- No minäpä tuhlaan aikaani: en ole joutunut auton alle suojatiellä, kolariin, ryöstetyksi, raiskatuksi, puukotetuksi, hakatuksi; sen sijaan olen joutunut leikkaukseen irtokoiran takia, samoin koirani, pari kertaa olen vain huuhdellut muutaman päivän ajan hampaanreikiä koirastani toisen koiran jäljiltä, kun omistaja esim ei ole jaksanut pidellä sitä "pikkusylihauvapuudeliansa"...
Eihän sitä voi tietää mitä elämä on tien päällä, kun joillakin on elämä vain netissä. - Sepän toukkia? Samaa kai tarkoittaa juurimatokin. Keltainen kovahko toukka.
Torjunta on vaikeaa luonnonmukaisesti. Heinät ja rikat pois, ja meilläpäin puutarhaviljelijät listivät kitkiessä matoja sitä mukaa kun niitä löytyy.Ja kyllä ne tuhot on pikkuhiljaa muuttumassa kohtuullisiksi. - Joo, olisin itekin ehdottanut että käytä tarkistuksessa, sillä se selviää. Muuten elämä on vain vanhenevan koiran kanssa eloa, lenkit pienenevät olemattomiin, ja koiralle riittää ulkoiluksi tuoksujen haistelu pihalla maaten.
- Mutta koiran käytös osoittaa ettei se saa riittävästi koulutusta/ liikuntaa/ aktivointia/ rajoja. Jotain uupuu nyt ja paljon, ja kun koira on tuossa tilassa, niin sen kanssa on tehtävä töitä. Vaikka tuplaa kaikki koulutus ja tekeminen, taikatemppua tilanteen korjaamiseksi ei ole.
- Niin kyllä lapsikin ymmärtää kun hänelle puhutaan suoraan ja asiaa, tasavertaisesti ihminen ihmiselle, jolloin kiinnostus on osoitettu, eikä ohi tai jotain siitä vierestä, ei siihen mitään lässytystä tarvita.
- Niin kannattais herätä niistä saduista ja kuvitelmista: Koirapuisto oli kerran täynnä kaukkareita, pentu, narttuja, uroksia. Kysyin onko ok ja sitten vein oman varsin itsenäisen uroksen sinne sekaan. Siellähän se palloili puolet pienempi turrikka isojen karvakasojen seassa. Joo todella voimakkaasti vartioivia nää nykyset kaukkarit, kuinkahan monen uroksen kanssa on kävelty yhtämatkaa...
Varmasti jossain Siperiassa, narun päässä eikä mistään koulutuksesta hajuakaan, ne voivat olla vaarallisia vieraille. Ja ainahan joitakin yksilöitä joutuu egonjatkeiksi ja silloin koiranpito muuttuu vaikeaksi. Nämä Suomessa olevat ovat useinmiten kotikoiria, joita koulutetaan ja sosiaalistetaan --onneksi. - Koiria on ollut metsästyssuvuista, mutta kotikoirina; metsästysvietistä ei ole ongelmaa kun sitä ei vahvista, vaan nuo käyttökoirat ovat erinomaisia harrastekoiria vähän ramkempaankin menoon.
Heikompikin koira rupiaa vahtimaan, niinkuin täällä on useamman kerran nähty, "voi kun piti mamia vahtia" ja voivoi sitä lässyttämistä ja koiran väärin ohjausta, väärästä palkitsemisesta seuraa usein vahtiva koira, koska omistajan on unohtanut tehtävänsä: ihmisen tulee valvoa tilanne ja kertoa miten siinä toimitaan. - Nykyiset sakut on niin pehmeitä, että kun nille kerran karjasee, niin siihen pysähtyy -saati koulutettu, siinä seisoo vaikka maailman tappiin asti jos ohjaaja niin vaatii.(provo)
Kyllähän ne koirat vahtii jos nille sallitaan se. Ja jos omistajan auktoriteetti on niin heikkoa, niin kyllähän se koira sen tilan sitten ottaa. Kannattaisi kouluttaa niitä koiria ennenkuin käy huonosti... - Juuri noin annnu-, oikea asenne ja kohdillaan --loput ulkoiluttajat ovat koiriensa perässä hinauksessa ja vikisevät mitä ihmeellisimpiä selityksiä....
- Noita nyt on joka kylässä: Laita vaan paikkakunta, niin tietäävät ihmiset käydä poliisiasemalla tekemässä ilmoituksen jos sama on tapahtunut muillekin; mitä useampi ilmoitus, sitä nopeammin löytyy tuo koira omistajineen ja sitä nopeammin on poliisin toimittava.
- Sanonko: kerään oman koiran kakat, siinä sivussa keräilen pitkin puistonurmikoita sitä itteään joittenkin jäljiltä, välillä lenkkikaverin kanssa otetaan oikein projekti ja siivotaan joku puistokäytävä läjistä joittenkin jäljiltä, ja siinä vaiheessa alkaa ottaa pikkasen kupoliin kun joku on paskattanut koiransa juuri oveni eteen... Vai pari kikkaretta, muutama kymmen kilo pitkin puistoa vastaa todellisuutta.
Ja joku hassu koiran päällekäyminen vai, planeetta maa kutsuu: Joka turkasen vuosi vähintään kerran jonkun irtorakki tulee kiinni, välillä niin että siinä on joutunut sekä minä että koirani leikkaukseen, ja joku kukkahattu selittää että nämä ovat erittäin harvinaisia...?!
Kyllä nykypäivänä on niin sekalaisia elukan hamstraajia,että jokainen vastaantuleva koirankusettaja saa omalla käytöksellään ja koiran ohjauksella ensin todistaa hallitsevansa eläimensä ennen kuin tuo sitä lähellekään.
Suosittelen kaikille asunnostaan ulos ja kadulle astuville turvasumutetta. - Ihan kuultu tuollaisilta koirankusettajilta: näitä on niin monta ettei jaksa kaikkea kerätä.
Toinen on kun ponin kokoista elukkaa talutellaan kadulla vastaa: noi on niin isoja läjiä että kuka sellaisia viitsii kerätä...
Sitten ihmetellään mistä niitä koiravihaajia sikiää. - Jotkut kissat ovat niin vilkkaita, että ne tarvitsevat tekemistä, vaikka sitten ulkoilua. Kyllä se kissakin oppii ajankohdan, vaikka illan, jos sen käyttää samoihin aikoihin aina ulkona. Nuori kissa voi innoissan yrittää päästä tietty useammin ulos.
Oma kissa 5v ilmaantuu iltalenkin aikaan oven eteen, siinä ne heiluttaa kumpikin häntää vieretysten, koira ja kissa, valmiina lähtemään ulos... - Ryöppään lehtimangoldin lehdet ja käytän vähän niin kuin pinaatin tapaan. Ruodit on paksumpia ja silppuen ne ensin pataan; semmoisen kuulin että joka käyttää rapeat ruodit parsan tapaan.
Helpompi tuo oli kasvattaa kuin pinaatti, minusta. Itse laitan pinaatin lehtien kanssa sekaisin. Maku on vähän jakanut ihmisiä, toiset tykkää. Pinaattimainen lehti, mutta maku lähestyy raparperia? Kokeile ja kerro... ;) - xDD hiljainen ja hyväkäytöksinen...
Tuolla joku sanoi että vain pystykorva ja chihu saattavat haukkua enemmän, ja se pitää paikkansa joidenkin yksilöiden kohdalla.
Niin siis osa lapinkoirista on jo liian pehmeäluontoisia paimennustyöhön, mutta siinä pehmeydessään ja ihmisystävällisyydessään ovat aivan loistavia perhekoiria.
Sitten on niitä herkkähaukkuisia ja niitä jotka ovat työkoiria, kovia ja periksiantamattomia. Tuollaisen riiviöpennun kanssa on ollut moni kokeneenpikin helisemässä. En voi suositella urosta ensimmäiseksi koiraksi, niillä voi olla kokoa, näköä ja luonnetta. Ellei sitten varmasti tiedä luonnetta melko pehmeäksi. - Naurista, lanttua, punajuurta ja muita perusjuureksia? Ne voi sitten grillata syksyllä... ;)
Kokeilemani kotimainen kaskinauris teki niin mahdottomia lehtiruusukkeita, että toimii myös rikkaruohontorjujana...
Luulin myös pensaspavun kasvatusta vaativammaksi, mutta eipä tuo kovin kummoista ollut, pari kertaa työnsin tyvelle kanapaskaa, joku tikku tueksi, ja kasvoi kivoja pensaspalleroita.
Lehtimangoldi ei mielestäni vaatinut paljon mitään hoitoa tuolla savikolla, vettä kuivina kaisina, vain vähän lannoketta. Kävin katsomassa mallia toiselta puutarhaviljelijältä, ja seuraavan kerran laitan mangoldin taimille reilummat välit, ainakin 20cm. Mallikasvimaalla väliä oli varmaan 30cm taimella ja mangoldin lehdet puolimetriä korkeita. - Ei yksi kiva koira tee tervettä rotua.
- Onkohan näitä enemmän vai satummeko ulkoilemaan samoilla seuduilla:
Pieni nuori nainen lastenvaunujen kanssa, argentiinan doggi mukanaan. Kävelimme tutun kanssa koirat mukana tien toisella puolella, ja doggi hyökkäsi meihin päin, melkein veti tuon naisen vaunuinen auton alle... Kävelimme siis pienempien, hiljaa olleiden koirien kanssa tien toisella puolella ja doggi katsoi tilanteen niin uhkaavaksi, että hyökkäsi.
Testasin kerran ilman koiraa kävellen samaa koiraa, että kävelin niin hitaasti että tuo koirakko saavutti minua, ja kun dogo haistoi toisen uroskoiran vaatteistani -hyökkäsi päin. Onneksi pimu sai pideltyä koiran.
En edes katsonut koirakkoa vaan koira hyökkäsi takaapäin kohti ihmistä: Tämän jälkeen olen suositellut kaikkia vaihtamaan tien toiselle puolelle. Niillä ihmisillä ei ole minkäänlaista käsitystä dogon pidosta tai koiran koulutuksesta.
Täällä oli myös jonkun aikaa samantyyppiset kanariandoggit, mitkä olivat purreet ihmistä Helsingissä. Jokin aika myöhemmin yksi niistä lähti piikille, koska oli hyökännyt niin monta kertaa jotain päin, ymmärtääkseni onneksi vain toisia koiria päin, mutta suoraa kylkeen kiinni yhtä, yhtä koiranpentua nappasi yllätäen päästä, jne...
Pari muuta nyrkillä koulutettua doggia lähti ilmeisesti kiertoon, että onneksi olkoon vaan kaikille tasapuolisesti joka suunnalla ja turvallisia lenkkejä! - Inhottavaa. Jotkut kuvittelevat koiran olevan kuin kone, että se kepottaa vuosia samalla tavalla menemään...
- Purkin kyljessä on varmaan ohje jatkuvaan lannoitukseen, eli sopivan mieto liuos, jolla voi kastella joka kerta. Siis itse kastelisin joka kerta lannoitteelle, sillä tomaatti tarvitsee paljon ravinteita, tasaisen kastelun ja lannoituksen, jotta tulisi tasaisesti satoa.
Paitsi käytännössä lannoitan lähestulkoon kaikki kasvini, sisällä ja ulkona, kanankakkarakeilla. Ja seuraan tomaatin lehtien väriä, onko lannoitus riittävä; lehtien pitäisi olla vahvan vihreät, ja pari ylintä, aukeavaa lehteä kippuralla. Jos nuo uudet lehdet kasvavat suorina ja vaaleanvihreinä, lannoitus on todennäköisesti liian vähäistä.
Paprikoita ja chilejä en ole aivan noin paljoa lannoittanut kuin tomaattia, mutten olekaan mikään varsinainen chili-harrastaja.