jjeeves

Vapaa kuvaus

Aloituksia

2

Kommenttia

7144

  1. Suomessa hinnoitellaan nykyään "sentilleen", tuotteiden hinnoissa on paljon tyyliin "99 senttiä", siis hintoja, joita pyöristetään ylös tai alas. Kun minulla on muissa euromaissa käytyäni pussissa kahden ja yhden sentin kolikoita, en saa Suomessa käyttää niitä. En voi maksaa kassalla tuota 99 sentin tuotetta niin, että annan tasarahan, vaikka minulla on taskussa näitä pikkurahoja.

    Lieneekö monessakin euromaassa tällainen käytäntö? No, ainakaan Saksa ei häpeä näitä pikkukolikoitaan...
  2. Kuten tässä taannoin sekoilin: kestääkö euro edes yhtä kauan kuin Hitlerin valtakunta?

    Raharauniot savuavat pian.
  3. Onhan itsestään selvää, että se joka teettää työtä elikkä ostaa työvoimaa, tahtoo tehdä sen mahdollisimman halvalla. Kirkastuisipa se vähän yleisemminkin.
  4. Mistä Leninin teoksesta lainaus on?
  5. Hops vaan, muutkin ovat lukeneet jo ilouutisen! Ei se mitään, herkkua ei koskaan tarjota liikaa!
  6. Itse asiassa nyt on julkaistu mielipidetutkimus, jonka mukaan suomalaisten enemmistö tarmokkaasti haluaisi pelastaa euron.

    http://eas3.emediate.se/eas?camp=68152&ty=ct&EASLink=http://www.iltasanomat.fi/a/1288432904539?ref=rss
  7. "Toimivat aivot"? Eikö riitä jos omistaa uusimman älypuhelimen?

    Ei riitä. Aivojen käyttö on ihan ilmaista, ei siitä markkinatalous mitään hyödy.
  8. Kun Venäjä oli maailmansodan takia heikkouden tilassa, Suomessa ryhdyttiin toteuttamaan uhkarohkeaa suunnitelmaa Venäjästä eroamiseksi. Kaikki eivät suinkaan olleet yksimielisiä tästä, kaikki eivät suinkaan olleet "itsenäisyysmiehiä".

    EU ja rahaliitto ovat pian todellisessa heikkouden tilassa. Olisiko tällöin viisaampaa jäädä tukemaan tätä heikkoa jättiläistä, jolla ei ole edes armeijaa, vai olisiko viisaampaa pyrkiä, kaikki riskitkin huomioiden, oikeaan itsenäisyyteen? Yksimielisiä tässä maassa ei tästä asiasta olla nytkään.

    Vuonna 1917 meillä oli sentään oma raha, vaikka kuuluimme Venäjään!
  9. Duodaduoda. Ainoa "kansanäänestys", joka toimisi, kun kerran perustuslaissa ei ole sitovaa kansanäänestystä, olisi kapina ja vallankaappaus.

    Tämä ei ollut vitsi.

    Muuta vaihtoehtoahan ei olisi.
  10. Juuri näin menimme. Itse kävin äänestämässä "EI":n.

    Neuvoa antava kansanäänestys ei tietenkään ole sitova. Hallituksen ei tarvitse sen tulosta noudattaa. Iso ruljanssi aina tällaiset äänestykset, en ymmärrä, miksei saman tien siirrytä sitovaan kansanäänestykseen. Tai oikeastaan ymmärränkin...
  11. Väyrynen voi tietysti perätä kansanäänestystä, mutta Suomen perustuslaki ei tunne kansanäänestystä!

    Pitäisi ensin muuttaa perustuslakia, ja perustuslainsäädäntäjärjestys on kankea ja vaatisi laajaa kannatusta. Pahalta näyttää, ettei Suomen lakiin koskaan tule sitovaa kansanäänestystä! Hänen olisi kyllä pitänyt ottaa aiheeksi tämä kansanäänestysasia sellaisenaan. Aihe olisi ollut hyvä.

    Neuvoa antava kansanäänestys tietysti on, mutta sitähän tässä on itse kukin harjoitettu näppäimin ja kynin ja mitä se on vaikuttanut? Kaksi kertaa on ollut oikea neuvoa antava kansanäänestys. Toisen seurauksena istutaan nyt EU:ssa. Mikäli se nyt oli rehellinen vaalitapahtuma...
  12. Sen pohtiminen, onko tämä elokuva hyvä, huono vai siltä väliltä, ei oikeastaan ole enää ajankohtaista. Tämä elokuva on jo ikäänkuin osa kirkkovuoden kalenteria (en puhu tässä jumalanpilkkamielessä) ja se on itsessään kuin pysähdyttävä kärsimysmessu. Hoosiannaa lauletaan kaikissa kirkoissa ja seurakuntataloissa ensimmäisenä adventtina. Laineen "Tuntematon" katsotaan juuri nimenomaan itsenäisyyspäivänä. Ristikulkueita järjestetään pääsiäisviikolla. Niitä ei ole heinäkuussa eikä hoosiannaa ei lauleta lokakuussa.

    Suomen poikkeukselliset ponnistukset ja kohtalot toisen maailmansodan "sotasyyllisten" puolella ovat jääneet kansamme keskusmuistiin tavalla, josta tiettyjen teosten jatkuva eläminen on osoituksena. Se on meidän omaamme, ihan omaa.
  13. Eikö näiden fyysinen olemus edellyttäisi ihan päinvastaista jakamista?
  14. Mielenkiintoista tämä ilmaisuvapaus käytännössä. Käytännössä suuresti median omistus antaa vallan "suunvuorojen" jakamiseen. Yksittäisten peruskansalaisten ja pienten ryhmien elämäntilanteet, mielipiteet ja kannanotot eivät ole median kannalta "myyviä".

    Paljon rutinaa ja raivoa valuu varsinkin netin kautta suureen tyhjyyteen, mutta toisaalta siellä myös järjestäydytään asioita ajamaan ja epäkohtia paljastamaan.

    Lehdistö sen sijaan on keskittynyt suurille kustannustaloille, vaikka vaatimatonta puoluelehdistöäkin vielä on. Ne pönöttävät turvallisesti imagon, mainostulojen ja "viihdettä" arvostavan lukijakunnan tukemina. Television mainoskanavien kohdalla on samoin. YLEkään ei kovin usein enää tarjoa särmää.

    Aivopesu on siitä metkaa, että sen huomaa, jos se tapahtuu muualla. Kun itse elää indoktrinaation keskellä, luulee, että näkee asiat kristallinkirkkaina. Kyse ei ole suinkaan aina vain faktatietojen vääristelystä tai pimittämisestä, kyse on koko mediailmaston välittämästä maailmankuvasta ja elämänohjeesta. Esimerkiksi,kuinka suuri osa elokuvateatterien pyörittämistä elokuvista mahtaa tulla yhdestä tietystä maasta?!
  15. Samaa olen itse pitkään ihmetellyt.

    Pelottavan moni hahmottaa asemansa ja mahdollisuutensa yhteiskunnassa epärealistisesti.

    Demokratia muuttuu irvikuvakseen, kun äänestäjät eivät ymmärrä maailman menoa. Maailman menoa taas ei ymmärrä jos kuuntelee vain perinteisten päättäjien ja vaikuttajien liturgioita.
  16. Ikuisesti kuuluisaksi on jäänyt tunnetun kriitikon Toini Havun murska-arvostelu kirjasta.

    http://www.hs.fi/juttusarja/kritiikinklassikot/artikkeli/Väinö+Linna+Tuntematon+sotilas/1135223000624
  17. Minunkin isäni kävi "täydet sodat" (paitsi Lapin sotaa) ja palasi terveenä. Paljon niistä ajoista kuulin, mutta varmasti paljon oli, mitä ei haluttu ääneen kertoa.

    Taitaa olla että sodassa olleilla oli ja on ollut asiallisempi ja realistisempi suhtautuminen sotiin ja itänaapuriin (ja yleensäkin maailmansodan sotijoihin) kuin myöhemmillä sukupolvilla.

    Laineen "Tuntematon sotilas" ei tarkoitushakuisesti mässäile verellä ja ravalla. 1950-luvun alkupuolen miehet ja (naisetkin) olivat lähes kaikki kokeneet sota-ajan raakuutta henkilökohtaisesti. Ei ollut tarvetta kuvata lenteleviä päitä tai pitkittää kuolintuskan huutoa kymmenminuuttiseksi. Osoittelevasta naturalismista (jota näkee nykyajan elokuvissa) nauttivat ne, jotka ovat lapsesta lähtien saaneet istua turvallisesti kotisohvalla ilman että edes varpaat ovat koskaan paleltuneet, sodassa olosta puhumattakaan. Armeijakin on saattanut osoittautua ylipääsemättömäksi kidutuslaitokseksi, josta lääkäritäti tosin on sitten vapauttanut.
  18. Ei kannata tarjota sitä Venäjälle. Sillä olisi käyttöä presidentinvaalikamppailussa. Fiksu ehdokas ottaisi ajaakseen alpakan asiaa ja laajemminkin oikeuslaitoksen ontuvuutta julkisuudessa.
  19. Jos kyseessä olisi lintu, susi, karhu, ahma, kettu, villi koira, kala, mahdolliset eläintaudit kulkeutuisivat rajojen yli mennen tulle - ja niin ne kulkeutuvatkin. Nyt on yksittäisestä kotieläimestä tehty valtakunnan uhkakuva.

    Sanovat juridiikkaa tieteeksi?
  20. Laineen on ilman muuta parempi. Senkin takia parempi, että näyttelijätyössä on karismaattisia kohtauksia. Laineen elokuva tehtiin vain kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, kun sodan herättämä into, pelko, epävarmuus tulevasta, tuska ja hirtehishuumori olivat parhaassa työiässä olevien lähimenneisyyttä ja -todellisuutta. Kyse ei ollut vielä nostalgiasta tai romantiikasta.
    21. 345 / 358
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt