jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. En minä salaliitosta ole mitään kirjoittanut.


    Mauno Koivisto itse kertoo kirjassaan (vuoden 1966) muistion tekstin, jota siteerasin, ja josta sitten pyysin arvuutella vuosilukua.

    Koiviston kirjoitus vuodelta 1966 osoittaa sen, kuka talouspoliittisella toiminnallaan järjesti delvaatioita.


    Markkaa on devalvaatioista turha syyttää.
  2. Ensiksi:
    Sensuuriako?

    ”Erityisen ongelmalliseksi on katsottu EU:n ministerineuvoston julkisuuskäytäntö, joka vaikeuttaa kansalaisten sekä tiedotusvälineiden tiedonsaantia ja siten hallinnon julkista valvontaa.
    Komission valmistelutoiminta on julkista vain lopullisten päätösten osalta. EU:ssa asiakirjat, lukuun ottamatta varsinaisia päätöksiä, ovat pääsääntöisesti salaisia” (UaVM 9/94, sivu 39).


    Jotakin pääsee joskus lipsahtamaan:

    Nykypäivä 1.11.1991, sivu 4:

    VALTIOSÄÄNTÖ

    ”Salolaisen mukaan Suomen valtiosääntö on museotavaraa. Suomi on Euroopan valtiosääntömuseo, Salolainen laukoi. Hän painotti, että Suomessa on saatettava eurokuntoon talouden ohella myös parlamentarismi, valtiojärjestelmä ja työmarkkinajärjestelmä”.


    ”Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan luovuttaminen eräin osin EY:n toimielimille ottaen huomioon myös EY:n tuomioistuimen kehittämät oikeusperiaatteet välittömästä oikeusvaikutuksesta ja ensisijaisuudesta rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta. Toisaalta tällainen luovutus on ristiriidassa myös kunkin valtiollisen perustehtävän luovuttamista koskevien sääntöjen ja käytännön kanssa”.
    (Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994 Helsinki).



    Vuoteen 2000 mennessä valtiosäännön eurooppalaistamista kuvannee lehtimiehen artikkelin ote:

    ”EU-asioissa laillisuutta hakevien kohtalona on tulla leimatuiksi hihhuleiksi tai pilkun viilaajiksi. Ehkä he ovat oikealla asialla, mutta se ei riitä, kun kansa ja poliitikot asiasta viis veisaavat”. (Jokilaakso 14.12.2000/ Timo Simula).


    Tätä tukeva esimerkki kansanedustajan lehtilausunnosta vuodelta 2000:

    ”Maastrichtin sopimus ei ole perustuslaki, vaikka siinä sovittiin monista valtioiden suvereenisuuden ytimeen vaikuttavista asioista, kuten yhteisestä valuutasta.” (SataSeutu-lehti 13.12.2000/Kansanedustaja Juha Korkeaoja, Kokemäki).


    Juha Korkeaojaa (kesk) olisi kiva haastatella 18.3.1992 tapahtuneista kahdesta äänestyksestä.

    Tiedonanto EY-jäsenyyshakemuksesta nimittäin käsiteltiin 18.3.1992. Samaan eduskunnan päätökseen viittaa myös saatu vastaus.

    Ennen tiedonantoäänestystä Suomen Kuvalehti kirjoitti:
    ”Moni kansanedustaja ei vielä tiedä, mistä hän oikein äänestää, kun hallituksen EY-tiedonanto tuodaan runsaan viikon päästä eduskuntaan”.(6.3.1992/Suomen Kuvalehti n:o 10)


    Todellisia vaihtoehtoja kyseisessä äänestyksessä ei ollut. Sen kertoo myös Antti Kuosmanen tuhotussa EU-kirjassaan.

    32 kansanedustajaa äänesti tyhjää...

    Äänestikö Juha Korkeaoja silloin tyhjää?

    Media on kertonut tuon päivän äänestyksistä kahdenlaisia äänestystuloksia kertoessaan, että eduskunta päätti hakea EY:n jäsenyttä.
  3. ictus electricus kirjoitti:
    Mutta mutta (8.12.2004 klo 17.06):

    "eihän Suomi ollut vielä 1992 EU:n jäsen."


    Hyvä kysymys. - Ei ollutkaan.

    Mutta ..., eduskunta tuli (tietämättäänkö?) jo 18.3. 1992 oikeudellisestikin etukäteen hyväksymään kaiken, mitä jäsenyys koskee.




    Eduskunnan päätösvallan menetys on kirjoitettuna eduskunnan virallisissa asiakirjoissa.

    Seuraava asiaa selventävä teksti on Pertti Pesosen ja Sepon Seppo Sivosen kirjoituksesta, Veropörssi-lehdestä vuoden 2002 marraskuusta.


    Tässä:


    "Eduskunnan toimivallan menetys


    Tähän toimivallan eväämiseen on olemassa mustaa valkoisella valtioneuvoston EY-jäsenyyttä koskeneesta selonteossa vuodelta 1992 (VNS 9.1.1992, sivu 24):
    "Eduskunnan osallistuminen
    neuvottelutavoitteiden syntyyn sisältää sen, että eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuun".
    ja
    "Ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin".

    Yhteiseen puolustukseen/Nato-jäsenyyteen liittyvät asiat ratkaistaan eduskunnassa uuden perustuslain 96 §:n edellyttämällä tavalla ilman lakia, aivan samalla tavalla kuin markastakin luovuttiin.

    Edellä mainitusta selonteosta (VNS 9.1.1992) eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi mietinnön(UaVM 6/1992), joka on kirjattu valmistuneeksi 4.6.1992.
    Mietinnön sivulla 13 todetaan muun muassa:
    "Suomelle EY-jäsenyys merkitsisi osallistumista sekä nykymuotoiseen EMS-järjestelmään, että aikanaan myös EMUn toimintaan".
    "Uudet jäsenmaat joutuvat jo jäsenyysneuvotteluissa tekemään sitoumuksia, jotka merkitsevät niiden kansallisen talous- ja rahapolitiikan sopeuttamista EMUn vaatimuksiin".

    Perustuslakivaliokunta nimittäin totesi lausunnossaan 18/1997 (ministeri Itälä), ettei eduskunta käsitellessään EU-liittymislakiesitystä 18.11.1994 voinut asettaa ehtoja yhteisen rahan käyttöönoton suhteen eikä eduskunta voinut edellyttää itselleen päätösvaltaa sen suhteen, vaihdetaanko Suomen markka euroon vaiko eikö.

    Näin ollen eduskunnan päätösvalta markan suhteen oli evätty jo Korfun allekirjoituksilla."


    Peltola ja Sivonen pääsivät tutkimuksissaan vieläkin pidemmälle. Sitaatti samasta kirjoituksesta:

    "Selvitettyämme kadonneen markan arvoituksen, satuimme kysymään oikeassa sanamuodossa oikealta taholta palapelin viimeistä yksityiskohtaa:
    - Millä päätöksellä eduskunta päätti vaihtaa markan euroon ja mihin hallituksen esitykseen eduskunnan päätös perustuu?

    Saimme viranomaisvastauksen, että eduskunta päätti luopua markasta käsitellessään 18.3.1992 hallituksen antamaa tiedonantoa EY-jäsenyydestä.

    Varsinaisia lakimuutoksia ei koskaan eduskunnassa käsitelty."



    --

    Sama päiväys 18.3.1992 koskee muitakin eduskunnan EU-"päätöksiä".


    Edellä oleva teksti ei perustu Peltolan ja Sivosen omiin mielipiteisiin, vaan Suomen eduskunnan virallisiin asiakirjoihin.
  4. Mikä TÄMÄN alustuksen kirjoituksista on provosointia?
  5. Sinulle osoitettu kysymys on keskustelussa, johon Sinä Klasu, jostakin syystä lakkasit osallistumasta:

    "Arvaa . .
    Kirjoittanut: jorma.jaakkola 7.12.2004 klo 17.32

    Arvaa Sinäkin Klasu!"


    löytyy:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000005676254

    Vuosiluku on jo arvattu ja päiväys tarkemminkin kerrottu.

    Käy kommentoimassa.
  6. Viekää viestiä eteenpäin.

    Lisäsin äsken Maataloustuki -foorumin keskustelun
    alustukseen
    "Tosiasioita maataloustuista"
    SataSeutu-lehden linkkejä.

    Lukemisiin
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  7. Kaiken ydin:

    Miksi Esa Härmälä ei ole informoinut komission tylystä lakitekstistä (16.3.2004) eli siitä, mikä on 141-artiklan kohtalo vuoden 2007 jälkeen?!

    Siksi, että Esa Härmälä oli Suomen johtava EY/EU-maatalousneuvottelija.
    Hän itse suunnitteli ja sopi maatalouden alasajon vuosina 1992-1994.


    Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti on penkonut 141-artiklan taustalla olevia hämäryyksiä.


    Lupaamiani SataSeutu-lehden linkkejä:


    1. Johdannoksi toimituksellinen kirjoitus:

    MTK:n uskottavuus koetuksella:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=352



    2. Artikkeli:
    Maataloustuottajakentässä kuohuu:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=365


    3. Artikkelin vieressä (lehdessä) ollut pääkirjoitus
    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_112_2004.html

    Tässä pääkirjoituksessa on komissaari Fishlerin vastaus 28.10.2004, josta käy selkeästi ilmi, komission tylyyn ja Suomessa vaiettuun lakitekstiin liittyvä sisältö.
    Jokainen lukija vetäköön oman johtopäätöksen 141:n jatkosta - siis vuoden 2007 jälkeen!


    4. Edellinen pääkirjoitus
    Pyrhoksen voitto:
    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_1711_2004.html

    Tämä pääkirjoitus kertoo siitä, että viljelijöiden pitäisi saada tietää, mitä todella on sovittu.


    5. Komission tyly ja Suomessa vaiettu lakiteksti:

    Suomessa ei mikään muu tiedotusväline ole kertonut komission lakitekstiä kuin SataSeutu.

    SataSeudun kotisivu on samalla Suomessa ainoa paikka, jossa teksti (lehden johdantoineen) on luettavissa:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=331


    6. Mitä komission lakitekstin takana on?

    a) Huijaussopimus, jolla suomalaisneuvottelijat saivat tulkita 141-artiklan tekstin oma tavallaan.

    b) Komission Suomessa vaiettu julistus 1.3.1994, joka vesitti suomalaistulkinnan.
    Julistus on liitetty liittymisasiakirjaan ja se menee 141-artiklan yli.


    a-kohdan huijauksen yksityiskohdat SataSeutu kertoi uutisena:
    Tuhotun EU-kirjan tiedot julki
    SataSeutu julkaisee 141-maatalousneuvottelujen taustat

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291


    Terveisin
    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  8. Koiviston konklaavi oli tarkoitettu vastaukseksi Maila Kumpulaisen kysymykseen.


    En voi olla laittamatta luetavaksi erästä sitaattia Antti Kuosmasen tuhotusta EU-kirjasta.

    Lukekaapa:

    "Ministeritasoa myöten kuulin esitettävän käsityksiä, että EU:n jäsenyyden myötä EU-asiat muuttuivat sisäpoliittisiksi. Tästä vedettiin johtopäätös, että kukin viranomainen hoitaisi ne Brysselissä oman toimivaltansa mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla.

    Tällainen asioiden hoitotapa onkin sinänsä mahdollinen, mutta on eri asia, onko se jäsenmaan kannalta viisas. Siinä näet ei otettu huomioon, että vaikka EY:n säännökset ovat jäsenmaita sitovia ja kattavat sellaista yhteiskuntaelämän aloja, jotka eittämättä ovat "sisäpoliittisia", EU:n päätökset syntyvät sen neuvostossa jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Kaikki muut jäsenmaat ajavat neuvostossa kansallisia etujaan ja jäsenmaa, joka laiminlyö niin tehdä, tuntee sen nahoissaan etujensa vastaisten päätösten lisääntymisenä.

    Siksi kaikilla jäsenmailla on kansallinen järjestelmä kantojensa koordinoimiseksi, toimi se sitten paremmin tai huonommin.

    Pohjimmaltaan juuri tästä syystä on väärin luonnehtia EU-asioita sisäpoliittisiksi. Pikemminkin kuin ulkopoliittisten asioiden muuttumisesta sisäpoliittisiksi on kyse sisäpoliittisten asioiden muuttumisesta ulkopoliittisiksi - tai oikeammin kokonaan uudenlaisiksi, EU-poliittisiksi asioiksi, joita ei voi oikein sijoittaa kumpaankaan kategoriaan.

    EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sattuvasti sanonut."



    Lukekaapa uuden perustuslain Ulkopolitiikkaa koskevat pykälät (96 ja 97), niin huomaatte, miten Suomen eduskunta "saa koordinoida" ja "päättää" EU:ssa valmisteltavia säädöksiä.


    Näiden EU-säädösten päätöksissä Eduskunnan suuri sali on uudessa perustuslaissa täysin unohdettu paikka.
  9. Kaksi viimeistä kappaletta Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta

    Suomen tie EU:n jäseneksi:


    "EU ei sinällään takaa onnellista tulevaisuutta. Ikuisesti EU:kaan ei varmasti kestä niin kuin ei kestä mikään ihmisen tekemä. Nyt ja kaukaiseen tulevaisuuteen on kuitenkin maanosamme turvallisuuden ja vaurauden kivijalka. Raivaamalla tiemme sen jäseneksi olemme saavuttaneet aseman, josta ei vielä runsaat parikymmentä vuotta sitten, kun aloittelin omaa uraani, voitu uneksiakaan. Koskaan historiansa aikana Suomi ja sen kansa ei ole voinut suhtautua asemaansa maailmassa yhtä turvallisin mielin kuin nyt. Koskaan ei toimintavapautemme ole ollut yhtä suuri kuin nyt, koskaan meitä ei ole kuunneltu niin laajalti kuin nyt, koskaan ei vaara joutua toisten valtioiden valtapyyteiden kohteeksi ole ollut yhtä kaukana kuin nyt.
    Ponnistelua tulevaisuuden eteen täytyy yhä jatkaa, mutta enää ei tarvitse ponnistaa lankun takaa.

    Mikä olisi parempi itsenäisyyden mitta kovaa vauhtia syntyvässä globaalissa maailmankylässä, jonka osa EU:kin on? Uskon, että kaikki jäsenyysneuvotteluihin osallistuneet tuntevat sisimmässään samanlaista ylpeyttä kuin minä siitä, että saimme olla kuka isolta, kuka pieneltä osin myötävaikuttamassa siihen, että tähän on tultu."
  10. Presidentti Mauno Koivisto piti 6.5.1992 Presidentin Linnassa oikeuspoliittisen tilaisuuden.


    Tuossa tilaisuudessa Koivisto meni Korkeimman oikeuden yläpuolelle.

    Dokumentit tilaisuuden asiakirjojen luonteesta puhuvat rankkaa kieltä.


    Tässä on SataSeutu-lehden uutinen, jonka pitäisi avata kansalaisten silmät:


    "Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja @ 11.9.2002

    Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:

    Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin.

    Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat.

    Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa.

    SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion. Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme?

    Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta?

    Presidentti Mauno Koivisto järjesti presidentin linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jonka teemoina tiedotteen mukaan olivat:
    tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.

    Tilaisuuteen oli kutsuttu presidentin, presidentin rouvan ja presidentin kanslian johdon lisäksi tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia, kaikkiaan kolmisenkymmentä arvovaltaista henkilöä. Osa sai myöhemmin itsenäisyyspäivänä palkintona kutsun Linnan juhliin."

    Lue lisää, osoite on

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236


    SataSeutu on Suomen ainoa lehti, joka on kertonut asiasta.


    Salaamispäivä oli torstai 30.7.2002, heti seuraavan viikon maanantaina pidettiin Suomen johtavan median päätoimittajille Kultarannan kutsut!


    Dokumentti salaamisesta 30.7.2002 on osoitteessa:

    http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml

    Promerit.netin oikeassa ylänurkassa on lisää taustaa linkeissä:


    Konklaavi Linnassa 6.5.1992

    Tuhoisat seuraukset

    Koiviston haastattelu 21.8.1992

    --

    Odotan lisää kysymyksiä. Jospa osaisin vastata.
  11. Mitä EU-oikeus onkaan?


    - Ei sitä, johon suomalaisessa oikeusjärjestelmässä on totuttu!

    - Kaikki ei enää olekaan sitä, miltä näyttää...


    Sitaatti Seppo Sivosen ja Pertti Peltolan nettikirjasta
    "Kansallisen kehityksen tragedia
    Historiallinen vääryys joka on oikaistava":


    ”TÄYDENNYKSEKSI

    Ottaen huomioon kansalaisoikeuksien sisällön tulkintavallan siirtämisen eduskunnalta EY-tuomioistuimelle jolla on itsenäinen tulkintavalta ja ottaen huomioon oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lausuma tammikuussa 1993; Virallisia käännöksiä sopimuksista voivat julkaista vain Euroopan yhteisöjen neuvosto ja komissio, emme näin ollen olekaan oikeudellisesti turvatussa asemassa uuteen perustuslakiin perustuen.

    ”Erityisen ongelmalliseksi on katsottu EU:n ministerineuvoston julkisuuskäytäntö, joka vaikeuttaa kansalaisten sekä
    tiedotusvälineiden tiedonsaantia ja siten hallinnon julkista valvontaa. Komission valmistelutoiminta on julkista vain lopullisten päätösten osalta. EU:ssa asiakirjat, lukuun ottamatta varsinaisia päätöksiä, ovat pääsääntöisesti salaisia” (UaVM 9/94, sivu 39). Tämä salailuperiaate siirrettiin Suomen uuteen perustuslaki 2000:teen; katso §96, 97, 47 ja
    50.
    (Viite: VNS 9.1.1992 s.25, UaVM n 9 /1994 vp: Liite 1. Sivulta 91 alkaen: Eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunto n 14, perustuslakivaliokunnan lausunto n 18/1997 vp).


    Edellä mainittujen seikkojen ohella erityisen merkittäväksi asiat muuttaa Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n 6 / 1992 vp, s.25 esitetty lausuma:

    ”EY-säännöstön etusija puolestaan merkitsee muun muassa sitä, että suomalaisten tuomioistuinten on ristiriitatapauksissa syrjäytettävä Suomalainen säädös, vaikka se olisi perustuslaki”.


    Näistä tosiasioista syntyy se kokonaisuus, että Suomen kansalaisten oikeusaseman suhteen päätösvalta ei olekaan Suomen hallintoelinten käsissä vaikka uusi perustuslaki 1§ niin väittääkin (”1§ Suomi on täysivaltainen tasavalta”).”

    --

    Suomen sisäpolitiikkaan liittyvät kaikki määräykset oikeudesta lähtien tulevat uuden perustuslain ulkopolitiikkapykälien kautta.


    Nettikirja löytyy osoitteesta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=tragedia
  12. Ko. tekstissä oli kysymyksessä Mauno Koiviston
    "Muistio sos.dem. puoluetoimikunnalle 19.3.1966"!


    Kyseessä on kirja Linjan vetoa, se on painettu vuonna 1968.


    Mikä oli Manun "toimenkuva" tuolloin?

    Keskeinen demarivaikuttaja kulissien takana!!

    Tuon Muistion kirjoittamisen jälkeen hänet nimittäin pyydettiin eduskunnan ulkopuolelta VALTIOVARAINMINISTERIKSI, ja sitä rataa Koivisto oli keskeisesti pitelemässä valtiontalouden nyörejä 1.3.1994 saakka!


    Koivisto ei koskaan ollut kansanedustajana!


    Kyllä tämän kirjan tiedot ovat jollakin tavalla järkytys, ettei Koivisto vuoden 1967 suuresta devalvaatiosta - erehdyksestä - ottanut opikseen!!

    Nousee väkisinkin mieleen kysymys:

    Oliko Koivisto ylikansallisten talousvoimien bulvaani?!


    Lopuksi:

    Mauno Koivisto on koonnut tuohon kirjaansa kirjallisia tekemisiään vuodesta 1956 (Sosialistinen aikakauslehti 10/56) vuoteen 1968 (puhe Turussa 8.8.1968).
  13. Kiitos vinkistä!

    Kyseinen nettiversio on myös kirjana...

    Osmo Soininvaara:
    Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi

    Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994
    ISBN 951-0-20100-6


    Tässä on kirjan ydin:

    "1.8.1. Miksi meillä viisastuttiin näin hitaasti?

    Talous on monimutkainen asia. Siinä on jälkeenpäin paljon helpompaa olla viisas kuin edeltäkäsin. Erehtymisestä on sen takia vaikea syyttää ketään. Siitä sen sijaan voi päättäjiä syyttää, ettei erehdystä suostuttu ajoissa myöntämään vaan tuhoisaa politiikkaa haluttiin aina vain jatkaa. Johtuiko tämä siitä, että jääräpäisin vahvan markan mies oli presidentti Mauno Koivisto tai että näin ainakin uskottiin? Suomessa ei ole ollut tapana kyseenalaistaa valtionpäämiehen ajatuksia.

    Talouspoliitikkojen joukko onnistui luomaan vaikutelman, että noudatettu politiikka oli ainoa ajateltavissa oleva, vaikka maan johtavat akateemiset kansantaloustieteilijät esittivät aivan muuta. Onko jopa Helsingin Sanomilla osavastuu siitä, että suurelle yleisölle luotiin vaikutelma vaihtoehtojen puuttumisesta ja pelkästä välttämättömään alistumisesta?"

    --

    Soininvaara kirjoitti:

    "Erehtymisestä on sen takia vaikea syyttää ketään. Siitä sen sijaan voi päättäjiä syyttää, ettei erehdystä suostuttu ajoissa myöntämään vaan tuhoisaa politiikkaa haluttiin aina vain jatkaa."


    Mauno Koivisto ei erehtynyt, vaan jatkoi tuhoisaa taloupolitiikkaansa - ottamatta oppia aikaisemmista erehdyksistään!


    Tämän pointin kirjalöytöni teksti nimittäin todistaa!

    Ei siis tarvitse olla jälkiviisas, koska Koivisto teki samat virheet uudelleen!!!!


    Arvatkaapa, mikä oli Koiviston kirjan vuosi!
  14. >> Ettei vain taas änkyröiden putkiajattelu rajoita maailmankatsomusta ja vaihtoehtoja?

    (Tyhmää Kirjoittanut: Klasu. 8.12.2004 klo 09.58)


    Kuka se onkaan ollut maailmankatsomukseltaan ja vaihtoehdoiltaan putkifundeeraja?

    - Mauno Koivistohan se on.
    Kyseessä on Koiviston oma kirjoitus todisteena...


    Klasun vastaus Mauno Koiviston kirjoituksen vuosilukuun on vielä antamatta.


    Pyydän Klasua arvaamaan vuosiluvun!

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000005672143
  15. Klikkaa

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005466302


    Lue.
    Näet, kuka on maatalouden alasajon arkkitehti.
  16. Annan osoitteen sylttytehtaalle, joka johtaa Suomen maatalouden alasajoon

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005466302


    EU ei olekaan syyllinen...
  17. Edellinen viestini "Sylttytehtaan osoite" menikin alemmaksi, eikä ylemmäksi.

    Tein myös uuden alustuksen ylemmäksi:

    "Tukien taustasta"


    Lukemisiin.
  18. Klikkaa linkkini alempana olevasta kirjoituksestani.

    Lue kirjeenvaihtoni Esa Härmälän kanssa.

    Mediakin on tietoinen asiasta.

    Vie viestiä eteenpäin!
  19. Käykäähän osoitteessa:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005466302


    Näette sitten, kuka on Suomen maatalouden alasajon arkkitehti...
  20. Luin alustuksen ja sen jatkokirjoitukset.

    Asiallisia ovat.


    Minäkin olen kertonut maataloustuista tosiasioita.

    Pidin marraskuun puolella yllä nettikirjakeskustelua osoitteessa:


    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000005466302

    Käykääpä lukemassa nettikirjani.

    Tuo keskustelu meni lähes yksinpuheluksi.


    Viimen viikon keskiviikkona Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti jatkoi totuuden kertomista.
    Sellaista, josta Maaseudun Tulevaisuus on vaiennut.

    Annan SataSeudun osoitteen myöhemmin.

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]


    Pistäkäähän viestiä eteenpäin!
    21. 19 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt