jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  1. Muistan.

    Se oli Koiviston talouspolitiikkaa, ja oikeuspolitiikkaa.


    Markan syyksi oli hyvä pistää...
    ja niin pitikin pistää, jotta euron autuus voitaisin todistaa paremmaksi.
  2. Arvaa Sinäkin Klasu!
  3. >> Mikään asia ei kirjoituksesi johdosta joutunut "outoon valoon" - ainakaan minulla.


    - vai niin..., tulet yllättymään!


    >> Hieman arveluttavaa tuoda tänne vuosia vanhoja sitaatteja ja sitten ihmetellä, ettei se maailma nyt sitten noin mennytkään kuin ounasteltiin...

    - Ei yhtään arveluttavaa, vaan faktaa siitä, että Mauno Koivisto oli Suomen valtiontalouden hoidon pitkäaikainen tunari.

    Arvaa Sinäkin, European, mikä on vuosi!

    Tulet yllättymään oikeasta vastauksesta, otat siitä itse selvää tai näet täältä vastauksen...
  4. JussiT:n vastauksen tarkistaminen:

    1. Arkkitehti sama kuin vuoden 1992 devalvaationkin (laman) arkkitehti: - Mauno Koivisto

    - OIKEIN!


    2. Vuosi: 1972

    - VÄÄRIN, mutta alkaa polttaa...
  5. Arvaa nyt Sinäkin Klasu!

    Odotan vastausta huomenaamuun mennessä.



    Arvatkaapa muutkin!
  6. Kiitos ehdotuksesta!

    Mutta vastaukset olivat väärät...

    Todellakin, tuota vuotta 1986 minäkin olisin tarjonnut, jos en lukisi edessäni olevasta dokumentista.
    Silloinhan vuonna 1986 Suomesta tuli EFTAn täysjäsen.

    Erkki Liikasen nimi yhdistetään hulvattomaan ja yliarvostetun markan talouspolitiikkaan.

    Klasu ja kumppanit tulevat vielä hämmästymään oikeita vastauksia.

    Yliarvostettu markka ja devalvatiot olivat:

    - tarkoituksella päin honkia junailtua,

    - yksisilmäistä, ja

    - jääräpäistä talouspolitiikkaa, josta ei markkaa voi syyttää.



    Niin, kukapa oli arkkitehti?

    Mikä oli vuosi?
  7. Laitan sitaatin eräästä kirjasta:


    "Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.
    Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä. Sopimustamme EFTAn kanssa ei näin ollen liene syytä ottaa tähänastisen juhlallisesti.
    Valtion taloudelle ei nopeasti voida tehdä mitään, mutta käänne parempaan päin on saatava aikaan. Tulojen kasvu on saatava menojen kasvua nopeammaksi.
       Tulotasoa ei voida alentaa eikä työllisyyttä jättää hoitamatta.
       Rahamarkkinain enempi kiristyminen olisi estettävä ja korkopolitiikka aktivoitava.

    Tätä taustaa vastaan katsottuna on ulkomaankaupan osalta    nähtävissä kaksi vaihtoehtoista linjaa eli

       »avoimemman talouden linja» ja
       »suljetumman talouden linja»

       »Avoimemman talouden linja» merkitsisi seuraavaa:
    -   tuonti jatkuisi vapaana ja sen kasvua hillitsisi vain kotimaisen kysynnän heikentyminen,
    mikä aiheutuisi rahamarkkinain kiristymisestä, kasvun heikkenemisestä, heikkenevästä
    työllisyydestä
    -   kotimaisessa teollisuudessa tapahtuisi rakennerationalisaatiota, elin- ja kilpailukykyiset yritykset menestyisivät"

    --

    Noinhan Suomen valtiontaloutta on hoidettu päin honkia: Vahvalla markalla ja väitetty, ettei devalvaatiota tule.

    Kovat olivat suunnitelmat:
    EFTA on vain väliaikaista...


    Arvatkaa:

    Kuka oli ko. talousarkkitehti?

    Minä vuonna kirjoitus oli tehty?



    Vastaukset yllättävät ja tuovat markan erikoiseen valoon...
  8. Tässä on SataSeutu-lehden uutinen (11.9.2002), jonka pitäisi avata kansalaisten silmät demarien harvainvaltaan ja suomalaiseen oikeusjärjestelmään:


    "Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja @ 11.9.2002

    Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:

    Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin.

    Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat.

    Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa?

    SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion.
    Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme?

    Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta?

    Presidentti Mauno Koivisto järjesti presidentin linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jonka teemoina tiedotteen mukaan olivat:
    tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.

    Tilaisuuteen oli kutsuttu presidentin, presidentin rouvan ja presidentin kanslian johdon lisäksi tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia, kaikkiaan kolmisenkymmentä arvovaltaista henkilöä. Osa sai myöhemmin itsenäisyyspäivänä palkintona kutsun Linnan juhliin."

    Lue lisää, osoite on

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236


    Mainittakoon, että SataSeutu on Suomen ainoa lehti, joka on kertonut asiasta.


    Salaamispäivä oli torstai 30.7.2002, heti seuraavan viikon maanantaina pidettiin Suomen johtavan median päätoimittajille Kultarannan kutsut!


    Dokumentti salaamisesta 30.7.2002 on osoitteessa:

    http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml

    Promerit.netin oikeassa ylänurkassa on lisää taustaa linkeissä:


    Konklaavi Linnassa 6.5.1992

    Tuhoisat seuraukset

    Koiviston haastattelu 21.8.1992

    --

    TÄMÄN PÄIVÄN UUTISESSA "Suurin suomalainen" 10 suurimman suomalaisen joukkoon päässeen Tarja Halosen ansioita on mm., että hän loi presidentistä instituution.


    Niinpä!

    Presidentti EI ENÄÄ OLE IHMINEN - VAAN INSTITUUTIO, JONKA PÄÄTÖKSESTÄ EI VOI VALITTAA!


    Terveisin

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  9. Sitaatti Sivosen Sepon ja Peltolan Pertin nettikirjasta,
    "Kansallisen kehityksen tragedia,
    Historiallinen vääryys joka on oikaistava",
    (SataSeudun kotisivulla) osoite:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=tragedia


    ”TÄYDENNYKSEKSI

    Ottaen huomioon kansalaisoikeuksien sisällön tulkintavallan siirtämisen eduskunnalta EY-tuomioistuimelle jolla on itsenäinen tulkintavalta ja ottaen huomioon oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lausuma tammikuussa 1993; Virallisia käännöksiä sopimuksista voivat julkaista vain Euroopan yhteisöjen neuvosto ja komissio, emme näin ollen olekaan oikeudellisesti turvatussa asemassa uuteen perustuslakiin perustuen.
    ”Erityisen ongelmalliseksi on katsottu EU:n ministerineuvoston julkisuuskäytäntö, joka vaikeuttaa kansalaisten sekä tiedotusvälineiden tiedonsaantia ja siten hallinnon julkista valvontaa. Komission valmistelutoiminta on julkista vain lopullisten päätösten osalta. EU:ssa asiakirjat, lukuun ottamatta varsinaisia päätöksiä, ovat pääsääntöisesti salaisia” (UaVM 9/94, sivu 39).

    Tämä salailuperiaate siirrettiin Suomen uuteen perustuslaki 2000:teen; katso §:t 96, 97, 47 ja 50.
    (Viite: VNS 9.1.1992 s.25, UaVM n:o 9 /1994 vp: Liite 1. Sivulta 91 alkaen: Eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunto n:o 14, perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 18/1997 vp).
    Edellä mainittujen seikkojen ohella erityisen merkittäväksi asiat muuttaa Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n:o 6 / 1992 vp, s.25 esitetty lausuma: ”EY-säännöstön etusija puolestaan merkitsee muun muassa sitä, että Suomalaisten tuomioistuinten on ristiriitatapauksissa syrjäytettävä Suomalainen säädös, vaikka se olisi perustuslaki”.

    Näistä tosiasioista syntyy se kokonaisuus, että Suomen kansalaisten oikeusaseman suhteen päätösvalta ei olekaan Suomen hallintoelinten käsissä vaikka uusi perustuslaki 1§ niin väittääkin (”1§ Suomi on täysivaltainen tasavalta”).”



    --


    Järkyttävää !




    Niin, että hyvää "itsenäisyys"päivää vaan!


    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  10. Hyvä lukijani!


    Tallenna tämä ja lue.
    Viestitä edelleen.


    Kävin viime perjantaina ja sitten tänään kirjeenvaihtoa sähköpostitse MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälän kanssa.


    Tänään saamani vastauksen haluan tuoda tiedoksi myös viljelijöille.

    Lähetin
    Juha Korkeaojalle
    ja median edustajille
    tämän SAMAN VIESTIN, jossa ovat Härmälän kanssa käymäni alkuperäiset viestit.

    Kaikkea en ole Härmälälle vielä kertonut...

    Hyvä lukija!
    Luehan ajatuksella alusta loppuun.

    Viimeisessä vastauksessani IHMEELLISINTÄ ON että MTK:ssa on Kuosmasen hävitettyjä kirjoja peräti kymmenen (10). Viljelijä ei kuitenkaan saa lukea kuinka huijaus tapahtui.


    Tässä mailinvaihto:

    Aihe: Härmälän vastaus; VS: Sopimus klubiaskin kannessa]

    Lähettäjä: Jorma Jaakkola
    Päiväys: ma 22. marraskuuta 2004 10:31
    Vastaanottaja:
    , , , , , ,
    "SataSeutu"


    Juha hyvä!

    Puolustan Sinua, vanhaa ystävääni, kuten viikko sitten kerroin.

    Koeta järjestää tapaaminen kanssani ensi viikon vaihteessa.
    Toivoisin, että Sinä tulisit meille, ettei minun tarvitse raahata melkoista arkistoani. Toivon, että varaat pari tuntia aikaa.

    Luepa saamistasi Kuosmasen kirjan kopioista sivulta 39. Tuo kohta ei ole Härmälän kannalta miellyttävää lukemista.



    Otsikon tekstiin liittyen

    Sain Esa Härmälältä paljon puhuvan viestin. Ks alempaa...

    MTK:ssa on Kuosmasen kirjoja peräti kymmenen (10), mutta viljelijät eivät kuitenkaan saa lukea Kuosmasen kirjasta huijausta, jonka
    kohteeksi joutuivat.

    Härmälä ei ymmärrä tilanteensa vakavuutta. Ei ole edes lukenut viestiäni...


    Juha, lue Sinä viestini alusta koppuun - ajatuksella.

    En ole vielä kertonut kaikkea puheenjohtaja Härmälälle.


    Arvoisat mediatalojen viestin saajat!
    Lukekaa viestini huolella!


    Terveisin Jorma
    dna 044-565 9234



    -------- Alkuperäinen viesti --------
    Otsikko: VS: VS: Sopimus klubiaskin kannessa
    Lähettäjä: =?ISO-8859-1?Q?H=E4rm=E4l=E4_Esa?=
    Päiväys: ma 22. marraskuuta 2004 9:27
    Vastaanottaja: "'Jorma Jaakkola'"

    En lukenut viestiäsi kokonaan, kuten en edellistäkään. Kirjoja tilattiin
    MTK:lle muistaakseni kymmenen. Omani on tallella.
    Miksi tämä kiinnostus kirjaa kohtaan - eihän se ole salainen.
    Muistaakseni syy markkinoilta poisvetämiseen oli, ettei kirjoittaja
    ollut tyytyväinen painojälkeen.

    Keskustelu tästa asiasta loppuu puolstani tähän, kun on noita töitäkin
    tehtävänä.

    Esa Härmälä

    -----Alkuperäinen viesti-----
    Lähettäjä: Jorma Jaakkola [mailto:[email protected]]
    Lähetetty: 22. marraskuuta 2004 9:19
    Vastaanottaja: [email protected]; [email protected]
    Kopio: [email protected]; [email protected];
    [email protected]; [email protected];
    [email protected]; [email protected]
    Aihe: VS: VS: Sopimus klubiaskin kannessa


    Hei Esa!

    Kiitos pikaisesta vastauksestasi!

    Vastauksesi ei kuitenkaan tyydyttänyt
    minua.


    Siksi lähetän Sinulle kolme kysymystä:

    1. Onko Sinulla oma kirjasi - Antti Kuosmanen: Suomen tie EU:n
    jäseneksi?

    2. Montako Kuosmasen EU-kirjaa UM:stä tuotiin MTK:hon jaettavaksi?

    3. Luitko perjantaina sähköpostiviestini - alusta loppuun - ennen kuin
    vastasit?


    Vastauksia odottaen

    Jorma Jaakkola, Kokemäki


    -------- Alkuperäinen viesti --------
    Otsikko: VS: Sopimus klubiaskin kannessa
    Lähettäjä: =?ISO-8859-1?Q?H=E4rm=E4l=E4_Esa?=
    Päiväys: pe 19. marraskuuta 2004 15:59
    Vastaanottaja: "'Jorma Jaakkola'"

    Hei!
    Kuosmasen kirja on minulle tuttu.
    Terveisin
    Esa Härmälä


    -----Alkuperäinen viesti-----
    Lähettäjä: Jorma Jaakkola [mailto:[email protected]]
    Lähetetty: 19. marraskuuta 2004 13:27
    Vastaanottaja: [email protected]
    Kopio: [email protected]; [email protected];
    [email protected]; [email protected];
    [email protected]; [email protected];
    [email protected]
    Aihe: Sopimus klubiaskin kannessa




    Totuustervehdys Kokemäeltä!

    Otsikko on toissailtaisesta TV2:n 21.50-uutisten haastettelustasi.


    Ensiksi kysymys:

    Olen saanut epävirallisen tiedon, että Sinulla ja Paavo Mäkisellä olisi
    henkilökohtainen Kuosmasen Antin EU-kirja.

    Onko Sinulla ja Paavolla kyseinen kirja?

    Noita kirjoja on varmuudella jaettu MTK:ssa - UM:stä tuotuna enemmänkin
    kuin kaksi...
    Minulla nimittäin on muutamalta sivulta kopioita MTK:ssa jakelussa
    olleesta kirjasta...


    Viljelijät eivät jostakin syystä saa lukea, millainen sopimus 1.
    maaliskuuta 1994 klubiaskin kanteen piirrettiin ja miten se komission
    vaietun julistuksen pakottamana kirjoitettiin lakitekstin muotoon 12.4.
    1994.



    Klubiaskin kanteen piirretystä sopimuksesta

    Unto Hämäläinen kirjoittaa kirjassaan Lännettymisen lyhyt historia:

    "Monissa liemissä keitetty Härmälä purki tuntojaan muistelemalla
    vanhoja neuvotteluja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorten
    johtajien, komsomolien kanssa. »Konniahan hekin olivat, mutta nykyiseen
    vastapuoleen verrattuna rehellisiä konnia»", Härmälä lohkaisi.
    »Olin täynnä tätä kaikkea.»"

    Katsohan Esa peiliin, niin näet KUKA OLI Klubiaskin kanteen sopimuksen
    tehnyt KONNA!
    Tuo sitaatti liittyy, Esa hyvä, Sinun oman klubiaskisi kanteen, joka on
    tarkemmin tämän kirjoituksen JK:na.


    Esa, Sinä itse olit mukana tekemässä kansanäänestyksestä vaalipetosta!

    Kansanäänestyslakiin kirjoitettiin kolme merkittävää sanaa:

    NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI.

    Kyse ei siis ollut mistään mielipidekyselystä.



    Lähihistoriasta, vuodelta 2004:

    Mistä sait päähäsi STT:lle 14.3. 2004 annettuun lehdistötiedotteen
    kirjoitetut notifikaation kaksi sanaa, jotka vesittävät 141:n jatkon?

    Olen SataSeudun toimituksen kanssa perehtynyt tähänkin asiaan.
    Vesittäviä sanoja on komission lakitekstissä enemmänkin kuin kaksi.

    Mutta niistä ei saa Korkeaojan Juhaa syyttää!
    Me puolustamme Juhaa täällä Juhan kotipaikkakunnalla!

    Juha ei voi mitään sille, että komission vaiettu julistus.

    SataSeudun uutisen johdosta Heikki Haavisto on jo tunnustanut.
    Heikki pyysi minua lähettämään Hintsantielle ko. lehden juuri ennen A-
    studion Vainovalkea-ohjelman (10.10. 2003) tekemistä.
    Heikki kertoi komission julistuksesta.
    Se on 141-artiklaa ylempänä. Tuossa Suomen liittymisasiakirjaan
    liitetyssä julistuksessa on nimetty 141-artiklan työkalutkin...

    SataSeudun uutinen, jonka Heikki sai, löytyy osoitteesta
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=291

    Uutisessa lukee mm.:
    "Tuhotun EU-kirjan tiedot julki @ 27.8.2003
    SataSeutu julkaisee 141- maatalousneuvottelujen taustat

    SataSeutu jatkaa edellisessä numerossa aloitettua EU-
    liittymisneuvottelujen yhteydessä sovitun maatalouden kansallisen
    tukipaketin taustojen ruodintaa, jotta totuus 141-pykälän neuvottelujen
    takkuamisesta selviäisi lukijoille. SataSeudun julkaiseman artikkelin
    perustana on EU-neuvotteluista kirjoitetun kirjan aineisto. Pyrimme
    valottamaan selkokielellä näitä 141 neuvottelujen kiemuroiden taustoja
    EU-liittymisneuvotteluihin osallistunut Antti Kuosmanen paljastaa
    tuhotussa kirjassaan EU:n kanssa käytyjen maatalousneuvottelujen
    todelliset taustat, jotka ovat reunaehtoina maa- ja
    metsätalousministeri Juha Korkeaojan 141 jatkoneuvotteluissa."


    SataSeutu julkaisi toisenkin kirjoituksen, joka oli alun perin
    tarkoitettu Satakunnan Kansaan.
    Sitä ei Satakunnan Kansassa milloinkaan julkaistu, koska
    maataloustoimittaja Kallioniemi veti herneen nenäänsä.
    SataSeudun päätoimittaja Tommi Anttila nimittäin sanoi toimittajalle,
    että on merkillistä, että toimittaja tekee jutun
    mielipidekirjoituksemme johdosta, ottamatta yhteyttä meihin omilla
    nimillään kirjoittaneisiin. Anttila sanoi, ettei hän kirjoittaisi
    mitään
    pelkän yleisönosastokirjoituksen perusteella.


    Tässä on osa kirjoitustamme:
    "Vielä 141-artiklan taustasta ja Antti Kuosmasen EU-kirjasta @
    17.12.2003
    Toimittaja Anneli Kallioniemen uutisen (Satakunnan Kansa 13.12.2003,
    sivu. 6 "Kuosmasen kirja on olemassa") johdosta haluamme esittää
    muutamia lisänäkökohtia, kuka kirjoitti 141-artiklan. Toimittaja olisi
    voinut ottaa allekirjoittaneisiin yhteyttä todisteiden selvittämiseksi
    ennen juttunsa kirjoittamista. Toimittaja olisi voinut tarkastaa
    kirjoittajien taustat. Hän nimitti molempia maanviljelijöiksi, vaikka
    toinen meistä on opettaja.

    Jo Antti Kuosmasen Eu-kirjan hätäinen myynnistä poistaminen kielii
    kirjan sisällön räjähdysherkkyydestä. MTK:n johtaja Markku Suojanen
    vähätteli asiaa kertomalla, että Kuosmasen englanninkielisenä
    painoksena julkaistu kirja on ollut bestseller tulevissa jäsenmaissa.
    Mutta eihän esimerkiksi Puolan tai Viron rahvas englantia ymmärrä!
    Kuosmanen puolestaan kertoi Satakunnan Kansalle, että kirja vedettiin
    pois myynnistä, koska sen ilmiasu oli huono. Suomenkielisen kirjan
    kansi
    on mielestämme englanninkielistä monin verroin parempi. Olemme
    tutkineet
    molemmat kielipainokset. Kuosmasen kirjaa ei löydä
    kirjastoista?

    Kirjan kustantajakaan ei ole merkityksetön, kuten Kuosmanen antaa
    haastattelussa ymmärtää. Kustannusosakeyhtiö Ultima Thulen taustalta
    löytyy silloinen KTM:n kansliapäällikkö Matti Vuoria ja isänsä
    professori Pekka Vuoria. Kuka maksoi Ultima Thulelle kirjan koko
    painoksen? Missä poisvedetyt kirjat nyt ovat? Miksi huijatuksi tulleet
    maanviljelijät eivät saa lukea kirjaa suomen kielellä? Eikö MTK voisi
    kustantaa jäsenistölleen uusintapainoksen? Kuosmanen on meille
    ilmoittanut, että hän on valmis julkaisemaan kirjansa uudelleen
    suomenkielisenä, kunhan löytää uuden kustantajan. Eihän MTK:lla ole
    asiassa mitään pelättävää? Kirjan johdannon mukaan Esa Härmälä on
    tarkastanut kirjan sisällön ennen sen painamista!

    Esa Härmälä oli pääministeri Esko Ahon erityisavustajana
    valmistelemassa EY-jäsenyyttä elokuusta 1991 alkaen. MMM:n EU-
    maatalousjaoston virkamiesryhmää johtaessaan ja EY-neuvotteluista
    vastanneena virkamiehenä Härmälä vastaa 141:n muotoilusta."

    Luehan ko kirjoitus osoitteesta:
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=313


    Totuuden kertomisesta:

    Jatkan totuuden kertomista ja Juhan puolustamista täällä Satakunnassa -
    vien asiaa ruohonjuuritasolle:

    1. Eilinen Jokilaakso-lehti julkaisi kirjoitukseni "Satakunnan
    tuottajayhdistyksille".
    Se lisää potkua kohtaan 2.

    2. SataSeudun keskiviikkoiselle pääkirjoitukselle "Pyrhoksen voitto",
    jonka jo lienet lukenut SataSeudun kotisivulta www. satanen.com'ista.

    3. Vien viestiä viljelijöille ympäri Suomea myös nettikirjallani, jonka
    luettavammassa word-muodossa olevaa tekstiä on pari viikkoa pyydetty
    osoitteestani [email protected].




    Esa, Sinun asemasi MTK:ssa on sama kuin pukin asema kaalimaalla.

    Valheella rakennetulla pohjalla et voi jatkaa.

    Et kerta kaikkiaan voi toimia tuossa tehtävässä.

    Unto Hämäläinen kirjoitti:
    »Minä koin ne neuvotteluyöt kaoottisina. Niiden jälkeen oli paha olla»,
    Härmälä kertaa ensimmäisen neuvottelutuloksen syntymistä.


    Nyt Sinulla Esa on vielä pahempi olo...

    Sinun Esa on nyt aika tunnustaa ja pyytää ero puheenjohtajan tehtävästä.


    Avoimuutta ja totuutta sekä viljelijöiden oikeuksia peräten

    Jorma Jaakkola

    JK:na "Klubiaskisopimus", palanen nettikirjastani:



    Millainen 141-artiklan poliittinen neuvottelutulos oli?

    Kuosmanen, sivu 119:

    "Maratonin tulokset"

    "Jäsenyysneuvottelujen tärkein asiakirja ei ollut pituudella pilattu:
    vajaat kaksi liuskaa. Tästä seurannut väistämätön ylimalkaisuus ja
    epämääräisyys aiheutti myöhemmin vaikeuksia. Toisaalta: tällaisia ovat
    hyvin usein tulokset kovimmista neuvotteluista. Meillä oli sentään
    paperi. Eräillä hakijamailla maratonistunnon tärkeimmät tulokset olivat
    pelkästään suulliset."

    Sivu 120:
    "Suomen EU-jäsenyyden kohtalon kannalta tärkeimmät kolme lausetta
    määrittelivät pohjoisen tuen alueen ja sen, mitä voitiin tehdä mikäli
    pohjoinen tuki ja EY:n maatalouspolitiikan välineet yhdessä eivät
    riittäisi."
    " Ensimmäisessä sanottiin: "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten
    harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen." Toisessa
    sanottiin: "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan
    integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista
    ja/tai yhteisön tukea.
    Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu
    merkityssisältö edellä olevissa lauseissa. Oikeastaan pitäisi
    tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille."
    Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta.
    Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin
    tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien
    vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-
    puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan
    Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta
    jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman
    vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan
    tavanomaisten tukien varaan. Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että
    vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä
    tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo
    jäi riippumaan."


    Hämäläinen, Lännettymisen lyhyt historia, sivu 104:

    "Alkuhuuma haihtui kuitenkin nopeasti, kun paljastui suomalaisille
    ikäviä tosiseikkoja.
    Esa Härmälä oli ensin Ahon avustajana valmistelemassa jäsenhakemuksen
    jättämistä ja siihen liitettyjä maatalouden ja aluepolitiikan
    kansallisia reunaehtoja. Jäsenyysneuvottelujen aikana Härmälä kävi
    ulkoministeriön virkamiehenä neuvotteluja Brysselissä ja valmisteli
    niitä kotimaassa. Neuvottelujen loppurutistuksessa helmikuussa Härmälä
    sai vammoja sieluunsa.
    »Minä koin ne neuvotteluyöt kaoottisina. Niiden jälkeen oli paha olla»,
    Härmälä kertaa ensimmäisen neuvottelutuloksen syntymistä.

    Mutta vielä paljon pahempaa oli edessä. Maalis-huhtikuun taitteessa
    palattiin uudestaan neuvottelupöytään. Poliittinen sopimus oli
    kirjoitettava lakitekstin muotoon.

    »Suomessa ei ilmeisesti laajemmasti ymmärretä, että neuvottelut käytiin
    toiseen kertaan. Suomelle tilanne oli hankala, sillä joku helvetin
    ovela
    ihminen oli keksinyt uuden juonen. Sen sijaan että komissio ja
    Suomi
    olisivat kahdestaan kääntäneet poliittisen sopimuksen juridiseksi
    sopimukseksi, sinne päästettiin kaikki jäsenvaltiot mukaan. Suomi
    menetti neuvotteluissa selkeästi sovittuja etuja.»

    »Se oli elämäni raskain vaihe. Poliittisen puolen viisari oli jo
    heilahtanut. Oltiin kovaa vauhtia menossa jäseneksi, eikä
    yksityiskohdista enää jaksettu kiinnostua.»

    Monissa liemissä keitetty Härmälä purki tuntojaan muistelemalla vanhoja
    neuvotteluja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorten johtajien,
    komsomolien kanssa. Konniahan hekin olivat, mutta nykyiseen
    vastapuoleen verrattuna rehellisiä konnia, Härmälä lohkaisi.
    »Olin täynnä tätä kaikkea.»"
  11. "Tämän jeesustelun anti
    Agrologi 19.11.2004 klo 21.32

    .....oli laittaa Teidät viljanviljelijät ajattelemaan asioita."



    Minuako tarkoitat, agrologi?

    En ole viljelijä...

    Niin Sinua Agrologi, kuin muitakin lukijoita/kirjoittajia varten olen kirjoittanut alempana olevan nettikirjan EU-maataloushuijauksesta.


    Se vie perusteet tämän keskustelun kinastelulta!


    Löytyy alustuksesta

    "löysin Tukikirjoit..."


    Tällä kinastelukeskustelulla ei ole minkäänlaista antia, vaikka kirjoittajien ja lukijoiden (yli 5000) määrästä voisi niin päätellä.

    Noille runsaalle 5000 lukijalle ei tällä keskustelulla todellakaan ole mitään annettavaa.
  12. Heh heh heitti turhan kysymyksen.

    Pitäisi kysyä:

    Eikös jo olisi aika selvittää, mistä Suomen maataloustukisotkut johtuvat?


    Lukekaapa SataSeutu-lehden tämänpäiväinen pääkirjoitus maataloustuista, LFA-sotkusta ja Esa Härmälän uskottavuudesta!

    Löytyy osoitteesta:


    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_1711_2004.html



    Tiedon antoi
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  13. Lukekaapa SataSeutu-lehden tämänpäiväinen pääkirjoitus maataloustuista, LFA-sotkusta ja Esa Härmälän uskottavuudesta!

    Löytyy osoitteesta:


    http://satanen.com/sataseutu/paa/paa_1711_2004.html



    Tiedon antoi
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  14. Heh heh kirjoitti (13.11.2004 klo 20.00):
    Siis vaaditko

    Että esimerkiksi minunkin pitäisi tuhlata 1080 mk vuodessa maajussien tukemiseen..nämä on sinun arvioitasi..Ajatus tuntuu naurettavalta.

    Mieluummin annan sen rahan vaikka puliukoille.

    ==========

    En minä mitään vaadi!

    Vaan kerroin kylmän tosiasian siitä, mitä joudun 5-henkisen perheeni kanssa maksamaan tolkuttomina EU-maataloustukina.
    Etkö ymmärrä lukemaasi?!

    Osuutemme tolkuttomista "EU-tuista" on 2,50 euroa per päivä. Se tekee suuren summan vuodessa.

    Kuten kerroin, asian voisi hoitaa toisinkin.

    Olen virkamies, en viljelijä, mutta ymmärrän silti, millaisissa vaikeuksissa jokaisen EU-maan viljelijät olivat ilman ns. maataloustukia, jotka on järjestetty vuoden 1993 alusta CAP-tuilla (jo ennen Suomen ns. EU-jäsenyyttä) kompensoimaan alemnnettuja tuottajahintoja.

    Tässä on myös syy, miksi Suomen tuottajahinnat vuosiana 1993 ja 1994 näyttivät olevan paljon korkeammat kuin vanhoissa EY-maissa...
    Propagansa upposi vasemmistoon kuin kuuma veitsi voihin!



    Nimimerkin hehheh päähänpinttymät maataloustuista ovat peräisin vasemmistolaisten vappupuheista.
  15. Tiesitkö, että keskimäärin jokainen suomalainen" 50 centtiä per päivä?


    Minne nuo EU-tukirahat menevät?

    Esim. 1: Kreikkalaisen mahorkan tukemiseen. Poltetaan paljolti roviolla - ei piipussa, eikä tupakkana...

    Kuka hyötyy?
    - Vanhan EY-jäsenmaan Kreikan tupakanviljelijä.

    Esim. 2: Ranskalaisen ja hollantilaisen viljelijän 1993 vuoden alusta romahdutettujen tuottajahintojen maksamiseen CAP-tukina.

    Kuka hyötyy?

    - Ei ranskalainen viljelijä, eikä hollantilainenkaan, vaikka saavat tuotantoyksikköä kohden enemmän tukia kuin suomalaisviljelijä. Tuotantoa pitää lisätä entisestään, jotta tehotuotannosta jäisi edes jotakin varsinaiseksi tuloksi.

    Hyötyykö joku?

    Kyllä!
    Ylikansallinen kasvottomien markinavoimien omistama elintarviketeollisuus, joka saa viljelijältä raaka-aineen pilkkahinnalla, alle tuotantokustannusten.


    Kuule hehheh! Tämä tosiasia ei ole naurun asia.


    Jos vanhojen EU-maiden "maataloustukiin" menevät verorahat (jäsenmaksu) ohjattaisiin järkevästi, Suomeen, olisi tilanne paljon parempi.

    Suomalainen tuottaja saisi ilman "tukia" kunnon korvauksen tuotteistaan, jos;

    1. 17 %:n arvonlisävero poistettaisiin elintarvikkeista,

    2. ensimmäisessä kappaleessa kertomani EU:n "maataloustuki" - 50 centtiä /suomalainen - kohdennettaisiin suomalaisen ruuan tuottamiseen.


    Kohdista 1 ja 2 seuraisi, että hinnat eivät kaupassa nouse.
  16. Esa Härmälän "meriittilistaan" pitää lisätä LFA-sotku.


    E-Suomen LFA-tuen lisäosaan tulevia rahoja ei ole budjetoitu valtion budjettiin. Syynä on se, että komissio määrää kansallisen tuen raamit, katon. Ilmeisesti kurjuutta lähdetään jakamaan jälleen 142-alueelle.

    MUTTA EI HÄTÄÄ!

    Kuosmasen kirjassa on oma lukunsa LFA-sotku. Se ole maatalousneuvotteluaiheena vaan aivan erillään aiheessa
    "24. Rakennepoliittiset instrumentit ja aluepolitiikka", sivut 164-165.

    Tässä erillisyydessä on myös syy, miksi en ole LFA:han aikaisemmin kiinnittänyt huomiota.


    Koska LFA-sotku on ajankohtaisempi kuin koskaan, katson, että minun on laitettava nettiin pari suoraa lainausta Antti Kuosmasen tuhotusta EU-kirjasta, s. 164-165:


    "Kokonaispotista ryhdyttiin keskustelemaan vasta aivan neuvottelujen loppuvaiheessa, ja ratkaisu tehtiin maratonistunnossa. Siellä summaksi sovittiin keskimäärin 340 miljoonaa ECUa vuodessa vuoden 1999 loppuun ulottuvalla kaudella. Vuosittainen rahasumma määriteltiin myöhemmin siten, että se noudatteli rakennerahastojen yleistä kasvua kyseisellä kaudella. Markoissa tuo määrä ECUja vastasi 2,1-2,2 miljardia, valuuttakurssista riippuen. Kuutostavoite kattoi tästä noin 85 miljoonaa ECUa eli 530-540 miljoonaa markkaa.

    Summa oli virallisesti esittämiemme vaatimusten alarajoilla, mutta itse asiassa sievoinen määrä rahaa, olihan se yli kolme kertaa sen mitä komissio oli arvioinut pari vuotta aikaisemmin lausunnossaan jäsenyyshakemuksestamme. Myös me suomalaiset olimme tyytyväisiä. Minä muiden mukana, sillä en ollut uskonut näin hyvään tulokseen koskaan päästävän. Maratonistunnon aikanakin suorastaan vitsailimme sillä, miten ihmeessä neuvottelijamme aina vaan palasivat neuvotteluistaan yhä parempien uutisten kanssa.


    24.10. LFA-sotku

    Hyvä tuulemme hävisi kuitenkin pari viikkoa myöhemmin taivaan tuuliin. Kävi nimittäin ilmi, että maatalousneuvottelussa käsitelty luonnonhaittakorvaus, LFA, jonka oli luultu tulevan edellä olevan mukaisesti sovitun summan päälle, sisältyikin siihen.

    LFA:sta maatalousneuvotteluissa käyty äärimmäisen kova taistelu ei siinä vaiheessa vielä ollut lopussa, vaikka niin silloin luulimme. Sen verran kuitenkin oli selvää, että siitä odotettavissa oleva rahamäärä oli 500 miljoonan markan vaiheilla vuodessa. Ei siis ollut kyse mistään mitättömästä asiasta. Tosin jäljelle jäävä 1,6-1,7 miljardiakin oli runsaasti yli sen, mitä kukaan oli vielä vähän aikaisemmin uskonut aluepolitiikan puolella mahdolliseksi. Se ei kuitenkaan paljon auttanut, kun summa oli jo julkistettu ja sitä juhlittu yhtenä parhaista paloista koko neuvottelutuloksessa.

    Väärinkäsityksen syntymisen perussyynä oli varmasti se, että rakennerahastojen tavoite 5a:ta koskevat neuvottelut käsiteltiin erillään muista rakennerahastoasioista maatalousneuvottelujen yhteydessä. Luonnonhaittakorvaus miellettiin maatalousasiaksi, ja kaikki muu maatalouden tuki kuului eri pottiin kuin rakennerahastotuet.

    Tieto LFA:n sisältymisestä 5a-tavoitteeseen oli kyllä olemassa sekä maatalousneuvotteluista kertyneessä valtavassa aineistossa että aluepolitiikan puolella, jossa siitä oli acquis'n tutkinnassa keskusteltukin.

    Havaitsin vasta käydessäni läpi muistiinpanojani ja henkilökohtaisia papereitani, että jo talvella 1993 oli kyseinen asetus ollut esillä. Minun on täytynyt monien muiden tapaan nähdä raportti siitäkin keskustelusta heti sen tultua jakeluun, mutta eipä vain muistunut asia mieleen enää silloin, kun tietoa olisi tarvittu."


    Välikommentti:

    Kuosmanen kertoo: "Minun on täytynyt monien muiden tapaan nähdä raportti siitäkin keskustelusta heti sen tultua jakeluun,..."

    Esa Härmälä oli tässä asiassa keskeisimpänä neuvottelijana!

    Lainaus jatkuu:

    "5a-tavoitteen olemassaolo muistettiin silloinkin, kun summia kokonaispotista neuvoteltaessa laskettiin yhteen. Samoin se muistettiin, kun vähän myöhemmin tehtiin laskelmia jäsenyyden rahavirtasaldosta kokonaisuudessaan. Sen sijaan se tosiseikka, että myös LFA rahoitettiin 5a-tavoitteesta, jäi jostakin syystä huomioimatta tuossa kriittisessä vaiheessa.
    Kun asia tuli tunnetuksi, syntyi tietysti suuri metakka julkisuudessa ja kovaa kieltä käytettiin myös hallituksessa. Syyllisiä piti kaivaa esiin, ja asiaan osalliset reagoivat kukin taipumustensa mukaan. Olihan tuollainen erehdys tietysti kiusallinen, mutta inhimilliseltä kannalta se oli aivan ymmärrettävä.

    Neuvottelujen loppuvaiheiden ja erityisesti maratonistunnon aikana kaikki siihen osallistuneet olivat äärimmäisen paineen alaisina, eikä ole mitenkään kummallista, että yksi yksityiskohta jäi palautumatta mieleen. Vähän aikaa kuplittuaan tämäkin juttu väistyi taka-alalle uusia sensaatioita etsivän median asialistalta."


    Kommentti:

    Kiitos Antti Kuosmaselle, että kertoi tämän LFA-taustankin!

    Kuosmanen kirjoitti:
    "Syyllisiä piti kaivaa esiin, ja asiaan osalliset reagoivat kukin taipumustensa mukaan."

    Syylliset ON NYT aiheellista nostaa JULKISEEN keskusteluun.

    Reagointi merkitsee, että sa Härmälän on väuittömästi pyydettävä ero MTK-puheenjohtajan tehtävästä.


    Hyvät lukijat! Viekää viestiä eteenpäin!


    Totuutta ja avoimuutta peräten, sekä Juha Korkeaojaa ja viljelijöitä puolustaen

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  17. Härmälä ON EROTETTAVA JO ENNEN syyskokousta!!

    Erillisellä Härmälän erolla (jo ennen katkoa) media joutuu kiinnostumaan, mitä on kaiken takana.


    Silloin medialle on helpompaa kertoa Mauno Koiviston konklaavit, joilla tämä tuhosi Suomen yrittäjät ja valtiontalouden...


    Terveisin Jorma Jaakkola
    [email protected]
  18. Satakunnan Kansan etusivun uutinen tänään:

    "Sokeriketju näytti voimansa":

    Sisäsivun otsikko:

    "Tuumaakaan ei anneta periksi EU:n sotkuisesa sokerisodassa"


    Illalla on oli tuhannen hengen massiivinen suurkokous Köyliön Lallintalolla.

    "Lallintalolle kerääntynyt väki antoi täyden tukensa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle tuuleviin sokerireformineuvotteluihin."


    Satakunnan Kansan toimittaja ihmetteli omassa sivukommentissaan, otsikolla:

    "Miten väistämätön voidaan väistää?


    Hyvä kommentointi!

    Olen samaa mieltä...
    Mitä Korkeaoja voi tehdä sille, mistä Esa Härmälä oli EU-neuvottelijana sopimassa yli kymmenen vuotta sitten!!
    Komissiolle on tuolloin annettu 100 %:nen valta Suomen maatalousasioissa.


    Yritämme käynnistää täällä Satakunnassa sivistyneesti tehdyn liikkeen Esa Härmälän erottamiseksi.

    Puolustamme Korkeaojaa, koska hän ei ole ollut tekemässä huijaussopimusta 1.3.1994!!

    Sokerireformi sen paremmin kuin LFA-tukien ja 141-tukien leikkaukset eivät koske Suomea, koska mikään huijaten tehty sopimus
    EI OLE OIKEUDELISESTI PÄTEVÄ!


    Menen tänään Kauvatsan maataloustuottajien syyskokoukseen esittelemään Antti Kuosmasen tuhottua EU-kirjaa ja Härmälän kannalta kiusalisia asiakirjoja.



    Hyvät viljelijät!

    Ottakaa allekirjoittaneeseen yhteyttä.

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  19. Luin iltapäivällä Mauno Koiviston kirjaa:

    Historian tekijät, Kaksi kautta II
    WSOY, Juva 1995
    ISBN 951-26-4082-1

    Sivuilta 557 – 560 löytyy mielenkiintoista tekstiä vuosilta 1993 ja 1994:

    "Totesin Haavistolle 18. marraskuuta, että pitäisi voida sopia Brysselissä siitä, ettei EU asettaisi kohtuuttomia esteitä meidän sisäiselle tuellemme.

    Aholle sanoin seuraavana päivänä:
    "En ole sitä aikaisemmin lausunut, mutta nyt olen valmis sanomaan: on välttämätöntä, että neuvottelut saatetaan myönteiseen päätökseen helmikuun aikana."

    --

    Tuohon sitaattiin liittyen pitää tarkastella Antti Kuosmasen tuhottua kirjaa siltä osin, milloin komission TYLY LAUSUNTO meni vanhoille EY-jäsenmaille...

    --

    Toinen käskytys vuodelta 1994 sitaatteina:

    "Sanoin Aholle 11. helmikuuta 1994: ..."
    ja
    "Korostin: "Annan nimenomaan Sinulle henkilökohtaisesti tukea siinä, että tähdätään hyvään ratkaisuun. Ymmärrän, ja minusta sen on hyvä olla meidän molempien ymmärrys, että pitää kaikin tavoin välttää sitä asetelmaa, että maatalouden erityisintressit kaatavat jotakin, joka olisi suurempi valtakunnan intressiä.""

    --

    Noihin aikoihin (runsasta viikkoa aikaisemmin) lähti kahtena peräkkäisenä päivänä, yhteen ja samaan, EU-ministeriryhmän kokoukseen kaksi erilaista esityslistaa.

    Ensimmäinen esityslista oli Veli Sunbäckin lähettämä, ks. osoitteesta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=kokouskutsu1

    ja toinen Antti Satulin lähettämänä, ks. osoitteesta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=kokouskutsu2

    Kokouksen aihe (kohta 3) oli muuttunut sen jälkeen, kun Brysseliin oli esityslistojen lähettämisen välillä otettu yhteyttä ja kysytty: Voidaanko tehdä ns. minipaketti?

    Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan tuosta minipaketista. Brysselissä ei oltu minipakettia vastaan.

    Kuinka ollakaan; Minipakettikokouksen pöytäkirja ja muistio ovat julkisuusasteeltaan SALAINEN.
    Ks. osoitteesta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=petospoytakirja

    Yhtäkkiä luettuna ja katsottuna pöytäkirjan ja muistion tekstissä ei olisi mitään aihetta salaamiseen... !


    Ilmeisesti Koivisto ja Aho keskustelivat tilanteesta juuri tuon kokouksen jälkeen...


    Lisää luettavaa (klikattavaa) löytyy osoitteesta

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=vaalipetos


    Viljelijöiden oikeuksia puolustaen
    sekä totuutta ja avoimuutta peräten

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  20. Suomen maatalouden alaajon arkkitehti on entinen EU-maatalousneuvottelija, nykyinen MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä.

    Lukekaa ja tallentakaa nettikirja osoitteesta

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000004966237


    Omalla nimelläni,
    viljelijöiden oikeuksia ja avoimuutta peräten

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
    21. 20 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt