twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Ymärrän että kateellisuudella katsotaan kun pärjäämme omalla kielellämme hyvin Ruotsissa ja Norjassa ja suhteellisen hyvinTanskassakin, että islanatilaiset mielummin kuuntelevat suomenruotsia koska se on heillekin selkempi versio ruotsinkielestä. Mutta että sen takia on pakko yrittää vähäksyä suomenruotsin paikka ruotisnkielen kartalla en ymmärrä. En minäkään mene vähäksymään suomenkielen eri ilmaisumuotoja. Vaan henkilö jolla itse on hyvin huono omaakuvaa menee sellasita tekemään
  2. Naturligtvis skall man inte få visa det för att det är ett angrepp på det heliga finska språket att det talas andra språk i världen, och att man lever och dör på de språken. Alltså - det är så synd om om de här människorna som hela tiden måste klaga på allt och se spöken på ljusan dag
  3. Suurella varmuudella kirjoitatte asioista joista ette selvästi tiedä yhtään mitään.
    Suomessa puhuttu ruotsinkieli on yksi versio ruotsinkielestä. Ruotsissa puhutaan ruotisa hyvin eri tavalla Malmössä kuin Luulajassa, Göteporissa kuin Gotlannilla. Gotlannilla, Norlantilla sekä Suomessa puhuttu ruotsinkieli on hyvin lähellä toisiaan. Ja teidän pilkaamanne "muuminruotsi" on hyvin arvostettu Ruotsissa.
  4. On tämäkin keskustelutaso.
    On, ihan turha yrittää tehdä ihmisten henkilökohtaisista edellytyksistä kieli-ase. Meillä on tietenkin paremmat lähtökohdat oppia samaan kielisuukuun kuuluvat kielet kuin suomenkielisellä. Ei siinä ole paremmuudesta tai huonommuudesta kyse vaan lähtökohdista. Meikäläisille pistää esim. heti silmiin kun Suomessa usein jätetään englanninkielisistä kylteistä sanat "the" tai "a" pois. Koska me oman kielemme kautta kuulemme heti että ei voikaan sanoa esim. "to stairs" vaan on pakko olla "to the stairs". Tietenkin tämä vaikuttaa sitten siihen että tälaisiin peruskieliopillisiin asioihin ei tarvitse aikaa hukata. Mutta ei se paremmuudesta ole yhtään kyse.
    Tämän takia suomenkieli on meille yhtä paljon vieras kieli kuin ruotsi suomenkieliselle. Kun käy paikkakunnalla missä ruotsinkieli näkyykin katukuvassa niin suomenkielsiet oppivat ruotsia yhtä hyvin/huonosti (henkilöstä kiinni) kuin ruotsinkieliset paikkakunnalla missä pellkästään suomenkieli näkyy katukuvassa.
    Maan ruotsinkielilset satsaavat todella paljon aikaa ja vaivaa oppiakseen suomenkieltä. Mutta kieli on meille vaikea. Ja mitä enemmän haukutte ettemme puhu täydellisesti suomea niin sitä vähemmän jaksaa yrittää. Itse olen ruvennut nuorille jos kyvyvät, sanomaan muuttakaa Suomesta pois on ihan turha panna niin hirvesti voimia suomenkieleen että se varjostaa koko elämän jos kerran voitte saada hyvän työpaikan olemassa olevilla kielitaidoilanne muualla Euroopassa. Siellä jopa keskivertaiset suomenkielentaidot voivat olla valttina. Niin miski ihmeessä jäisivät maahan missä heistä halutaan päästä eroon?
  5. Tietääkseni paikkakunnat toistaiseksi edelleen ovat Suomen rajojen sisällä ja Suomessa ollaan. Haluat näköjään erottaa maastamme osia.
  6. Ei ole oikein että me suljemme silmämme kun ihmiset muualla kärsivät. Me emme voi tietenkään auttaa kaikkia mutta jos joku saa avun niin että saa mahdollisuuden parempaan elämään se riittää. Silloin hän sitten vuorollaan voi paikan päällä auttaa muita. Tämän taas tekee ettei heidän ole pakko pakolaisian muualle, vaan voivat elää omassa tutussa maassaan.
    Uskoisi että sekin olisi sinusta hyvä kun hän ei sitten tule maahanmuuttajaina Suomeen
  7. vet du dom har väl inte hitta på något annat man kan göra?
  8. Näköjään harmittaa ettei sua kelputettu mukaan
  9. Yleensä kielten merkitys oli hyvin mitätön ennen 1800-luvun keskivaiheessa. Kieli oli kommunikaatioväline eikä sen enempää kun taas hallinto ja kuninkaiden asema oli tärkein. Kansan yhtenäisyys ei perustunut ollenkaan kieleen vaan kuuliaisuuteen esivallan päätöksiin. Se "tarkastettiin" m.m. sillä että osallistui yhteiseen jumalanpalvelukseen. Jos jäi kokonaan pois se ei ollut kapinaa Jumalaa vastaan vaan kuningasta vastaan. Ja jumalanpalvelukset pidettiin Suomen puolella pitäjän kielellä tai kielillä. Turun tuomiokapitulin määräykset lähetettiin seurakuntiin suomeksi myös ennen 1809. Niin kyllä suomenkielellä oli asema jos ei virallinen.

    "Tämän takia, erityisesti 1700 l. He alkoivat käyttää itsestään maakuntanimitystä, "olen hämeestä, uudeltamaalta jne. På svenska tietenkin" " sehän vastaa täysin samaa kehitystä kuin Ruotsin puolella missä edelleenkin korostavat maakuntaa, ei se ollut suomenkielisiä vastaan vaan taas osoitus tästä hallinnon ja kuuliaisuuden tärkeydestä. Maaherrasta tuli kuninkaan paikallinen edustaja.

    "meren takana oleva yhtenäinen alue" - ei edes Italia, Saksa tai Ranska ollut yhtenäinen alue. Turha uskotella että Suomi missä etäisyydet olivat suuremmat olisi ollut niin yhtenäinen, sekin on kansallisvaltioaatteen harhakuva. Jos olisi ollut yhtenäinen niin ei olisi syntynyt näin monta murretta. Samahan koskee kaikkia myös Ruotsissa. Koska ei ollut tätä yhtenäisyyttä sitä ruvettin pääkaupungeista käsin rakentamaan sellaisen. Ja kun tällä tavalla pääkaupungeistä ruvettiin määräämään mitkä alueet kuuluvat kenelle niin syntyikin rajat jotka hajoavat ihmisiä jotka oikeastaan kuuluvat yhteen rajojen molemmille puolille.
    Euroopassa on tänään yli 40 miljoonaa ihmistä jotka rajavetojen takia ovat kielensä takia "väärässä maassa" jos käytämme kansallisvaltioperiaatteen. Kansallisvaltioperiaate jota käytettiin Euroopassa toimii ehkä teoriana paperilla mutta käytännössä ei. Suomessa hajotettiin esimerkiksi saamenkieliset toisista sammenkielisistä, itä-karjalalaiset ja inkeriläiset jäivät ulkopuolelle ja rannikoiden ruotsinkieliset jäivät "väärään mahan" jos katsoo pelkästään kieleen.
    Kansallisvaltio perustuu siihenkin että oli pakko rakentaa jotain "omaa" joka oikeuttaisi omaan maahan se tehtiin kaikkialla; Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Suomessa. Ja paljon jota tänään koetaan omana on enemmän 1800-luvun tuote kuin todellisuudessa jotain ihan täysin omaa.

    "Ruotsi säilyi ainoana virkakielenä v.1863" esim. Matti Klingehan on tästä sanonut että tämä antoi suomenkielelle mahdollisuuden kehittyä hallintokieleksi. Jos hallintokieltä olisi vaihdettu 1809 jälkeen se ei olisi ollut suomi vaan pelkästään venäjä. Ja se taas olisi suurella varmuudella nopeuttanut suurruhtinaskunnan integroimisen Veäjään. Ruotsinkielen varjolla suomenkieli sai aikansa kehittyä sellaiseksi kieleksi että sitä pystyttiin käyttämään hallinnossakin.

    Siirtomaalla ei ole koskaan samaa asemaa emomaassa kuin emomaan omat alueet. Suomen alueet olivat kuitenkin samalla periaatteella edustetut päätöksenteossa Tukholmassa kuin Ruotsin muut alueet. Meiltä oli sellaisia vaikuttajia kuten Anders Chydenius joka mullisti koko maan taloutta ja hallinnon läpinäkyvyttä ja julkisuutta, Franzenit yms. Suomi ei ollut siirtomaa vaan todella osa Ruotsin valtakuntaa. Pääkaupunki oli Tukholma mutta hallinnollinen akseli oli Tukholma-Turku. Siirtomaihin ei perusteta yleensä kansalaisille koulutusta mutta Ruotsi perusti Turkuun Akatemian jopa ennen nykyisen Ruotsin alueelle perustettiin toista Akatemiaa Lundiin. Jos sinun suomenkielisillä esiisillä ei ollut mahdollisuuta käydä Akatemiaa niin voin lohdutta ei ollut minunkaan.
  10. Tietävät lähettää koska saavat rekisteröidä lähtömaan tai synnyinmaan.
    Kyllä sinäkin turhaantuisit jos jatkuvasti saisit prujaleet toisella kielellä. Mutta sekin on sellainen asia jota te ette pysty ymmärtämään ennekuin olette sen itse kokeneet.
    Se on myös yksi syy miksi suomenruotsalaiset nopeammin kuin suomenkieliset hakevat Ruotsin kansalaisuuden. Koska haluavat olla viranomaisten kanssa tekemisissä omalla kielellään eli ruotsilla.
  11. "Suot varmaan heille suuremman oikeuden tulla hoidetuksi äidinkielellä, kuin pellolaisille."
    Suon närpiöläisille sekä pellolaisille oikeuden itse määrätä kenen kanssa tekevät yhteistyötä. Ja jokainen sitten huolehtii tietenkin siitä että kuntalaisten palvelut omalla kielellä toimivat. Onko se virhe?

    "Luonnollisesti ruotsinkieliset osaavat varsin hyvin maan pääkieltä " tuo ei pidä paikkansa. Meitä on monta, monta jotka aina kun puhumme suomea koemme että olisi paljon parempi puhua englantia tai saksaa teidän kanssanne. Te ette voi ymmärtää että suomi on meille yhtä vieras kieli kuin ruotsi on monille suomenkielisille. Ette myöskään voi ymmärtää että monta meistä todella elää täysmittaisesti ruotsiksi Suomessa eikä ruotsi ole pelkästään meidän kotikielemme. Vaan me käytämme ruotsia siinä kuin sinä käytät suomea.

    "Kaksikielisyyspelleilyn ja muun kielipolitiikan ei tähän pidä kuulua" Kaksikielisyyskikka oli pellolaisten oiva temppu näyttää muulle Suomelle pykälien järjettömyyden heidän tapauksessaan. Kun eivät saisi jatkaa sellaista yhteistyötä joka heistä on toiminut hyvin (siis ei minusta) koska Pello on yksikielinen suomenkielinen kunta ja Övertornå on yksikielinen ruotsinkielinen kunta mutta kuuluu meänkieliseen hallintoalueeseen. Mutta jos Pellosta tulisi virallisesti kaksikielinen niin voisivat solmia kaksi yhteistyösopimusta koskien tätä viikonlopunpäivystystä josta on kyse. Toinen sopimus olisi Rovaniemen kanssa virallisesti suomenkielisiä varten, ja toinen Övertorneån kanssa virallisesti ruotsinkielisiä varten. Mutta koska kuntalaisilla on valinnanvapaus saisivat siinä tapauksessa itse valita minne lähtevät ja luultavasti suurin osa lähtisi Övertorneåån missä jo tähän saakka on järjestetty kieliasiat että palvelut ovat toimineet.
    Minusta kielipolitiikka kyllä kuuluu tähän koska on kyse kuntalaisten oikeudesta saada palveluja omalla kielellään. Ja Pellon asiassa tietenkin suomeksi tai meänkielellä.
  12. "Haluavatko kaikki pellolaiset tehdä yhteistyötä jos se tehdään ruotsinkielellä?"
    En minä tiedä sen enempää kuin mitä olen lehdistä lukenut, mutta puolustan vaan pellolaisten itsemääräämisoikueden. Yhteistyö on tähn asti jo ollut. Jos eivät ole tyytyväiset yhteistyöhön Övertorneån kanssa niin voivat vapaasti valita yhteistyö toiseen suuntaan - ei kai siinä ole ongelma? Me joilla kuitenkin on terveyspalvelut 50 km säteillä emme tulisi sanoa heille miten he järjestävät asiansa.
    Pellolaiset onnistuivat varsin hyvin nostamaan ongelman kansan tietoisuuteen. Ja ongelma on ytimessään saako kunta tehdä yhteistyö sellaisen tahon kanssa joka on lähempänä jos kunta on itse on tyytyväinen yhteistyöhön vai pitääkö yhteistyö hoitaa toisen tahon kanssa koska se täyttää kaikki vaatimukset mutta samalla on kuntalaisille (näköjään) hunompi ratkaisu.

    "Toivon ettei tähän Pellon tapaukseen sotketa surujen tunkkaista kielipolitiikkaa mukaan" Tämähän on pikemmin keskustan asia koska keskustalla on enemmistö Pellon kunnavalatuustossa. Eikä RKPllä ole yhtään mitään tekemistä tämän kanssa. Tehän tänne sotekette RKPta. Ja jos on tunkainen politiikka että kuntalaisille itse annetaan oikeus määrätä omista asioistaa niin toivon koko sydämestäni enemmän sitä sorttia tähän maahan. Meillä on jo liian paljon keskusohjattua politiikkaa.
  13. MIksi pelkäisimme kun heidän oikeutensa omaan kieleen nostetaan esille? Sehän on täysin oikeutettu! Saamenkieliset ovat sanoneet että on niin helppo keskustellä näistä kieliasioista surujen kanssa koska heti ymmrätvät mistä on kyse.
    Se että parantaa toisten kieliasem ei tarkoita että vähennetään muilta. Poljan voi tehdä pelkästään sillä että jovarhaassa sunnittelussa tiedostaa itse tarpeen.
  14. "Tietenkin jos on idiootti, niin se vapaasti saatava tieto pitää vielä kotiin pyytämättä lähettää maan virallisella kielellä. Jos hallitsee maan kielen ja on näin läheltä ja lähes vastaavasta kulttuurista kotoisin, niin kyllä kuulostaa avuttomalta."

    Sun ei kannata heittä itsesi vitsikkääksi. Koska tämä koetaan välillä ongelmallisena että Ruotsin viranomaiset lähestyvät ihmisiä kielellä jota eivät käytä. Eikä auta että sanonvat että lähettäkää ruotsinkielistä materiaalia kun lähetätte, koska ei ole mahdollista heidän ATK ohjelmissaan rekisteröidä tällaista.
    Kun tulee maahan niin info jota tarvitsee ei välttämättä ole sellaisessa muodossa että maahanmuutajana saa siitä irti minkä tarvitsee vaikka se on omalla kielellä. Paluumuuttajilla Suomeen on täysin sama ongelma. Suomenkielinen materiaali on tarkoitettu maan suomenkielisille mutta ei niille joilla on taustana vähän toisenlaiset puiteet toisessa maassa.
  15. "Aivan älytöntä horinaa. Suomessa on suomen kieli, mutta sveitsiä ja belgiaa ei ole, koska kysymys on aivan erilaisista valtioista. "

    1809 - kun Suomi nostettiin kansakuntien joukkoon suomenkielellä ei ollut virallista asemaa Suomessa vaan ruotsinkielellä sekä vänäjällä.
    Itsenäistyessään Suomella oli mahdollisuus ottaa pelkästään suomi valtion kielenä, tehdä kantonimallinen liittovaltio kuten Sveitssi, tai tehdä valtiosta kaksikielinen mutta paikallistasolta (kuntatasolla) yksi-tai kaskikieliset. Suomenruotsalaiset olivat kantonimallin puolella mutta eduskunnan suomenkielinen enemmistö taas kaksikielisen valtion muutta yksi tai kaksikielisten kuntien puolesta.

    Sinä lähdet siitä että suomi on ainut kieli tässä maassa, minä lähden siitä että meillä on kaksi kansalliskieltä mutta olemme kuitenkin yksi kansa.
    Ennen 1800-lukua nimi Suomi ei liitetty suomenkieleen vaan itäseen valtionosaan alueena. Joten väitteellä "Suomessa on suomi" on hyvin lyhyet juuret ja kieltää sitä tosiasiaa että tämän maan perusta on pohjoismaisessa yhteiskunnassa joka koostuu kaikissa pohjoismaissa valloilla olevista ajatuksista sekä järjestelmistä. Kaikki nämä pohjoismaat ovat niin samantyyppiset että vosivat yhtä hyvin olla itsehallinnolliset alueet samassa maassa vaikka Svetsin malliin, mutta näin ei ole.

    "Joo, suomenkielisiä kouluja Ruotsissa ei tietääkseni ole. Vanhusten hoitokaan ei liene parhaalla tolalla"
    ilmasenko itseni todella niin huonosti ettet ymmärrä että siksihän sanoinkin että tämä on tärkeä.
  16. "Lienevät sitten tottuneenpia kuin närpiöläiset muun Suomen kanssa."
    Närpiö menestyy mainiosti, työttömyysluvut ovat alhaiset on pikemmin puute työvoimasta, on hyvin kasnainvälinen ja on ollut jo yli 100 v. tottunut käymään rajojen yli. Taitaa mustasukkaisuus loistaa.
    Tosiasia on että me rajalla (maantieteellinen tai kielellinen) asuvilla on paremmat kyvyt liikkua molempiin suuntiin. Tämä ei ole tyhjä väite vaan myös tieteellisesti tutkittu asia.

    "Myös se ambulanssissa ollut suomalainen joka ei halunnut Ruotsiin kieltä ymmärtämättömälle lääkärille?" Aina meille suruille sanottaan Suomessa että eikö ole parempi että saa hoitoa nopeasti kuin että sen saa omalla kielelään. Eikö sama pätisi toiseen suuntaan? - ei joo ei tietenkään kun on pyhästä suomenkielestä kyse.

    No, vakavasti sitten... jos potilas sanoo ettei halua Ruotsin puolelle niin tietenkin veisivät Rovaniemelle. Potilaalla on nykyään itse oikeus valita missä haluaa että hänet hoidetaan, ei kukaan sitä voi häneltä kieltää.
  17. Ongelma oli kai että Pellon kunta ei saa tehdä yhteistyötä Övertorneån kanssa, vaikka itse kokevat että yhteistyö toimii heille.

    Siksi minä puolustan pellolaisten omaa oikuetta itse päättää asioistaan. Jos yhteistyö myös kielellisesti toimii niin heidän pitäisi saada tehdä yhteistyö Ruotsinpuolen kanssa. Miksi luette kirjoittamiin sellaisia ajatuksia joita en edusta? Olenhan kirjoittanut että minä ymmärrän varsin hyvin että sellaisissa tilanteissa kieli on hyvin tärkeä ja se koskee kaikkia kieliä. Ja että vielä todella ymmärrätte niin tietenkin myös suomenkielisiä.
  18. Strömsö on Vaasassa
  19. Toivoittavasti olet tyytyväinen ja lähdet hyvällä miellä töihin maanantaina. Me surut sen sijaan juhlittiin ystävien kanssa hyvää ruokaa nauttien, laulaen ja tanssien.
  20. "Ne infot voi heittää roskiin."
    Tietenkin heittävätkin. Mutta nyt unohdat että kun tulee toiseen maahan niin on hyvä että saa tietää tämän maan peruasiosta omalla kielellään. Suomenruotsalainen on maahanmuuttaja siinä kuin suomenkielinenkin. Maahanmuuuttajalla on toisenlaset tarpeet saada tietoja kuin vakituinen kansalainen.
    Esim. omille sukulaisille tulee edelleen suomenkielistä infoa vaikka ovat jo asuneet Ruotsissa 60 v. ja ovat Ruotsin kansalaisia. Ihan turhahan on Ruotsin valtiolle maksaa tästä kun vosivat käyttää rahaa suomenkielisten informoimiseen. Ja tietenkin ärsyttää heitäkin että valtio lähettää heille sellasita materiaalia jota eivät edes pysty lukemaan.
    Tietenkin suomenrotsalaisella on paljon helpompi asettua Ruotsin oloihin kielen takia. Ja avoin sylin otetaankin siellä meidät vastaan.

    Suomenruotsalaisia lapsia on jopa pakotettu "kotikielenopetukseen" pelkästään sen takia että ovat tulleet Suomesta ei ole auttanut että ovat sanoneet että kotona puhutaan pelkästään ruotsia.
    21. 64 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt