jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  1. Niinpä. Lukijoita on, mutta ei kommentoijia...


    Hyvät lukijat!

    Menkäähän lukemaan nettikirjani Suomen EU-Maataloushuijauksesta, ja vähän muutakin osoitteesta

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000004966237

    Jos linkki ei toimi, on osoite poikki ?-merkin ja c-kirjaimen välistä.

    Kirjoitukset löytyvät myös klikkailemalla
    Suomi24:stä:

    > Keskustelu
    > Maatila & metsä
    > Maataloustuki
    > löysin Tukikirjoit...


    Totuutta ja avoimuutta viljelijöiden oikeuksien puolesta peräten

    Jorma Jaakkola

    JK:
    Lähetän word-tiedostona:

    -Nettikirjan
    -Komission tylyn 141-jatkon lakitekstin (liitteineen 15 sivua) ja siihen liittyvän MTK-E-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemen tekemän tiivistelmän.
    E-mail:
    [email protected]
  2. Asia pitää todellakin saada eri paikkakuntien MTK-johtokuntien kokouksiin käsiteltäväksi!

    Tarvitsen nettikeskustelun lukijan apua.

    Ensin asia pitää saada TODELLA TUNNETUKSI, koska paikallisten tuottajayhdistysten puheenjohtajat ovat arkoja ottamaan asiaa johtokunnan käsittelyyn. Näin voin jo sanoa saamastani kokemuksesta.
    - Puheenjohtajat tarvitsevat riviviljelijän tukea ja rohkaisua!

    VIIDAKKORUMPU on kaikista paras väline.

    Perustelut:

    1. Kaikilla ei ole nettiä
    2. minulla ei (250 euron opintotuella/kk) ole varaa tulostaa tekstejä eikä lähetellä kirjeitä.
    3. Sähköposteja voisin tietenkin lähetellä, jos saisin jostakin johtokuntien jäsenten osoitteita.
    – Mutta tässäkin on ongelmana se, että saaja voi ymmärtää sähköpostiviestin häiriköinniksi tai ei ymmärrä viestiä tärkeäksi.
    On parempi, että isännät itse pyytävät allekirjoittaneelta sähköpostilla materiaalia.

    Siis: Kertokaa tästä keskustelusivusta!

    Monet ovat jo pyytäneet word-tiedostona nettikirjani.
    Toiset ovat halunneet myös komission 16.3.2004 antaman 15-sivuisen 141:n jatkon tylyn lakitekstin ja MTK-E-Pohjanmaan tmj Yrjö Ojaniemen tekemän tiivistelmän.


    Terveisin
    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    E-mail:
    [email protected]
  3. Hyvät lukijat!

    Menkäähän (myös Doc) lukemaan nettikirjani Suomen EU-maataloushuijauksesta, ... ja vähän muutakin osoitteesta

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000004966237

    Jos linkki ei toimi, on osoite poikki ?-merkin ja c-kirjaimen välistä.

    Kirjoitukset löytyvät myös klikkailemalla
    Suomi24:stä:

    > Keskustelu
    > Maatila & metsä
    > Maataloustuki
    > löysin Tukikirjoit...



    Totuutta ja avoimuutta viljelijöiden oikeuksien puolesta peräten

    Jorma Jaakkola

    Nettikirjani voi tilata word-tiedostona osoitteesta:
    [email protected]
  4. Hannu hyvä!

    Menehän lukemaan nettikirjani Suomen EU-Maataloushuijauksesta, ja vähän muutakin osoitteesta

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000 000000024&conference=4500000000000713&posting=220000000 04966237

    Jos linkki ei toimi, on osoite poikki ?-merkin ja c-kirjaimen välistä.

    Kirjoitukset löytyvät myös klikkailemalla
    Suomi24:stä:

    > Keskustelu
    > Maatila & metsä
    > Maataloustuki
    > löysin Tukikirjoit...



    Totuutta ja avoimuutta viljelijöiden oikeuksien puolesta peräten

    Jorma Jaakkola,
    Kokemäki (ministeri Juha Korkeaojan oma maaseutukaupunki)

    PS:
    Nettikirjani voi monien muiden lukijoiden tavoin tilata email:
    [email protected]
  5. Hyvät lukijat!

    En ole viljelíjä, mutta olen huolissani suomalaisen viljelijän (ja elintarviketeollisuuden, myös -työläisen) tulevaisuudesta.

    Siksi kirjoitin otsikon mukaisen nettikirjan.

    Menkäähän lukemaan nettikirjani Suomen EU-neuvotteluissa tehdyista maataloushuijaussopimukista.

    Nettikirja-keskustelu on osoitteesta

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000 000000024&conference=4500000000000713&posting=220000000 04966237

    Jos linkki ei toimi, on osoite poikki ?-merkin ja c-kirjaimen välistä.

    Kirjoitukset löytyvät myös klikkialemalla
    Suomi24:stä:

    > Keskustelu
    > Maatila & metsä
    > Maataloustuki
    > löysin Tukikirjoit...



    Totuutta ja avoimuutta viljelijöiden oikeuksien puolesta peräten

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  6. Kiitos kommentista!

    Hyvät lukijat!

    Lukijan tehtävä on viedä kansan tietoisuuteen nettikirjaa, joka kertoo Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa tehdyistä huijauksista.

    Minulla ei ole aikaa osallistua monelle keskustelupalstalle.



    Komentoin kuitenkin MEDIAn tehtävää:

    Edes Maaseudun Tulevaisuus ei halua kertoa viljelijöille totuutta!

    Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja oli runsaat kaksi vuotta sitten luonani neljä tuntia.
    - Turhaan!

    Päätoimittaja Lauri Kontron tehtävä on suojella huijareita MTK:n pj Esa Härmälästä presidentteihin Koivisto ja Ahtisaari.

    Valtamediasta vain Satakunnan Kansa on tehnyt asiasta toimituksellisen pikkukirjoituksen viime joulukuussa.
    Kirjoitus oli sikäli hampaaton, että EU-huíjaukset paljastanutta Antti Kuosmasen tuhottua EU-kirjaa vähäteltiin MTK-johtaja Markku Suojasen haastattelussa. Suojanen nimittäin sanoi, ettei kirjan painosta ole tuhottu. MTK:n tietopalvelustakin löytyy yksi kirja, ja että englanninkielinen painos on ollut tulevissa EU-maissa hyvin luettu kirja.
    Ymmärtääkö virolainen rahvas englantia...?

    Vähättelyyn ei ole mitään aihetta, koska viljelijä ei saa lukea, miten huijaukset tehtiin.


    Lukijan tehtävä on viedä viestiä nettikirjastani kansan tietoisuuteen.

    Sonera-nettikirjan sisältö hukkui oikeudenkäytiin anonyymin kirjoittajan henkilöllisyydestä.
    Nettikirjani dokumentit ovat niin rankat, että päätin olla mukana omalla nimelläni.


    Totuutta ja avoimuutta sekä viljelijälle oikeutta peräten

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  7. Lukijan tehtävä on viedä viestiä tästä keskustelusta eteenpäin!

    Minulla ei ole aikaa seurata useampaa keskustelua.


    Hiljaisuutta minäkin ihmettelen.

    En kuitenkaan siirrä esiintuomaani asiaa "Yleistä maataloudesta" -keskusteluun.

    Lukijoita on, mutta kirjoittajat puuttuvat...

    Miksi vain harvat kommentoivat?


    Pelkäävätkö viljelijät, että tuet häviävät sotkun selvittämisessä?!



    Viljelijä on sotkun selvittämisen jälkeen voittaja.

    Huijarit - Suomen EY-/EU-maatalousneuvottelija Esa Härmälästä presidentteihin Koivisto ja Ahtisaari - ovat sopan keittäjiä.


    Lopuksi:

    Valtamedia ei (edes Maaseudun Tulevaisuus) ilman tämän keskustelijapalstan lukijoiden aktiivisuutta uskalla puuttua asiaan, koska kyseessä on presidenttitason skandaali.


    Suomalaiselle viljelijälle oikeutta peräten
    omalla nimelläni

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  8. Herätin keskustelua myös Satakunnan Kansan mielipidesivulla ke 20. lokakuuta.

    141-artikla on kirjoituksessa kohdassa kaksi.


    Tässä:

    Kunnallistalouden vaikeuksien syyt on perattava

    Hallintotieteiden tohtori Kauko Heuru kirjoitti kunnallistalouden vaikeuksista Lauttakylä-lehdessä (23.9.04) mm.: "Hyviä lääkkeitä ei kuitenkaan löytyne kunnan omista ratkaisuista." ja "Aihe on niin arkaluontoinen, että vain kaikkein rohkeimmat uskaltavat kosketella sitä." Heuru päätti kirjoituksen: "Suomessa käydään hyvin vähän yhteiskunnallista keskustelua. Vaihtoehdottomuus tulee joskus mieleen. Toivottavasti edessä olevat kunnallisvaalit tuovat uutta vireyttä."

    Herättelen Heurun toivomaa keskustelua. Tuon esille syitä, joista valtion- ja kuntatalouden talousvaikeudet johtuvat:

    1. Niin valtion- kuin kuntatalouskin kärsivät edelleen 1990-luvun alun laman aiheuttamista konkursseista ja niistä seuranneesta ja edelleen vallitsevasta suurtyöttömyydestä. Lama oli dokumentteihin perustuen tarkoituksella aiheutettu. Asian ydinasiat ovat vahvan markan politiikka ja presidentti Koiviston järjestämä oikeuspoliittinen seminaari 6.5.1992, jonka asiakirjat on vaadittava julkisiksi.
    Katso presidenttien salaamisdokumentti osoitteesta http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml
    ja tutkimusryhmän raportti http://www.promerit.net/koiviston_oikeuspolitiikka.phtml

    2. Maatalousvaltaiset kunnat ovat vaikeuksissa EU-ajan maatalouden verotulojen edelleen vähentyessä.
    141-artiklan jatkosta (16.3. 2004) ei ole edes Maaseudun Tulevaisuus kertonut koko totuutta. Puheenjohtaja Esa Härmälän asema isäntien isäntänä ei maatalouden alasajon dokumenttien valossa ole uskottava. Maatalouden alasajon ydinasiat löytyvät Antti Kuosmasen tuhotusta EU-kirjasta. Kaikkia kirjoja ei kuitenkaan ole tuhottu. Tiedän varmuudella kahdeksan kirjaa, joista neljä on MTK:ssa ja sitä lähellä olevilla.

    Valtio velvoittaa kuntia lisäämään lainmukaisia palveluita, mutta valtionosuuksia ei kuitenkaan ole riittävästi budjetoitu ensi vuodelle. Kuntatalouden niukkuudesta on mahdotonta jakaa. Lääkkeet valtion- ja kuntatalouden hoitoon ovat kuitenkin olemassa, kun arkaluontoiset asiat ensin pöyhitään valtakunnan tasolla.

    Keskustelun käynnistäjänä, totuutta ja avoimuutta peräten

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]
  9. Hyvä lukija!

    Vertaa alempana olevaa Maa- ja metsätalousministeriön tiedotetta edelliseen eli MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtajan Yrjö Ojaniemen tekemään tiivistelmään.
    Siis niihin kohtiin, joihin pitää notifikaation tekstiä luettaessa kiinnittää erityistä huomiota.

    Kysymys:
    Onko seuraava Juha Korkeaojan tyytyväisyys aiheellista?

    "Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on tyytyväinen komission päätökseen, joka on viime syksynä tehdyn poliittisen sopimuksen mukainen.

    -Nyt meillä on työkalut tehdä kotimaan ratkaisuja ja viedä asioita eteenpäin. Aikaisemmissa päätöksissä 141-tuesta ei ole ollut kohtaa jatkuvuudesta, tämä on olennaisen tärkeä asia tässä päätöksessä, hän sanoo."



    Ministeriön tiedote kokonaisuudessaan:


    Ministeriön tiedote

    Helsinki 16.3.2004



    Komissio päätti Etelä-Suomen kansallisesta tuesta

    EU:n komissio päätti tänään maatalouden uuden 141-tukijärjestelmän yksityiskohdista. Päätös on nelivuotinen, kuten edellinenkin 141-päätös. Komission päätöksen perusteella Suomi voi myöntää korotettuja investointitukia kotieläintalouteen sekä asteittain alenevia kansallisia suoria tukia kotieläintaloudelle ja puutarhatuotannolle vuoden 2007 loppuun saakka. Lisäksi sovittiin kasvinviljelyn tuesta, joka maksetaan ympäristötuen kansallisena lisäosana.

    Suomen ja komission välisissä neuvotteluissa Luxemburgissa lokakuussa 2003 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys siitä, miten liittymissopimuksen 141 artiklan mukaista Etelä-Suomen ns. vakavien vaikeuksien kansallista tukea jatketaan vuoden 2003 jälkeen. Suomi ilmoitti tukiohjelman komissiolle marraskuussa 2003 tuottajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

    Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on tyytyväinen komission päätökseen, joka on viime syksynä tehdyn poliittisen sopimuksen mukainen.

    -Nyt meillä on työkalut tehdä kotimaan ratkaisuja ja viedä asioita eteenpäin. Aikaisemmissa päätöksissä 141-tuesta ei ole ollut kohtaa jatkuvuudesta, tämä on olennaisen tärkeä asia tässä päätöksessä, hän sanoo.

    Kun otetaan huomioon LFA-tuen korottaminen vuodesta 2005 lukien, niin vuonna 2007 Suomi voi maksaa Etelä-Suomen maataloudelle kansallista tukea yhtä paljon kuin vuonna 2003. Korkeaoja toteaa, että päätöksen perusteella voidaan vihdoin viimeistellä tukijärjestelmän kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat, jotta mm. investointitukien ja nuorten viljelijöiden tukien haku voidaan avata. Korkeaojan mukaan Suomelle on tärkeää, että päätökseen sisältyy myös kirjaus menettelystä, jonka mukaisesti tukijärjestelmän jatkumisesta vuoden 2007 jälkeen sovitaan.

    Lisätietoja: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja, p.(09) 160 53300 /(09) 4323053
  10. Nimimerkin Maitoa Virosta kysymys pellonraivauksesta on pikkuseikka eikä liity neuvottelujen aikaiseen huijaukseen. Mutta vastaan silti.

    Kommentoin tekstiä:

    > Tässä vaiheessa haluan keskustella nimimerkin > takaa, valitettavasti, mutta olen jo jonkin
    > aikaa seurannut toimintaasi vääryyksien
    > ilmisaattamiseksi ja olen kanssasi aivan samaa > mieltä, ettei läheskään kaikki menneisyydessä > kestä päivänvaloa.

    Kiitos vaan kommentista. Tule vaan esille nimimerkin takaa...

    Kommentoin tekstiä:
    > Mutta mitä mieltä olet tästä vallinneesta
    > pellonraivaustilanteesta, jota vasta nyt
    > ollaan rajoittamassa ja saattamassa
    > jonkinlaisten yhtäläisten pelisääntöjen
    > piiriin.

    Kommentti:

    Mielestäni lupa raivata lisää peltoa on samanlainen viljelijöiden tyynnyttely kuin lisähintailluusio saada maksaa lisähintoja jäsenyyden alussa. Lisähintailluusion pohjalta nimittäin tehtiin maataloustulolaki.


    Kommentoin tekstiä:
    > Eikös unioniin liityttäessä ollut päivän
    > selvää, ettei tuotanto saa kasvaa, luotiin
    > mielikuvaa, jotta vain liityttäesä kirjoissa
    > ja kansissa ollut pelto on tukioikeutettua.


    Sama munkin nousui mieleen.
    Tarkistin asiaa Kuosmasen kirjasta . Raivioista ei löytynyt mitään.
    Tällainen löytyi sivulta 121:

    "Viime metreille saakka neuvottelutulosta uhannut maataloutta koskeva suojalauseke sai lopulta varsin väljän muodon. Siinä ei ollut mitään tuotekohtaisia rajoituksia. Ehkä EU:n neuvottelijat aavistivat, ettei tälläkään kertaa mitään suojatoimia tultaisi tarvitsemaan."

    Noin siksi, että tuotantokiintiö oli vain sokerin ja maidon tuotannossa.
  11. Suuri kiitos kommentoinnista!


    En ole viljelijä.

    En ole kirjoittanut kaikkea tekstiä, jossa on rekisteröity nimeni.

    141:n notifikaatio on virallista EU-lakitekstiä. Tiivistelmän ko lakitekstiin on tehnyt MTK-E-Pohjanmaan tmj Yrjö Ojaniemi.



    Suomen EU-maataloushuijasta on vaikea kirjoittaa lyhyesti. Asia nimittäin vaatii perusteluja...

    Asian voi dokumentteihin perustuen ilmaista lyhyesti yhdellä virkkeellä:

    Suomen maatalousneuvottelija Esa Härmälä ja huijaussopimuksen käskyttäjät presidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari on saatava vastaamaan tehdystä huijauksesta.


    Noin voin kirjoittaa omalla nimelläni, koska dokumentit puhuvat puolestani.

    Niistä perusteluista...
    Kannattaa lukea nettikirjani. Sen verran täytyy olla aikaa. Halu tulee lukemalla tämä kirjoitus loppuun. Sen jälkeen ei voi olla lukematta.

    Sen jälkeen kannattaa viedä asia kahvipöytäkeskusteluihin. Varsinkin, jos itse ei itse ehdi lukea.

    Taustaa:

    Kuulin kolme vuota sitten Antti Kuosmasen suomenkielisestä tuhotusta EU-kirjasta "Suomen tie EU:n jäseneksi", Ultima Thule, 1999. Sivuja 233.
    Kuosmanen kirjoitti samansisältöisen kirjan englanniksi 2001, kustantaja on EIPA.
    Tuon kirjan luettuani sain kopiot suomenkielisestä kirjasta.

    Kun suomenkielinen kirja meni myyntiin, tuli jostakin hätäinen käsky tuhota kirjan koko painos. Eikä ihme.

    Kuosmasen kirja on todella mielenkiintoinen. Kirjan vinkit johtivat UM:n asiakirjojen pyyntöihin. Kirjoitin koosteen peilaten UM:n asiakirjoja Kuosmasen kirjaan. Peilattua word-tekstiä on kaikkiaan yli sata sivua.

    Tuon kirjoituksen tiivistelmä on noin 30-sivuisessa nettikirjassa, joka on kahteen osaan jaettuna tämän keskusteluketjun 2. ja 3:nneksi ylimpinä kirjoituksina.
    Kirja on kaksiosainen, koska kerralla se ei mene teknisesti läpi.

    Suosittelen liittämään osat toisiinsa ja tallentamaan kovalevylle.

    Kaikille kiinnostuneille lähetän saman tekstin alkuperäisena word-tekstinä isommalla fontilla otsikoituna tekstinä, lihavointeineen ja kursivointeineen. Ks osoitteeni alempaa.

    Tulostettuna tekstinä kirjoitus on vielä helpommmin luettavissa.


    Teksti on rankkaa tietoa. Siksi minun onkin parasta kirjoittaa omalla nimellä, jotta asia saa uskottavuutta.

    Yksin en kuitenkaan voi tehdä mitään asioiden selvittämiseksi.
    Tarvitaan lukijoiden ja kommentoijien apua, jotta julkinen keskustelu asioiden selvittämiseksi käynnistyy.


    Omalla nimelläni avoimutta ja totuutta peräten

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  12. Huissilainen69 kirjoitti:

    > Mu mielestä voitas irrottautua EU:sta ja tukea > samalla rahalla lihataloja ja leipomoita jotta > lihasta ja viljasta sais kunnon hintaa.



    Olen samaa mieltä.

    Sillä rahalla, joka EU:n takia puuttuu valtion budjetista, voi tehdä paljon.

    Laskemalla koko elintarvikeketjusta ALV:n nollaan, voidaan tuottajahintoja nostaa ilman, että hinnat kaupassa nousevat.

    EU:n ulkopuolelta tuotavista maista tulli kerättään EU:n kassaan. Se on vaiettu jäsenmaksu.
    Ennen EU-aikaa nuo rahat tulivat Suomen valtion kassaan.



    > ... irrottautua EU:sta...


    Niin, emme ole edes EU:n jäseniä, koska mikään huijaten tehty sopimus ei ole oikeudellisesti pätevä.
    EU-jäsenyys on kesken maratonistuntoa (1.3. 1994) presidentiksi tulleen Martti Ahtisaaren luoma illuusio.

    On onni, että keskeinen EY/EU-virkamies Antti Kuosmanen tuli kirjoittaneeksi kirjan "Suomen tie EU:n jäseneksi".
    Heti kirjan painamisen jälkeen tuli hätäinen käsky hävittää kirjan koko painos!

    Kaikkia kirjoja ei kuitenkaan ole hävitetty. Olen saanut lukea yhden.
    Siksi kirjoitankin, omalla nimelläni.

    Lukekaapa ylempää kirjoitukseni alustuksesta

    "löysin Tukikirjoit..."

    Osoite on

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000004963973




    Jorma Jaakkola
    [email protected]

    ps.
    Muistakaa kutonen pp:n perässä.
  13. Hyvät lukijat!

    Kommentoikaa, kiitos.
  14. Tässä tulee MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtajan Yrjö Ojaniemen tekemä tiivistelmä kohdista joihin pitää notifikaation tekstiä luettaessa kiinnittää erityistä huomiota.

    Ne ovat niitä kohtia, jotka notifikaation tekevät tylyksi.

    Valitettavasti Ojaniemen tekemät tärkeät tekstin lihavoinnit ja kursivoinnit eivät keskustelupalstalla näy.

    Alkuperäisen word-tekstin saa allekirjoittaneelta
    email
    [email protected]

    tai tietenkin myös email
    [email protected]


    Kysymyksestä Maila Kumpulaista kiittäen

    Jorma Jaakkola



    Tässä tiivistelmä:



    Komission 141-päätös


    Tukitasojen osalta komission 141-päätös oli odotettu. Käytyjen neuvottelujen perusteella Suomi kirjelmöi ja teki ilmoituksen komissiolle, miten ja mitä tukia aiotaan ottaa käyttöön. Komission päätös on ”vastaus” Suomen ilmoitukseen. Kaikki Suomen ilmoitukset on lain mukaan käsiteltävä maatalousneuvotteluissa tuottajajärjestöjen kanssa.

    Komission päätöksessä eräät tekstimuotoilut ovat huolestuttavia.

    Kohdassa 13 komissio toteaa, että ”tukikelpoisuusperusteet täyttävän viljelijän on voitava hakea ja saada Suomen viranomaisilta investointitukea määrä, joka mahdollistaa riittävät investoinnit ja tekee tulotuen tarpeettomaksi niin pian kuin mahdollista.”

    Kohta 48 täydentää tätä vielä seuraavasti:
    ”Suomi on antanut takeet siitä, että suoraa tulotukea maksetaan viljelijöille vain, jos rakennetuki pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.”

    Tulotuen osalta kohdassa 46 komissio lausuu seuraavaa:
    ”Kokemuksen perusteella väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan hyödyllisenä lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että se on rajoitettu kestämään vain tarvittavan ajan.”

    Kohdassa 47 todetaan varsin tylysti:
    ”Suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.”

    141-tuen jatkoa koskeva kirjaus kohdassa 54 ei anna takeita jatkosta:
    ”Jos Suomi esittää tämän lisäksi pyynnön 141 artiklan mukaisen tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen, komissio arvioi tällaisen pyynnön 141 artiklan kannalta ja päättää vuoden 2007 jälkeen sovellettavista tukitasoista ja menettelyistä mainitun kertomuksen ja muiden soveltuvien tietojen perusteella ottaen huomioon yhteisön politiikan ja vuoden 2006 jälkeen voimassa olevien uusien maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanossa saavutetun kehityksen,”


    Artiklaan 142 viitataan kohdassa

    32: ”Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”

    Kasvinviljelyn kansallisessa tuessa päätös mahdollistaisi vielä vuonna 2004 entisen järjestelmän, mutta määräraharajoitteella (art.2, kohta 7):

    ”Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 tarkoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen maatalouden ympäristösopimuksiin, jotka on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 2004, jos kyseisille sopimuksille on maksettu lisäkannustimia päätöksen 97/428/EY säännösten mukaisesti.”
  15. Kyseistä tiedostoa ei saa keskustelupalstalla näkyviin riittävän selkeästi.

    Numeroidut kohdat viitaavat kuten:
    "EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1783/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 70).
       EUVL L 1, 3.1.2004, s. 1." viittavat EY-säännöstoihin. Joihinkin kirjoitinkin "Viite".



    Alkuperäisen selkeän tiedoston notifikaatiosta saa minulta word-dokumenttina taulukkoineen ,joita ei tässä ole.

    Osoite;
    [email protected]

    Muistakaa kutonen pp:n yhteydessä!


    Kysymyksestä Maila Kumpulaista kiittäen

    Jorma Jaakkola


    Tässä lakiteksti:

       EUROOPAN YHTEISÖN KOMISSIO

    Bryssel
    K(2004)

    KOMISSION PÄÄTÖS
    tehty
    Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta
    (Ainoastaan suomen- ja ruotsinkielinen teksti ovat todistusvoimaisia)

    KOMISSION PÄÄTÖS

    tehty
    Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta
    (Ainoastaan suomen- ja ruotsinkielinen teksti ovat todistusvoimaisia)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan,
    ottaa huomioon asiakirjan Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja erityisesti sen 141 artiklan,
    sekä katsoo seuraavaa:

    Johdanto

    (1)   Suomi ilmoitti komissiolle 7 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä ja 13 päivänä marraskuuta 2003 tukinumerolla N 518/2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä erityisesti liittymisasiakirjan 143 ja perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti vuoden 1994 liittymisasiakirjan 141 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta tukiohjelmasta, joka koskee alueita A ja B sekä näiden alueiden saaristoalueita. Kyseiseen ohjelmaan (jäljempänä ’ilmoitettu ohjelma’) sisältyi mainittuja alueita koskevia liitännäistoimenpiteitä.

    (2)   Suomi toimitti lisätietoja ilmoitetun ohjelman muuttamisesta 12 päivänä joulukuuta 2003, 19 päivänä joulukuuta 2003, 29 päivänä tammikuuta 2004 ja 3 päivänä helmikuuta 2004 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi vastaavasti 15 päivänä joulukuuta 2003, 23 päivänä joulukuuta 2003, 29 päivänä tammikuuta 2004 ja 3 päivänä helmikuuta 2004.

    (3)   Suomen aikaisemmin tekemän ilmoituksen perusteella komissio oli tehnyt 30 päivänä heinäkuuta 1996 päätöksen 97/428/EY Suomen tukiohjelman ja muiden siihen liittyvien toimenpiteiden hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan erityisesti 141 artiklan osalta.

    (4)   Suomi oli 27 päivänä lokakuuta 1999 ilmoittanut tukiohjelmasta, jolla jatketaan ja muutetaan päätöksellä 97/428/EY hyväksyttyä tukiohjelmaa. Komissio teki 22 päivänä joulukuuta 1999 päätöksen 2000/167/EY ilmoitetun tukiohjelman hyväksymisestä. Komissio teki 14 päivänä maaliskuuta 2000 päätöksen 2000/364/EY päätöksen 2000/167/EY muuttamisesta.

    (5)   Ilmoitetussa ohjelmassa jatketaan tiettyjen aikaisemmin komission päätöksellä 2000/167/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/364/EY, hyväksyttyjen tukitoimenpiteiden voimassaoloa vuoden 2007 loppuun ja otetaan käyttöön eräitä uusia tukia, joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen.

    (6)   Päätöksen 97/428/EY 1 artiklan a alakohdassa komissio hyväksyy liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla 1 päivän tammikuuta 1997 ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana kansallisen tukijärjestelmän sellaisille viljelijöille, joilla on alkutuotannon, toisin sanoen tilalla toteutettavan maataloustuotannon sekä puutarhatuotannon alalla investointeja koskeva kehityssuunnitelma, edellyttäen, että investoinnit eivät lisää kyseisen sektorin kokonaistuotannon kapasiteettia siitä, joka oli olemassa kyseisen päätöksen tekopäivänä (30 päivänä heinäkuuta 1996). Tuen suuruus investointien kokonaiskustannuksista voi olla enintään 50 prosenttia sianliha-, siipikarjanliha- ja muna-aloilla ja enintään 75 prosenttia muilla aloilla edellyttäen, että 19 päivänä huhtikuuta 1996 tehdyn komission päätöksen K(96) 7333 mukaisia yksilöllisiä enimmäisrajoja noudatetaan. Päätöksen 97/428/EY 1 artiklan b alakohdassa hyväksytään myös tulotuki, jota maksetaan enintään viisi vuotta tuotantosuuntaa muutettaessa.

    (7)   Komissio antoi päätöksen 2000/167/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/364/EY, 1 artiklassa Suomelle luvan jatkaa tätä tukea alkutuotannon investoinneille 31 päivään joulukuuta 2003.

    Investointituki

    Suomen ilmoitus

    (8)   Suomi ehdottaa 7 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä ilmoituksella päätöksen 97/428/EY 1 artiklan a alakohdan mukaisen investointitukijärjestelmän muuttamista ja esittää, että kaudella 2004–2007 alkutuotantoalalla tukea myönnettäisiin 65 prosenttia, joka korotettaisiin 70 prosenttiin Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun asetuksen (EY) N:o 1257/1999 7 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuille nuorille viljelijöille, investointeihin uusien tuotantorakennusten rakentamiseen ja nykyisten tuotantorakennusten uusimiseen tai niiden tuotantokapasiteetin laajentamiseen, sekä eräisiin maito-, naudanliha-, lammas- ja vuohisektoreilla toteutettaviin teknologiainvestointeihin. Tukea myönnettäisiin joko tämä määrä tai 50 prosenttia, paitsi 60 prosenttia nuorille viljelijöille, rehuvarastoihin, rehunkäsittelytiloihin ja kaasutiiviisiin viljavarastoihin tehtäviin investointeihin.

    (9)   Suomi ehdottaa, että kaikkiin muihin liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisesti tulotukikelpoisiin alkutuotannon investointeihin, jotka ovat Suomessa investointitukikelpoisia, myönnettäisiin investointitukea 50 prosenttia, joka korotettaisiin 60 prosenttiin nuorille viljelijöille ja 75 prosenttiin, jos investoinnin kohteena ovat ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia koskevat ylimääräiset kustannukset. Kulttuuriperinnön säilyttämiseen, asuinrakennuksiin ja maatalousmaan hankintaan tehtäviin investointeihin sovellettaisiin kuitenkin alhaisempia tukimääriä.

    (10)   Ehdotetun ohjelman mukaan investointitukea myönnetään vain tuottajille, jotka täyttävät EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 23 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1/2004 4 artiklassa vahvistetut edellytykset ja joiden investoinnit noudattavat niitä tukiehtoja, jotka vahvistetaan maatalousyrityksille myönnettävää investointitukea koskevassa kansallisessa lainsäädännössä. Komissio on hyväksynyt tämän lainsäädännön 12 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä SG(2003) D/230096.

    (11)   Ehdotetaan, että edellä tarkoitettua investointitukea myönnettäisiin ottaen huomioon yhteisissä markkinajärjestelyissä asetetut rajoitteet. Ilmoitettuaan asiasta ennakolta komissiolle ja saatuaan komission hyväksynnän Suomi keskeyttäisi investointitukihakemusten hyväksynnän aloilla, joilla esiintyy tai uhkaa esiintyä markkinahäiriöitä.

    (12)   Ilmoitetun ohjelman mukaisesti Suomi maksaisi 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen teknistä tukea yritysneuvontapalveluihin, jotka liittyvät suunniteltuihin investointeihin. Tuki-intensiteetti olisi 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista edellyttäen, että asetuksen (EY) N:o 1/2004 14 artiklassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät. Suomi maksaisi samasta päivästä alkaen nuorille viljelijöille aloitustukea suurimman asetuksessa (EY) N:o 1783/2003 ja asetuksen (EY) N:o 1/2004 8 artiklassa sallitun määrän.

    Komission arvio

    (13)   Suomen päätöksen 2000/167/EY 4 artiklan mukaisesti toimittamista tiedoista käy ilmi, että tällainen alkutuotannon investointituki edistää rakennekehitystä ja siten osaltaan pitää yllä ja kehittää olemassa olevia tuotantotapoja. Näistä syistä on aiheellista suostua pyyntöön tämän tuen myöntämisestä. Komissio itse asiassa edellyttää, että kunkin 3 artiklan nojalla maksettavaan tulotukeen oikeutetun ja tukikelpoisuusperusteet täyttävän viljelijän on voitava hakea ja saada Suomen viranomaisilta investointitukea määrä, joka mahdollistaa riittävät investoinnit ja tekee tulotuen tarpeettomaksi niin pian kuin mahdollista.
    (14)   Edellä mainitut tekninen tuki ja nuorille viljelijöille myönnettävä tuki olisi hyväksyttävä, ja ne olisi asetettava 3 artiklan nojalla maksettavan tulotuen ehdoksi samoista syistä kuin investointituki.


    Tuki maatalouden ympäristösitoumuksiin

    Suomen ilmoitus

    (15)   Päätöksen 97/428/EY 2 artiklassa komissio on hyväksynyt tiettyjä tukitoimenpiteitä määrittelemättömäksi ajaksi perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti. Näiden toimenpiteiden soveltamisaika päättyi 31 päivänä joulukuuta 1999 lukuun ottamatta 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettua laatujärjestelmien kehittämistä ja 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettua kasvintuotantoon suunnattua kansallista tukea.

    (16)   Komissio antoi päätöksellä 2000/167/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/364/EY, Suomelle luvan jatkaa päätöksen 97/428/EY 2 artiklan d ja e alakohdan mukaisten erityistoimenpiteiden toteuttamista.


    (17)   Suomi toteaa 7 päivänä marraskuuta 2003 päivätyssä ilmoituksessaan aikovansa korvata 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen päätöksen 97/428/EY 2 artiklan e alakohdassa tarkoitetun kasvintuotantoon suunnatun kansallisen tuen maatalouden ympäristötuen kansallisella lisäosalla, joka myönnetään Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti. Viimeksi mainittu ohjelma hyväksyttiin komission kirjeillä K(2000) 1640, K(2001) 4143, K(2002) 3494 ja K(2003) 4100. Lisäosa myönnetään vuosittain hehtaarikohtaisesti, ja tuen kokonaismäärä voi olla vuonna 2004 enintään 60 miljoonaa euroa ja sitä seuraavina vuosina enintään 55 miljoonaa euroa.


    (18)   Mainittua 55 miljoonan euron enimmäismäärää ja hehtaarikohtaista enimmäistukea voidaan Suomen esittämästä pyynnöstä tarkistaa Suomen maanviljelijöiden toteuttamista maatalouden ympäristösitoumuksista aiheutuvien tulonmenetysten ja lisäkustannusten perusteella.

    (19)   Jos maatalouden ympäristötuen lisäosia varten käytettävissä olevaa tukimäärää on tarpeen vähentää budjettisyistä, vähennys tehdään suhteellisesti samansuuruisena kakkien asianomaisten maatalouden ympäristösopimusten osalta.

    (20)   Maatalouden ympäristötuen lisäosia maksettaisiin kasvintuotannon alalla seuraavissa kasviryhmissä: vehnä, mallasohra, ruisrehuvilja, tärkkelysperunat, öljy-, kuitu- ja valkuaiskasvit, sokerijuurikas, nurmi, avomaanvihannekset, omenat ja marjat. Sitä maksettaisiin ainoastaan maatalouden viisivuotisista ympäristösitoumuksista, jotka täyttävät kaikki asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 vahvistetut edellytykset ja sisältyvät Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmaan. Lisäosia voivat saada ainoastaan maataloustuottajat, jotka ovat oikeutettuja kyseisen maaseudun kehittämissuunnitelman mukaiseen maatalouden ympäristötukeen.

    (21)   Ohjelman mukaan tuki maksettaisiin kannustimena, joka voi olla keskimäärin enintään 100 prosenttia sitoumuksesta aiheutuvista kustannuksista ja tulonmenetyksistä, yhteisrahoitettu kannustin mukaan luettuna. Kannustin ei voisi missään olosuhteissa olla suurempi kuin 130 prosenttia yhdenkään edellä johdanto-osan 20 kappaleessa luetellun kasviryhmän osalta eikä suurempi kuin vuonna 2003 päätöksen 97/428/EY 2 artiklan e alakohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettu hehtaarikohtainen tukimäärä.

    (22)   Maatalouden ympäristötuen lisäosaa sovellettaisiin uusiin vuonna 2004 ja sen jälkeen tehtäviin maatalouden ympäristösopimuksiin. Ennen vuotta 2004 tehdyissä sopimuksissa, joille myönnetään tukea päätöksen 97/428/EY 2 artiklan e alakohdan nojalla, olisi noudatettava näitä edellytyksiä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2005 maatalouden ympäristötuen lisäosan saamiseksi.

    Komission arvio

    (23)   Komissio katsoi päätöksessä 97/428/EY, että kyseisen päätöksen 2 artiklan e alakohdan mukaisilla toimenpiteillä pyrittiin saavuttamaan asetuksessa (EY) N:o 2078/92 asetetut maatalouden ympäristötavoitteet ja että kyseiset toimenpiteet noudattivat mainitussa asetuksessa vahvistettuja edellytyksiä.

    (24)   Asetus (EY) N:o 2078/92 on 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen kumottu asetuksella 1257/1999.

    (25)   Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 51 artiklan 4 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut enimmäismäärät ylittävää lisävaltiontukea voidaan myöntää maatalouden ympäristösitoumuksia tekeville viljelijöille, jos tällainen tuki on perusteltua kyseisen artiklan 1 kohdan mukaisesti.

    (26)   Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki maatalouden ympäristösitoumuksia varten myönnetään vuosittain, ja sen määrittämisperusteita ovat tulonmenetys, sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja tarve kannustimen tarjoamiseen.

    (27)   Asetuksen (EY) N:o 445/2002 19 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on määriteltävä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 1 kohdassa säädetty tarve kannustimen käyttöön objektiivisten kriteerien mukaan ja että kannustin voi ylittää 20 prosenttia vain silloin, kun korkeampi määrä katsotaan toimenpiteen tehokkaan soveltamisen kannalta välttämättömäksi.

    (28)   Komissio totesi päätöksessä 97/428/EY, että lisäkannustin on tarpeen, jotta varmistetaan maatalouden ympäristötoimenpiteiden korkea toteuttamisaste.

    (29)   Suomen toimittamista tiedoista ilmenee, että ilmoitettu maatalouden ympäristötuen lisäosa on asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 ja sen soveltamisasetuksessa vahvistetut edellytykset täyttävä kannustin. Sen vuoksi vaikuttaa aiheelliselta sallia tällaisen tuen myöntäminen.

    Tulotuki

    Suomen ilmoitus

    (30)   Suomi pyysi lisäksi 10 päivänä marraskuuta 2003 päivätyssä ilmoituksessaan komissiota hyväksymään liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisesti eräitä asteittain alenevia suoria tukia, joita maksetaan tuottajille nautaeläinten, uuhien ja kuttujen, sikojen, siipikarjan ja hevosten tuotantoaloilla sekä maitotalous- ja puutarhatuotantoaloilla. Tuet on maksettava 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 väliseltä ajanjaksolta.

    (31)   Tuen alenevuutta sovelletaan suorien tukien kokonaismäärään ja kuhunkin tuettavaan alaan siten, että suorien tukien kokonaismäärä olisi vuonna 2004 enintään 129 miljoonaa euroa, vuonna 2005 enintään 100 miljoonaa euroa, vuonna 2006 enintään 97 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 enintään 94 miljoonaa euroa. Tuen kokonaismäärän alenevuus toteutuisi näin ollen siten, että niin vuonna 2004 kuin vuonna 2005 kokonaismäärästä vähennetään kiinteä neljän miljoonan euron määrä ja jäljellä olevasta määrästä vähennetään seuraavina vuosina kiinteä kolmen miljoonan euron määrä. Vuonna 2005 ja sen jälkeen käytettävissä olevasta kokonaismäärästä vähennettäisiin lisäksi 25 miljoonaa euroa, koska asetuksen (EY) N:o 1257/1999 luvussa V tarkoitettuja luonnonhaittakorvauksia korotetaan.
    Komission arvio

    (32)   Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

    (33)   Liittymisasiakirjan 137 artiklan 3 kohdan mukaisesti ajanjakso, jona 138, 139 ja 140 artiklan mukaisia tukia voidaan myöntää, päättyi 31 päivänä joulukuuta 1999.

    (34)   Liittymisasiakirjan 142 artiklaa ei sovelleta alueisiin, jotka on sisällytetty komissiolle 10 päivänä marraskuuta 2003 ilmoitettuun kansalliseen tukiohjelmaan.
    (35)   Komissio huomautti päätöksessään 2000/167/EY, että ilmasto-oloista sekä maatilojen pienestä koosta ja kiinteiden kustannusten korkeasta tasosta johtuen maataloustuotannon kannattavuus Etelä-Suomessa on hyvin alhainen.

    (36)   Vaikka komissio katsoo, että ilmasto-olot eivät itsessään oikeuta 141 artiklan hyödyntämiseen, vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomen korkeat tuottajahinnat kompensoivat heikkoa kannattavuutta ennen EU:hun liittymistä.

    (37)   Liittymisen yhteydessä tuottajahinnat mukautettiin vastaamaan yhteisön tason hintoja, minkä johdosta maanviljelijäperheen tulot vähenivät merkittävästi, sillä tuotantokustannukset eivät laskeneet samassa suhteessa kun hinnat.


    (38)   Suomi toimitti komission päätöksen 2000/167/EY mukaisesti 22 päivänä huhtikuuta 2003 liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisia tukitoimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen kertomuksen, joka sisälsi arvion näiden toimenpiteiden tehokkuudesta vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

    (39)   Vaikka Suomen maatalouden yhdentymisessä yhteiseen maatalouspolitiikkaan on kertomuksen mukaan saavutettu edistystä, näyttäisi siltä, että yhdentymisprosessi on kesken ja että rakenneongelmia esiintyy edelleen, vaikka sekä yhteisön että kansallisia tukitoimenpiteitä on hyödynnetty täysimääräisesti.

    (40)   Huolimatta vuoden 2000 jälkeen erityisesti maitotalous- ja naudanliha-aloilla saavutetusta edistyksestä näyttäisi siltä, että reaalinen kannattavuus ja maanviljelijäperheen tulot ovat olleet kauden 1992–1994 tasoa alempana kaikilla 141 artiklan mukaista tukea saavilla aloilla sianliha-alaa lukuun ottamatta.

    (41)   Komission Etelä-Suomen maatilojen tulotilanteesta laatima analyysi osoittaa, että niillä eläintuotantosektoreilla, joilta asianmukaisia tietoja on saatavissa, vähintään puolet maanviljelijäperheen tuloista muodostui kansallisista tuista.

    (42)   Vaikka kansallisen tuen osuus maanviljelijäperheen tuloista on vähentynyt vuodesta 2000 alkaen, Suomen viranomaisten toimittamista tiedoista ja komission analyysistä käy ilmi, että tukitason äkillinen aleneminen liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisten tukien voimassaolon päättyessä johtaisi vakaviin ongelmiin, koska sen seurauksena viljelijöiden tulot alenisivat merkittävästi. Tämä taas kääntäisi myönteisen rakennekehityksen suunnan ja uhkaisi maataloustuotannon jatkuvuutta osissa Etelä-Suomea.

    (43)   Ilmoitettua suoraa tulotukea alennetaan 25 miljoonaa euroa vuonna 2005, jotta voidaan ottaa huomioon korotettujen luonnonhaittakorvausten käyttöönotto. Alennus koskee kaikkia tuotantoaloja, joille tällaista tulotukea myönnetään.

    (44)   Komissio esitti päätöksissä 97/428/EY ja 2000/167/EY näkemyksen, jonka mukaan liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisilla tuilla pitäisi pyrkiä poistamaan muutettavissa oleva rakenteellinen tehottomuus, jotta tuottajien täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan voidaan helpottaa.

    (45)   Suomi on 7 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä ilmoituksella laajentanut rakenneohjelmaa takaamalla määrätyn ja vakaan investointitukitason viljelijöille, joiden investoinnit täyttävät maatalousalan valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen 4 jaksossa vahvistetut objektiiviset kriteerit. Suomi on niin ikään ottanut käyttöön korotetun aloitustuen nuorille viljelijöille ja viljelijöiden neuvontapalvelujen hankintaan tarkoitetun, aiempaa laajemman teknisen tuen ohjelman.

    (46)   Kokemuksen perusteella väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan hyödyllisenä lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että se on rajoitettu kestämään vain tarvittavan ajan.

    (47)   Suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

    (48)   Suomi on antanut takeet siitä, että suoraa tulotukea maksetaan viljelijöille vain, jos rakennetuki pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.

    (49)   Kun otetaan huomioon rakennemuutosten toteutumiseen tarvittava aika, tällä päätöksellä hyväksytyn tuen päättymispäivämääräksi on syytä vahvistaa 31 päivä joulukuuta 2007.

    (50)   Enää ei ole samassa määrin tarpeellista turvautua pitkällä aikavälillä erityisiin tukimekanismeihin, sillä vuonna 2003 toteutetussa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa luonnonhaittakorvauksia koskevia sääntöjä muutettiin määrättyjen alueiden erityishaittojen huomioon ottamiseksi.

    (51)   Tukikelpoinen kokonaistuotanto olisi rajoitettava siihen määrään, joka oli aikaisemmin tukikelpoinen liittymisasiakirjan 138 artiklan nojalla. Tämä tuotanto jää alle yhden prosentin yhteisön tuotannosta kaikilla asianomaisilla aloilla, ja sen voidaan siten odottaa vaikuttavan yhteisön markkinoihin vain rajoitetusti.

    (52)   Kotieläintalousalalla Suomi on hallinnon tehostamiseksi pyytänyt myös yli kuuden kuukauden ikäisten emolehmähiehojen ja karjujen sisällyttämistä tukijärjestelmään. Suomi toivoo lisäksi, että tukea myönnettäisiin tietyissä tapauksissa nautayksikköä kohden kilogrammojen tai yksittäisten eläinten sijasta.

    (53)   Suomen on toimitettava ennen 30 päivää kesäkuuta 2006 yksityiskohtainen kertomus kaikista asianomaisista toimenpiteistä ja aloista, mukaan luettuna arvio siitä, millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saatu vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja Suomen viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

    (54)   Jos Suomi esittää tämän lisäksi pyynnön 141 artiklan mukaisen tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen, komissio arvioi tällaisen pyynnön 141 artiklan kannalta ja päättää vuoden 2007 jälkeen sovellettavista tukitasoista ja menettelyistä mainitun kertomuksen ja muiden soveltuvien tietojen perusteella ottaen huomioon yhteisön politiikan ja vuoden 2006 jälkeen voimassa olevien uusien maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanossa saavutetun kehityksen,

    ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    1.   Suomelle annetaan lupa myöntää liitteessä I vahvistettua investointitukea edellyttäen, että se kaikilta osin noudattaa 2–7 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

    2.   Suomen on myönnettävä investointitukea tämän päätöksen liitteessä I täsmennetyt enimmäismäärät kaikille tämän päätöksen 3 artiklan mukaiseen tukeen oikeutetuille ja objektiiviset kriteerit täyttäville hakijoille. Kriteerien on oltava samat kuin kaikkiin Suomen maatalousalan investointitukiin sovellettavat tukiehdot.

    3.   Jos Suomi haluaa myöntää investointitukea muihin kuin liitteessä I täsmennettyihin kohteisiin maataloustuottajille, jotka ovat oikeutettuja tämän päätöksen 3 artiklan nojalla maksettavaan tukeen, Suomen on myönnettävä tällaista tukea asetuksen (EY) N:o 1/2004 säännösten mukaisesti ja noudattaen siinä vahvistettuja enimmäisintensiteettejä. Tätä säännöstä ei sovelleta muunlaisen kulttuuriperinnön kuin tuotantorakennusten säilyttämiseen eikä asuinrakennusten ja maatalousmaan hankintaa koskeviin investointeihin, joihin voidaan soveltaa edellä mainittuja enimmäisintensiteettejä alhaisempia tukitasoja.

    4.   Suomen on myönnettävä asetuksen (EY) N:o 1/2004 14 artiklan mukaista tukea maatilainvestointeja koskevien hankkeiden yhteydessä tarjottaviin neuvontapalveluihin sekä maatilojen kehittämissuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien laatimiseen. Tuki-intensiteetti on 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

    5.   Suomen on myönnettävä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 7 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuille nuorille viljelijöille tukea kyseisessä asetuksessa sallittu enimmäismäärä sekä enimmäismäärä asetuksen (EY) N:o 1/2004 8 artiklan mukaista tukea, edellyttäen että nuori viljelijä on tukikelpoinen tämän päätöksen 3 artiklan nojalla maksettavaan tukeen.

    6.   Suomen on otettava huomioon tämän artiklan mukaista tukea koskevat hakemukset heti tämän päätöksen tultua voimaan.

    7.   Tässä artiklassa tarkoitettua investointitukea myönnetään ottaen huomioon yhteisten markkinajärjestelyjen asettamat rajoitteet. Ilmoitettuaan asiasta ennakolta komissiolle ja saatuaan komission hyväksynnän Suomen on keskeytettävä investointitukihakemusten hyväksyntä aloilla, joilla esiintyy tai uhkaa esiintyä markkinahäiriöitä.

    2 artikla

    1.   Suomelle annetaan lupa myöntää lisäkannustin kasvintuotannon alalla tehtyihin viisivuotisiin maatalouden ympäristösitoumuksiin, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 ja asetuksessa (EY) N:o 445/2002 vahvistetut sekä komission hyväksymässä Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vahvistetut edellytykset.
    Sitoumukset on toteutettava 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä.

    2.   Sitoumuskauden pituudeksi vahvistetaan viisi vuotta. Sitoumuskauden aikana mahdollisesti tehtyjen sitoumusten muutosten ei katsota muuttavan sitoumusta uudeksi viisivuotiseksi sitoumukseksi. Sitoumuksen voimassaolon päättyminen ennen viisivuotisen sitoumuskauden päättymistä edellyttää 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen määrien maksamista takaisin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetuksen (EY) N:o 445/2002 30, 32 ja 33 artiklan säännösten soveltamista.

    3.   Hehtaaria kohden myönnettävä keskimääräinen kokonaiskannustin, johon sisältyy Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa täsmennetty enintään 20 prosentin suuruinen kannustin, rajoitetaan 100 prosenttiin asianomaisena vuonna tehdyistä sitoumuksista johtuvista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä, eikä se saa missään tapauksessa olla yhdenkään tuetun kasviryhmän osalta suurempi kuin 130 prosenttia tällaisista kustannuksista ja tulonmenetyksistä, mahdolliset yhteisrahoitetut kannustimet mukaan luettuina.
    Suomen on laadittava yksityiskohtaiset laskelmat sisältävä vuosiraportti, josta käy ilmi, että näitä enimmäismääriä on noudatettu. Suomen on perittävä viipymättä takaisin kaikki kyseiset enimmäismäärät ylittävät määrät.

    4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun lisäkannustimen taso riippuu viljeltyjen kasvien lajista, ja se vahvistetaan kunkin maatalouden ympäristösitoumuksen alussa tämän päätöksen liitteessä II ilmoitetun prosenttimäärän tasolle. Mainittu taso ei saa ylittää suurinta mahdollista hehtaarikohtaista kannustinpalkkiota, joka ilmoitetaan kyseisessä liitteessä euroina.
    Kannustinpalkkioiden kokonaistasoa, mahdollinen yhteisrahoitettu kannustin mukaan luettuna, ei saa muuttaa sitoumuskauden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan säännösten soveltamista. Sitovat kokonaistasot vahvistetaan liitteessä II.

    5.   Hehtaaria kohden maksetun kannustimen määrä ei saa 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen missään tapauksessa ylittää päätöksen 97/428/EY 2 artiklan e alakohdan mukaisesti hehtaaria kohden vuonna 2003 maksettuja määriä.

    6.   Tämän artiklan mukaisesti maksetun tuen enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja 55 miljoonaa euroa sitä seuraavina vuosina. Komissio voi Suomen esittämästä pyynnöstä tarkistaa kyseistä 55 miljoonan euron enimmäismäärää ja tämän päätöksen liitteessä II täsmennettyä suurinta mahdollista hehtaarikohtaista lisäkannustinpalkkiota, jos komissio katsoo, että tällainen tarkistus on perusteltua Suomen maanviljelijöiden toteuttamista maatalouden ympäristösitoumuksista aiheutuvien tulonmenetysten ja lisäkustannusten vuoksi.

    7.   Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 tarkoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen maatalouden ympäristösopimuksiin, jotka on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 2004, jos kyseisille sopimuksille on maksettu lisäkannustimia päätöksen 97/428/EY säännösten mukaisesti.

    3 artikla

    1.   Suomelle annetaan 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 väliseksi ajaksi lupa myöntää liitteessä III tarkoitettuja tukia siinä ilmoitettuun enimmäismäärään saakka.

    2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tukia voidaan myöntää ainoastaan, jos 1 artiklassa tarkoitettua tukea myönnetään kyseisessä artiklassa ja liitteessä I täsmennetyt enimmäismäärät.

    4 artikla

    Suomen on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2006 yksityiskohtainen kertomus tällä päätöksellä hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamisesta ja siitä, miten ne ovat vaikuttaneet Suomen maatalouden yhdentymiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

    5 artikla

    Tämä päätös on voimassa 31 päivään joulukuuta 2007.

    6 artikla

    Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle.
    Tehty Brysselissä

       Komission puolesta
       Komission jäsen

    --
    LIITE I

    Investointituki (taulukot, jotka eivät keskustelussa toimi)
  16. Naapuri osti tarkoitusta varten niittosilppurin.


    Tässä alustuksessa on lukijoita enemmän kuin ylempänä olevassa kirjoituksessa "löysin, Tukikirjoit... ".

    Kumpi alustuksista on enemmän viljelijän tulevaisuuteen vaikuttava?


    Pyydän lukijoita ystävällisesti kommentoimalla osallistumaan ko kirjoitukseen.
  17. Esa Härmälän EU-maatalousmeriitti


    Härmälän toimet pitää nostaa julkiseen keskusteluun. Härmälä olisi erotettava MTK-valtuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa jo ennen syyskokousta.
    Ehkä sitten myös demaripresidenttien epädemokraattiset tekemiset nousevat mediaan ja kansan tietoisuuteen.



    Härmälän kyseenalainen meriittilista:


    1. Komission tyly notifikaatio 141-artiklasta 16.3. 2004

    Puheenjohtaja Esa Härmälä on jättänyt kertomatta komission tylyn notifikaation 141-artiklan jatkosta viljelijöille.
    Ongelma on siirretty vuoteen 2006, jolloin jatkoa tarkastellaan Suomen antaman raportin perusteella.


    Miksi Härmälä vaikenee 141-artiklan tylystä jatkosta?

    Seuraavat "ansiot" ovat vastaukset kysymykseen:


    2. Härmälän muistio 30.12. 1992

    Esa Härmälän 30.12. 1992 tekemä muistio ”Maatalouden neuvottelutavoitteet. Sen julkisuusaste on SALAINEN. Muistiossa on oleellista, että Suomen tuottajahinnat sopeutetaan asteittain EY-tasolle ja siten on vuorossa investointitukijakso.

    EY-ministeriryhmän kokouksen pöytäkirjan (2/93 21.1.1993) mukaan ”siirtymäkausi koostuu kahdesta jaksosta, joiden yhteispituus on enintään 12 vuotta. Ensimmäisen kauden aikana tuotteiden hintataso sopeutetaan EY:n hintatasoon ja toisen aikana Suomi voi edistää maatalouden sopeuttamista ja kilpailukykyä EY:n yleisistä säännöksistä poikkeavilla tukitoimilla.”

    Tässä on lähtökohta tutkia Etelä-Suomen 141-artklan tukien taustaa!


    3. Kahdet neuvotteluraiteet.

    Antti Kuosmasen mukaan Suomi kävi maatalousneuvotteluja kaksilla raiteilla toukokuusta 1993 vuoden loppuun, koska viralliset neuvottelut takkusivat.

    Kuka kävi neuvotteluja toisilla raiteilla?

    Mauno Koivisto suurlähettiläs Erkki Liikasen kautta?


    4. Mitä Härmälä totesikaan?!

    Maa- ja metsätalousministeriön EY-maatalousjaoston sihteeri Paavo Mäkinen (nyk. MTK:n toiminnan johtaja) kirjasi pöytäkirjaan 11/93 18.8.1993 pj Härmälän kommentin:
    "Härmälä totesi, että pohjoisen tukimallin avulla siirtymäjärjestelyistä voidaan saada hyvinkin etupainotteinen, jolloin siirtymäajan tarve voi jäädä lyhyeksi."


    5. EY-ministeriryhmän kokous 13/93 1.11.1993

    Läsnä:
    Pääministeri Aho ja ministeri Haavisto
    Avs Sundbäck, osp Satuli, ylij Eriksson, aop Kosonen, tp Eerikäinen, tp Kuosmanen, fn Aarnio, lsn Jääskinen, kn Härmälä ja ln Halonen
    Eav Huhtaniemi/VNK, osp Reimaa/UM ja projektip Natri/UM

    Kohta 2.
    "Maatalouden osalta pyritään vaikuttamaan komissioon siten, etteivät sen linjaukset muodostuisi ahtaiksi ja vaarantaisi neuvottelujen
    viemistä Suomen kannalta hyväksyttävään lopputulokseen. Pääministeri lähettää asiasta kirjeen puheenjohtaja Delors'ille, ministeri Haavisto tapaa komissaari Steichenin ja virkamiestasolla ollaan yhteydessä komission jäsenten kabinetteihin, …”

    Kokouksessa oli mukana vain kaksi ministeriä! Maatalousministeri ei ollut mukana… ja Härmälä toimi virkamiestasolla komission kabineteissa.
    Millaiset linjaukset olivat, jos ne eivät saaneet muodostua liian ahtaiksi?


    6. Minipaketti

    Helmikuussa 1994 luotiin salaisissa määrätyissä asiakirjoissa oleva ”minipaketti”, josta selviää, että maatalousasiat hoidetaan oleellisempien neuvotteluasioiden jälkeen.


    7. Maratonistunto

    Maratonistunnossa 1.3.1994 tehtiin 141-artiklan taustalla oleva poliittinen sopimus, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat tulkita omalla tavallaan.
    Heikki Haaviston mukaan Esa Härmälä oli mukana suljettujen ovien takana.


    8. Komission julistus

    Maratonistunnon ratkaisuvaiheessa komissio teki suomalaistulkinnan vesittävän julistuksen, joka hermostutti neuvottelijoita, mutta ei Kuosmasen mukaan koskaan joutunut julkisuuteen.
    Heikki Haavisto kertoi A-studiossa totuuden 10.10.2003. Samassa ohjelmassa Esa Härmälä sanoi julistuksen olevan vain kasvojenpesuvettä. Härmälän kasvot eivät kuitenkaan puhdistuneet.


    9. Lakitekstejä laatinut alatyöryhmä

    Maratonistunnon maatalousartikloja (141:n poliittista sopimusta lakitekstiksi) laatimaan perustettiin erillinen alatyöryhmä, joka kokoontui 27.3.-8.4.1994. Työryhmän asiakirjat maksavat 100 euroa. Nämä asiakirjat kertonevat lisävalaistusta Esa Härmälän toimista.


    10. Lex-LSO-lisäpöytäkirja

    Härmälä operoi myös LSOn pelastamista. Hän oli tietoinen neuvottelujen loppuvaiheessa tehdystä Lex-LSO-lisäpöytäkirjasta, jossa EU sitoutui olla puuttumatta EY-kilpailusäännöstön vastaiseen toimintaan.

    Lisäpöytäkirja on ”kadonnut”, mutta seuraava muistio muistaa jotakin:
    " VALTIOVARAINMINISTERIÖ

    MAATALOUDEN EU-SOPEUTUS
    Verotus- ja budjettikysymykset
    Työryhmämuisto 8.4.1994"

    Esa Härmälä kuului muistiota laatineeseen viiden miehen työryhmään. Muistiossa on kohdassa "ongelmat" LSOn pelastaminen valtion budjetin ulkopuolisen rahaston avulla. Rahastolla oli lainananto-oikeus 100 %:lle EU-rahalle, joka tuli Suomeen jo kesällä 1994.
    Valtion budjetin ulkopuoliset rahastot ovat pääsääntöisesti laittomia.


    Taustaa:


    11. Härmälä oli EY-edustustossa vuosina 1984-87 kalastus- ja maatalousasioiden erikoisavustajana.


    12. Hallituksen ulkopuolinen työryhmä

    Härmälä oli mukana hallituksen ulkopuolisessa EY-asioita selvittäneessä työryhmässä elokuusta 1991 alkaen. Työryhmän pj oli UM:n valtiosihteeri Martti Ahtisaari.

    Työryhmän selvityksestä tuli 1000-sivuinen salainen paperi, joka sitten kuivui parisataasivuiseksi selonteoksi (VNS 9.1.1992).

    = =

    Esa Härmälä oli Suomen EY/EU-maatalousneuvotteluissa keskeinen mies.
    Maatalousministerit, ensin Martti Pura ja sitten Mikko Pesälä, eivät halunneet osallistua maatalousneuvotteluihin.

    Esa Härmälä on nyt MTK:ssa pukkina kaalimaalla.
  18. Kiitos Maila Kumpulaiselle kommentoinnista, vieläpä rohkeasti omalla nimellään!

    Omalla nimellä kirjoittaminen onkin ainoa tie, joka johtaa siihen, että sotkut on lopulta pakko selvittää.


    Vastaan Kumpulaisen kysymykseen:
    "- Onko media unohtanut tehtävänsä?":

    Suomen valtamedian yläpuolella on suuremmat määräysvoimat.

    Satakunnan Kansalle täytyy antaa erikoistunnustus kiitos etusivun Kirjarovio-kirjoituksesta, kun se uskalsi kertoa Kuosmasen kirjasta senkin verran.


    Asian arkuudesta kertoo sekin, että myös viljelijöiden oma lehti Maaseudun Tulevaisuus vaikenee komission 16.3. 2004 tekemästä tylystä 141-tuen jatkon 15-sivuisesta lakitekstistä!


    Kumpi on Maaseudun Tulevaisuudelle tärkeämpää:

    - Viljelijän edun ajaminen?
    - Huijareiden (mm. MTK:n pj Esa Härmälä) suojeleminen?
  19. Satakunnan Kansa kirjoitti etusivun TÄNÄÄN-palstalla 29.9.2004 Kirjarovio-kirjoituksen.

    Kirjoituksessa ihmeteltiin Raahen käräjäoikeuden määräystä, jolla Lapin veroviraston entisen tarkastajan Liisa Mariaporin kirjoittama kirja joutui lukkojen taakse.
    Kirjojen hävittämiseen liittyen Satakunnan Kansa kirjoitti myös Antti Kuosmasen hävitetystä kirjasta:

    "Päätös on erittäin harvinainen, sillä Suomessa ei juuri kirjoja hävitetä. Edellinen vastaava tapaus oli, kun ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö Antti Kuosmanen osti oman kirjansa koko painoksen ja hävitti sen.
    Kuosmasen kirjassa käsiteltiin Suomen EU:hun liittymistä."


    Satakunnan Kansan kirjoitukseen liittyen tein Tommi Anttilan kanssa mielipidekirjoituksen, jota Satakunnan Kansa ei vielä tänäänkään julkaissut.

    Kirjoituksemme on tässä:




    Antti Kuosmasen kirja roviolla


    Satakunnan Kansan etusivun (29.9.2004) Kirjarovio-kirjoituksen johdosta
    haluamme kertoa, ettei Antti Kuosmasen kirjan Suomen tie EU:n jäseneksi koko
    painosta ole hävitetty. Tiedämme kahdeksan kirjaa, joista puolet on MTK:ssa ja
    sitä lähellä olevilla; Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontrolla,
    MTK:n Tietopalvelussa ja ainakin kahdella toimihenkilöllä. Tästä päätellen EU-
    neuvotteluihin osallistuneilla pj Esa Härmälällä MTK:n toiminnanjohtajalla
    Paavo Mäkiselläkin täytyy olla omat kirjansa.

    Miksi kirjoja on MTK:ssa, kun MTK:n jäsen ei saa lukea, miten maatalouden
    alasajo huijauksena tehtiin?

    Tampereen kaupunginkirjasto osti kyseisen kirjan. Kirjan hävittämisen jälkeen
    Kuosmasen luettelokortti jäi kuitenkin osoitteeseen
    http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&pre%20vid=fulls&sesid=1064484941&celi=494&doci=366136

    Miksi kortti on merkinnällä ”PAINOS VEDETTY POIS MYYNNISTÄ” edelleen näkyvissä?
    Jättikö kirjan hävittäjä/poisvetäjä kirjan hinnan maksamatta Tampereen
    kaupungille?
    Vai onko niin, ettei maksajasta saanut jäädä jälkeä?
    Jos poisvedetyn kirjan hinta on korvattu Tampereen kirjastolle, pitää olla tosite
    siitä, kuka kirjan poisvetämisen maksoi.

    Erään henkilön mukaan UM:stä tuotiin MTK:hon Kuosmasen kirjoja ja hän sai
    kirjan kollegaltaan. Hänen mukaansa UM määräsi kirjan tuhottavaksi.

    Olemme lukeneet Kuosmasen kirjan. Kirjan tekstin vinkit ja haltuumme saamat
    asiakirjat vievät Esa Härmälän uskottavuutta toimia MTK:n puheenjohtajana.

    Kirjan sisällön perusteella myös MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä olisi voinut
    vaatia kirjan hävittämistä. MTK-kenttäväki voisikin aloittaa kysymällä suoraan
    puheenjohtaja Härmälältä, onko hänellä yksi alkuperäinen Kuosmasen kirja.

    Antti Kuosmanen kertoi meille, että hän antaisi painaa kirjan uudelleen
    suomeksi, jos saa kustantajan. Eikös MTK voisi kustantaa kirjan uudelleen?

    Esa Härmälän uskottavuutta isäntien isäntänä ei lisää se, että hän on jättänyt
    komission 141-artiklan tylyn notifikaation (16.3. 2004) kertomatta MTK-
    kenttäväelle.

    Avoimuutta ja totuutta peräten

    Tommi Anttila, Kokemäki
    Jorma Jaakkola, Kokemäki


    ==

    Jos Tampereen kirjaston linkki

    http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&pre%20vid=fulls&sesid=1064484941&celi=494&doci=366136

    ei toimi, on osoite katkennut ?-merkin ja f-kirjaimen välistä tai %-merkin ja numeron 2 välistä.
  20. Suomen EU-neuvottelujen huijaus-keskustelu näyttää menevän yksinpuhelukseni.

    Pellonraiviotukien mielenilmaisut ovat pikkuseikkoja esille nostamieni asioiden rinnalla.

    Voin kiteyttää asian niin, että huijaten tehdyt sopimukset eivät milloinkaan ole olleet oikeudellisesti päteviä.
    Tästä johtuen EU-maatalouspolitiikan määräykset eivät koske Suomea.



    Tukihuijausta kansan tietoisuuteen viedäkseni lisään keskusteluun SataSeutu-lehden toimituksellisen kirjoituksen, jossa MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän entiset ja nykyiset toimet asetetaan kyseenalaisiksi:




    "MTK:n uskottavuus koetuksella

    MTK-valtuuskunta järjesti 30.8. kriisikokouksen, jossa puheenjohtaja Esa Härmälä oli kentän epäluottamuksen kohteena. Härmälä ei ollut riittävästi informoinut pohjoisen alueen viljelijöitä.

    Selvityksiemme mukaan Etelä-Suomen eli 141-alueen viljelijöiden asemasta pitäisi olla Pohjois-Suomea enemmän huolissaan. Nykyisillä teollisuuden maksamilla viljan hinnoilla ajautuu maataloutemme muutamassa vuodessa katastrofiin. Esa Härmälä ja Maaseudun Tulevaisuus ei ole ollenkaan tiedottanut komission tylystä lakitekstistä 141:n jatkon osalta.


    Miksi puheenjohtaja Härmälä ei informoi viljelijäväkeä?

    Esa Härmälä toimi maatalouden alasajon arkkitehtinä EY/EU-maatalousneuvotteluista vastanneena virkamiehenä 1990-luvun alussa. Siltä pohjalta, jonka Härmälä suunnitteli jo vuonna 1992, ei nykyisellä maatalousministeri Juha Korkeaojalla ole mitään tehtävissä sen paremmin kuin MTK:llakaan. Härmälän nykyinen rooli MTK:n isäntien isäntänä ei ole uskottava!

    Härmälä itse katkaisi keskeisenä EU-tukineuvottelijana hampaat niin maatalousministeriltä kuin MTK:ltakin. Suomen jäsenyystavoitteita ja sittemmin sopimuksia tehdessään Härmälä ei tullut ajatelleeksi, että hänestä tulisi myöhemmin MTK:n puheenjohtaja.

    Halussamme on Esa Härmälän 30.12. 1992 tekemä muistio ”Maatalouden neuvottelutavoitteet”. Sen julkisuusaste on SALAINEN. Muistiossa on oleellista, että Suomen tuottajahinnat sopeutetaan asteittain EY-tasolle ja siten on vuorossa investointitukijakso.

    Härmälän muistiossa hintasopeutus oli 7 vuotta ja investointitukijakso 5 vuotta EU:hun liittymisestä alkaen. Nyt nuo ajat on kulumassa loppuun! Vielä jaetaan Etelä-Suomen viljelijöille korotettuja investointitukia, mutta pian niidenkin määrä alkaa alentua, kun maataloutemme on sopeutettu EU:n maatalouspolitiikkaan.

    EY-ministeriryhmän kokouksessa pöytäkirjan (2/93 21.1.1993) mukaan ”siirtymäkausi koostuu kahdesta jaksosta, joiden yhteispituus on enintään 12 vuotta. Ensimmäisen kauden aikana tuotteiden hintataso sopeutetaan EY:n hintatasoon ja toisen aikana Suomi voi edistää maatalouden sopeuttamista ja kilpailukykyä EY:n yleisistä säännöksistä poikkeavilla tukitoimilla.”

    Ulkoministeriössä työskentelevä Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan, että virkamiesten olisi pitänyt huomata, että Portugali, Espanja ja Itä-Saksa siirtyivät EY-hintoihin ilman hintasopeutusta.

    Mainittakoon, että Härmälän johtama Maa- ja metsätalousministeriön EY-maatalousjaosto piti kokouksen 10/93 17.8.1993. Kokouksessa Härmälä käytti puheenvuoron, jonka kokouksen sihteeri Paavo Mäkinen (nykyisin MTK:n toiminnanjohtaja) kirjasi pöytäkirjaan:

    "Härmälä totesi, että pohjoisen tukimallin avulla siirtymäjärjestelyistä voidaan saada hyvinkin etupainotteinen, jolloin siirtymäajan tarve voi jäädä lyhyeksi."

    Härmälän muistioissa on neuvottelutavoitteiden karu lähtökohta. Kun hintasopeutus ja pohjoisen tuen saaminen koko maahan maratonistunnossa 1.3. 1994 kaatuivat, ei varalla ollut muita suunnitelmia. Niinpä tehtiin 141-artiklan taustalla oleva huijaus, jonka yksityiskohdat SataSeutu vuosi sitten kertoi.

    Sopimuksen tehneet toivoivat, etteivät 141:n taustat koskaan paljastu ja, että aika hoitaa ongelmat. Vaan ei ole hoitanut. Nytkin nähtiin parhaaksi vaieta siitä, että Pohjoisen tuen maksuvaltuuskattoja leikataan. Mistä kaikesta on vaiettu ja mitä on pyyhitty maton alle!?

    Suomen maataloutta johdetaan Brysselistä. Sieltä pyydetään lupa kaikkeen tekemiseen. Suomi ei saa itse päättää maataloustuotannon omavaraisuudesta eri tuotantosektoreilla.

    Ministeri Korkeaojan syyttelyn sijasta olisi tutkittava kaikki Härmälän EU-neuvottelujen neuvottelujen aikaiset tekemiset. MTK:n tulisi mielestämme kiireen vilkkaan etsiä itselleen todellinen talonpoikaisjohtaja Esa Härmälän tilalle. Kyse on koko Suomen maaseudun tulevaisuudesta ja MTK:n roolista tulevaisuudessa.


    Avoimuutta ja totuutta peräten

    Jorma Jaakkola, Kokemäki
    [email protected]

    Tommi Anttila, Kokemäki
    [email protected] "



    Löytyy myös SataSeutu-lehden osoittesta
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=352

    Jos linkki ei toimi, on ?-merkin ja k-kirjaimen välissä katkos.
    21. 22 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt