Vapaa kuvaus

Aloituksia

162

Kommenttia

2982

  1. Aika ja aikakäsitteet kuuluvat astronomisiin ilmiöihin. Kuviteltiin että nämä ilmiöt ovat muuttumattomia, kunnes havaittiin (mittaustekniikan kehittyessä) ettei näin suinkaan ole.

    Pituusmitatkaan eivät enää ole pelkkiä pituusmittoja vaan jotakin ajasta riippuvaa.
    1970-luvulla voitiin ensimmäisen kerran mitata valon nopeus vakuumissa, ilmaistuna m/s:ssa, mikä oli tarkempi definitio kuin pelkkä 1 m.
    Näin on mitatulla ajalla ja koetulla ajalla ainakin jotakin yhteistä: emme laske aikaa metreissä vaan ajassa!

    Aika ja sen käyttö on minulle mielenkiintoinen tarkastelun kohde, hiukan eri suunnilta, filosofisena käsitteenäkin, koska minulla on sitä niin runsaasti.
    Kellot kodissani olen laittanut piiloon. Ne eivät hoputa enää. Elän niinkuin joku alkuasukas, näen aamulla kun päivä alkaa sarastaa että on aika nousta ylös tai voin jäädä lojumaan sänkyyn jos haluan.
    Syön silloin kun on nälkä ja menen nukkumaan kun olen väsynyt.

    Kellon kaivelen esille ainoastaan jos on joku varattu aika, joka tähän pakoittaa. Silloin laitan kellon soimaan, koska saatan unohtaa että minun täytyy muistaa vahtia kellon viisareita!
    Keittiön seinällä on kello pelkästään sen takia että se raksuttaa niin kodikkaasti.
  2. Automaatio ja aikaa säästävät vempaimet merkitsevät sitä, että kaiken täytyy tapahtua nopeammin. Sitten keksitään uusia koneita ja apuvälineitä, että kaikki tapahtuisi entistäkin nopeammin. Aikaa säästyy, mutta ihminen ei ole kone, vaan stressaantuu yhä kiihtyvästä vauhdista.

    Kiihtynyt vauhti elämässä alkaa näkyä erilaisina sairauksina. Ainakin täällä Ruotsissa sairastetaan "burn out"ia (loppuunpalamista) ja luulisi että ihmisistä on vaan kohta tuhkat jäljellä!

    Jos nyt kuvittelemme että elämämme on aikaviiva, missä on alku ja loppu, tai se on kuin lompakko
    missä on neljä lokeroa erilaisia tarpeitamme varten: toimeentulo, lähimmät ihmiset, harrastukset ja oma yksityinen piirimme (tunteet mm) niin emme ehkä osaa pitää näitä "elämän lokeroita" samankokoisina.

    Ainakin nuorena kun haluaa olla uraputkessa mukana, saattaa tuo toimeentulolokero viedä turhan paljon aikaa. Se aika on otettava pois jostakin muualta, perhe ehkä saa tottua siihen että isä (tai äiti) ei ole kotona kovinkaan paljoa, tai sitten harrastuksiin ei jää aikaa.

    Tällaista epätasapainoa saattaa kestää jonkin aikaa, mutta pitemmän päälle sellaisella elämällä saattaa olla kohtalokkaat seuraukset, emmekä voi hyvin.
    Kaikista onnellisinta olisi jos uskaltaisimme olla niin vahvoja että asettaisimme esimerkiksi perhe-elämän sellaiselle jalustalle että uskaltaisimme sanoa useammin "ei" esimerkiksi ylitöille, vaikka se tietäisikin vajaampaa tilipussia. Onnea ei voi ostaa rahalla.
  3. En omista oikeita kävelysauvoja, mutta kävin kaivelemassa esille pujotteluvarusteisiin kuuluvat sauvat, jotka ovat hiukan lyhyemmät kuin tavalliset sauvani. Eipä ole tullut oltua pujottelurinteissä pariinkymmeneen vuoteen mutta varusteet ovat vielä tallessa. Tietenkin aataminaikuiset. Pelkäänpä (:_)) että minut naurettaisiin pellolle jos ilmestyisin varusteineni jonnekin Luostolle...

    No, tänään otin sauvat kokeiltavakseni kun lähdin jäisille metsäpoluille. Viimetalvisesta keikauksesta jäisessä mäessä ja 6 tikkiä takaraivossa, olen taas hiukan "viisaampi" (:-)) ja varovaisempi.
    Tosi hyvät sauvat olivatkin sekä vastamäessä että tukena kun menin jyrkkiä rotkopolkuja alas.

    Pari kaurista jäi mäelle töllistelemään menoani ja eräs vastaantuleva huomautti: "Hei, sulta on unohtunut sukset kotiin...". Sanoin että harrastan tällaista kuivahiihtoa nyt ensi alkuun. Katsotaan, tuleeko lunta lisää että voi ottaa suksetkin esille.