mdk.mdk

mdk.mdk profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 21v sitten
162 aloitusta · 2982 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Aika ja aikakäsitteet kuuluvat astronomisiin ilmiöihin. Kuviteltiin että nämä ilmiöt ovat muuttumattomia, kunnes havaittiin (mittaustekniikan kehittyessä) ettei näin suinkaan ole.

Pituusmitatkaan eivät enää ole pelkkiä pituusmittoja vaan jotakin ajasta riippuvaa.
1970-luvulla voitiin ensimmäisen kerran mitata valon nopeus vakuumissa, ilmaistuna m/s:ssa, mikä oli tarkempi definitio kuin pelkkä 1 m.
Näin on mitatulla ajalla ja koetulla ajalla ainakin jotakin yhteistä: emme laske aikaa metreissä vaan ajassa!

Aika ja sen käyttö on minulle mielenkiintoinen tarkastelun kohde, hiukan eri suunnilta, filosofisena käsitteenäkin, koska minulla on sitä niin runsaasti.
Kellot kodissani olen laittanut piiloon. Ne eivät hoputa enää. Elän niinkuin joku alkuasukas, näen aamulla kun päivä alkaa sarastaa että on aika nousta ylös tai voin jäädä lojumaan sänkyyn jos haluan.
Syön silloin kun on nälkä ja menen nukkumaan kun olen väsynyt.

Kellon kaivelen esille ainoastaan jos on joku varattu aika, joka tähän pakoittaa. Silloin laitan kellon soimaan, koska saatan unohtaa että minun täytyy muistaa vahtia kellon viisareita!
Keittiön seinällä on kello pelkästään sen takia että se raksuttaa niin kodikkaasti.
yhtä arvaamattomalla tavalla kuin silmälasini, joista kerroin...
tänään pakkasta ja oikea "pääkallokeli".

Eilen haeskelin ensinnäkin monta tuntia silmälasejani. Tässä talossa tapahtuu kummallisia asioita...Esineet nimittäin siirtyvät omia aikojaan muihin paikkoihin...Ilmiötä sanotaan kineettiseksi energiaksi!
Mutta onhan minulla VARMA PAIKKA missä on silmälaseja aina 80-luvulta saakka.
Ajattelin, että ottaisinko jonkun mallin joka peittäisi puolet kasvoista, ehkä hyvä kun satoi niin paljon lunta, vai ottaisinko uimasilmälasini, joissa linssit ovat saman vahvuiset kuin tavallisissa silmälaseissani, vesitiiviitkin olisivat.
Löysin kuitenkin silmälasini kukkaruukun takaa olohuoneessa ja pääsin lumenluontiin.

Lumenluonti oli rankaa hommaa, 30 senttiä raskasta, märkää lunta. Kävin välillä ostamassa särkylääkkeitä, koska arvelin illalla selkää kolottavan.

Tänään on pakkasta ja näen ikkunasta että tiet kiiltävät. Olisi lähdettävä mittuuttamaan verenpainetta. On kai varustauduttava parilla ylimääräisellä jalalla (sauvoilla) ja lähteä hissuttelemaan tästä aamiaisen jälkeen...
Hyvää päivän jatkoa tupalaisille!
strategiaa? :-)
Minun oma "nörttimussukkani" on niin heikko, kun muistan sitä kehaista (aivan aiheesta kylläkin), laitan jonkun ruokalaatikon kainaloon, kun lähtee täältä, pullapussin tms.
Hän ei ole vuolassanainen viesteissään, mutta juuri sopivasti että meikäläisen äly vielä voi käsittää mistä milloinkin on kysymys :-)
Kieli on hyvin pelkistettyä, you know...
Olen tässä odotellut koko päivän että pääsisin taas linjoille...
Lähetin pojalleni SMS:n ja kysyin pääseekö hän netille kun minä en pääse ja hän kysyi olenko yrittänyt irroittaa johdon routerista ja modeemista pariksi sekunniksi, ehkä kaikki toimii sitten normaalisti taas.
Kokeilin ja niin pääsin netille!

Minulla on onnea kun poikani on niinkuin meidän kaikkien lemmikki ZOZ! Hän tulee mammalle avuksi heti kun on ongelmia tietsikan kanssa!
olet ymmärtänyt täysin samoin kuin minä :)!
ja koettu aika saattavat tuntua eri pitkiltä.

Ajatellaanpa esim. lasta, joka haluaa jäätelön kesäkuumalla ja sanomme että saat sen "kohta".
Mitä tarkoittaa lapselle sanat "kohta" tai "pian"?
Jos "kohta" on mitatussa ajassa vaikkapa 15 min.
saattaa se lapsen ikään nähden olla yhtä pitkä aika kuin aikaihmiselle joka joutuisi odottelemaan kahvikuppostaan muutaman tunnin!

Aika on joko mitattua tai koettua aikaa. :-)
Tuota koettua aikaa kai me sitten yritämme saada lisää että voisimme kokea enemmän miellyttäviä asioita.
että etelässä asuminen tähän aikaan vuodesta, tai vaikkapa viikon parin loma siellä, tekee hyvää, varsinkin jos on kroonikko ja lämpö lievittää kipuja.
Luin eilisestä iltalehdestä (ruotsalaisesta) että yli puolet raskaista rikoksista vangituista on
ns. adhd-häiriöstä kärsiviä.
Se on impulssihäiriö joka tekee lapsista yliaktiivisia. He ovat poikkiteloin kaikissa asioissa, protestoivat sekä vanhempiaan että opettajiaan vastaan, päiväkotien henkilökuntaa vastaan, kaikkialla.
Heitä ei ole ajoissa saatu tajuamaan että he eivät saa ohjailla maailmaa mielensä mukaan.

Moni tällainen lapsi joutuu rikoksen tielle jos yhteiskunta ei ajoissa tarjoa apua.
Ja rikokset maksavat valtavia summia yhteiskunnalle.
Esim. eräs Malexanderin poliisimurhasta elinkautiseen tuomittu on maksanut n 31 milj. kruunua yhteiskunnalle tähän mennessä. Jos hän olisi saanut ajoissa apua olisi se maksanut ehkä 1,8 milj.

Ei tietenkään kaikista adhd- lapsista tule rikollisia, mutta heidän kohdallaan vaara on suurempi kuin muitten "tavallisten" lasten kohdalla, jos he eivät saa apua ajoissa.
Mitäs jos juteltaisiin ajasta käsitteenä?
Mitä se on?
Onko oma aikamme vaan kappale ikuisuutta,
vuodenaikojen vaihtelua, yötä ja päivää,
pätkitty kuukausiksi, päiviksi, viikoiksi...tunneiksi, minuuteiksi, sekunneiksi.
Jopa sekunnin kymmenes- tai sadasosat saattavat merkitä paljon. Vai merkitseekö?
En ole päässyt vastailemaan viesteihin, on ollut vaikeuksia linjoilla. Mutta nyt...!

Puhutteko Kauniista ja rohkeista? Vieläkö se sarja menee Suomessa? Siitä on varmasti
kahdeksan vuotta kun äitini sitä seurasi.

Nauran vieläkin kun äiti kertoi kuinka hän "narutti" isää, joka vielä oli elossa ja joka oli perheen Ajatollah, määräsi kaikesta, jopa mitä ohjelmaa TV:stä katsottaisiin.

Isä halusi aina katsoa uutiset, vaikka ei enää nähnyt TV:tä - puolisokea kun oli - eikä muistanut kuulemastaan yhtään mitään minuutin päästä, mutta uutiset olisi vaan "katsottava".

Samaan aikaan meni toisella kanavalla Kauniit ja rohkeat, jota äiti halusi ehdottomasti seurata.
Isän alkaessa kysellä mitä kello oli, vastasi äiti että kello on kymmentä vailla kuusi.
Minuutin päästä isä kysyi samaa asiaa uudestaan ja äiti vastasi että vartin yli seitsemän!

Se tarkoitti sitä että äiti sai katsoa Kauniit ja rohkeat rauhassa ja isä sai odottaa (jos oli vielä hereillä) myöhäisuutisia!
Äiti oli ottanut ohjat käsiinsä...
Mutta siitä päättäjät Marokossa viis veisaavat!
Heille on tärkeintä lisätä maa-aluetta, ei kansalaisten sivistyneisyyttä ja valistamista!
Näin on valitettavasti!
Automaatio ja aikaa säästävät vempaimet merkitsevät sitä, että kaiken täytyy tapahtua nopeammin. Sitten keksitään uusia koneita ja apuvälineitä, että kaikki tapahtuisi entistäkin nopeammin. Aikaa säästyy, mutta ihminen ei ole kone, vaan stressaantuu yhä kiihtyvästä vauhdista.

Kiihtynyt vauhti elämässä alkaa näkyä erilaisina sairauksina. Ainakin täällä Ruotsissa sairastetaan "burn out"ia (loppuunpalamista) ja luulisi että ihmisistä on vaan kohta tuhkat jäljellä!

Jos nyt kuvittelemme että elämämme on aikaviiva, missä on alku ja loppu, tai se on kuin lompakko
missä on neljä lokeroa erilaisia tarpeitamme varten: toimeentulo, lähimmät ihmiset, harrastukset ja oma yksityinen piirimme (tunteet mm) niin emme ehkä osaa pitää näitä "elämän lokeroita" samankokoisina.

Ainakin nuorena kun haluaa olla uraputkessa mukana, saattaa tuo toimeentulolokero viedä turhan paljon aikaa. Se aika on otettava pois jostakin muualta, perhe ehkä saa tottua siihen että isä (tai äiti) ei ole kotona kovinkaan paljoa, tai sitten harrastuksiin ei jää aikaa.

Tällaista epätasapainoa saattaa kestää jonkin aikaa, mutta pitemmän päälle sellaisella elämällä saattaa olla kohtalokkaat seuraukset, emmekä voi hyvin.
Kaikista onnellisinta olisi jos uskaltaisimme olla niin vahvoja että asettaisimme esimerkiksi perhe-elämän sellaiselle jalustalle että uskaltaisimme sanoa useammin "ei" esimerkiksi ylitöille, vaikka se tietäisikin vajaampaa tilipussia. Onnea ei voi ostaa rahalla.
Silloin kun suurissa maalaistaloissa pidettiin taksvärkkiläisiä ja muonamiehiä, maksettiin palkka luontaisetuina. Se merkitsi ruokaa pöytään.
Sitten tuli ammattiliiton vaatimus että miehille oli maksettava työpalkka rahassa, työajasta. Naiset vastustivat tätä, koska luontaisetujen ympärillä pyöri koko heidän vaatimaton elämänsä. Miesten saama palkka saattoi mennä juopotteluun ja perhe oli ilman ruokaa.
Ainoat käteisvarat olivat aikaisemmin olleet juuri naisten hankkimia. He olivat ehkä auttaneet navetassa tai tehneet hiukan käsitöitä tai vastaavaa ja hankkivat hiukan "neularahaa".
Pelkkä ajatus, että kaikki työ maksettaisiin rahassa, koettiin uhkana.

Paljon on kuitenkin tapahtunut niitten päivien jälkeen.

Mitä aika merkitsee? Sehän on oikeastaan ainoata mitä meillä on.
Aikaakin haluamme hamuta lisää.
Keksitään aikaa säästäviä koneita ja härveleitä, mutta mihin se säästetty aika hupenee?
Työaikoja on lyhennetty, että saataisiin enemmän vapaa-aikaa, mutta vapaa-aika tahtoo monelle merkitä samanlaista kiirettä kuin tavallinen arki.
Emmekö osaa olla taloudellisia aikamme suhteen?
tuon rahalokeron täyttämiseen, ei välttämättä
tuo onnea.
Voit ostaa talon rahalla, mutta et kotia.
Voit ostaa sairaanhoitoa, mutta et terveyttä.

Sota-aikana kai minunkin suhteeni rahaan on muovautunut: vaikka olisi ollut kunka paljon rahaa tahansa, niin kaupoissa ei ollut mitään ostettavaa. Kotonani oltiin omavaraisia ruoan suhteen, raha oli enimmäkseen vaan hauskan pitoon tarkoitettu.
ettei elämä ole vielä loppu kuuskymppisenäkään!
Nyt se vasta mukavaa on!
En omista oikeita kävelysauvoja, mutta kävin kaivelemassa esille pujotteluvarusteisiin kuuluvat sauvat, jotka ovat hiukan lyhyemmät kuin tavalliset sauvani. Eipä ole tullut oltua pujottelurinteissä pariinkymmeneen vuoteen mutta varusteet ovat vielä tallessa. Tietenkin aataminaikuiset. Pelkäänpä (:_)) että minut naurettaisiin pellolle jos ilmestyisin varusteineni jonnekin Luostolle...

No, tänään otin sauvat kokeiltavakseni kun lähdin jäisille metsäpoluille. Viimetalvisesta keikauksesta jäisessä mäessä ja 6 tikkiä takaraivossa, olen taas hiukan "viisaampi" (:-)) ja varovaisempi.
Tosi hyvät sauvat olivatkin sekä vastamäessä että tukena kun menin jyrkkiä rotkopolkuja alas.

Pari kaurista jäi mäelle töllistelemään menoani ja eräs vastaantuleva huomautti: "Hei, sulta on unohtunut sukset kotiin...". Sanoin että harrastan tällaista kuivahiihtoa nyt ensi alkuun. Katsotaan, tuleeko lunta lisää että voi ottaa suksetkin esille.
on useimmiten vallanhaluisia ihmisiä, jotka keräävät itselleen valtaa ja maallista omaisuutta, mutta antavat kanssaihmistensä elää kurjuudessa ja puutteessa.

Saamme varmasti pyytää toinen toisiltamme anteeksi, ettemme jaksa perehtyä kaikkien kurjuuksien taustoihin!

Näissä "kurjissa maissa" eivät päättäjät ajattele, että heidän maansa ja kansansa eläisi ja kehittyisi vielä tulevaisuudessakin ja että lapsissa on tulevaisuus, he ajattelevat vaan itseänsä.
Ahneella voi olla p-----nen loppu (kuten Sadam Husseinilla), mutta kansa kärsii vielä pitkään, ehkä eivät ehdi elinaikanaan nähdä minkäänlaista parannusta tapahtuvan maassaan.

Tietysti ajatuksesi on hyvä ja sydämestä lähtevä, mutta ulkopuolelta tuleva apu on paradoksi sen takia että samalla autetaan Marokkoa miehittäjänä toista pientä arabivaltiota kohtaan.
Juttutupaa tarvitaan! Useimmat ovat ehkä huomanneet että Juttutupa on rauhoitettua aluetta ja tänne voi tulla rupattelemaan aivan asiaa tai asian vierestä (tietenkin hyvässä hengessä)!

Olen muuten piilotellut skillanin mukuloita pienelle tontilleni ja toivon että koko tontti on muutaman vuoden sisällä kuin sininen silmä keväisessä maisemassa täällä nykyisellä kotikylälläni!
että muistan hyvin 40-50 vuotta sitten lukemieni kirjojen sisällön ja voisin kirjoittaa referaatin niistä, mutta hämärän peitossa on joskus 10-15 vuotta sitten lukemieni kirjojen sisältö. Ehkä
palautuisivat mieleen jos lukisi muutaman sivun.
141 / 150
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt