twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. speciellt som SFP inte hade hand om ekonomin i regeringen ;)
  2. Och de här inledningarna är helt klart skrivna av finnar som vill provocera. Den som kan litet svenska ser det så klart i sättet att formulera sig
  3. och vad pressen i Sverige gör har ingenting med SFP att göra lika litet som vad den finska pressen skriver. Håll dig till rubriken för den här spalten. det finns andra forum att diskutera mediainnehållet på. Jag har svårt förstås att det skall vara så svårt att hålla sig till ämnet så fort man kommer in på den här spalten
  4. Ahvenanmaan 1433 suomenkielisille tarjotaan siis Radio Suomi, YLE-1 ja Yle 2. Todella hyvä ohjelmatarjonta niin pienelle joukolle. Mua se ei haittaisi että niin pienelle määrälle ihmisille tarjoitetut lähetyset lopetettaisiin kun kustannukset näköjään käyvät YLElle liian korkeiksi.
  5. Niin miksi ette tekin sitä vaadi kun sentään väitätte että saamelaiset ovat teidän "sukulaiset"?
  6. Ulkomaalaiset nettifiramt palvelevat usein hyvin ruotsiksi. Olen usein thenyt ostoskiani Saksasta, Irlannista, Ranskasta, USAsta ja palvelut ovat toimineet erinomaisesti. Tietenkin minäkin ostan sellaiselta toimittajalta joka palvelee. Niinhän jokaine tekee.
  7. I vår kommun finns det inte ett enda postkontor mera - det kallar jag inte bra service
  8. Visst blir de! Men det anser sig Herrefolket har rätt att göra i sitt heliga språks namn
  9. Yleinen koulutusjärjestelmä alkoi kehittyä vasta 1800-luvun puolivälissä ja kesti peruskulun perustamiseen ennenkuin kaikilla oli tasaarvoinen koulutusmahdollisuus. Sitä ennen seurakunnat oli vastuussa ihmisten lukutaidosta ja se tehtiin suomeksi tai ruotsiksi riippuen paikkakunnasta. Kun i ollut yleistä koulutusta niin ei ollut koulujakaan kuin muutamia koko maassa. Ei tilanne poikennut esim. Pohjanmaan ruotsinkieliseltä taljonpojalta sen kummemmin kuin suomenkieliseltä, ja rengien tai piiojen tilanne oli sama. Kaupunkilaisten mahdollisuuddet koulunkäyntiin saattoivat joskus olla hieman paremmat.
  10. Niin ovat, mutta täälllä kerrotte aina että näitä opiskelupaikat on kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille. Se ei pidä paikkansa, vaan ne ovat ruotsinkielentaitoisille.
    Varsinkin lääkiksen ja oikestieteellisen kiintiöitä tarvitaan sen takia että löytyy ihmisiä jotka osaavat sen alan sanastoja ruotsinkielellä. Potilasturva ja oikeusturva kärsivät muuten. Kyllä tekin usein olette valittaneet siitä että lääkärin kanssa on ollut kielivaikeuksia. Ruotsinkielisille Etelä-Suomessa se on kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja siitä todella syntyy nyt jo monta turhia hoitovirheitä.
  11. Mutta silloin kun siitä sai korotettun lupamaksun se oli julkista palvelua. Ei näitä asioita voi koko ajan muuttaa. Jos kerran on katsottu että se kuuluu julkiseen palveluun eikä linjauksia muuten ole muutettu niin täytyy odottaa että koko julkisuuden periaatteet käydään lävitse ja niistä tehdään uusi päätös.
  12. Näin eri ovat asenteet. Minä taas ole surullinen joka kerta kun Suomesta työpaikkoja vähenee saa sitten olla ruotsin- tai suomenkielisen paikkoja kyseessä.
  13. "Kielikiintiöitä" tarkoittaa että HY:ssä on oikeustieteellinen sekä lääketieteellinen linja missä osa opetuksesta on ruotsiksi. Se ei ole pelkästään ruotsinkielisille vaan myös niille jotka osaavat sen verran ruotsia että pystyvät ruotsinkielisiä luentoja seuraamaan. Muut opiskelupaikat leikataan samassa suhteessa kuten suomenkieliset ja tämä tarkittaa nyt meille käytännössä että on aloja johon ei enää saa kolutusta ollenkaan ruotsiksi koska kiintiö on mennyt niin pieneksi ettei sitä voi enää ylläpitää
  14. Ainoaan ruotsinkieliseen yliopistoon, Åbo Akademi, sekä ruotsinkielisille opetuslinjoille Helsingin Yliopistossa pääsee samoilla pisteillä kuin keskimäärin Suomen Yliopistoihin. On se niin väärin että ruotsinkieliseen opisekluun pääsee samoilla pisteillä kuin koko Suomessa.
  15. Parempi miettiä ennenkuin sanoo kuin jälkikäteen miettiä mitä todellisuudessa sanoi
  16. "Surualueet" eivät ole vauraimpia tukien takia vaan elinkeinoelämänsä takia. Alueethan ovat saaristoa lukuunottamatta maksajien puolella tässä suomalaisessa taloudessa.
    Kun liikkuu "kielirajan" ylitse huomaa kyllä minne näitä tukeja on tullut enemmän koska tiet usein ovat suomenkielisllä aluella paremmassa kunnossa, pitkiä kävely ja pyörteitä, valtion työllistämistueilla maksettu.
  17. Minä en ole poliitikko enkä edes RKPn jäsen. Nyt kieliohjelmasta päättää valtakuntatasolla hallitus ja opetusminisetriö sekä kuntatasolla sen toteuttavat valutuustot. Kaikissa näissä on yleensä pari kuntaa lukuunottamatta täysin suomenkielinen enemmistö
  18. En minä puolusta, minusta vaan me jälkisukupolvet tulee myös olla iloiset niistä kaikista vapaaehtoista jotka tänne tulivat. Sotatilanteessa jokainen sotilas on tärkeä ja kantaa oman osansa. Eikä minusta sitten voi väheksyä kuitenkin iso määrä Ruotsista tulleita.
    Myönnän että lapsuutemme varmasti olivat erilaiset mutta minullakin oli suomalainen lapsuus tosin toisella kielellä mutta Suomessa ja kaikki Suomen asiat ovat vaikuttaneet myös minun elämääni.
    En ymmärrä miksi sinä kutuisit itsesi ruotsalaiseksi kun sinulla on suomi äidinkielenä. Erohan on että suomenkielessä ei voi tehdä eroa kansallisuuden ja kielen välillä koska kielellisesti ei ole ollut tarvetta löytää kielellisiä ilmaisuja sille että kieli käytetään monessa maassa. Tosin sille olisi kyllä ollut tarvetta mutta jostain syystä haluttiin myös Suomen puolella 1800-luvulla unohtaa että Ruotsissa eli suomenkielisiä eikä kehitetty kielellisiä ilmaisujamuotoja. Tämähän on meille suruille kielellisesti täysin sama ilmiö kuin sanotaan "English" vaikka asuu Amerikassa, Austarliassa tai Kanadassa eikä sillä tarkoiteta että "English" on Englannista kotoisin oleva henkilö. Kanadassa asuva "English" on kanadalainen. Ja Suomessa asuva "svensk" on suomalainen.
    Emmekä me olemmalla kielellisesti "svensk" mitenkään näyrytä tai vähäksy suomenkieltä. Mutta tehän vähäksytte meidän kansalaisuuttamme ja haluaisitte kieltää sen meiltä koska mekin olemme iloiset omasta kielestämme.
  19. Därför att våra finska kommunpolitiker som oftast är i majoritet i fullmäktige tänker på annat sätt när det gäller svenska barn än när det gäller finska
  20. Koulukielistä päätetään kuntatasolla valtuustossa, suurin osa ruotsinkielisten lasten koulukielistä päättää siis suomenkielinen valtuuston enemmistö eikä RKP. Epäoikeudenmukaisuus on siinä että toiselle kieliryhmälle aloitetaan kieliohjelma ainakin 2 vuotta ennen toisen eikä ollenkaan anneta vaihtoehtoja edes suurissa kunnissa.
    21. 51 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt