jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

29

Kommenttia

442

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. ´

    On aika puida Härmälän huijaukset liittymisneuvottelujen ajoilta ja aloittaa
    Suomen maatalouden harjoittaminen itsenäiseltä EU-vapaalta pohjalta.

    Härmälä sanoi Maikkarin uutishaastattelussa, että tukiasiat eivät ole eron takana.

    Mutta Härmälän on ollut paha olla jo monta vuotta.

    Antti Satulin muistokirjassa (STT eilen) on EU-virkamiespääneuvottelijan Veli Sundbäckin tekstiä, joka koski EU-neuvottelujen lopputiimellyksestä.
  2. '
    Ensimmäiseltä riviltä jäi EY-/EU- lyhenteet ja -na -pääte pois.

    Pitää olla:
    Maa polttaa Esa Härmälän jalkojen alla, koska hän EY-/EU-maatalousneuvottelijana teki
  3. .

    Hyvät keskustalaiset, varsinkin Te, jotka ette haluaisi äänestää Niinistöä!

    Tässä kysymys:

    Haluatteko, että demareiden ylimielinen oligarkia (=harvainvalta) ja salailu jatkuu?


    Jos ette halua demarivallan jatkuvan, käykää äänestämässä!
  4. .
    Vielä yksi linkki Halosen salailusta:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013606967
  5. Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto (eok) ry on kahdesti pyytänyt Haloselta lausuntoa.

    Halonen ei ole vastannut.


    Lue EOK:n lausuntopyynnöt salailusta

    29.5.2005:
    http://www.eok.fi/uutiset29052005.htm

    29.9.2005:
    http://www.eok.fi/lehdistotiedote29092005.htm
  6. .
    Halosen kannattajille lisää luettavaa Halosen salailusta:

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463
  7. .
    SataSeutu-lehti uutisoi (14.12.2005):

    Presidentti Tarja Halosen salaamispäätös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn

    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461
  8. .
    Nimenomaan juristi Tarja Halosen häpeä.
  9. .
    Tarkastellaanpa seuraavia salassapitopäätöksen kohtia:

    Ensiksi:

    "Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään..."

    - Mistä syystä kansalainen Koivisto voi pyytämää Halosta salaamaan oman aikansa asiakirjoja?


    Toiseksi:

    "... presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi..."

    Mauno Koivisto ei ole 1.3.1994 jälkeen ollut Tasavallan Presidenttinä, joka tarvitsisi "presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamista..."


    Kolmanneksi:

    "Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla"

    Tämä muutoksenhaun epääminen sotii Halosen markkinoimaa avoimuutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa vastaan!


    Avoimuus- ja totuusterveisin

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  10. Presidenttien määräys johti tällaiseen päätökseen:



    Tasavallan Presidentin Kansliapäätös Dnro 3/2002 30.7.2002:

    Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.

    Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla

    Tarja Halonen

    Martti Manninen
  11. .
    Joko arvoisa nimimerkki Mielipidepankki luki linkittämäni SataSeutu-lehden Stasi-lista-uutisoinnin?
  12. .

    Ks. antamani linkki II.

    Tuo Tasavallan Presidentti Halosen päätös
    herättää monenmoisia mietteitä.

    Nimittäin presidentin kanslia vastasi ensiksi asiakirjapyyntöön näin:

    ----- Alkuperäinen viesti -----
    Lähettäjä:
    Vastaanottaja: "Kalevi Kannus"
    Kopio:
    Lähetetty: 25. kesäkuuta 2002 13:42

    Hyvä Kalevi Kannus

    Oikeuspoliittisesta keskustelutilaisuudesta 6.5.1992 ei ole olemassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1.12.1999 annetussa laissa tarkoitettuja julkisia viranomaisasiakirjoja.

    Parhain terveisin
    Sirkka Peisa
  13. .

    Stasi-listalla ei ole ollut Suomessa yhteiskunnallista merkitystä.

    Näillä Profiili-sivultani löytyvillä asioilla sensijaan on:

    Linkki I
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236
       
    Linkin Sataseutu-lehden uutinen:

    >>Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja @ 11.9.2002

    Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:

    Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat.

    Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa? SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion.

    Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme?
    Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta?

    Presidentti Mauno Koivisto järjesti presidentin linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden, jonka teemoina tiedotteen mukaan olivat: tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus sekä tuomioistuinten toiminnan arviointi ja arvostelu.

    Tilaisuuteen oli kutsuttu presidentin, presidentin rouvan ja presidentin kanslian johdon lisäksi tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia, kaikkiaan kolmisenkymmentä arvovaltaista henkilöä.
  14. .
    Niinistön kannanoton ymmärtää.
    Hän haluaa olla fiksu.
  15. .

    Sauli Niinistö tuskin puolustaa demareita, joille Stasi-lista on arka paikka.

    Tässä suomalaista Sataseutu-lehden Stasi-lista -uutisointia 24.9.2003:

    Keskustelu Stasi-listoista ei ota laantuakseen
    http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=297
  16. Presidentti Halonen tietää myös Ulko- ja turvallisuuspoliittisen (utp) selonteon taustalla olevan salaisen (virkamiesryhmän) muistion sisällön.

    Kansanedustaja Heidi Hautala pyysi ko. muistiota nähtäväkseen. Niinpä muistio päätettiin salata.

    Salaamisesta on Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistus.


    Sellaista puolustuspoliitista avoimuutta on presidentti Halosen toiminta.


    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    jorma.jaakkola2pp6.inet.fi
  17. Teija Tiilikainen selittää EU-perustuslain TURVATAKUU-kohdan seuraavasti:


    ”Turvatakuiden muotoilu vastaa lähes sanatarkasti vanhan länsieurooppalaisen sotilasliiton, Länsi-Euroopan Unionin (WEU), peruskirjaan sisältyvän turvatakuulausekkeen sanamuotoa.

    Vaikka muotoilu on varsin vahva ja velvoittaa unionin jäsenmaat puolustamaan toisiaan jonkin jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, lausekkeen merkitystä voi pitää poliittisena pikemmin kuin sotilaallisena siitä syystä, ettei unionilla toistaiseksi ole sellaisia yhteisiä sotilaallisia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat lausekkeen täytäntöönpanon unionin voimin.

    Turvatakuiden yhteyteen sisältyvät viittaukset yhtä hyvin Naton merkitykseen kuin tiettyjen maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseenkin (liittoutumattomuus) viestittävät juuri ennen muuta siitä, ettei unionin sotilaallinen järjestelmä toistaiseksi ole sillä tasolla, jota turvatakuulausekkeelle annettu sotilaallinen merkitys edellyttäisi.

    Turvatakuut kuitenkin selkeyttävät integraation turvallisuuspoliittista merkitystä siltä osin, että ne kirjaavat sopimuksiin velvoitteen muotoon asiaintilan, jonka jo muutenkin on katsottu olevan olemassa integraation keskinäisriippuvuuden ansiosta.

    Yksikään EU:n jäsenmaa ei käytännössä voi olla riippumaton muihin jäsenmaihin kohdistuvan sotilaallisen uhkan tai aggression tilanteessa.

    Turvatakuut viestittävät myös unionin kehittyvän yhteisen puolustuspolitiikan kunnianhimoisista päämääristä.”
  18. EHDOKAS HALOSEN NATO-KANNANOTTO


    Eli tämänkään mukaan Halonen ei ole mikään Rauhan Kyyhky vaan on todellinen Nato-haukka.


    Kyyhky-Haukka vertailupohjaksi löytyy presidentti Halosen puhe Nato-tilaisuudessa Prahassa 22.11.2002.

    Erityisesti nämä kolme virkettä kiinnittää huomiota:

    "Finland hopes that the EU and NATO can agree on their mutual co-operation without delay. While emphasising the independent roles of the EU and NATO it will be necessary to avoid constructing double military structures in Europe."

    "Finland values Partnership for Peace cooperation with NATO. The experience gained so far is a good basis to build on. Finland welcomes today’s decisions on the future of the Partnership."

    "Finland will contribute to further developing partnership activities and ..."


    Koko puhe löytyy täältä:
    http://www.nato.int/docu/speech/2002/s021122ae.htm


    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  19. Tarja Halonen on kaikkea muuta kuin oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden puolustaja.

    Lue salassapitopäätös.

    http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml


    Raakaa toimintaa TALOUSMIES (presidentti Mauno Koivistolta eli,

    Koiviston ajan Musta aukko liittyy edelliseen linkkiin

    http://www.promerit.net/musta_aukko.phtml
  20. Tässä on se lupaamani teksti.


    Tiilikainen selittää EU-perustuslain kyseisen kohdan seuraavasti:


    ” Turvatakuiden muotoilu vastaa lähes sanatarkasti vanhan länsieurooppalaisen sotilasliiton, Länsi-Euroopan Unionin (WEU), peruskirjaan sisältyvän turvatakuulausekkeen sanamuotoa. Vaikka muotoilu on varsin vahva ja velvoittaa unionin jäsenmaat puolustamaan toisiaan jonkin jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, lausekkeen merkitystä voi pitää poliittisena pikemmin kuin sotilaallisena siitä syystä, ettei unionilla toistaiseksi ole sellaisia yhteisiä sotilaallisia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat lausekkeen täytäntöönpanon unionin voimin.

    Turvatakuiden yhteyteen sisältyvät viittaukset yhtä hyvin Naton merkitykseen kuin tiettyjen maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseenkin (liittoutumattomuus) viestittävät juuri ennen muuta siitä, ettei unionin sotilaallinen järjestelmä toistaiseksi ole sillä tasolla, jota turvatakuulausekkeelle annettu sotilaallinen merkitys edellyttäisi. Turvatakuut kuitenkin selkeyttävät integraation turvallisuuspoliittista merkitystä siltä osin, että ne kirjaavat sopimuksiin velvoitteen muotoon asiaintilan, jonka jo muutenkin on katsottu olevan olemassa integraation keskinäisriippuvuuden ansiosta. Yksikään EU:n jäsenmaa ei käytännössä voi olla riippumaton muihin jäsenmaihin kohdistuvan sotilaallisen uhkan tai aggression tilanteessa. Turvatakuut viestittävät myös unionin kehittyvän yhteisen puolustuspolitiikan kunnianhimoisista päämääristä.”
    21. 7 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt