moroni kirjoitti: «Jos myöntää, että muualla on uskovia, se tarkoittaa, että oma oppi on väärässä jossain asiassa. MAP-kirkon oppi ei ole väärässä missään asiassa, eikä MAP-kirkon ulkopuolella voi olla pelastusta, sillä itse Kristus on palauttanut kirkkonsa joka on MAP-kirkko. Ihmisen pitää kuulua Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon päästäkseen parhaaseen paikkaan! Jeesus Kristus on palauttanut kirkkonsa ja se on MAP-kirkko.»

Voi hurja.

Olisiko adventtiseurakunta jotenkin enemmän oikeassa, jos se väittäisi, että pelastusta ei ole sen ulkopuolella?

Merkillinen on ihmisen psyyke, kun tuollaisia kykenee todesta ottamaan. Fundamentalismissa on jo sinänsä ihmettä pienelle kulkijalle, mutta tämä ankara eksklusiivisuus on kyllä vielä paksumpaa.

Olen tavannut mormoneja ja he vaikuttavat ihan täysipäisiltä ihmisiltä. Uskontoasioita ei oteta kovin herkästi puheeksi. Eri juttu sitten ovat ovelta ovelle kiertävät mustapukuiset ulkomaalaiset poikaset, jotka pää kallellaan hymyillen tervehtivät: " Hüva pava. Miten täillä mene?" Olen sellaisia pari kertaa tavannut ovellani ja olen vakuuttanut, että minun kanssani juttelu on heille pelkkää ajanhukkaa. Olen sitten aivan vilpittömästi toivottanut parhainta menestystä ja viisautta.

Sellainen on ihmisen sielu. Siellä voi olla musta aukko keskellä muuten rationaalista kokonaisuutta.
AnttiVKantola kirjoitti: «En välitä toistamiseen ottaa kantaa siihen, onko sinun oppisi Lusiferista raamatullinen, sillä sinä et kestä vastausten kuulemisia.»

Kovin huolehtivaista. En ole aivan niin heikko, pelko pois. Tuon tapaiset lauseet ovat myös hyvin tavallisia verukkeita tilanteessa, jossa omat perustelut ovat loppuneet.

Kysymys oli siis nimestä Lucifer ja siihen liitetystä tarinasta. Siis siitä, ovatko ne Raamatusta vai katolisen kirkon legendatehtaalta.

«...pitää olla varsinainen pölkkypää, ellei havaitse hyvän ja pahan välistä taistelua ihmisissä ja maailmassa.»

Tämä on eri aihe. Siihenkin näemmä haluat tuoda suosikkityylisi mukaisesti sanan pölkkypää. Olen oppinut, että tuo tyyli on tavallisin silloin, kun ollaan heikoilla asian suhteen.

Paljon on kärsimystä ja typeryyttä, tottahan sen tiedämme. Sen sijaan pahan henkilöitymän havaitsemiseen tarvitaan myös tietty tapa ajatella ja uskoa. Sitä ei löydy suoraan maailmaa tutkimalla.
ylifariseus_1 kirjoitti: «Olenkin miettinyt kuka oli nimeltään temppelin harjalla ja vuoren huipulla neuvojaan jakanut pimeyden ruhtinas, joka sanoi: Minulle tämä kaikki on annettu, ja minä annan sen kenelle haluan.»

On tärkeää muistaa, että sanoja on "valheen isä". Yhtä hyvin voisi suuryrityksen tsuppari esiintyä omistajan elkein.

«..., mutta kenen tähti on viisisakarainen tähti, joka loistelee EURO-lipun ylimpänä valon kantajana.»

Viisikanta eli pentagrammi on geometrinen peruskuvio, jolla on ollut ymmärrettävästi monenlaista symbolista merkitystä eri kulttuureissa. Se on myös ollut suosittu valtioiden lipuissa. Euroopan yhteisön lipun lisäksi samainen viisikanta on monissa muissakin lipuissa, kuten vaikkapa Yhdysvaltain ja Kuuban lipussa ja olipa se nyt jo sortuneen Neuvostoliitonkin lipussa. Ei näistä sen syvempiä tulkintoja kannata vetää.

Viisikannan janat muuten leikkaavat toisensa niinsanotun kultaisen leikkauksen suhteessa. Se on jotenkin ihmissilmälle miellyttävän harmoninen kuvio.

«Yksi asia on varma, ettei ketään maallista kuningasta tai hallitsijaa ole koskaan heitetty alas taivaasta, vaan tämän maailman ruhtinas on sieltä alas heitetty, olipa hänen nimensä tiedetty tai oletettu.»

Jesaja 14 käyttää Babylonin kuninkaan itse esittämää pöyhkeää samastumista sarkastisen pilkan aiheena. Siitä tuo "taivaalta putoaminen".

«Jos v.aari on tutustunut Vapaamuurareiden opetuksiin, niin hän tietää, ettei Lusifer ole mielikuvituksen tuote.»

Pidän olennaista osaa vapaamuurareiden historioista pateettisena hölynpölynä, jolta puuttuu historiallinen pohja. Yhdistyksen suljettu luonne, salaiset riitit ja monet vaikutusvaltaiset jäsenet ovat vain luoneet sille mystisen hohteen. Vapaamuurariliike on lähtöisin vasta 1700-luvulta .