twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Helsingissähän ei maksettu äidinkieleltään ruotsinkieliselle palkkalisää koska osasi suomea ja työpaikalla vaadittiin suomen että ruotsinkielitaitoja, mutta vastaavassa amatissa ja samalla työpaikalla maksettiin suomenkieliselle työntekijälle maksoivat.
    Ja totesihan keräjäoikeus että työntekijöitä ei kohdeltu tasapuolisesti.
  2. Kuule. En voikaan ymmärtää että korostan ylivertaisuuttani jos kerron että olen tehnyt todella kovasti työtä että oppisin suomea mutta että se on ollut verrattuna muhin oppimiini kieliin liian vaikea minulle. Ei se ole ylivertaisuutta että myöntää ettei osa, ettei hallitse.
    Mutta myönnän että minulla on todella vaikeuksia ymmärtää tätä sortoajatusta. Miksi? Koska mekin suruina olemme eläneet täysin samoissa olosuhteissa kuten tekin. Esim. Pohjanmaan ruotsinkieliset talonpojat nousivat ennen nuijasotaa kapinaan veroja vastaan mutta heitäkin ankarasti rankaistiin. Meilläkin oli vaikeat olosuhteet. Harva ruotsinkielisellä oli edes haaveissaan päästä koulutukseen. Kieli oli ennen 1800-luvun kansallisuusvaltioita hyvin "läysä" väline. Porvarit puhuivat saksaa ja puolaa, sepät usemmiten valonia, Pietarin ja Tukholman hoveissa puhuttiin ranskaa ja Venäjän aateliskodeissa puhuttiin saksaa eikä venäjää. Sotilaita kirjoitettiin yhtä monta pohjois Ruotsissa kuin Suomessa ja vähemmän Ruotsin alueilla missä oli paremmat viljelysmaat.
    Ero on että me katsomme että näin oli laita koko Ruotsin valtakkunnassa kun te taas että tämä oli pelkästään Suomen kohtalo.
  3. Tietenkin fennon pitää heti rajoitaa näkymät kun huomaa että hänen logiikansa pettää. Euroopassa on oli 60 mijoonaa ihmistä jotka elävät vähemmistöinä onissa maissaan. Eli me surut olemme hyvin suuressa joukossa ja tietenkin saa ja tulee verrata muihin maihin. Ja jos väittää ettei "aito" kulttuuri synny kuin tietyssä maassa niin on kyllä syytä avartaa näkymät.
  4. Minä en men sanomaan oliko mamu vai ei, mutta ei kannata kiveä heittää kun omassa maassamme näitä raakuuksia on liikaa
  5. Svetsissä on luettava joku toinen maan näljästä kielistä ja niitten joukossa on pieni retoromani. Valtionmuoto tietenkin vaikutta myös kolujärjestelmään Belgia on liittovaltio. Siihen Suomessa olisi ollut mahdollisuus, me surut kanatimme sellaisen mutta suomenkieliset eduskunnassa halusivat tämän nyyjärjestelmän.
  6. Me emme ihmettele että meitä sanotaa "ruotsalaisiksi" kun koskee kieltä. Mutta ihmettelemme suuresti että todella uskotte että olemme riikin-ruotsalaiset emmekä olisi kotutuneet tänne. Kansainvlisissä tutkimuksissa on todettu että suomenruotsalaiset ovat elävät vahvasti Suomen yhteiskunnassa mukana ja se johtuu siitä että tunnemme tämä olevan kotimaamme.
  7. Mårten och Sonja talar om "i Finland" eller "finländare" men så har fennona intalat sig så in i vassen att vi är rikssvenskar att de tror att Mårten och Sonja inte innefattar sig själva i det som de säger utan uttalar sig om andra. Fennona tror på sina egna lögner
  8. Ei valitettavasti Satakunnassakaan tyttö voi lähteä turvalliesti lenkille...
  9. Lukiolainen voisi vähän tietoja hakea ennekuin ryhtyy rajojansa vetämään.
    Kaikkien kansainvälisten kriteerien mukaan "finlandssvenskar" on jopa oma kansa. Suomessa sitä ei vaan hyväksytä.
    "aito" kulttuuri - mikä ihme se on? Eli aito englanninkielinen kulttuuri ei voi elää Australiassa, Kanadassa, Afrikassa. tai ranskankielinen ei voisi elää Kandassa, tai Senegalissa. Kun suomenkielinen Ruotsissa kirjotta näytelmän tai laulun niin se ei ole "aito" suomenkielinen? Vasta silloin kulttuuri elää kun se voi esiintyä monitahoisesti eri pulilla. Aitouden vaatimus kuuluu vahvasti fasismiin sekä nasismiin. Nyt vaan poliittiset ihanteesi paljastuivat.

    Eihän ole pelkästään 20 000 ahvenamaalaisista kyse. Jos maan itsenäistyessä olisi katsottu kieleen ja maata jaettu sen mukaan Pohjanmaan rannikko, suurin osa Uudenmaan rannikkoa sekä Turunmaata olisi nyt Ahvenanmaan kanssa itsennäinen hyvin toimeentuleva ruotisnkielinen valtio. Näon ei vana haluttu tehdä vaan yhteiskuntasopimuksella taattiin molemmille kiliryhmille smanvertaiset oikeudet. Muuten Suomelle ei olisi heti annettu Kansanliitossa vakituisen aseman. Muille samaan aikaan itsenäistyneille valtioille ei annettu sellasita paikkaa koska eivät huolethtineet omista kansalaisistaan sellaisella tavalla.

    Jos tämä maa on opiskelijalle henkisesti ahdistava niin sinulla on kaikki mahdollisuudet muutta pois. Ei mitään sua estä. Kansaivälistyminen alkaa muuten ihan pienistä asioista että pystyy näkemään omista rajoituksistaan vähän pois. Mutta sinulla näkyy niitä olevan hyvin paljon
  10. "Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa."

    Eli englanti Australiassa ei ole kansallinen kieli koska se eon kehittynyt muualla, Ranska Kanadassa samoin, ranska Sveitsissä tai saksa Itävallassa tai pohjois Italiassa, ei edes englanti sinänsä koska se on kehittynyt ranskankielestä sen nykymuotoon, --- heippa hei!!!
  11. Miksi me aliarvioisimme teitä? Ei siihen ole syytä. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kieleen ja oikeus käyttää sitä.
  12. Siellä vasta saisimme samaa palvelua kuten muut kanslaiset.
  13. Kuka sanoi että luen suomenkieli siihen joukkoon? Ja varmasti tiedät miten hyvin osaan näitä kieliä!?! Olen ennenkin kirjoittanut että olen todella tehnyt hyvin kovasti työtä että oppisin suomea, mutta koulun opetustavat eivät koskaan sopineet minulle. Kaikista lukemistani kielistä suomenkieli oli vaikein. Ja osa niistä muista kielistä ei kuulu ihan tavanomasiin kieliin. Ja varsinkin sinunkaltaisilla asenteilla saatte todella meidät tuntemaan että ihan turha edes yrittää kun koko ajan arvostatte ja luulette olevanne ylivertaiset meihin.
  14. Ei ollut sukulainen mutta henkilö joka työnsä takia oli kiertänyt kuukauden kaikissa Pohjoismaissa. Ja hän oli käynyt monilla täysin somenkielisillä pakkakunnilla ilman etät joku suru olisi ollut mukana.
  15. Jos kielistä puhutaan niin puhun sujuvasti 4 ja sen lisäksi käytän joskus 5 muuta. Mutta ei tässä siitä ole kyse, vaan kuka määrää suomalaisuuden. Joka kerta kun joku toinen määrä toisille millaine oikea "...suus" on niin se rajataan aina määrääjän mukaan, silloin suljetaan heti toiset pois. Minusta ei ole ylimielisyys että jonkun identiteettiin sisälletään kaikkia ne jotka samaistuvat siihen maahan. Minun suomalaisuuteeni mahtuu muita kun pelkästään suomenkieliset suomalaiset, siihen mahtuu saamelaisuus sen eri muodoissa, romanit, suomen juutalaiset, tatarit. Miksi? Yksikertaisesti sen takia että me kaikki tunnemme että tämä on kotimaamme ja jaamme tämän maan historian.
    Tietenkään en tunne suomalaisuuden sillä tavalla kuten sinä, mutta et sinäkään tunne suomalaisuuden toisessa muodossa kuin mistä tulet. Suomalaisuuskin on niin erilainen riippuen missä se esiintyy. Sinun kannattaisi muistaa ette edusta koko suomalaisuutta. Tunnen varsin hyvin myös kehuamasi niin älä sellaista väitä josta et tiedä yhtään mitään.
  16. Ei kukaan ruotsinkielinen Suomessa kutsuu itsensä itä-ruotsalaiseksi. Mutta kielitieteelisesti ruotsinkielemme kuulu siihen kielioksaan. Ja jos kieltäsin sen tosiasian niin olisin huonosti tietoinen omasta kielestäni. Mutta olen vähitellen ruvennut ymmärtämmän että tällaisia kielipuita on teille hyvin vaikea ymmärtää koska teidän puussaanne on niin paljon vähemmän oksia kuin meidän. Enkä nyt sano tätä mitenkään halveksivana. Siksi uskon että suomenkielisellä on vähän vaikeampi ymmärtää että me todella voimme pärjätä ruotsilla Norjassa ja Tanskassa, ja että tunnemmekin yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan.
    Kun meillä on 5% maassa jotka itse haluavat luonnehtia itsensä ruotsinkielisinä niin sinä et voi vähentää heiltä sen identieetin sanomalla että vähemmän kuin 2% ovat ruotsinkielisiä. Sinä et määrää millä tavalla toinen ihminen tulee kokea itsensä. Sinä et määrää millä kielellä me saamme kokea että pärjäämme parhaiten vaan sen me määrämme itse. Ja kun sitten muutta paikkakunnalle missä on vahnva ruotsinkielinen väestönosa niin tietenkin suomenkielisenkin tulee pystyä antamaan asianmukaista palvelua myös ruotsiksi jos hän on sellaisessa ammatissa kuten tietenkin ruotsinkielisen tulee antaa suomenkielisille.
  17. Kyllä sanon "olemme" koska kun emme katso kieleen niin on yhteiskunnissamme enemmän yhteistä ja yhdistävää kuni eroavaa. Me emme vaan ajattele ja ymmärrä sitä. Yksi amerikaan maastamuutajan jälkeläinen kävi meillä ja sanoi että hän ei oikein ymmärtänyt että oli liikkunut eri maissa koska "Olette niin samanlaiset".
    Sitten on kieleen liittyviä asioita ja sillä tasolla tietenkin identiteettimme eroavat. Mutta identieettiin kuuluu niin paljon enemmän kuin pelkästään kieli, siihen kuuluu yhteiskunnan tavat ja toiminnot, siihen kuuluu historia ja nykypäivä. Siksi onkin minusta niin hyvä että ruotsiksi voimme tehdä eron kieleen liittyviä asioita sanoilla "finsk" tai "svensk" ja kun taas maahan ja yhteiseen identiteettiin tulee niin "finländsk". Meillä suruilla ei ole kun katsoo kokonaisuuteen ruotsalainen identiteetti vaan meillä on "finländsk" johon sisältty kaiken tämän maan vaiheet, tunteet sekä yhteiskuntaa.
  18. Och jag har varit med om att inte kunna anställa personer för att deras svenska har varit obefintlig. Det intressant är att de inte har förstått att för de uppgifter de skulle ha så måste de också kunna tala en begriplig men inte perfekt svenska fastän man annonserat det och sagt ut det. Sedan har samma personer gått ut och sagt att de blir diskriminerade på grund av språket. Verkligen märkvärdigt.
  19. Lisäyksesi on minusta täysin oikeutettu. Sen verran kun minä olen oman perheen kylätilanne 1800-luvulla tajunnut niin lähtö Amerikaan ei johtunut köyhyydestä vaan suurista ikäluokista joille ei riittänyt elintilaa koska maata tarvittin viljelyä varten. Toisaalta sitten oli ainakin rannikkoseudulla totuttu matkustamaan merten yli Balitan maihin, Tukholmaan, Australiaan .... että "pieni" matka Amerikaan tuntui aika luonnoliselta. Se myös osittain selittä myös suhteellisesti suurempi maastamuuto ruotsinkielisiltä alueiltä kuin suomenkielisiltä, mutta ruotsinkielisten maastamuuttoon vaikuttivat myös kieliriidat kun munella paikkakunnalla viranomaiset pakolla "käänsivät" ruotsinkieliset suomenkielisiksi. Sama oli tilanne sotien jälkeen kun lähdettiin turvatumman toimeentulon hakemaan Ruotsista, mutta ruotsinkielisellä puolella siihenkin vaikutti myös vahvasti että ruotsinkieliset eivät enää tunteneet itsensä toivottuksi omassa maassaan. Ja tunsivat että heiltä ollaan kieltämässä oikeuden olla ja toimia omina itsenään. He eivät olisi halunneet muuttaa mutta tunsivat itsensä pakotetuksi siihen. Näillä muuttoilla olemme valitettavasti myös menettäneet tietoa ja taitoa mutta maastamuutot ovat myös antaneet meille luonnolliset kontaktit muihin maihin.
  20. Paljonko olet juonut?
    Kaikissa maissa on kaunettua ja keikoutta ei se "..."salaisuudesta mitenkään johdu olipa se sitten ruotsalaisuudesta tai suomalaisuudesta kyse. Meitä yhdistää paljon enemmän kuin erottaa.
    21. 55 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt