Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Hei, ihan oikeasti! Ei noin sotkuisesta kirjoituksesta saa normaalilla lukemisella irti mitään ja vaatii sitkeyttä kaivaa esiin edes jonkinlainen ajatuksen tapainen.

    On vaikea uskoa, että se on mitään muuta kuin tahallista pelleilyä.

    Niin tai näin, esität tuossa kaksi kysymystä. Vastaus molempiin on torjuva, eli ensimmäiseen kysymykseen "on täällä toki kiinnostuneita" ja jälkimmäiseen "kaikki eivät suinkaan ole pahan valtaan mielistyneitä".
  2. Selvishän se kirjoitti: «Tarkoittaako tämä siis sitä, että jumala ei esim. tiedä mitä krapula on, mutta kun hän näkee krapulaisen ja voi jopa mennä hänen sydämeensä asumaan, niin silloin jumalakin saa tiedon, että millainen olotila se krapula oikein on?
    Tai kun ihminen loukkaantuu vakavasti esim. auto-onnettomuudessa, niin jumala silloin voi myös kokea, että mitä se helvetillinen kipu oikein onkaan?»

    Noin minä ainakin sen ymmärsin, joskin esimerkkisi ovat tietenkin tarkoituksella tietystä laidasta poimittuja. Oikaiskoon nimimerkki tinkerballs, jos astuin väärästä ovesta pihalle…

    Se ajatus on itse asiassa aika monenkin esittämä, että kaikki eksistenssi on Jumalan eksistenssiä, kaikki elämä on Jumalan elämää ja kaikki kokeminen on sitä, että Jumala kokee. Yhden sortin panteismia siis.

    Tämä menee sillä tavoin kaikenlaisen tieteellisen kinaamisen yli ja ohi, että sen voi mainiosti hyväksyä vaikka kunnioittaisikin kaikkea tieteen keinoin hankittua tietoa. Yhdellä sanalla sanoen se on siis fideismiä.

    Ja Jumala on silloin niin monessa mielessä korkeampi ja moniulotteisempi ja kattavampi kuin ihminen mitenkään osaa kuvitella, että ainoa Jumalan kokeminen ja kohtaaminen on mysteerikokemus, jota sanotaan numeeniseksi: kaiken ymmärryksen ylittävä korkeamman voiman läsnäolon kokemus.

    Tai mikseipä tuohon soveltuisi myös sellainen mystinen kokemus, jossa oma minuus katoaa sulautuen kaiken kattavaan Jumaluuteen. Näiden kokemusten kuvauksia jotkut paheksuvat sanoen, että siinä ihminen korottaa itsensä Jumalaksi. Mutta se on väärinkäsitys.

    Tuollaiset kokemukset tipahtavat juuri siihen lokeroon, josta Wittgenstein lausui kuuluisan Tractatuksen viimeisen lauseensa: "Siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava." Joskin olen itse muokannut sen paremmin sosiaalisen median todellisuutta vastaavaan muotoon: "Siitä, mistä ei voi puhua, voi aina keskustella."
  3. Rakkaus ja opetus kirjoitti: «Nänköhän? Jumala synnyttää lapsen naisen kautta imetyksineen. Nainen on sidottu näin. Pitkä imetysaika on lapselle hyväksi, mutta imettää voi tuttipullostakin.»

    Ja niin edelleen. Tuossa oli ihan hyviä ajatuksia, kuten se, että lapsista on huolehdittava ja he tarvitsevat rakkautta.

    Mutta yhteys edeltävään viestiini, jonka kommentiksi tämä on kirjoitettu, jäi ainakin minun ymmärrykselläni aika ohueksi.

    Jos nyt oikein tulkitsin, paheksut aivan pienten lasten päivähoitoa ja naispappeutta. Ja näyttäisi siltä, että perustelet näitä ajatuksia ainakin osittain Raamatulla. Mutta ihan varma en ole.

    Minä kirjoitin siitä, että Paavali kategorisesti kieltää naisen puhumisen seurakunnan tilaisuuksissa ja opettamisen vielä erityisesti. Ja määritellessään seurakunnan palvelustehtäviä, hän sanoo, että niihin on valittava mies – joskin muitakin vaatimuksia sitten on.

    Edeltävä kirjoittaja "Nais evankelista" antoi ymmärtää, että nuo Paavalin ohjeet kuuluivat vain aikansa kulttuuriin eikä niitä tarvitse enää noudattaa. Ja minä kysyin, mihin kohtaan vedetään raja ja millä perusteella sille, mikä Raamatussa katsotaan velvoittavaksi ja innoitetuksi Jumalan sanaksi ja mikä ei.

    Tähän en löytänyt vastausta.

    Yksi mahdollinen vastaushan olisi se, että ihmisen tulee punnita myös Raamatun ohjeet omalla arvostelukyvyllään eikä noudattaa niitä sokeasti. Siihen liittyy silloin selvempi vastuun ottaminen omista valinnoistaan.

    Samoin luonnollisesti ja johdonmukaisesti tulee sitten ottaa vastuu siitä, mitkä kertomukset tulkitsee historiallisiksi ja mitkä myyttisiksi.

    Mutta silloin menetetään se fundamentalistinen perustelu, jolla muun muassa käydään evoluutioteorian kimppuun ja puolustetaan kreationismia.
  4. höpönlöpön kirjoitti: «Adventtikirkko ei edusta fundamentalismia.»

    Katsotaan ensin tietoteoreettista radikaalia fundamentalismia.

    "Fundamentalismi on tietoteorian alaan kuuluva uskomusten oikeutusteoria. Fundamentalismin mukaan on olemassa perususkomuksia tai -oletuksia, jotka ovat oikeutettuja sellaisinaan, ja kaikkien muiden uskomusten oikeutus riippuu niistä. Fundamentalismi voidaan jakaa radikaaliin fundamentalismiin, joka katsoo perususkomusten olevan erehtymättömiä, kumoamattomia tai epäilyksettömiä, ja maltilliseen fundamentalismiin, joka katsoo perususkomusten voivan kumoutua, jos toisin todistetaan."

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Fundamentalismi_(tietoteoria)

    Onko Adventtikirkon opetuksessa Raamatun asema innoitettuna Jumalan sanana sellainen erehtymätön, kumoamaton ja epäilyksetön perususkomus kuin tuossa määritelmässä sanottiin? Jos on, Adventtikirkko täyttää tämän fundamentalismin määritelmän.

    Otetaan sitten tarkasteluun ideologinen fundamentalismi.

    "Fundamentalismi on etenkin uskontoon liittyvä ideologia, jossa pyritään palaamaan johonkin alkuperäiseen väittämään ja näkemykseen sekä oikaisemaan sellaiset uudemmat piirteet, joiden katsotaan hämärtävän totuutta. Alkuperältään fundamentalismi on 1900-luvun alussa syntynyt pohjoisamerikkalainen kristillinen protestanttinen liike, joka korostaa Raamatun sanatarkkaa erehtymättömyyttä."

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Fundamentalismi

    Korostaako Adventtikirkko Raamatun sanatarkkaa erehtymättömyyttä?

    Pyrkiikö Adventtikirkko palaamaan uskon perusteissa johonkin alkuperäiseen väittämään tai näkemykseen ja oikaisemaan uudempia piirteitä, joiden katsotaan hämärtävän totuutta?

    Tiedän, että Kai Arasola on tällä palstalla kertonut haluavansa kitkeä fundamentalismin pois Adventtikirkosta. Siitäpä vain kitkemään. Mutta hänkin siis näin epäsuorasti myönsi, että fundamentalismia on esiintynyt ja esiintyy.
  5. Kannatus tälle. Kiitos.
  6. Hebrealaiskirje opettaa, että Vanhan testamentin mukainen Aaronin suvun pappeus on uudessa liitossa siirtynyt Jeesukselle eivätkä ihmiset enää ole pappeja. Juutalaisen järjestyksen mukaista pappia tarkoittaa Uudessa testamentissa sana ἱερεύς, joka on suomennettu sanalla pappi.

    Paavalin 1. kirjeessä Timoteukselle, kolmannessa luvussa esitellään seuraavat kristillisen seurakunnan palvelusvirat.

    – Seurakunnan johtaja tai kaitsija, ἐπισκοπή, piispa
    – Seurakunnanpalvelija, διάκονος, diakoni

    Näissä Paavali selvästi ilmaisee, että virkoihin valitaan mies.

    Apostolien tekojen 6. luvun alussa kerrotaan, että valittiin seitsemän miestä vastaamaan ruoan jakelusta ja sen tasapuolisuudesta. Alkuseurakunnan toiminnassa köyhien avustamisella oli merkittävä osa.

    1. Pietarin kirjeen 5. luvun alussa kuvataan tehtävä nimeltä

    – Seurakunnan vanhin, πρεσβύτερος, priest, prêtre jne. suomeksi myös "pappi"

    Johanneksen kirjeissä kirjoittaja ilmoittaa juuri tuon tittelikseen.

    Sanan pappi etymologia johtaa isää tarkoittavaan sanaan. Katolisissa kirkoissahan on tavallista, että pappeja ja piispoja puhutellaan isäksi. Sana siis siltä kannalta tarkoittaa nimenomaan miestä.

    Sitten on vielä sana pastori, joka tulee latinan paimenta tarkoittavasta sanasta. Itse asiassa suomen sana paimen on varsin todennäköisesti lainattu kreikan kielestä, sanasta ποιμήν. Seurakunnan viran nimenä taustalla lienee paljolti Johanneksen evankeliumin 10. luku, jossa Jeesus sanoo olevansa hyvä paimen.

    Nykyinen kristillisissä kirkoissa esiintyvä pappi-instituutio on aivan muuta kuin vanha juutalainen tai muiden sen sukuisten kansojen pappeus. Kysymys on palvelijan tehtävästä eikä välittäjästä rivikansalaisen ja Jumalan välillä. Siksi on tavallaan harhaanjohtavaa mutta myös yhdentekevää, että tässä yhteydessä käytetään pappi-sanaa.

    On seurakuntien ja kirkkokuntien sisäinen asia, miten tiukasti tulkitaan Paavalin antamia ohjeita naisen asemasta seurakunnassa. Fundamentalistinen lähestymistapa tietenkin johtaa loogisesti siihen, että seurakunnan viroissa on vain miehiä.

    Koska adventistien tapa tulkita Raamattua on muuten varsin tiukan kirjaimellinen, on minusta hiukan epäjohdonmukaista, että naisia on opetus- ja julistustehtävissä. Muuten kannatan kuitenkin sukupuolten tasa-arvoa tässä asiassa kuten muuallakin. Tosin minulta ei kysytä, enää. Ja parempi näin.
  7. levollinen_mieli kirjoitti salaperäisesti: «Nyt nähtiin taas, että AINEET ne vetävät pois totuudesta!»

    Paljonhan on ollut sellaista ajattelua, että on erikseen aineellinen ja henkinen todellisuus. Käytäntö on osoittanut, että henkinen tarvitsee kasvualustakseen aineellisen. Tai ainakin aineellisessa asustavan ihmisen vuorovaikutus henkisen kanssa on kovin vaivalloista ellei tuolla henkisellä ole aineellista olemisen perustaa.

    Maasta sinä olet tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Se tarkoittaa, että olet ainetta.

    Jos aineellista tarkastelee nöyrästi ja samalla järkevästi ja johdonmukaisesti, uskon, että löytää ihan tosia asioita. Paljonhan tällä tavoin on jo selvitettykin.

    Tämä oli yksi tulkinta aineista.

    Toinen tulkinta palauttaa mieleen koulun ja äidinkielen opetuksen. Oppilailta edellytettyjä vapaamuotoisia kirjoituksia jostakin annetusta aiheesta sanottiin aineiksi. Nuoret ovat luovia ja nokkelia. Monenlaista mielipidettä ja logiikan koukeroa joutuu äidinkielen opettaja lukemaan näitä aineita arvioidessaan. Myös huumorin valtavan laaja kirjo antaa välähdyksen itsestään. Jos siinä rupeaisi kaikkeen lukemaansa uskomaan, varmaankin menettäisi mielenterveytensä.

    Tämä oli toinen tulkinta aineista.

    Aineista puhutaan myös, kun tarkoitetaan mielen toimintoja sekoittavia huumeita. Jotkut pitävät varsinkin hallusinogeenisia huumeita totuuden oivaltamista syventävinä ja laajentavina. Kuitenkin aineissa olevan touhut usein viittaavat siihen, ettei siinä tilassa kovin skarppia todellisuuden tajua ole. Ihan voidaan puolustaa sellaista ajatusta, että aineet vetävät pois totuudesta.

    Tämä oli kolmas tulkinta aineista.

    Nyt jäin vielä kaipaamaan neljättä tulkintaa aineista, koska mikään näistä kolmesta ei oikein millään aasinsillalla kytkeydy keskusteluketjun avaukseen, joka oli kolme yksinkertaista kysymystä ex-adventisteille.
  8. 233 / 267