot ovat heti mökin pihan laidalla, onko peltomaisemaa kivempi katsoa kuin metsää? Nämä ovat tietenkin makuasioita.

Metsityksessä sinulle muodostuu kuluja. Ensin istutus ja sitten harvennukset yms. Tuottoa voi odottaa aikaisintaan 30 vuoden kuluttua. Tosin vasta noin 80 vuoden kuluittua alue on hakkuukypsä. Jolloin lapsenlapsesi voivat sen hakata. Tosin kokaan ei pysty sanomaan mikä puun hinta on silloin.
Taloudellisesti ajatellen sinun ehkä kannattaa pitää ko alue peltona niin kauna kun siitä saa sen 300 erkkiä vuokraa. Mutta jos sinua miellyttää metsämaisema (tamikko) enemmän niin silloin metsitä. Jos nyt istutat puut ne ovat 10 vuoden päästä pari-kolme metrisiä. 10 vuodessa olet saanut vuokraa 3000. Tämän pidemmällä aikajänteellä nykymaailmassa ei oikein pysty ajattelemaan.

Teetpä miten tahansa et voi kovin väärin tehdä.

niin ja kilpailuttamalla saat vuokran todennäköisesti 200 euroon/ha (sen itse maksaisin jos tarvitsisin kesantoa)

Lue lisää

Sarkaojan toinen puoli on metsittymässä ihan itsestään, sillä sitä ei ole annettu vuokralle, koska palstat ovat liian pieniä ja lähellä taloa.


Pakko myöntää, että maisemallisesti pelto on kauniimpi kuin metsikkö kyseisessä paikassa. Varmaan sen vuoksi vuokrattukin, että pysyisi peltona.


Toki tiedän, mitä metsä tuottaa, koska olen syntyisin maalta. Yhä meillä suomalaisilla on sellainen huoli, mitä tapahtuu, jos maailmassa tai Euroopassakin alkaa myllerrys. Silloin pienikin pelto voi olla merkittävä omaisuus.

Vellupirinen kirjoitti:

Ei sillä olekaan taloudellisesti merkitystä, mutta omaan housuun paskominen ei ole rikos, tällaiselle maanomistajalle jopa suotavaa. Sehän lämmitää, ainakin luulisin. Periaatehan on, että omaan kaivoon saa paskantaa...

Tuottoa todellakaan ei tule elinaikana ja suurin osa menneiden vuosien metsityksistä on epäonnistunut, puhumattakaan niistä aleista, joissa kylämaisema pantiin pilalle. Metsityksen tukihan poistettiin vuonna 1999. Tämän jälkeen tukea saa lähinnä MP-varoista, joka käytännössä tarkoittaa ilmaisia taimia.

> Jos pellot ovat heti mökin pihan laidalla, onko peltomaisemaa kivempi katsoa kuin metsää? Nämä ovat tietenkin makuasioita.

Juuri tätä tarkoitin. Sitten, kun metsä estää auringonpaisteen, peittää järvinäkymät ja tilalle tulee hyttyset, huomataan paskoneen housuunsa. Varsinkin valtion tukemissa tapauksissa sitoumusaikaa oli jäljellä arviolta 10 vuotta. Lieneekö sitten nautinto?

Pellon vuokra vastaa käsitykseni mukaan hyvää metsän puhdasta tuottoa ja sen saa vuosittain, kun vastaavasti metsän kasvusta nauttivat lapsenlapset silloisilla puunmyyntihinnoilla.

Lue lisää

En tiedä, miksi nimimerkki vellupirinen ei siedä sitä, että kysytään asioista. Lieneekö hänellä oma lehmä ojassa?


Tuollainen turha syyttely on omiaan nostamaan pahaa verta. Tavallaan hän toimii sillä tavoin, että saa minutkin ajattelemaan jotain muuta kuin vuokraamista. Tosi ikävää, jos vuokraajana olisi hänenkaltaisensa ihminen.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Sarkaojan toinen puoli on metsittymässä ihan itsestään, sillä sitä ei ole annettu vuokralle, koska palstat ovat liian pieniä ja lähellä taloa.


Pakko myöntää, että maisemallisesti pelto on kauniimpi kuin metsikkö kyseisessä paikassa. Varmaan sen vuoksi vuokrattukin, että pysyisi peltona.


Toki tiedän, mitä metsä tuottaa, koska olen syntyisin maalta. Yhä meillä suomalaisilla on sellainen huoli, mitä tapahtuu, jos maailmassa tai Euroopassakin alkaa myllerrys. Silloin pienikin pelto voi olla merkittävä omaisuus.

Lue lisää

Nämä maisematekijät ovat nykyisin tärkeitä. Sinun pitää tehdä niin kuin itseltäsi tuntuu.
Alunperin sinua ilmeisesti huoletti se cap-tuki vuodesta 2006 eteenpäin? No kukaanhan ei oiken vielä tiedä miten se homma loppujen lopuksi menee. Mutta pitäisin sitä tapauksessasi sivuseikkana.

Siinä olet oikeassa että 3ha on tärkeä jos se joku myllerrys tulee, mutta se nyt on aika epätodennäköistä.
Mutta eipä sitä koskaan tiedä jos haluat aikanaan eläkepäivien ratoksi kasvatella jotain mukavaa pellolla. Tai vaikka lapset hankkivat kesäksi hevosen laiduntamaan.
Mutta eipä kai tässä muuta kuin hyvää kesän odotusta sinnepäin.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Sarkaojan toinen puoli on metsittymässä ihan itsestään, sillä sitä ei ole annettu vuokralle, koska palstat ovat liian pieniä ja lähellä taloa.


Pakko myöntää, että maisemallisesti pelto on kauniimpi kuin metsikkö kyseisessä paikassa. Varmaan sen vuoksi vuokrattukin, että pysyisi peltona.


Toki tiedän, mitä metsä tuottaa, koska olen syntyisin maalta. Yhä meillä suomalaisilla on sellainen huoli, mitä tapahtuu, jos maailmassa tai Euroopassakin alkaa myllerrys. Silloin pienikin pelto voi olla merkittävä omaisuus.

Lue lisää

Niin siitä cap-tukioikeuden hinnasta. Ilmeisesti kaikkia cap-tukia leikataan ja siitä syntyvästä varannosta jaetaan tuet väliinputoojille. Joten cap-tuelle ei pitäisi syntyä arvoa. Ainoa tällainen tilane olisi että joku haluaisi siirtää tukioikeuden raiviolle, mutta raivioitahan ei saa enää tuen piiriin, joten sekään ei kai ole mahdollista. Ja kun tämä tukiuudistus on tehty aloitetaan taas uuden tukiuudistuksen valmistelu joten homma menee taas ihan uusiksi.
Eli empä usko että menetät rahaa.

Tosin ei näistä koskaan voi olla varma.

nomutta kirjoitti:

Niin siitä cap-tukioikeuden hinnasta. Ilmeisesti kaikkia cap-tukia leikataan ja siitä syntyvästä varannosta jaetaan tuet väliinputoojille. Joten cap-tuelle ei pitäisi syntyä arvoa. Ainoa tällainen tilane olisi että joku haluaisi siirtää tukioikeuden raiviolle, mutta raivioitahan ei saa enää tuen piiriin, joten sekään ei kai ole mahdollista. Ja kun tämä tukiuudistus on tehty aloitetaan taas uuden tukiuudistuksen valmistelu joten homma menee taas ihan uusiksi.
Eli empä usko että menetät rahaa.

Tosin ei näistä koskaan voi olla varma.

Lue lisää

Ilmeisesti cap-tukea voi myydä samoin kuin maitokiintiöitä, joten niillä on rahallinen arvo. Viljelijä saa niitä vuoden 2006 mukaan, joten hän saa ne omikseen myös vuokrapelloista.


Rahallinen arvo määräytyy vasta sitten, jos maanvuokraaja haluaa ensi vuoden jälkeen kilpailuttaa viljelijöitä. Pitääkö kenties maanvuokraajan ostaa tukioikeudet viljelijältä, jos hän haluaa vaihtaa vuokraajaa?

Maanvuokraaja kirjoitti:

Ilmeisesti cap-tukea voi myydä samoin kuin maitokiintiöitä, joten niillä on rahallinen arvo. Viljelijä saa niitä vuoden 2006 mukaan, joten hän saa ne omikseen myös vuokrapelloista.


Rahallinen arvo määräytyy vasta sitten, jos maanvuokraaja haluaa ensi vuoden jälkeen kilpailuttaa viljelijöitä. Pitääkö kenties maanvuokraajan ostaa tukioikeudet viljelijältä, jos hän haluaa vaihtaa vuokraajaa?

Lue lisää

Tuo riski hommassa on, tosin se pitäisi poistua kansallisen varannon kautta. Ainoa riski on että vuokralainen siirtää cap-oikeuden sinun pelloltasi jollekkin raiviolle.
Jos vuokraat peltosi jollekkin muulle, hän voi hakea tukioikeuden kansallisesta varannosta. Edellisellä vuokraklaisellasi on sinun tukioikeutesi, mutta hä'n ei voi niitä käyttää jollei hänellä ole peltoa. Kun hänellä ei ole peltoa siirtyvät hänen tukioikeutensa kansalliseen varantoon jollakin viiveellä.

Jos ja kun homma toimii näin, tukioikeudelle ei pitäsi muodostua arvoa. Riskinä on että kaveri siirtää tukioikeudet jollekkin raiviolle. Ja ilmeisesti tätä siirtoa ei voisi tehdä.
Jos tukioikeus ei "siirtyisi" (varannon kautta) uudelle vuokralaiselle, pysähtyisi tilojen rakennekehitys, joten en usko että sellainen olisi mahdollista.
Ajattele esimerkiksi tilaa, jolla on 50 ha peltoa josta puolet vuokramaita.. tila lopettaa ja vuokranantaja etsivät uuden vuokraajan itselleen. Uudet vuokralaiset tulevat saamaan varannon kautta capin noille vuokrapelloille vaikka tukioikeus olisikin lopettaneella tilalla.

Suomella on määrätty cap-ala, jolle eu maksaa tukea. Raivaamisen yms takia ala on kasvanut jonka takia cap-tukea on leikattu, jotta sitä riittää joka hehtaarille. Ja näin toimitaan jatkossakin. Tosin hiukan eri mallilla mutta kuitenkin. Nykyisellä vuokralaisellasi jäisi siis 3 ha:n tukioikeudet käyttämättä ja uusi vuokralaisesi saisi näistä käyttämättömistä tukioikeuksista tuet.
Eli tuskimpa joudut ostamaan tukioikeuksia.
Ja jos joku myy tukioikeuksia niin mikä olisi hinta? itse en ainakaan maksaisi mitään. Koko homma menee uusiksi taas parin vuoden kuluttua jolloin tämän hetkisillä jutuilla ei ole mitään merkitystä.


Muuta:
Cap on noin 3 osa tuista. Sen lisäksi on ympäristö ja lfa-tuki joihin pitää tehdä sitoumus 5 vuodeksi. Ympäristö ja lfa tukea ei voi "myydä". Vuokralaisiesi on todennäköisesti tehnyt sitoumuksen. Jos hän ei olisi tehnyt niistä sitoumusta maasi ei automaattisesti uudella viljelijällä näitä tukia saisi. (Sitoumuksia ei ole joka vuosi saanut tehdä)
Jos vuokralaisesi menettää maasi kesken sitoumuksensa, on hänellä riski joutua maksamaan takaisin jo saadut ympäristö ja lfa-tuet. Tosin tämä riski on pieni... en edes ala luettelemaan kaikkia ehtoja millä saa tai ei saa muuttaa sitoumusalaa.

Tuo vertaus maitokiintiöihin on hiukan ontuva koska maito saa kansallisia tukia eikä näin ollen sen tuotantomäärä saisi kasvaa. Eu:ta sen sijaan ei voisi vähempää kiinnostaa paljonko peltoala suomessa kasvaa ... se maksaa cappiä määrätylle hehtaarimäärällä .. oli vaikka ala olisikin suurempi. Suomalaiset sitten jakavat tuon könttäsumman joka hehtaarille (jos vilelyssä cap-kasvi)

Eli yhteenvetona .. sinulla on riski että joudut maksamaan tukioikeuksista, mutta riski on niin pieni ettei kannata ressata.

Vielä yksi juttu
Jos toimit itse viljelijänä 2006 saat cap-oikeuden. Mutta voit menettää ympäristö- ja lfa- oikeuden.
Jos sinulla on cap-oikeus ja haluat vuokrata peltosi. Et voi vuokrata cap-oikeutta, voit myydä sen vuokralaiselle, mutta miksi hän maksaisi siitä koska saa capin varannosta, koska sinun cap-oikeutesi jää käyttämättä? (oho tulipa pitkä lause)

kun EU:ssa tehdään kepun tahdon mukaisia päätöksiä.

http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l_27020031021fi00010069.pdf

Koko ajan on sellainen tunne, että valtiovalta ja sitäkin suuremmat päättäjät haluavat maaomaisuuden harvojen käsiin. Tietysti viljelijät ovat pakkoraossa ostaessaan lisämaata, sillä heidän on pakko suurentaa tilakokoa, jos mielivät pärjätä.

KMa kirjoitti:

kun EU:ssa tehdään kepun tahdon mukaisia päätöksiä.

http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l_27020031021fi00010069.pdf

Lue lisää

Ompas kepu sitten vahva puolue
KMa 2.3.2005 klo 20.17:

> kun EU:ssa tehdään kepun tahdon mukaisia päätöksiä.

KMAn antama toimiva osoite:
http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l_27020031021fi00010069.pdf


Niinpä. Ja Suomi on vahva maa, kun saa olla mukana EU:n Eurooppaneuvostossa päättämässä ja tekemässä määräenemmistöpäätöksiä, jotka sitovat Suomea ilman Suomen eduskunnan hyväksymiä kansallisia lakeja.


Eurooppa-neuvoston päätökset saatetaan pääministerinilmoituksella eduskunnalle tiedoksi.


Asia on niin kiusallinen Suomen maatalouden alasajon arkkitehdille - nykyiselle MTK:n puheenjohtajalle - Esa Härmälälle, että Maaseudun Tulevaisuus on jättänyt Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (21.10.2003) olleen EN-päätöksen (NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1782/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003) ja Korkeaojan antaman päämisterinilmoituksen (16.6.2004) ja sitä seuranneen eduskuntakeskustelun uutisoimatta.


Opiskelkaapa erityisesti ko. virallisesta lehdestä, sivulta 14:
III OSASTO MAATILAN TILATUKIJÄRJESTELMÄ


Siis:

"III OSASTO

TILATUKIJÄRJESTELMÄ

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

33 artikla

Tukikelpoisuus

1. Viljelijät pääsevät tilatukijärjestelmän piiriin, jos: ..."


Niin, paljonkos tuossa jääkään sitä keskustalaista ja kansallista pelivaraa?


Tiedotusluontoisesti

Jorma Jaakkola
[email protected]

KMa kirjoitti:

kun EU:ssa tehdään kepun tahdon mukaisia päätöksiä.

http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2003/l_270/l_27020031021fi00010069.pdf

Lue lisää

Tuossa se kepulainen taas kääntää asiat mieleisekseen.Totuus on ja pysyy,että kepu vei meidät EU:hun,ja sen kannattajat ovat vastuussa niistä asioista,joita EU:ssa nyt pyöritellään.Tuo puolue tärveli maataloutemme toimivuuden lopullisesti ja sen kannattajat.Ne luulee nyt vieläkin,että teknologia on tulevaisuuden asia,mutta totuus on päinvastoin;Öljyn loppuminen merkitsee sitä,että koneet pysähtyvät,ja suurtilojen tuotanto pysähtyy ja siitä aiheutuu nälänhätä.Mutta kepulaiset luulevat,että ihme tapahtuu ja koneet lähtevät kulkemaan pyhällä hengellä.Tällä nojalla EU-jäsenyys on suurin virhe,mitä maassamme on ikinä tehty,nyt emme voi vaikuttaa omiin asioihimme mitenkään.

muistisi kirjoitti:

Tuossa se kepulainen taas kääntää asiat mieleisekseen.Totuus on ja pysyy,että kepu vei meidät EU:hun,ja sen kannattajat ovat vastuussa niistä asioista,joita EU:ssa nyt pyöritellään.Tuo puolue tärveli maataloutemme toimivuuden lopullisesti ja sen kannattajat.Ne luulee nyt vieläkin,että teknologia on tulevaisuuden asia,mutta totuus on päinvastoin;Öljyn loppuminen merkitsee sitä,että koneet pysähtyvät,ja suurtilojen tuotanto pysähtyy ja siitä aiheutuu nälänhätä.Mutta kepulaiset luulevat,että ihme tapahtuu ja koneet lähtevät kulkemaan pyhällä hengellä.Tällä nojalla EU-jäsenyys on suurin virhe,mitä maassamme on ikinä tehty,nyt emme voi vaikuttaa omiin asioihimme mitenkään.

Lue lisää

Osittain totta mutta siitä ei öljy olisi lisääntynyt tippaakaan vaikka ei olisi EU:hun liityttykään. Loppuu se öljy joskus kepusta huolimatta.

muistisi kirjoitti:

Tuossa se kepulainen taas kääntää asiat mieleisekseen.Totuus on ja pysyy,että kepu vei meidät EU:hun,ja sen kannattajat ovat vastuussa niistä asioista,joita EU:ssa nyt pyöritellään.Tuo puolue tärveli maataloutemme toimivuuden lopullisesti ja sen kannattajat.Ne luulee nyt vieläkin,että teknologia on tulevaisuuden asia,mutta totuus on päinvastoin;Öljyn loppuminen merkitsee sitä,että koneet pysähtyvät,ja suurtilojen tuotanto pysähtyy ja siitä aiheutuu nälänhätä.Mutta kepulaiset luulevat,että ihme tapahtuu ja koneet lähtevät kulkemaan pyhällä hengellä.Tällä nojalla EU-jäsenyys on suurin virhe,mitä maassamme on ikinä tehty,nyt emme voi vaikuttaa omiin asioihimme mitenkään.

Lue lisää

Tulkita.
Mutta kuitenkin sanot seuraavaa "Totuus on ja pysyy,että kepu vei meidät EU:hun,ja sen kannattajat ovat vastuussa niistä asioista,joita EU:ssa nyt pyöritellään."
Vahva oli puolue kun yksin teki moisen tempun ja vielä kun muistelee niin äänestystuloksen jälkeen TV:ssä todettiin kepulaisten äänestäneen sankoin joukoin EI EU:lle. Johon Aho taisi sanoa ettei kepun kannatus sentään noin suurta ole.

"Tuo puolue tärveli maataloutemme toimivuuden lopullisesti"

Hopo kirjoitti:

Osittain totta mutta siitä ei öljy olisi lisääntynyt tippaakaan vaikka ei olisi EU:hun liityttykään. Loppuu se öljy joskus kepusta huolimatta.

Biodieselistä jota saadaan jalostettua rypsiöljystä. Siitä saa myös tehtyä myös muita voiteluöljyjä. Sanoisimpa että rypsin viljely tulee kasvamaan tulevaisuudessa kun saudi & pojat (melkoiset veijarit) sanoo että ei tipu öljyä

Näinhän se menee. Nyt kun cap alueet ovat uudessa systeemissä A, B-C1, c2-lappi niin sehän on selvää että B alueen cap-tuet rohmutaan etelä-pohjanmaan raivioille.

ennenkin mahdollista.

IIWari kirjoitti:

Näinhän se menee. Nyt kun cap alueet ovat uudessa systeemissä A, B-C1, c2-lappi niin sehän on selvää että B alueen cap-tuet rohmutaan etelä-pohjanmaan raivioille.

Tällainen mahdollisuus on ilmeisesti olemassa. Vuokramaiden tuet voitaneen siirtää muualle, mutta varmuutta asiasta ei tietystikään ole. Sekin on epäselvää, kuinka vapaaehtoiset sopimukset pitävät.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Tällainen mahdollisuus on ilmeisesti olemassa. Vuokramaiden tuet voitaneen siirtää muualle, mutta varmuutta asiasta ei tietystikään ole. Sekin on epäselvää, kuinka vapaaehtoiset sopimukset pitävät.

Lue lisää

Eurooppaneuvoston asetus (EN-asetus 1782/2003)
velvoittaa sellaisenaan Suomea. Se on suomalaiskansallisen lainsäädännön yläpuolella.


Eli se on totta, mitä Maanvuokraaja kirjoitti:

> ... mutta varmuutta asiasta ei tietystikään ole.
> Sekin on epäselvää, kuinka vapaaehtoiset
> sopimukset pitävät.



Eikös maatalouden alasajon arkkitehdin Esa Härmälän EY-/EU-neuvottelujen aikaiset toimet pitäisi tutkia?
- Sieltähän nykyinen ahdinko ja epävarmuus on peräisin...

KMa kirjoitti:

ennenkin mahdollista.

Kuinka ihmeessä cap-tukea on voinut siirtää ennenkin, jos se tulee vasta ensi vuonna voimaan?


Sen sijaan maitokiintiöt ovat tehneet jo sen, mitä odottettiin. Niillä on oma arvo, ja tuotanto on saatu aisoihin.


Sama pätee tietysti kaikkeen maanviljelyyn. Euroopassa tuotetaan viljaa ja kaikkea ruokaa niin paljon, että supistamiseen on pakko ryhtyä. Varsinkin, kun uusien jäsenmaiden tuotanto saadaan samoihin lukuihin kuin perinteisten jäsenvaltioiden.


Suomi on kylmä maa, missä ruoan tuottaminen on kallista. Sen vuoksi joudumme sopeutumaan. Olemmehan jo kansallisvaltiona sopeuttaneet kasvivyöhykkeiden mukaan tuotantoamme.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Kuinka ihmeessä cap-tukea on voinut siirtää ennenkin, jos se tulee vasta ensi vuonna voimaan?


Sen sijaan maitokiintiöt ovat tehneet jo sen, mitä odottettiin. Niillä on oma arvo, ja tuotanto on saatu aisoihin.


Sama pätee tietysti kaikkeen maanviljelyyn. Euroopassa tuotetaan viljaa ja kaikkea ruokaa niin paljon, että supistamiseen on pakko ryhtyä. Varsinkin, kun uusien jäsenmaiden tuotanto saadaan samoihin lukuihin kuin perinteisten jäsenvaltioiden.


Suomi on kylmä maa, missä ruoan tuottaminen on kallista. Sen vuoksi joudumme sopeutumaan. Olemmehan jo kansallisvaltiona sopeuttaneet kasvivyöhykkeiden mukaan tuotantoamme.

Lue lisää

Siinä taas nähtiin mitä asiantuntijoita näillä palstoilla kirjoittelee. CAP-tuen on voinut tähänkin päivään mennessä siirtää uudelle pellolle vanhalta pellolta. Esim. pistät kivisen pellon kasvamaan puuta ja teet uutta peltoa saman verran tilalle ja siirrät tukioikeudet uudelle lohkolle.

Suomalainen mies kirjoitti:

Siinä taas nähtiin mitä asiantuntijoita näillä palstoilla kirjoittelee. CAP-tuen on voinut tähänkin päivään mennessä siirtää uudelle pellolle vanhalta pellolta. Esim. pistät kivisen pellon kasvamaan puuta ja teet uutta peltoa saman verran tilalle ja siirrät tukioikeudet uudelle lohkolle.

Lue lisää

Miksi ottaa entistä kivistä peltoa pois tuelta, kun tähän asti on mahdollista ollut saada koko alalle? Tukioikeuksia on tähän asti saanut sen mukaan, paljonko on ollut hehtaareita viljeltynä. Miinus tietysti ala, joka on neliöinä ladon alla.

En ole viljelijä, mutta maanvuokraajana joudun nyt ensi kertaa kohtaamaan cap-tukioikeuksien viidakon. Jos oikeudet jäävät viljelijälle, en voi kilpailuttaa hehtaareitani jatkossa, jos niin haluan tehdä, mikäli peltoni ovat tukioikeudettomia.


Tai tietysti halvalla voin antaa viljeltäväksi, jos viljelijällä on oikeuksia olemassa. En tosiaan ole asiantuntija, mutta järki on tallella.

Väitteen voi kirjoittaa olevan höpöä, mutta en kajoa muulla tavoin henkiseen kypsyytesi ihmisenä.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Miksi ottaa entistä kivistä peltoa pois tuelta, kun tähän asti on mahdollista ollut saada koko alalle? Tukioikeuksia on tähän asti saanut sen mukaan, paljonko on ollut hehtaareita viljeltynä. Miinus tietysti ala, joka on neliöinä ladon alla.

En ole viljelijä, mutta maanvuokraajana joudun nyt ensi kertaa kohtaamaan cap-tukioikeuksien viidakon. Jos oikeudet jäävät viljelijälle, en voi kilpailuttaa hehtaareitani jatkossa, jos niin haluan tehdä, mikäli peltoni ovat tukioikeudettomia.


Tai tietysti halvalla voin antaa viljeltäväksi, jos viljelijällä on oikeuksia olemassa. En tosiaan ole asiantuntija, mutta järki on tallella.

Väitteen voi kirjoittaa olevan höpöä, mutta en kajoa muulla tavoin henkiseen kypsyytesi ihmisenä.

Lue lisää

Edellinen kirjoittajahan mainitsi tuen siirtämisen kiviseltä pellolta esim. uudelle paremmalle pellolle .

Cap-siirto on ollut koko ajan mahdollista , itsekin olen siirtänyt vuokrapelloiltani TILAPÄISESTI uusille raivioille cap-tukioikeuden ( eli joka vuosi uusi hakemus vuodeksi ) .

PYSYVÄÄN cap-siirtoon on tarvinnut maanomistajan luvan , eli sitä olen käyttänyt lähinnä maantien alle jääneen tms pellon tukioikeuden siirtoon uudelle raiviolle , mutta muutkin syyt , esim. mainittu kivisyys on ollut monella syynä cap-siirtoon .

Haastaja kirjoitti:

Edellinen kirjoittajahan mainitsi tuen siirtämisen kiviseltä pellolta esim. uudelle paremmalle pellolle .

Cap-siirto on ollut koko ajan mahdollista , itsekin olen siirtänyt vuokrapelloiltani TILAPÄISESTI uusille raivioille cap-tukioikeuden ( eli joka vuosi uusi hakemus vuodeksi ) .

PYSYVÄÄN cap-siirtoon on tarvinnut maanomistajan luvan , eli sitä olen käyttänyt lähinnä maantien alle jääneen tms pellon tukioikeuden siirtoon uudelle raiviolle , mutta muutkin syyt , esim. mainittu kivisyys on ollut monella syynä cap-siirtoon .

Lue lisää

Toki ymmärrän luetun, mutta kuten kerroin, ensi kerran törmään koko asiaan vasta nyt, kun kuulin, että kyseiset cap-tuet jäävät vuokramailtakin viljelijälle ensi vuoden perusteella.


Itse asiassa tukiviidakko lienee melko sekava. Eikö viljelijä ole saanut tähän asti tukea koko alalta, mitä hän on viljellyt?

Suomalainen mies kirjoitti:

Siinä taas nähtiin mitä asiantuntijoita näillä palstoilla kirjoittelee. CAP-tuen on voinut tähänkin päivään mennessä siirtää uudelle pellolle vanhalta pellolta. Esim. pistät kivisen pellon kasvamaan puuta ja teet uutta peltoa saman verran tilalle ja siirrät tukioikeudet uudelle lohkolle.

Lue lisää

..muttei enää. Mennävuosina CAP-tuen saattoi vaihtaa tietyin ehdoin joko pysyvästi tai tilapäisesti. Tärkein seikka oli se, ettei vaihdon perusteella CAP-ala saanut kasvaa.

Nyttemmin mahdollisuus on poistettu ja ensi vuonna koko homma on täysin tarpeeton. Tuen ehto, vuoden 1991 viljelyvaatimus on muutettu vuoden 2003 viljelyvaatimukseksi.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Toki ymmärrän luetun, mutta kuten kerroin, ensi kerran törmään koko asiaan vasta nyt, kun kuulin, että kyseiset cap-tuet jäävät vuokramailtakin viljelijälle ensi vuoden perusteella.


Itse asiassa tukiviidakko lienee melko sekava. Eikö viljelijä ole saanut tähän asti tukea koko alalta, mitä hän on viljellyt?

Lue lisää

Cap-tuen perusta on v. -91 EU;ssa suoritettu kasvinviljely tuotteiden hintojen alentaminen , eli pelto on CAP-tukikelpoinen , mikäli sillä on viljelty v. -87-91 vähintään 1. kerran cap-kasveja .

Edes kaikki vuokrapellotkaan ei ole cap-tukikelpoisia , mikäli edellä mainittuna aikana pelto on ollut esim. pysyvällä nurmella ( nurmi ei ole cap-kasvi ) tai esim. mansikalla , pelto ei ole cap-tukikelpoinen .

Myöskään -91 jälkeen raivatut pellot eivät ole cap-tukikelpoisia .

Haastaja kirjoitti:

Cap-tuen perusta on v. -91 EU;ssa suoritettu kasvinviljely tuotteiden hintojen alentaminen , eli pelto on CAP-tukikelpoinen , mikäli sillä on viljelty v. -87-91 vähintään 1. kerran cap-kasveja .

Edes kaikki vuokrapellotkaan ei ole cap-tukikelpoisia , mikäli edellä mainittuna aikana pelto on ollut esim. pysyvällä nurmella ( nurmi ei ole cap-kasvi ) tai esim. mansikalla , pelto ei ole cap-tukikelpoinen .

Myöskään -91 jälkeen raivatut pellot eivät ole cap-tukikelpoisia .

Lue lisää

Viljelijä on pitänyt vuokrapeltoaan enimmäkseen viljakasvien tuotannossa. Ovat kaiketi juuri cap-tuen piirissä.

Eikö peltoraivauksia ole tehty sen vuoksi, että niille saadaan vielä tuet?

Maanvuokraaja kirjoitti:

Viljelijä on pitänyt vuokrapeltoaan enimmäkseen viljakasvien tuotannossa. Ovat kaiketi juuri cap-tuen piirissä.

Eikö peltoraivauksia ole tehty sen vuoksi, että niille saadaan vielä tuet?

Lue lisää

Raivatuille pelloille on saanut muut tuet , mutta ei cap-tukea , koska ne eivät täytä v. -91 viljelyvaatimusta .

Haastaja kirjoitti:

Raivatuille pelloille on saanut muut tuet , mutta ei cap-tukea , koska ne eivät täytä v. -91 viljelyvaatimusta .

Nyt olen hieman tutkinut maataloustukiasioita, ja on se monimutkainen. Huh sentään. Onnekseni en ole viljelijä, sillä enhän ymmärtäisi hakea kuin puolet siitä, mitä voisin saada.

Ensi kommentti on sellainen, että olemme EU:ssa jo mukana, joten me olemme antaneet päätösvallan asioissa ylikansalliselle parlamentille. Siellä ison etu ajaa ohi pienen, mutta toisaalta voidaan välttyä sodilta ja muilta vitsauksilta.

Tietysti on ikävää, jos ministerit eivät kerro koko totuutta heti, vaan antavat tipottain tietoa kansalaisille ja jopa eduskunnalle. Kaiketi EU:n päätöksentekotahti on niin nopea, ettei sitä ehdi seurata muut kuin asiantuntijat, jos hetkään.

Mitä tavallinen ihminen voi tehdä? Ei käytännössä mitään, jos ei ala osoittaa mieltään ryhmässä.


Jo edustuksellinen demokratia nojaa siihen, että vaaleissa ihmiset antavat edusmiehelleen valtakirjan tehdä päätöksiä.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Ensi kommentti on sellainen, että olemme EU:ssa jo mukana, joten me olemme antaneet päätösvallan asioissa ylikansalliselle parlamentille. Siellä ison etu ajaa ohi pienen, mutta toisaalta voidaan välttyä sodilta ja muilta vitsauksilta.

Tietysti on ikävää, jos ministerit eivät kerro koko totuutta heti, vaan antavat tipottain tietoa kansalaisille ja jopa eduskunnalle. Kaiketi EU:n päätöksentekotahti on niin nopea, ettei sitä ehdi seurata muut kuin asiantuntijat, jos hetkään.

Mitä tavallinen ihminen voi tehdä? Ei käytännössä mitään, jos ei ala osoittaa mieltään ryhmässä.


Jo edustuksellinen demokratia nojaa siihen, että vaaleissa ihmiset antavat edusmiehelleen valtakirjan tehdä päätöksiä.

Lue lisää

Mikään huijaten tehty sopimus ei ole oikeudellisesti pätevä.

Kansanäänestyslaissa tapahtui vaalipetos, kolme sanaa lakiin kirjoitetussa kysymyksessä tekee vaalipetoksen.

Kysymys kuului:
Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI?

Mikä oli neuvoteltu sopimus?

Tiesikö kansa ja tiesivätkö edes kansanedustajat;

1. Antti Kuosmanen kertoi tuhotussa EU-kirjassaan (vasta 1999) huijauksesta, joka maratonistunnon päätteeksi 1.3.1994 tehtiin sidesanaparilla "ja/tai".

- samaan aikaan komissio teki julistuksen, jolla se vesitti suomalaistulkinnan.
Onneksi julistus ei koskaan joutunut julkisuuteen..., kertoo Kuosmanen.

Kenen onneksi?

Vähemmän tunnettua on myös se, että neuvottelut jouduttiin käymään toiseen kertaan, kun kyyseinen tulkintahuijaus kirjoitettiin artiklan 141 tekstiksi.

141:n kirjoittajana 12.4.1994 oli silloinen Suomen EY-neuvottelija Esa Härmälä, joka nyt on pukkina kaalimaalla puolustamassa viljelijöitä sopimuksista, joilla hän itse sopi päätösvallan luovuttamista Euroopan komissiolle!


Huijaten tehdyt sopimukset eivät milloinkaan ole olleet oikeudellisesti päteviä...


Maanvuokraaja:
"Tuulimyllyt vastassa"

- Niin on mutta
Valheella on lyhyet jäljet!

Salaisuudet ja koklaavipäätökset paljastuvat...

Maanvuokraaja:
> Mitä tavallinen ihminen voi tehdä?

*** Kertoa asiasta eteenpäin.

Toimin omalla nimelläni lisätäkseni uskottavuutta.

Maanvuokraaja:
> Ei käytännössä mitään, jos ei ala osoittaa mieltään ryhmässä.

Kyllä voi tehdä;
- Viemällä asiaa eteenpäin kahvipöytäkeskusteluihin.

Tätä asiaa ei pilata mielenosoituksilla.
Homma on hoidettava julkisella keskustelulla, sivistyneellä tavalla.

Minä vastaan tekstistä, jota kirjoitan.


Maanomistajien ja viljelijöiden perustuslaillisia oikeuksia puolustaen - tiedotusluontoisesti

Jorma Jaakkola
[email protected]

JK:

Mainos tukien ulkopuolelle;

Lue myös:
http://www.agronet.fi/dcforum/Agronet/DCForumID1/9172.html

sanaton, on tuossa kuitenkin sen verran isosta asiasta kysymys, tuntuu vaan siltä ettei tolle mitää tavallinen kytömulli voi tehdä.

täysin kirjoitti:

sanaton, on tuossa kuitenkin sen verran isosta asiasta kysymys, tuntuu vaan siltä ettei tolle mitää tavallinen kytömulli voi tehdä.

Olen
täysin 10.3.2005 klo 15.29

> sanaton, on tuossa kuitenkin sen verran isosta > asiasta kysymys, tuntuu vaan siltä ettei tolle > mitää tavallinen kytömulli voi tehdä.


Kyllä voi. Viekää asia kahvipöytäkeskusteluihin.


Valtio-oikeuden professori Antero Jyränki kirjoittaa kirjassaan Valta ja vapaus,

että perustuslaillisten väärinkäytösten esiintuominen määräytyy julkisessa keskustelussa.


Ei muuta kuin keskustelemaan!

täysin kirjoitti:

sanaton, on tuossa kuitenkin sen verran isosta asiasta kysymys, tuntuu vaan siltä ettei tolle mitää tavallinen kytömulli voi tehdä.

Olen
täysin 10.3.2005 klo 15.29

> sanaton, on tuossa kuitenkin sen verran isosta > asiasta kysymys, tuntuu vaan siltä ettei tolle > mitää tavallinen kytömulli voi tehdä.


Kyllä voi. Viekää asia kahvipöytäkeskusteluihin.


Valtio-oikeuden professori Antero Jyränki kirjoittaa kirjassaan Valta ja vapaus,

että perustuslaillisten väärinkäytösten esiintuominen määräytyy julkisessa keskustelussa.


Ei muuta kuin keskustelemaan!

E Seppäsen teettämästä selvityksestä?
Muutkin asiasta kiinnostuneet voivat käydä lukemassa:
http://www.kaapeli.fi/seppanen/ ja sieltä kohta kirjoituksia tms. Löytyy kyllä...

SUOMEN KANSALLISEN 142-TUEN ALENTAMINEN
MUISTIO 12.11.2004, Asianajotoimisto ANPR Oy

1 Tausta ja muistion tarkoitus

Euroopan parlamentin jäsen Esko Seppänen on pyytänyt Asianajotalo ANPR Oy:ltä lausuntoa Suomen hallituksen päätöksestä tai suunnitelmasta alentaa Suomen pohjoisten alueiden maatalouden kansallista ns. 142-tukea, sekä siitä, voiko eteläisen ns. 141-tuen alentaminen olla hallituksen aikomalla tavalla peruste 142-tuen alentamiseen.

Muistion taustalla on pohjoisen tuen saajien piirissä ilmennyt tyytymättömyys maataloustukia koskevaan kehitykseen. Ilmeisesti katsotaan, että CAP-uudistus ja tukijärjestelmien muutokset aiheuttavat tarpeen lisätä kokonaisrahoitusta, mitä ei ole kuitenkaan huomioitu valtion budjettitaloudessa riittävästi. Tyytymättömyys perustuu muun muassa siihen, että luonnonhaittakorvauksen eli LFA-tuen on tarkoitus vähentää kansallista 142-tukea, ja uudistus kohtelee erilaisia tuotantosuuntia ja alueita eri tavoilla.

Käsityksemme mukaan hallitus ei ole tehnyt vielä varsinaista päätöstä 142-tuen alentamisesta eikä siten myöskään esitystä EU:n komissiolle tuen alentamisesta. Laissa maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (1559/2001) säädetään valtion ja MTK:n välisestä neuvottelumenettelystä. Lain 8 §:n mukaan valtion ja MTK:n välillä sovitaan kansallisia tukia koskevien esitysten tekemisestä EU:lle. Mikäli nämä neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, valtioneuvosto päättää esityksen tekemisestä komissiolle. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 142-tuen muuttamista koskevasta esityksestä ei kyseisiä neuvotteluja ole vielä käyty.

Ja jatkoa 6 lukua.....

EU-avustaja kirjoitti:

E Seppäsen teettämästä selvityksestä?
Muutkin asiasta kiinnostuneet voivat käydä lukemassa:
http://www.kaapeli.fi/seppanen/ ja sieltä kohta kirjoituksia tms. Löytyy kyllä...

SUOMEN KANSALLISEN 142-TUEN ALENTAMINEN
MUISTIO 12.11.2004, Asianajotoimisto ANPR Oy

1 Tausta ja muistion tarkoitus

Euroopan parlamentin jäsen Esko Seppänen on pyytänyt Asianajotalo ANPR Oy:ltä lausuntoa Suomen hallituksen päätöksestä tai suunnitelmasta alentaa Suomen pohjoisten alueiden maatalouden kansallista ns. 142-tukea, sekä siitä, voiko eteläisen ns. 141-tuen alentaminen olla hallituksen aikomalla tavalla peruste 142-tuen alentamiseen.

Muistion taustalla on pohjoisen tuen saajien piirissä ilmennyt tyytymättömyys maataloustukia koskevaan kehitykseen. Ilmeisesti katsotaan, että CAP-uudistus ja tukijärjestelmien muutokset aiheuttavat tarpeen lisätä kokonaisrahoitusta, mitä ei ole kuitenkaan huomioitu valtion budjettitaloudessa riittävästi. Tyytymättömyys perustuu muun muassa siihen, että luonnonhaittakorvauksen eli LFA-tuen on tarkoitus vähentää kansallista 142-tukea, ja uudistus kohtelee erilaisia tuotantosuuntia ja alueita eri tavoilla.

Käsityksemme mukaan hallitus ei ole tehnyt vielä varsinaista päätöstä 142-tuen alentamisesta eikä siten myöskään esitystä EU:n komissiolle tuen alentamisesta. Laissa maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (1559/2001) säädetään valtion ja MTK:n välisestä neuvottelumenettelystä. Lain 8 §:n mukaan valtion ja MTK:n välillä sovitaan kansallisia tukia koskevien esitysten tekemisestä EU:lle. Mikäli nämä neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, valtioneuvosto päättää esityksen tekemisestä komissiolle. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 142-tuen muuttamista koskevasta esityksestä ei kyseisiä neuvotteluja ole vielä käyty.

Ja jatkoa 6 lukua.....

Lue lisää

Pieniä maatiloja ei liene enää jäljellä kovin monessa maassa, sillä niiden kannattavuus on tehty heikoksi. Sosialismi kitki maanviljelijät äiti-Venäjältä ja kapitalismi amerikoista, joten lopputulos on järjestelmästä huolimatta aina sama.

Hieman ihmettelen sitä, etteivät monet ihmiset näe vaivaa omien kasvien tuottamiseen. Pienehkö kasvimaa minullakin on omalla tontillani, mutta matka vuokratuille maille on jo liian pitkä, jotta niitä kannattaisi itse viljellä. Koneetkin puuttuvat.


Tuskin kukaan pystyy enää muuttamaan viime aikain kehitystä, mutta kaikkien on sopeuduttava muuttuneisiin oloihin. Kymmenkunta vuotta vielä ja syrjäkylät ovat kuolleet, kuten käy vähin erin myös kuntataajamille, kun nuoret hakeutuvat jopa ulkomaille töihin.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Pieniä maatiloja ei liene enää jäljellä kovin monessa maassa, sillä niiden kannattavuus on tehty heikoksi. Sosialismi kitki maanviljelijät äiti-Venäjältä ja kapitalismi amerikoista, joten lopputulos on järjestelmästä huolimatta aina sama.

Hieman ihmettelen sitä, etteivät monet ihmiset näe vaivaa omien kasvien tuottamiseen. Pienehkö kasvimaa minullakin on omalla tontillani, mutta matka vuokratuille maille on jo liian pitkä, jotta niitä kannattaisi itse viljellä. Koneetkin puuttuvat.


Tuskin kukaan pystyy enää muuttamaan viime aikain kehitystä, mutta kaikkien on sopeuduttava muuttuneisiin oloihin. Kymmenkunta vuotta vielä ja syrjäkylät ovat kuolleet, kuten käy vähin erin myös kuntataajamille, kun nuoret hakeutuvat jopa ulkomaille töihin.

Lue lisää

Tuossa kirjoituksessasi on niin paljon pohdittavaa, että laitan sen pohjustukseksi ihan uudelle aiheelle! Käykö näin!? Siitä voisi irrota asiallisiakin pohdintoja!?

Tämä juttusarja on ollut enemmän menneisyyttä käsittelevää, niin taloudellisesti ja polittisesti!

EU-avustaja kirjoitti:

E Seppäsen teettämästä selvityksestä?
Muutkin asiasta kiinnostuneet voivat käydä lukemassa:
http://www.kaapeli.fi/seppanen/ ja sieltä kohta kirjoituksia tms. Löytyy kyllä...

SUOMEN KANSALLISEN 142-TUEN ALENTAMINEN
MUISTIO 12.11.2004, Asianajotoimisto ANPR Oy

1 Tausta ja muistion tarkoitus

Euroopan parlamentin jäsen Esko Seppänen on pyytänyt Asianajotalo ANPR Oy:ltä lausuntoa Suomen hallituksen päätöksestä tai suunnitelmasta alentaa Suomen pohjoisten alueiden maatalouden kansallista ns. 142-tukea, sekä siitä, voiko eteläisen ns. 141-tuen alentaminen olla hallituksen aikomalla tavalla peruste 142-tuen alentamiseen.

Muistion taustalla on pohjoisen tuen saajien piirissä ilmennyt tyytymättömyys maataloustukia koskevaan kehitykseen. Ilmeisesti katsotaan, että CAP-uudistus ja tukijärjestelmien muutokset aiheuttavat tarpeen lisätä kokonaisrahoitusta, mitä ei ole kuitenkaan huomioitu valtion budjettitaloudessa riittävästi. Tyytymättömyys perustuu muun muassa siihen, että luonnonhaittakorvauksen eli LFA-tuen on tarkoitus vähentää kansallista 142-tukea, ja uudistus kohtelee erilaisia tuotantosuuntia ja alueita eri tavoilla.

Käsityksemme mukaan hallitus ei ole tehnyt vielä varsinaista päätöstä 142-tuen alentamisesta eikä siten myöskään esitystä EU:n komissiolle tuen alentamisesta. Laissa maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (1559/2001) säädetään valtion ja MTK:n välisestä neuvottelumenettelystä. Lain 8 §:n mukaan valtion ja MTK:n välillä sovitaan kansallisia tukia koskevien esitysten tekemisestä EU:lle. Mikäli nämä neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, valtioneuvosto päättää esityksen tekemisestä komissiolle. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 142-tuen muuttamista koskevasta esityksestä ei kyseisiä neuvotteluja ole vielä käyty.

Ja jatkoa 6 lukua.....

Lue lisää

Jorma Jaakkola on ollut Seppäsen/Fisclerin jutusta haastateltavana.

Esko Seppäsen saamassa Fischlerin vastauksessa näyttää kyseessä olevan 141-artiklan jatkosta asia, jota eivät Seppänen, MTK-miehet Yli-Rahnasto/Koivisto eikä Asianajotoimisto ANPR Oy huomanneet.



Lukekaapa ajatuksella SataSeudun uutinen:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=365

SataSeudussa kirjoitti:

Jorma Jaakkola on ollut Seppäsen/Fisclerin jutusta haastateltavana.

Esko Seppäsen saamassa Fischlerin vastauksessa näyttää kyseessä olevan 141-artiklan jatkosta asia, jota eivät Seppänen, MTK-miehet Yli-Rahnasto/Koivisto eikä Asianajotoimisto ANPR Oy huomanneet.



Lukekaapa ajatuksella SataSeudun uutinen:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=365

Lue lisää

Ihan oikein on ilmeisesti ajatella, että kaikki, mitä EU:ssa on neuvoteltu, on väliaikaista. Nyt, kun uusia ja hieman köyhempiä maita on tullut lisää, vanhat jäsenmaat joutuvat entistä kovemmille.

Ilmeisesti maataloudesta leipänsä hankkivien määrä supistuu yhä oleellisesti Suomessa, sillä eihän näin kylmissä oloissa kannata viljellä yhtä hyvin kuin lämpimissä maissa.

Meikäläistä askarruttaa sellainen, voidaanko jollain pakotteella tavallaan ulosmitata nykyisiltä omistajilta maatilkut, jos itse ei enää kykene viljelijäksi.

Ymmärrän senkin, että tilojen pitää kyetä kasvaa, jotta ne pysyisivät kannattavina. Silloin maaomistus siirtyy vähin erin harvoihin käsiin.

Maanvuokraaja kirjoitti:

Ihan oikein on ilmeisesti ajatella, että kaikki, mitä EU:ssa on neuvoteltu, on väliaikaista. Nyt, kun uusia ja hieman köyhempiä maita on tullut lisää, vanhat jäsenmaat joutuvat entistä kovemmille.

Ilmeisesti maataloudesta leipänsä hankkivien määrä supistuu yhä oleellisesti Suomessa, sillä eihän näin kylmissä oloissa kannata viljellä yhtä hyvin kuin lämpimissä maissa.

Meikäläistä askarruttaa sellainen, voidaanko jollain pakotteella tavallaan ulosmitata nykyisiltä omistajilta maatilkut, jos itse ei enää kykene viljelijäksi.

Ymmärrän senkin, että tilojen pitää kyetä kasvaa, jotta ne pysyisivät kannattavina. Silloin maaomistus siirtyy vähin erin harvoihin käsiin.

Lue lisää

mahdollista, onhan näitä työrukkasia (naturaa ja muuta vastaavaa) meikäläisten selän takana rustattu ties kuinka kauan, minkäänlaista luottamista ei enää ole poliitikkoihin eikä mtk:n herroihin, kovan hinnan me joudumme maksamaan näitten herrain taivaspaikasta.

SataSeudussa kirjoitti:

Jorma Jaakkola on ollut Seppäsen/Fisclerin jutusta haastateltavana.

Esko Seppäsen saamassa Fischlerin vastauksessa näyttää kyseessä olevan 141-artiklan jatkosta asia, jota eivät Seppänen, MTK-miehet Yli-Rahnasto/Koivisto eikä Asianajotoimisto ANPR Oy huomanneet.



Lukekaapa ajatuksella SataSeudun uutinen:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=365

Lue lisää

SataSeutu huomasi maan ainoana lehtenä tärkeän pointin maatalouskomissaari Franz Fischlerin Esko Seppäselle antamassa vastauksessa.

Jorma Jaakkolan haastattelu liittyy Fischlerin antaman vastauksen ydinsisältöön, jota eivät prosessin käynnistäneet 142-alueen viljelijät Yli-Rahnasto ja Koivisto huomanneet.
Heidän ajatuksensa vastauksessa liikkuvat vain 142:n leikkauksessa 141:n kustannuksella sekä siinä, ettei suomalaisilla viljelijöillä ole mahdollisuuksia nostaa asiasta oikeudellista prosessia.

Seuraavassa on SataSeudun pääkirjoitus, jossa on Seppäsen kysymys ja Fischlerin vastaus:


"Herätettiinkö nukkuva karhu?

EU-komission mukaan maatalouden 141-tuki on siirtymätoimenpide. Julkaisemme poikkeuksellisesti tällä palstalla
kokonaisuudessaan Suomen Europarlamentaarikko Esko Seppäsen kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle ja komissaari Frans Fischlerin siihen 28.10.2004 antaman vastauksen.

Tiedotusvälineet ovat vaienneet Suomessa kuukausi sitten annetusta EU-komission vastauksesta. Komission tavoitteena on Suomen kansallisten tukien lopettaminen. Vastaus on selkeä jatko Komission 16.3.2004 notifioimalle päätökselle Suomen 141-tuen jatkosta vuoteen 2007 asti.

***************

Esko Seppäsen kirjallinen kysymys (P-2291/04) maatalouden kansallisesta

Suomen liittyessä EY:n jäseneksi liittymissopimuksen 142 artiklaan kirjattiin Suomelle lupa myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia "sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla". Sen lisäksi liittymissopimuksen 141 artiklaan kirjattiin komissiolle mahdollisuus antaa Suomelle lupa myöntää kansallisia tukia, jos liittymisestä "aiheutuu vakavia vaikeuksia". Kun on ilmennyt tällaisia vakavia vaikeuksia ja Suomen hallitus on pyytänyt lupaa maksaa kansallisia tukia, Suomelle on ilmoitettu, että tukien on oltava jatkuvasti alenevia ja määräaikaisia. Mihin olemassa olevaan säädökseen tällainen komission tulkinta perustuu?


Franz Fischlerin 28.10.2004 komission puolesta antama vastaus (P-2291/04FI)

Liittymissopimuksen 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Toimenpiteiden, joiden tarkoituksena on helpottaa täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan, on katsottava määritelmänsä mukaisesti olevan luonteeltaan väliaikaisia.

Kun vakavat vaikeudet ovat poistuneet ja täysimääräinen yhdentyminen on saavutettu, 141 artiklaa ei voida enää soveltaa.

Jotta voitaisiin ottaa huomioon rakennemuutosten aikaansaamiseen tarvittava aika sekä arvioida 141 artiklan mukaisten toimenpiteiden tehokkuus ja tällaisen tuen jatkamistarve, komission hyväksymien tukiohjelmien kesto on rajattu neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Komissio on aiemmin soveltanut tukien alentamista koskevaa vaatimusta, johon arvoisa parlamentin jäsen viittasi, ainoastaan suoraan tulotukeen. Rakennetuen pitäisi komission viimeisimmän 141 artiklaan perustuvan päätöksen mukaisesti itse asiassa kasvaa.

Komissio uskoo, että täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan voidaan helpottaa ainoastaan parantamalla liittymisestä johtuvista vakavista vaikeuksista kärsivien maatilojen rakenteita. Suora tulotuki, jonka saamisedellytyksenä ei ole rakenteellisten parannusten tekeminen, tai alentamaton tulotuki saattaisivat toimia väärinä signaaleina ja hidastaa sopeuttamisprosessia.

Komission päätöksessä 2000/167/EY todetaan, että väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan tarpeellisena lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että se on ajallisesti rajattu. Vuosien 2004–2007 tukiohjelmaan liittyvän valtiontuen N 518/2003 hyväksymisestä 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyssä päätöksessään komissio lisäsi, että suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

*************

Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä maataloustukiasiassa. Ministeri Juha Korkeaoja on saanut ensi vuodelle korkeammat tuet maataloudellemme, minkä Frans Fischler vastauksessaan toteaa, mutta tuet eivät jakaudu tasapuolisesti eri tiloille. Jo ensi vuonna osa tiloista menettää tukia ja osa saa tukia lisää.

Pitkässä juoksussa EU:n hallinnoimat maataloustuet tulevat Suomessa laskemaan. Aika näyttää näkyykö se tuottaja- ja kuluttajahinnoissa.

Tommi Anttila
[email protected]

SataSeudun pääkirjoituksessa kirjoitti:

SataSeutu huomasi maan ainoana lehtenä tärkeän pointin maatalouskomissaari Franz Fischlerin Esko Seppäselle antamassa vastauksessa.

Jorma Jaakkolan haastattelu liittyy Fischlerin antaman vastauksen ydinsisältöön, jota eivät prosessin käynnistäneet 142-alueen viljelijät Yli-Rahnasto ja Koivisto huomanneet.
Heidän ajatuksensa vastauksessa liikkuvat vain 142:n leikkauksessa 141:n kustannuksella sekä siinä, ettei suomalaisilla viljelijöillä ole mahdollisuuksia nostaa asiasta oikeudellista prosessia.

Seuraavassa on SataSeudun pääkirjoitus, jossa on Seppäsen kysymys ja Fischlerin vastaus:


"Herätettiinkö nukkuva karhu?

EU-komission mukaan maatalouden 141-tuki on siirtymätoimenpide. Julkaisemme poikkeuksellisesti tällä palstalla
kokonaisuudessaan Suomen Europarlamentaarikko Esko Seppäsen kirjallisen kysymyksen EU-komissiolle ja komissaari Frans Fischlerin siihen 28.10.2004 antaman vastauksen.

Tiedotusvälineet ovat vaienneet Suomessa kuukausi sitten annetusta EU-komission vastauksesta. Komission tavoitteena on Suomen kansallisten tukien lopettaminen. Vastaus on selkeä jatko Komission 16.3.2004 notifioimalle päätökselle Suomen 141-tuen jatkosta vuoteen 2007 asti.

***************

Esko Seppäsen kirjallinen kysymys (P-2291/04) maatalouden kansallisesta

Suomen liittyessä EY:n jäseneksi liittymissopimuksen 142 artiklaan kirjattiin Suomelle lupa myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia "sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla". Sen lisäksi liittymissopimuksen 141 artiklaan kirjattiin komissiolle mahdollisuus antaa Suomelle lupa myöntää kansallisia tukia, jos liittymisestä "aiheutuu vakavia vaikeuksia". Kun on ilmennyt tällaisia vakavia vaikeuksia ja Suomen hallitus on pyytänyt lupaa maksaa kansallisia tukia, Suomelle on ilmoitettu, että tukien on oltava jatkuvasti alenevia ja määräaikaisia. Mihin olemassa olevaan säädökseen tällainen komission tulkinta perustuu?


Franz Fischlerin 28.10.2004 komission puolesta antama vastaus (P-2291/04FI)

Liittymissopimuksen 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Toimenpiteiden, joiden tarkoituksena on helpottaa täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan, on katsottava määritelmänsä mukaisesti olevan luonteeltaan väliaikaisia.

Kun vakavat vaikeudet ovat poistuneet ja täysimääräinen yhdentyminen on saavutettu, 141 artiklaa ei voida enää soveltaa.

Jotta voitaisiin ottaa huomioon rakennemuutosten aikaansaamiseen tarvittava aika sekä arvioida 141 artiklan mukaisten toimenpiteiden tehokkuus ja tällaisen tuen jatkamistarve, komission hyväksymien tukiohjelmien kesto on rajattu neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Komissio on aiemmin soveltanut tukien alentamista koskevaa vaatimusta, johon arvoisa parlamentin jäsen viittasi, ainoastaan suoraan tulotukeen. Rakennetuen pitäisi komission viimeisimmän 141 artiklaan perustuvan päätöksen mukaisesti itse asiassa kasvaa.

Komissio uskoo, että täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan voidaan helpottaa ainoastaan parantamalla liittymisestä johtuvista vakavista vaikeuksista kärsivien maatilojen rakenteita. Suora tulotuki, jonka saamisedellytyksenä ei ole rakenteellisten parannusten tekeminen, tai alentamaton tulotuki saattaisivat toimia väärinä signaaleina ja hidastaa sopeuttamisprosessia.

Komission päätöksessä 2000/167/EY todetaan, että väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan tarpeellisena lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että se on ajallisesti rajattu. Vuosien 2004–2007 tukiohjelmaan liittyvän valtiontuen N 518/2003 hyväksymisestä 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyssä päätöksessään komissio lisäsi, että suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

*************

Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä maataloustukiasiassa. Ministeri Juha Korkeaoja on saanut ensi vuodelle korkeammat tuet maataloudellemme, minkä Frans Fischler vastauksessaan toteaa, mutta tuet eivät jakaudu tasapuolisesti eri tiloille. Jo ensi vuonna osa tiloista menettää tukia ja osa saa tukia lisää.

Pitkässä juoksussa EU:n hallinnoimat maataloustuet tulevat Suomessa laskemaan. Aika näyttää näkyykö se tuottaja- ja kuluttajahinnoissa.

Tommi Anttila
[email protected]

Lue lisää

http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_112_2004.html

SataSeudussa kirjoitti:

Jorma Jaakkola on ollut Seppäsen/Fisclerin jutusta haastateltavana.

Esko Seppäsen saamassa Fischlerin vastauksessa näyttää kyseessä olevan 141-artiklan jatkosta asia, jota eivät Seppänen, MTK-miehet Yli-Rahnasto/Koivisto eikä Asianajotoimisto ANPR Oy huomanneet.



Lukekaapa ajatuksella SataSeudun uutinen:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=365

Lue lisää

Kas vain.

Soitin ko uutisen jälkeen kiukaislaiselle Jussi Tuumille.
Jussi kertoi huomanneensa saman kuin SataSeudun päätoimittaja ja allekirjoittanut. Jussi oli yrittänyt mediaan tietoa komission tylystä 141:n jatkosta (vuoden 2007 jälkeen!).
Ei onnistunut...

Komissio antoi 16.3.2004, siis vuosi sitten, tylyn lakitekstin, josta kaikki mediat SataSeutua lukuunotamatta ovat vaienneet.

Uutinen ja komission tyly lakiteksti löytyy SataSeudun uutisarkistosta:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=331

Maaseudun Tulevaisuus on vaiennut asiasta.
Vain siitä on kerrottu, mitä 141-tukia komissio hyväksyi vuosiksi 2004-2007.


SataSeutu on kertonut enemmänkin maatalouteen liittyvistä sellaisia asioita, joista Maaseudun Tulevaisuus on vaiennut.


Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]

Härmälän lähtö on tedella lähellä.


Olen saanut UM:stä Brysselin asiakirjoja siltä ajalta, jolloin Esa Härmälä ja Paavo Mäkinen olivat rustaamassa maratonistunnossa (1.3.1994) tehtyä neuvottelujen kynnyskysymystä eli Etelä-Suomen huijaussopimusta lakitekstin eli 141-artiklan muotoon.

Kyseessä on maalis-huhtikuun vaihde 1994...



Keskeistä EY-/EU-neuvottelijaa Antti Kuosmasta vinkistä (tuhotussa EU-kirjassa) kiittäen

Jorma Jaakkola
[email protected]