twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Nyt panet sanoja Anna-Majan suuhun, joita hän ei koskaan lausunut.
    Hän varoitti siitä että jos kielitilanne Suomessa kiristyy entisestään niin pitää ottaa kuvaan mukaan että Ahvenanmaa hyvinkin voi irtaantua Suomesta, ja länsiraja siirtyy Turun lähelle.
    Anna-Maja halusi nostaa tämän tosiasian päydälle ettei se sitten tulisi yllätyksenä että joku voikin haluta irti Suomesta.

    Ahvenanmaalaisille ei ole itsessään arvoa kuulua Suomeen. Saaristolaisina he ennen kaikkea tuntevat itsensä ahvenanmaalaisina. Sama on tilanne kaikilla saaristolaisilla ympäri maailmaa. Toisella sijalla tulee sitten kielellilen yhteenkuuluvuus.
  2. Olen täysin samaa mieltä.
    Eikä ole edes aakkosista ole päästy yhteisymmärrykseen.
    Miksei yhteistä kieltä ole pohjautuu varmasti paljon siihen tosiasiaan että kauan jopa kielletttin viittomien käyttöä, kuuron tulisi lukea huulilta ja puhua vaikka ei kuullut mitä sanoi. Tämä tietenkin johti siihen että kuurojen viittomat pidettiin salassa ja heidän puhekielensä meni oman kulttuuripiirin/kielialueen mukaan ja viittomat kehitettiin puhutun kielen mukaan eikä kuurojen omilla ehdoilla. Vielä esim USAssa viittomakieli pidetään tällä tavalla usein "ei toivottuna". Kun me taas Suomessa hyväksymme "suomenkielien" viittomakieli sekä "ruotsinkielinen" viittomakieli omina vähemmistökielinä.
    Kuitenkin viittomakieliset eri puolilta maailmaa voi hieman ymmärtää toista viittomakieltä.
  3. "et kai tosissasi väitä, että pienen kielivähemmistön lukema maan pääkieli olisi jokin turha pakko?"
    - käytän vaan sama argumenttia kuten te. Eli että on turha lukea pientä kieltä kun voisi lukea isompia. Ja koska te sanotte että ruotsi on pieni kieli niin suomi on vielä pienempi kieli. Eli periaatteessa siis johdonmukaisesti on vielä turhempi lukea suomenkieltä joka on vielä pienempi kieli kuin ruotsi. Kun kuitnekin otetaan lukuun että ruotsilla pärjää Norjassa sekä Tanskassakin. Jos olet lukenut mitä olen muuten kirjoittanut niin näet etten ollenkaan pidä kieltenopiskeluja turhina vaikka olisikin pieni kieli.

    Kuten sanoin voit tutustua tiettyihin kouluhin Pietarsaarenseudulla missä on tehty paljon viittomakielistä työtä ja missä myös ihan "tavalliset" oppilaat oppivat viittomakieltä.
  4. Yle femmanin puolella lähetetty ristiäiset ei ollut YLEn lähetyksiä vaan SVT Worldin. Sopimusten mukaan SVT itse päättää mitä he välittävät worldin lähetyksissä. Samalla tavalla Suomessa päätetään mitkä ohjelmat välitetään maailmalle TV Finlandin välityksellä. Koska SVT Worldin ohjelmatarjonta on suunnattu kaikille ruotsalaisille (=Ruotsin kansalaisille eikä pelkästään ruotsia puhuville Suomessa) maailmalla niin ymmärrän hyvin että katsoivat että kasteen välittäminen worldiin oli yleisön intressissä.
  5. Kaupungin nimi on suomeksi Vaasa ja ruotsiksi Vasa - millä tavalla ne liittyvät ko arkitehtikilpailuun ollenkaan? Tuo nimi on vasta arkitehtitoimiston kilpailunimi. Ja se voi olla mikä tahansa, liittymättä Vaasan virallisiin nimiin yhtään.
    Kuninkaan nimestä:
    Wikin antama nimenmuto perustuu 1800-luvulla tulleisiin oikeinkorjoitusohjeisiin eikä keskiajalla käytettyn kirjoitustapoihin. Tapat vaihetilvat suuresti ja oli kirjoittajasta kiinni. Sen lisäksi nykyinen "V" sanan alku sekä loppukirjaimena oli miltei poikkeuksetta "W" koska muuten se lausuttiin kuten saksankielessä edellen F:nä. Ihan samalla tavalla kirjoitamme tänään kirjoitamme entisten kuninkaiden nimet Erik vaikka siihen aikaan oli Eric, Karl vaikka siihen aikaan kirjoitettiin Carl.
    Ennekuin väität niin voisit hankkia vähän perustietoja
  6. No naurettavampi on kyllä että koko maassa jouduimme kuulemaan että Lieksassa on karhu. Sehän olisi riittänyt että lieksalaisille, lieksalasten alueella olisi kuulutettu. Nyt tämä oli valtiollinen viranomaistiedote ja siksi se meneekin suomeksi ja ruotsiksi.
    Jos se olisi ollut kunnallinen niin se olisi mennyt pelkästään suomenkielisenä koska Lieksa on suomenkielinen kunta.
    Ruotsinkielisiltä tahoilta on toivottu että nämä tiedotteet voisi alueistaa - mutta siihen ei ole tähän saakka ollut valmiutta, Sen lisäksi on toivottu että nämä tiedotteet voisi mennä ruotsiksi ruotsinkielisillä kanavilla sekä suomeksi suomenkielisillä mutta siihen ei myöskään ole ollut suomenkielisiltä tahoilta halukkuutta koska silloin joku suomenkielinen joka kuntelee ruotsinkielistä kanavaa jäisi ilman varoitusta tai päinvastoin
  7. "...kansankulttuuri oli vilkasta ja elinvoimaista." -- suomenkielinen kulttuuri kuten tunnemme sen tänään on suurelta osin itäsuomalaista perua. Koska länsisuomalainen oli liian samantyyppinen kuin maan ruotsinkielisten sitä tietoisesti unohdettiin.
    Agricolasta ei ole syytä tehdä suomen tai ruotsinkielinen koska emme kerta kaikkiaan tänään tiedä oliko hänellä yksi vahva kieli tai ehkä kaksi. Voimme vaan todeta että hänen ansiosta ja ruotsalaisen kuninkaan lähettämänä Wittenbergiin hän luultavasti pelasti suomenkielen.

    "Monet suomenkieliset potentiaaliset nerot, tiedemiehet ja taiteilijat kuluttivit elämänsä mättämällä heiniä korvessa" a) ensin sanot että suurin osa maan merkkihenkilöistä olivat oikesti suomenkielisiä ja sitten sanoat että nerot eivät päässeet eteenpäin. Eli ne eivät olleet neroja? b) monet ruotsinkieliset potentiaaliset nerot kohtasivat täysin saman kohtalon ihan taloudellisista syistä. Vielä näitä elää jotka olisivat halunneet kouluttaa itsensä mutta suvun mielestä eivät saisi lähteä maapalstalta pois.

    Kielestä kuin kielestä ei ole koskaan haitta vaan aina hyöty. Itse käytän sujuvasti 4, alkeellisesti pärjään 1llä hyvin pienellä kielellä sekä sen lisäksi olen lukenut 4 muita joita en pysty puhumaan, mutta ymmärrän vähän. Mutta en edes näe että nämä viimeisimmät 4 olisivat olleet turhia koska niitten kautta olen oppinut ymmärtämään toisia kulttuureja paljon paremmin
  8. Eihän tämä ole ruotsinkielinen vaan hyvin kansainvälinen nimi koska "Wasa" on kuningas Kustaa Vaasan nimen todellinen kiroitustapa. Station käytetään monilla kielillä. Koska Station kirjoitetaan tässä isolla "S":llä alussa se ei ole ruotsiksi kirjoitettu koska silloin se olisi "Vasa station" vaan englanniksi tai saksaksi
  9. Ensinä meidän lapsemme pakotetaan kouluissa jo lukemaan vielä pienempi kieli kuin ruotsi - eli suomenkieli, joita ei edes voi käyttää rajojen ulkopuolella. Sitä luetaan anakin 7 vuotaa, ja jopa 1 luokalta.

    Kyllä me tuemme suomenruotsalaista viittomakieltä. Voisit vaikka pistäytyä Pietarsaarenseudun toimivissa koululuissa katsomassa. Siellä kuuluvat lapset oppivat viittomakieltä, on jatkuvasti viittomkielisiä kursseja, myös vanhemmat ihmiset osaavat viittomia. Eli se toimii jo, ja on tietenkin reilu että kun kuurovammainen tulee niin ihmiset pystyvät palvelemaan ainakin sen verran että voivat viitoa että hakevat apua.
  10. Ja Kalevala on tuontitavara maan rajojen ulkopuolelta sekä suureksi osaksi Lönnrotin sepittämä
  11. Ensin aloittelija on täsmentävä tarkoittaako suomenkielistä kulttuuria vai Suomessa olevaa kulttuuria. Jo täsmennettynä ymmärtää että suomenkielinen kulttuuri ei ole maan ruotsinkielisten, saamelaisten, romaniväestön yms kulttuuria.

    Mutta me katsomme että se on suurin osa tämän maan kulttuuria ja siksi se on myös meidän kulttuuria. Välillä sen ilmaisuja voi olla meillä vieraita ja välillä hyvin läheiset koska ne kertovat tästä maasta ja tässä asuvista ihmisistä.
    Tämän maan kultturi voi olla hyvin monitahoista, ja siinä rikkaus onkin.
  12. En ole koskaan ajatellut että kirjaimien koko kertoo mitään kielisuhteista. Koko valitaan tietenkin että asiakkaat pystyvät tekstin lukemaan. Jos toiselle kielelle valitaan pienempi koko niin lähdetään siitä että tosita kieltä käyttävällä on puolet parempi näky kuin muilla. jos todella haluaa väheksyä ihmistä niin silloin kaikella tavalla yrittää heille viestittää esim. pienemmällä tekstikoolla, että ihmisarvosi on puolet muiden arvosta.
    Tässä ei ole kysymys maan enemmistökielestä viestittämisestä vaan että tieto on luettavissa ilman suurennuslasia.
  13. Jag har funderat på samma sak.
    Har definitivt hört flera finnar också live tala om sånt än finlandssvenskar. Sen har jag hört flera finskspråkiga kvinnor högt och ljudligt tala om sina BH:n och trosor, har medan jag väntat tvingats hör på hur försäljerskan berättade för en annan som stod bredvid hur hennes one-night-stand var i sängen, vilka kalsonger han hade, hur stor han hade m.m. Har också suttit på tåg och i tre timmar hört "damen" bakom mig ringa upp alla sina bekanta och berätta om vilka karlar hon legat med under firmakursen.
  14. Koska hätäkeskukset on järjestetty sellaisiin suuralueisiin missä on suomenkielinen enemmistö niin vaaditaan kaikilta täydelliset taidot suomenkielessä. Tähän harva ei akateemista koulutusta saanut ruotsinkielinen pysty. Vastaavasti suomenkieliseltä ei vaadita ruotisnkielisiä taitoija vaikka palvelualue on periaatteessa kaksikielinen.
    Hätäkeskusten koulutus siirrettiin kaksikielisestä Espoosta itäsuomeen. Ja sen jälkeen harva ruotsinkielinen enää hakeutuu koulutukseen koska jos heillä on jo perhe niin lapsille ei löydy koulutuspaikalta ruotsinkielistä koulua.

    RKP aikoinaan halusi että maassa olisi ollut yksi yhteinen hätänumero heille jotka tarvitsevat ruotsinkielistä palvelua. Sinne olisi otettu ruotsitaitoisia työntekijöitä, ja olisivat hoitannet muitakin kun ei ollut ruotsinkielisiä puheluita. Mutta tämä vastustettiin suomenkielisiltä tahoilta koska se kuulema olisi asettanut kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Nyt monissa hätäkeskuksissa ei pystytä peruspalveluhin koska eivät saa kielitaitoisia työntekijöitä. Silloinhan olisi tietnekin ollut parmepi keskittää resurssit yhteen paikkaan, ja muut olisivat huoletta saaneet toimia pelkästään suomeksi.
  15. Torwalds har jobbat bra i parlamentet och är verkligen värd en plats där.
  16. Me emme hauku ruotsinsuomalaisia millään kosak me paremmpin kuin te ymmärrätte miten on elää keilellä jolla ei ole tukea ympäröivästä maasta.
    Mutta teiltä voisi kuitenkin odottaa johdonmukasuutta.

    Jos me emme teidän mielestänne voi tai saa olla suomenruotsalaisia koska silloin ei voi olla suomalainen, niin ihan samalla syylläei voi ollla mittän sellaista kuin ruotsinsuomalaisia.
    Väitätte täällä myös ettei semoista voi olla kuin suomenruotsi. Mutta samalla voi teistä kyllä olla ruotsinsuomi. Miksi se onnistuu toisessa maassa (Ruotsissa) mutta ei toisinpäin (Suomessa) -
    Kerron syyn. Koska olette rasisteja
  17. Och då är finskan ett ännu mera onödigt språk att lära sig. Det tar minst 7 år av våra ungdomars tid som man måste lära sig ett mindre språk än man själv har.
  18. Verkar mera vara fråga om kronisk diarré
  19. Du kan ju fråga dina finska vänner i Sverige om de vill ha en maskin som översätter vad en läkare säger åt deras åldriga mamma. Jag vet vad du får för svar.

    Sedan är vi faktiskt beredda att betala med våra egna skatter för att få den service vi behöver. Men då skall vi också befrias från skyldigheterna att betala för er service på finska. Det är väl rättvist?
  20. Baltian maissa: Vaikka virallisesti ovat kuitenkin monella tavalla kaksikielisiä. Venäjän asema on kiepa koska siellä oli todella kyse valloittamisesta. Mutta venäjän asema tulee kuitenkin myös virallisesti vahvistumaan.
    Puola: karkoittivat saksalaiset ja ottivat itse haltuunsa saksalaisten alueet. Samako haluat tehdä täällä Suomessa ja karkoitta meidät?
    Saksa: valtion kieli saksa. Liittovalitoissa Saksin sekä Brandenburgin laiessa sorbi on tunnustettu toisena kielenä. Friisnkielillä on Saksassa tunnustettu asema, Schleswig-Holsteinissa tansaknkielellä on oma asemansa.
    Tanskassa: On tunnustettu asema etelä Jyllannilla.

    Saksassa sekä Tanskassa ovat huomanneet että kauppaköynti hyötyy molemmin puolin kun osaavat toistensa kieltä.
    Etelä-Tirolissa missä italia sekä saksa ovat viralliset kielet ovat huomanneet että kauppa ja teollisuus siitä hyötyy ei pelkästään Italian sekä saksankielisillä markkinoilla vaan kansainvälisesti. Aluen taloudellinen kasvu on parempi kuin Italian yleensä.
    Sama huomaa myös Suomessa missä käytännössä todella kaksikielisin alue Pohjanmaan vietiteollisuus vetää hyvin, työllisyys on alhainen sekä myös pienteollisuus on hyvin vientikeskeinen. Ja tälllä tavalla tuottaa maalleemme enemmän tuloja kuin menoja.
    Yleensä maailmassa ne alueet jotka toimivat käytännössä kahdella tai useammalla kielellä menestyvät paremmin.
    21. 67 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt