Vapaa kuvaus

Aloituksia

273

Kommenttia

2386

  1. Pitää muuten tässä vaiheessa mainita, etten itse määritä itseäni sen paremmin reduktionistiseksi materialistiksi kuin ei-reduktionististiseksi materialistiksikaan, vaan kunhan kiusaan sinua TH, jotta joskus mahdollisesti tulisi väittelyä tällekin saralle :) Jos jaksat vielä referoida, niin voin koittaa argumentoida vastaan.
  2. Olen itse ehkä käsittänyt Nagelin filofosoinnin sitten väärin, mutta näen sen hiukan eri tavoin. Hyvin harva tiedeyhteisössä, jossa Nagelin mukaan konsensuksena on materialistinen reduktionismi, tietääkseni pitää tieteellisiä teorioita muuttumattomina dogmeina ja uuden löytämistä mahdottomana. Sehän olisi röyhkeää ja tyhmänrohkeaa. Närää on käsittääkseni herättänyt se, että Nagel väittää materialistisen reduktionismin olevan jo lähtökohtaisesti väärin, eikä niin ettemme vain vielä ymmärrä kaikkea sen tarvitsemaa.

    Tietenkin uutta fysiikkaa voidaan mahdollisesti tarvita ja kehittää, mutta Nagelin ympäripyöreä, vaikka näennäisesti aivan asiallinen, filosofointi ei taida auttaa tässä. Ei Nagel tunnu haluavan mitä tahansa selittävää fysiikkaa, vaan on nimenomaan ihastanut siihen ulkopuolelta tulevaan teleologiseen vaihtoehtoonsa. Nagelin ihmettely epätodennäköisyyksillä ja mahdollisilla ainutlaatuisuuksilla on myös hiukan kummallista. Mikä estää hänen mielestään esimerkiksi sattuman aiheuttaman tietyn ainutlaatuisuuden jossain tilaanteessa, kun hän varmastikin hyväksyy toisen arkisemmassa yhteydessä? Miksei sattuma voi luoda ainutlaatuisuutta?

    Siitä kai siis tässä on kyse, että ennen kuin Nagelilla tai kenelläkään muulla on esittää mitään konkreettista, niin tiedeyhteisön enemmistö saa rauhassa pysyä siinä käsityksessä jota data parhaiten tukee. Uskomuksia saa tietenkin olla meillä kaikilla, mutta onhan Nagelkin röyhkä väittäessään tiedeyhteisölle päin naamaa, että te olette yksinkertaisesti väärässä, vaikka en sitä osakaan oikeasti perustella että miksi.
  3. Nagelin lähestymistapa todellisuuteen hylkää siis materialistisen reduktionismin ja vaatii teleologista lisäystä siihen. Ensimmäisenä tästä mieleeni tulee hiljattain tekemäni avaus ihmismielen toiminnsasta, jossa esitin miten teleo-intentionaalinen ajattelu asustaa meissä hyvin vahvana. Nagel ei tosin identifioi tätä intuition vaatimaa puolta mihinkään jumalaluuteen tai muuhun älykkääseen suunnittelijaan, vaan hän haluaisi sille ”luonnollisen” syyn. Hän ei vain taida esittää tai edes arvella minkälainen tämä ”luonnollinen” syy voisi olla. Tällaisessa ajattelussa on joitakin ongelmallisia puolia.

    Onko tietoisuus Nagelin mielestä kuitenkin riippuvainen aineen ominaisuuksista, sitä en tiedä, mutta ainakin mutaatiot ja abiogeneesi ovat, vaikka lisäisimmekin naturalistiseen käsitykseen teleologisen ominaisuuden. Miten Nagel haluaa muuttaa fysiikkaa, koska tiedämme käytännössä lähes varmasti fysiikan lakien toimivan tuntemallamme tavalla ainakin havaitsemissamme asioissa. Astuuko ei-materiaalinen teleologia-entiteetti aina silloin tällöin kuvaan ja muuttaa Diracin yhtälöä huomaamattamme? Miten tehdä lisäyksiä fysiikan lakeihin muttei kuvaamme objektiivisesta todellisuudesta? Noudattaako hiukkaset aina poikkeuksetta fysiikan lakeja vai ei? Vaikea käsittää mikä olisi sellainen lisäys fysiikan lakeihin, joka ei muuttaisi hiukkasten käyttäytymistä, ja jos se ei muuttaisi niiden käytöstä, niin silloin se ei vaikuttaisi aivoihimme. Tällainen ajatus ei oikeastaan ole edes väärin, koska se on merkityksetön.

    Occamin partaveitsi taitaa tässäkin tapauksessa suosia tiedeyhteisön konsensusta, koska se on yhteensopiva saatavilla olevan datan kanssa, vaikka emme läheskään kaikkea tiedä. Olen täysin valmis tarkistamaan kantaani, jos Nagelilla on esittää jotain oikeasti vahvaa argumentatiota intuitiivisen halunsa ja jumalattomien aukkojen lisäksi.

    Ps. Palaan paremmalla ajalla, päivällä on hiukan kiire.
  4. Vastaan tässä kerralla useampaan viestiin.

    Jyri:

    ”Tyhmä, kerrohan nyt syy siihen että miksi elämän spontaanisynnyn ratkaisu koko biologian tutkimuksen historian ajan koko vain ns. lähenee ja lähenee ja samalla loittonee ja loittonee mutta koskaan ei tule mitään valmista.”

    Elämän synnyn selvittäminen on laajaa poikkitieteellistä tutkimusta, ja todellisuudessa yksittäisiä ongelmakohtia on selvitetty runsaasti. Kuten olen usein todennut, palapelin kokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi on se haastavin osa. Älä huoli, kyllä se vielä selviää.

    ”Millerin päivistä tähän saakka ei ole edistytty juuri lainkaan missään muussa kuin siinä että spontaanisyntyhypoteesien valikoima kasvaa kasvamistaan ja joka ainoa niistä on jäänyt kokeellisesti todistamatta ”

    Tämä on taas puhdas valhe, koska tiedät minunkin esittelleen lukuisia kokeellisia tutkimuksia, joissa on osoitettu jonkin osa-alueen mahdollinen reitti sellaisissa jäljitellyissä olosuhteissa, joiden parhaan tiedon mukaan oletetaan alkumaapallolla vallinneen. Mikä tässä tutkimuksessa oli uutta, niin siinä osoitettiin kokeellisesti kolmen eri kriittisen osa-alueen mahdollinen yhtäaikainen tapahtuminen.

    ”Mitä evoluutiota se on kun koko ajan pitää hokea että we believe , we believe! ”

    Jos ymmärtäisit mistään mitään, tajuaisit että toimittaja käyttää tuota muotoa ”they believe” tutkijoiden päätelmistä. Se on tässä aivan paikallaan, koska kyseessä on erittäin merkittävät ja suuret väitteet, ja ne tarvitsevat vielä muiden laboratorioiden vahvistuksen.

    ”Siis RNA vai proteiinit? RNA:ta ei synny ilman proteiineja eikä proteiineja synny ilman RNA:ta joten ne ovatkin muodostuneet yliluonnollisen ihmeen kautta samaan alkuliemilammikkoon tosi onnekkaiden sattumien oikeaan tosi älykkääseen järjestykseen saattamien nukleotidikasaumien myötä... ”

    Edelleen jos ymmärtäisit lukemaasi, niin tämä muna-kana ongelma oli juuri yksi joka mahdollisesti nyt selvitettiin kokeellisesti.

    ”Se, että tällaista kemiaa tarjotaan elämän synnyn selittäjäksi, osoittaa vain kuinka kaukana elämän alkuperän selvittäminen on.”

    Tämä kertoo vain sen, että sinä et ymmärrä alkumaapallon geokemiasta ja sitä kautta elämän synnyn vaatimasta kemiasta mitään.

    Auktoriteetteihin vetoaminen on aina argumentaatiovirhe, mutta esimerkiksi Nobel-palkittu Jack Szostak, joka on yksi johtavista abiogeenesin tutkijoista totesi:

    “This is a very important paper,” says Jack Szostak, a molecular biologist and origin-of-life researcher at Massachusetts General Hospital in Boston, who was not affiliated with the current research. “It proposes for the first time a scenario by which almost all of the essential building blocks for life could be assembled in one geological setting.”

    Hän ei siis ollut tutkimuksessa mukana, mutta pitää silti ”kilpailevan” tutkijaryhmän tutkimusta erittäin merkittävänä, vaikka inhimilisesti ajatellen haluaisi varmasti itse saada kunnian elämän synnyn selvittämisestä. Muut laboratoriot tulevat nyt varmasti tekemään samat laboratoriokokeet, jotta nähdään pitävätkö ne todella paikkaansa.

    ”The findings by the team are sure to garner a great deal of interest in the scientific community and others will no doubt be testing and commenting on their findings. If what they claim passes muster, their work will likely be remembered as one of the great achievements of our time.”

    Elämän synnyn varmaa reittiä ei ikinä saada varmuudella selvitettyä, mutta nyt saatetaan olla lähellä mahdollisen reitin löytymistä.
  5. Reilu peli :)
  6. "Our study provides examples of the complex evolution of plant chemical pathways." During evolution, the need to survive and reproduce forces organisms to continue adapting to their circumstances, he notes. "Plants have had multiple opportunities to adopt different genes (and enzymes) during evolution to meet the challenges of the environment."

    "The enzyme that plants adopted from the ancient bacteria was helpful to them when they acquired it, and plants ended up maintaining it, rather than other types from fungi or cyanobacteria. This enzyme and its pathway are now seen across the plant kingdom and allow plants to make such a large variety and quantity of phenolic compounds."

    Näyttää siis vahvasti siltä, että Leisola on ollut väärässä myös hänen omalla erikoisosaamisen alueella. Ligniini ei ole älykkäästi suunniteltu polymeeri kasveille, vaan se on muinaisen kemiallisen polun yksi tuotteista, jonka juuret löytyvät bakteereilta.”

    http://www.sciencedaily.com/releases/2014/08/140807121848.htm

    Monet bakteerisuvut käyvät evolutiivista kilpajuoksua ligniinin kanssa. Nuo bakteerit hyödyntävät ligniiniä ravinnokseen niin tehokkaasti, että ne ovat oikein elinvoimaisia ja sopeutuneita. Olen aiemminkin ihmetellyt sitä, että pitäisikö mikrobien voittaa tuo evolutiivinen kilpajuoksu siten, että ekosysteemit tuhoutuisivat ligniinin hävitessä, jotta se ei näyttäisi suunnitellulta? Tässä logiikassa ei ole mitään järkeä. Itse asiassa Maan historian suurimman joukkotuhon yksi suurista tekijöistä oli mahdollisesti se, että eräs mikrobilaji kävi muuttuneissa olosuhteissa liian ylivoimaiseksi ja tuhosi lukuisia ekosysteemejä. Eikö tämä todista sitten suunnittelua vastaan?

    http://www.nature.com/news/archaeageddon-how-gas-belching-microbes-could-have-caused-mass-extinction-1.14958

    Pahoittelin myös jatkokeskustelussa sitä, etten ollut aluksi lukenut BIO-complexityn artikkelia kokonaan, vaan olin intelligentidesign.fi sivuston kirjoituksen varassa. Leisola oli todellakin maininnut muutamat bakteerit artikkelissaan, mutta ei siinä laajuudessa kuin nykyisin tiedetään niitä löytyvän.

    "These findings provide important evidence that bacterial enzymes can degrade and/or modify lignin and contribute to the release of fermentable sugars from lignocellulose."

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23297115

    http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0019306

    Tämän lisäksi BIO-complexityn artikkeli oli myös ilmeisesti virheellinen väitteessään: "and oxygen is always needed", koska tutkimuksessa todetaan: "This study suggests that in low and fluctuating redox soils, bacteria could play a role in anaerobic lignin decomposition."

    Tässä minun tarkennukseni ligniinikeskusteluun, ja toivoisin karvakuonon seuraavalla kerralla hiukan perehtyvän keskusteluun sen sijaan, että lainaisi yksittäisen lauseesn irti kokonaisuudesta.

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/12420205

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/12024374