twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Saaristotuet Ahvenanmaalla eivät kuulu valtion tehtäviin vaan jos niitä makseta Ahvenanmaan maakunnassa päätetään asiasta, ja jakavat sitten itse rahansa sen mukaan kun näihin tukeisiin osoiteta paikallisesti rahaa
  2. Koko Pohjanmaan rannikkoalue missä on n. 51 %ruotsinkielisiä ovat maassa nettomaksajina, koska tällä vienti vetää, talous pyörii ja työpaikkoja löytyy. En tiennyt että tällä alueella pelkästään suomenkieliset maksavat veroa. Miksi sitten jokaiseen kotiin täälllä jatkuvasti lähetetä veronviranomaislita verolappuja jos pelkästään yksi kieliryhmä maksaa veroja?
  3. Niihin Suomen kuntiin missä asutaa saareissa saa osittainen sääristotuki. Maalahti saa tämän osittainen tuki koska kuntaan kuuluu entinen Bergön kunta johon ei ole kiinteää tieyhteyttä. Suurin osa täällaisista kunnista ovat täysin suomnekieliset, ja kun tukeja nyt sitten leikataan niin se jää tietenkin kaikilta pois.
  4. Maalahti kuuluu Pohjanmaan maakuntaan ja maakunta on niitä harvoja maakuntia jotka tuottavat enemmän kansantalouteemme kuin takaisin saavat eri tavalla valiton/kuntien projekteina tai tukien muodossa. Eli elättäjät löytyvät kyllä omalta alueelta.
    Leikkaus kieliohjelmassa perustuvat siihen että ovat osittaneet lisäresurssejaan yimääräisiin suomenkielentunteihin. Leikkaus ei koske minimäärää tunteja, mutta kun valtiovalta leikkaa ylimääräisistä niin tietenkin ylimäärästä sitten leikataankin
  5. Strunta i det det du. Vi mår ju bra som det framgick av HS artikel
  6. Hur det skulle kännas ser man ju på uppståndelsen kring det i sig osmakliga plakaten mot persuna i Jakonstad. De rör upp himmel och jord för det. Och då är det inte ens hot om tvångsförflyttningar som vi får ta emot.
  7. Nyt unohdat että RKP ei istu hallituksessa joa päätää vastaanottokeskuksista nyt se persujen käsissä.
  8. Naturligtvis händer ingenting med svenskan. Men språket som helhet blir fattigare eftersom en variant skulle försvinna och med den varianten också den kultur som finns kring det.
  9. Mutta tehän tämän systeemin aikoinaan halusitte. Suomenkieliset kansanedustajat vastustivat kantoonien perustamista Suomeen. Kantoonit olisivat toimineet kiellelisesti eri tavalla. Nyt saitte systeemin missä:
    1) valtio aina on kaksikielinen (pohjoisessa myös saamenkielinen). Valtion palvelut kansalaisille tulee toimia maan kielillä
    2) kunnat ovat kielellisesti jaetut - yksikieliset (suomi tai ruotsi) tai kaksikieliset (suomi-ruotsi, ruotsi-suomi tai suomi-saame). Yksikielisessä kunnassa on kiinni kunnasta antavatko palveluja toisella kielellä, kaksikielisissä on tarjottava palveluja molemmilla kielillä mikä ei tarvitse että joka luukusta näitä palveluja pitää saada vaan kunnat voivat keskittää palveluja.
  10. Ni kan ta hand om ert Norrmark precis hur ni vill. Vi svenskspråkiga sköter våra egna kommuner
  11. Jag tänkte leva ännu ett bra ag om ni inte börjar gripa till nazistiska metoder för att bli kvitt oss
  12. Det är därför man hittar svenskspråkiga som inte kan en bra finska för vi exporterar till länder där de inte talar finska
  13. Klart man måste se till att de egna får arbete och minska på arbetslösheten inom de egna leden
  14. Så du vill inför det system som de finskspråkiga i Sverige kritiserar det svenska skolsystemet för; att det inte ordnas skolor för finska barn i de finska förvaltningsområdena i Sverige. Du anser med andra ord att det som är berättigat för finska barn i Sverige inte skall vara berättigat för svenska barn i Finland.
  15. Visst är de välkomna. Vi hör redan till de områden som procentuellt tagit emot flest flyktingar.
  16. Finska besökare i ett samlingsutrymme blev här om dagen mycket upprörda för att de svenska föreningarna som använde stället hade sina anslag på svenska och krävde att de skulle översättas till finska. Det fanns just då inga finska föreningar som hade information där.
  17. Vi betalar precis lika stor YLE-skatt som ni. Och för den skulle vi alltså inte ha rätt att få någonting?
  18. då skulle vi slippa trycka dyra böcker och tidningar på finska och svenska
  19. Te suomenkieliset ette aikoinaan halunneet maahan alueellisia kielialueita. Jo olisitte suostuneet sellaisiin niin osa ongelmastanne tänään ei ollenkaan olisi olemassa.
    Jos ruotsintaitaaville tarkoitettu lääkis ja oikeuslinjat tulisi olla samat pääsymahdollisuudet kuin yhteen suomenkieliseen korkeakouluun niin mihin suomenkieliseen verrattuna? Helsinkiin, Tukruun Oluuun? Näihinkin on eri pääsymahdollisuudet ja pistmäärät. Nyt näihin "ruotsinkielisiin" linjoihin ei pääse edes suomenkielisten korkeakouluihin tarvittavilla keskipisteillä vaan on oltava korkeammat pisteet.
    Demokratia on näköjään sinun mielestäsi että enemmistö aina määrää ehdot. Todellisuudessa nykypäiväiseen demokratiaan kuuluukin että vähemmistöjä kuullaan. Se ei tarkoita että vähemmistö määrää mutta että ratkaisuja voi tehdä toisella tavalla että ne toimii vähemmistöille samalla tavalla kuten enemmistölle. Suomessa tämä hyvin voisi tarkoittaa ettei jokaiseen kaksikieliseen terveyskeskukseen tarvita ruotsia taitaavia ihmisiä kun vaan ruotsinkieliset tietäisivät mistä tk:sta/neuvolasta voivat saada omakielisiä palveluja.
  20. Kom hem från ett par veckors resa i Sverige. Enligt fennona så klarar jag mig inte med min svenska. Jag vet inte vad de yrar om. Det fanns inte ett enda ställe där jag inte klarade mig med min svenska och kul hade vi.
    Jag behöver inte bry mig om vad fennona tror om finlandssvenskan utan använder den för det skulle vara rent löjligt att tala engelska
    21. 45 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt