Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. "Surujen solidaarisuuden varaan kukaan ei ole laskenut, ja autonomia koskee vain maakunnan sisäistä hallintoa, jossa ruotsin kieli on suojattu, ei muun Suomen" enkö kirjoittanutkin että muualla Somessa uskotaan että Ahvenanmaa mielellään on osa Suomea, niin ei ole. Heille se on kyllä enemmän pakkoavioliitto.

    "Ahvenanmaa ei siis voi määritellä tai määrätä sitä mitä kieltä Suomen hallinnossa käytetään" - kuten huomaat olen kanssasi aivan eri mieltä tässä asiassa. Mutta toisaalta en olisi ollenkaan yllättynyt jos valtio rikkoisi lupauksia. Niinhän tapahtuu koko ajan luvataan että saa mitä itse haluaa, mutta sitten heti kun siihen on mahdollisuus rikotaan ihmisille annettuja lupauksia.

    "Sopimukseen ei sen sijaan kuulu muun Suomen status kaksikielisenä maana." kuka on niin väittänyt että se kuuluisi sopimukseen? Mutta kuitenkin Suomen tapa ratkaista kielellisen vähemmistön asiat mannermaassa antoi Suomelle heti jäsenyyden KL:ssä. Siis kaksi asiaa jotka vaikuttivat voimakkaastti että Suomelle myönnettin jäsenyys.

    "Sinulla persvekona on kaikki syyt nähdä ja aiheuttaa eripuraa ja mustamaalata Suomea" miksi sen tekisin? Tämähän on isänmaani, ahvenanmaalalsille yritän aina selittää että aina ei voi saada kaikkea ruotsiksi Suomessa. Tossa lostaa nyt omaa ennakkoluuloasi lävitse.

    "Suomi voi laittaa niskoittelevan maakunnan tarvittaessa kauppasaartoon" niin yritettiin keskushallinnosta kieltolakiaikaan myös määrät mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Me rantalaiset tiedämme miten tällaista otettiin vastaan. Eikä se ole niskottelua jos haluaa ruveta neuvottelemaan itsenäisyydestä. Annetaan Ahvenanmaalle verotusoikeus ja sitten saavat itse kantaa veronsa ja maksavat niillä sitten tukensa. Kiertomtaka Helsingin kautta on ihan turha, sehän vaan syö enemmän kuluja Suomelle kuin Ahvenanmaalle kuin tuo. Niin yksinkertaista tuo olisi järjestää.

    "Suomi on siis se joka määrää ja sanelee ehdot sekä hinnan. Ahvenanmaalaisten homma on joko hyväksyä ja maksaa, tai hylätä ja jatkaa maakuntana." - taas tämä kuuluisa suomalainen, tsaristinen valtakeino hoitaa asioit. Sanella, pakottaa, nöyrtää. --- Mutta huomaan kyllä ettet tunne saariasukkaita yleensä ja heidän ajattelutapaansa. Niin kuin en minäkään voi sitä aina ymmärtää.
  2. "eroamiseen liitettiin kriteeriksi hallinnon huonontuva ruotsinkielen taito" - Jos hallinto ei pysty kommunikoimaan Ahvenanmaan kanssa kielellä jonka maa on kansainvälisesti luvannut käyttää suhteessaan maakuntaan. Ja ahvenanmaalaiset tekevät sen johdosta aloitteen. Tällainen scenaario on hyvin mahdollinen. Jos sen tiedostaa ja haluaa tuoda tällaisen mahdollisen kuvan esille ei se minusta sinänsä ole uhkailu. Vaan yhden mahdolllisuuden esittäminen. Minä uskon että se monille suomenkielisille tuli sokkina ettei ahvenanmaalaiset olekaan niin solidaariset maan kanssa kuten suomenruotsalaiset ovat. Ahvenanmaalaisten maa on monella tavalla kyllä Ruotsi jo pelkästään lyhyiden matkojen takia.
    itse näen kyllä että Suomi myös omalta osaltaan rikkoo kansainvälisesti tehdyn sopimuksen ellei pidä kiinni omasta sitomuksestaan.

    " Mikään valtio ei hyväksyisi sitä, oli sen kansainvälinen kuva millainen hyvänsä, eli jokainen valtio uhraa mieluiten kansainvälisen kuvansa kuin valtakunnan osiaan." siinä just on koko juju. Mitä kauempana ongelmat ovat omasta maasta voi kyllä mennä sanomaan ja auttamaan. mutta mitä lähemmäksi ne tulevat silloin löytyy aina "muuta meidän tapauksessamme..." Niin kaksinaamaista ...

    "Älä kiemurtele, sinä käytit itsenäistymistä sillä tavoin, että Ahvenanmaalaiset itse voisivat siitä päättää äänestyksellä, " en kiemurtele koska en käyttänytkään sana sellaisessa merkityksessä vaan kansanäänestyksenä selvittämisessä miten maakuntalaiset haluavat asiansa järjestää. Ja kun se on tehty niin neuvottelut alkavat.

    "Ei, sillä sopimuksessa luvataan Ahvenanmaa Suomelle ja Suomi lupaa Ahvenanmaalle itsehallinnon." kyllä sopimukseen kuuluukin takeet maakunnan ruotsinkielisestä statuksesta.

    "Mikään vastuullinen poliitikko ei olisi Suomessa vallassa pitkään sen jälkeen, jos menisi myöntämään Ahvenanmaalle itsenäisyyden heidän pyytäessä. Se olisi hänen poliittisen uran itsetuho." miksi olisi kun kerran teille Ahvenanmaa on niin raska taakka ja sellainen silmäntikku ettei uskokaan. Sehän olisi teille helpotus päästä maakunta omilleen!

    "Mutta mikään kansallisvaltio ei tule hyväksymään eroa itsestään" Sen voisi uskoa mutta eihän nämä rajat ikuisia ovat. Kansanvaliton merkitys yleensä huononee koko ajan Euroopassa ja alueet nousevat yhä voimakkaammin esille. Ota nyt Sjoone ja Norrlanti mitä heillä on yhteistä paitsi pääkaupunki... Norlanti on enemmän yhteisät pohjois Suomen ja Norjan kanssa, Skoone Tanskan kanssa. Nämä alueet tulevat kuitenkin vaikuutamaan myös Suomessa. Kansanvaltion aika on jäänne uudessa Euroopassa.

    "provosoida, sinun mielipiteesi ei ole kovin luotettava lähde." olet ihan oikeassa että oma mielipide ei ole luotettava lähde. Mutta havainto keskusteluista Ahvenanmaalla oli kyllä minullekin yllätys. Ja tässä en provisoi koska en näe tässä mitään syytä siihen.

    Meillä kaikilla on liian helppo unohtaa että aina saariasukkaat ovat hyvin määrätietoiset ja pitävät omastaan kiinni. Se koskee kaikkialla maailmassa. Se on yksi osasyy miksi uskon että irtoamisen puolesta tullaan tekemään aloitteen.

    Varmasti tehtäsiin tulo ja menolaskelman valtion ja maakunnan välillä. Mutta se ei tarkoita välttämättä että Ahvenanamaa jäisi maksajan puolelle. Ja varmasti on niitä sopimuksia jotia Ahvenanmaa tulisi allekirjoittaa en minäkään näe että voisivat kaikessa jatkaa kuten tähän asti. Mutta muistakaamme myös että nykyään puhutaan yli 70 kieltä Ahvenanmaalla.
  3. "Mitä uhkaukseen Ahvenanmaan eroamisella tulee, niin kyllä se sellainen oli, jopa hän itse myönsi sen ensin, vasta kohun noustua alkoi pahoittelemaan sanavalintaansa." - kuten sanoin jo ruotsiksi sitä ei sanottu uhkana vaan scenaariona eli lähinä mahdollisena tulevaisuuden uhkakuvanana. Koska en kullut suomenkielistä versiota en sano siihen mitään milla tavalla se esitettiin suomenkielisessä mediassa. Uskon että taas kielten sanojen eri vivahteet ovat voineet vaikuttaa.

    "Mitä ihmettä paikallisen tahdon asema liittyy kansainväliseen kuvaan?" - Suomella on vahva kansainvälisesti vahva maine paikallisten ihmisten tahdon puolustajana sekä esikuvana kielellisten vähemmistöjen asioiden järjestäjänä. Tällaisen maineen Suomelle on tullut Namibian sekä Kosovon panoksistaan. Jos Suomi yhtäkkiä silloin itse ei noudattaisi hyvin vahvan tahdon Ahvenanmaan asiassa, tahto joka perusuu siihen että Suomi ei enää pysty ylläpitämmän lupauksensa, kun Suomi sai Ahvenanmaan omakssen nimenomaan kansanivälisillä lupauksilla kielen suhteen, kyllä se antaisi sellaisen kolhun Suomen maineeseen jota epäilen että kukaan vastuullinen poliitikko haluaisi Suomelle. Kuva luotettavasta keskustelukumpanista ja sanansa pitävänä valtiona romahtaisi heti.

    "Tietenkään Suomi ei voi antaa millekään valtakunnan osalleen oikeutta yksipuoliseen itsenäistymiseen. Sellaisen ajaminen olisi Valtiopetos ja separatismia." Eikä tietenkään tapahtuisikaan sillä tavalla. Mutta on turha puhua separatismistä heti jos Ahvenanmaan itsenäistymisestä ruvetaan puhumaan. En minäkään näe että minkään maan rajat aina pysyvät samoilla paikoilla kuin tänään. Espanjassa, Belgiassa, IsossaBritaniassa käydään näitä keskusteluja. Ja usein syyt ovat ihan kielelliset.

    "Ei hirveästi" - kyllä halu irtautua kasvaa siellä koko ajan. Sen humasin käydessäni siellä syksyllä. Ääni oli muuttunut paljon parissa vuodessa.

    "Ahvenanmaan tulevaisuus on täysin Suomen käsissä" kuten kirjoitin Ahvenanmaan asia ei ole samalla tavalla kun muun Suomen koska sen erityisasema perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Eli asia ei ole täysin Suomen käsissä vaan se on myös sopijaosapuolten käsissä edelleen. Uskon myös vahvasti että Ahvenanmaan taholta tullaan esittämään itsenäisymistahdon.
  4. Olenko vastustanut sen? En tietääkseni.
    anteeksi jos yritän antaa teille välähteitä miten meille todellisuudessa toimii, anteeksi jos se särkee teidän kasvishuonettanne missä eläätte ja uskotte että kaikilla toimii kuten teillä ja meillä jopa paremmin.
  5. "sana suomalaisuus liittyy ensisijaisesti kieleen" jos näin on niin miksi meillä on sellaista suomalaista kansallisuutta, joka myönnetään myös ei suomea puhuville? Ja minkälaisen nimityksen meidän tulee siinä tapauksessa käyttä itsestämme kun haluamme ilmaista että olemme osaa tätä maata ja koemme sen isänmaanamme?

    "ettei heitä monesta virastosta löydy." mutta kun minä en lähde siitä että itse hoitvata kaikkia omiensa tarvittavat palvelut vaan heille jotka työskentelevät siellä kuuluisi osata näitä kieliä (no ainakin yksi saamenkielistä), olipa hän sitten suomenkielinen tai ruotsinkielinen tai...

    "Joissain puhtaasti suomenkielisten alueiden kohdalla ruotsinkielisille voitaisiin tarjota tulkkia joko paikanpäälle etukäteen tilattuna, tai etätulkkauksena tietoliikenneverkon kautta." -- Jos tarkoitat esim. Kuopio, Kajaani, Saarijärvi, Kauhava, Rauma... niin en ymmärrä missä tapauksissa ruotsinkielinen siellä kysyisi ruotsinkielistä palvelua kunnilta. Ainut näin yhtäkkiä mieleen tuleva voisi olla sairaustilanteessa. Mutta nyt ehkä huomaan tässäkin miten lähdemme eri näkökulmilta. Kun minä puhun palveluista ruotsinkielisillekin niin puhun ensisijaisesti rannikkoalueista Pyhtäältä-Raaseporiin, Kemiönsaarleta -Turkuun, Krisiinasta -Kokkolaan eli niistä alueista missä me kuitenkin pääosin asumme. Ja sielläkin olen itse valmis joustavaan köytäntöön kun vaan palvuja voisi taata. no esimerkkinä pääkaupunkiseudulla kunnat voisivat oikein hyvin sopia millä paikoilla annetaan kaikkille halukkaille lastenneuvontaa ruotsiksi. Ei sitä tarvitsisi hoitaa samoissa neuvoloissa ja samalla henkilökunnalla kuin suomenkielisten, ja sitten kaikilta suomnekielisiltä ei tarvitsisi vaatia kielitodistusta jos nyt sattumalta siihen alueeseen tulisi ruotsinkielinen perhe. Sama voisi koskea täälllä Pohjanmaalla jos on vaikeuksia saada suomenkielistä palvelua.

    "Selittäkö vielä miten sinulle kuuluu mitä kieltä yksikielisesti suomenkieliset suomalaiset opiskelevat omilla alueillaan, eli mitä keskustelemista asiasta edes on?" MInä lähden siitä että kun tulee paikkakuntaan missä on kaksi kieltä käytössä niin kuuluukin jokaiselle lukea sen verran niitä kieliä että on siinä yhteiskunnassa mukana. Ja kuitenkin kunnissa pitää lähteä siitä että nuret jäävät paikkakunnalle tulevaisuudessakin, ehkä pystyttävät oman firmansa tai menevät jonkinsorttiseen työhön missä palvellaan paikkakuntalaisia, niin silloin on paljon paremmat mahdoolisuudet onnistua hankkeessa jos osaa sen paikkakunnan kielet. Ei se täydellisesti tarvitse olla, ja siksi minusta paljon enemmän pitäisi kieliä oppia käytännössä että uskaltaa avata suunsa eikä tähdätä siihen että jokainen saisi hyvät arvosanat.

    "Selittäkö vielä miten sinulle kuuluu mitä kieltä yksikielisesti suomenkieliset suomalaiset opiskelevat omilla alueillaan, eli mitä keskustelemista asiasta edes on?" en minä ole päättämässa mistään kieltenopetuksesta ei edes mitä opetetaan ruotsinkielisissä kouluissa. Vaikka minulla onkin siihen kantaa. Ongelma syntyy jos muttaa paikkakunnasta toiseen ja sitten ei ole uudella paikkakunnalla samat kielet opetuksessa. Olen itse aikoinaan joutunut tällaiseen tilanteeseen ja kesti monta vuotta ennenkin otin muut kiinni. Siksi tätä on minusta syytä miettiä ettei nuret sitten yhtäkkiä joutuu tyhjiöön.

    "Mikä velvollisuus on lukea mahdollisimman montaa kieltä, jokaisella on omat kykynsä ja tarpeensa sekä motiivinsa kielten opiskeluun. Kyse on siis pakollisista opinnoista, joista saatava hyöty on useiden mittausten mukaan kielitaidollisesti lähes mitätön." Mutta täällähän aina väitetään että kaksi kieltä on liikaa suomenkielisille nuorille kun taas meille kolme ei olisi. Sitä argumnettia en voi ollenkaan ymmärtää. Veikkaisin että molemmissa kieliryhmissä on samanverran nuria joilla ei ole kielipäätä. Se on sitten eri asia. Uskoisin kutenkin että suurempi ongelma on että monet eivät viitti kun ei huvita-- ja se on minusta vakavampi ongelma ( ja löytyyhån niitä meiltäkin. en väitä mitenkään ettei löytyisi).

    "Saattehan te olla suomalaisia omalla tavallanne," nyt väität ihan muuta kun täällä palstalla jatkuvasti suurella äänepainolla korostetaan: ette ole suomalaisia, ette halua olla suomalaisia. Ette saa käyttä sanaa someruotsalaiset, ette saa käyttää sanaa finländare koska silloin ette ole suomalaisia.

    "Ethän sinä edes tiedä millaista mallia on ajateltu, ja tyrmäät sen heti kättelyssä toimimattomaksi. Varmasti lähtökohta tulee olla molempien ryhmien etujen huomiointi, " no nyt se tuli sieltä että teillä on jo laatikossa valmis malli jota olette laatineet kysymättä meiltä. Eli ihan kuten tähän asti monta uudistuksia ja hallintorakenteita on tehty. Ja sitten jollain pienellä lisäksellä yritetty korjata pahimmat virheet että ainakin paperilta saa sen vaikutelman että kielellisesti se toimisi. Tähän me ollaan totuttu koko sotien jälkeisen ajan - ja sinä ihmettelet että torjumme ajatusta!
  6. "Sitten tietenkin vähemmistöjen suomalaisuus on omalta osaltaan myös suomalaisuutta, mutta suomalaisuuden voi määritellä myös ilman näitä vähemmistöjä." siinähän se ongelma onkin kun köytätte samaa sanaa vaikka voi olla monta sisältöä. On yllättävä että näin on koska suomenkielessä paljon enemmän kuin ruotsinkielssä eritellään asioita.

    "Mutta edelleenkään mikään laki ei velvoita suomalaista viranomaista toimimaan muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä." saamealueilla myös saamenkielillä nykyään.

    "Höpsis, olen itseasiassa ottanut jopa kantaa tuota vastaan"- kumma sitten että minä olen lukenut kun olet kirjoittanut että meille tulisi järjestää tulkkeja.

    "Mutta myönnät siis että toimin avoimesti ja myönnän toimintani päämäärät toisin kuin sinä?" Mitä minä en ole sanonut selvästi? Että kannatan kaksi kansalliskieltä? Että olen sitä mieltä että voisi järjestää ruotsinkielisiä palveluja eritysratkaiuilla (esim. eri puhelinnumeroilla, toisilla palvelualuerajoilla kuin suomnekielisillä samassa kunnassa jotta palvelut toimivat), että olen avoin kieliopetusasissa esim. Lapissa missä tarvitaan sammenkieliä enemmän, ja myös itäsuomessa missä tarvitaan enemmän venäjää (jos se sitten todelliusuudessa veisi siihen että lukevat ne kielet), että jopa ei kaksikielisten alueiden kieltenoptuksesta olisin vlamis keskustelemaan, mutta en kaksikielisten koska siellä kuitenkin on olemassa tilanteita missä molempia kieliä tarvitaan, että minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää että suomnekielisillä on vaikeampaa lukea monta kieltä kuin meikäläisillä, että haluan tuda esille että mekin olemme ihan tavallsia suomalaisia vaikka puhummet toista kieltä, että meillekin tämä maa sellaisena on kotimaamme, että meilläkin on tunteet ja ettei meitä voi jatkuvasti potkaista ja alistaa, että minulla on se käsitys että voimme toimia rinnain omilla kielillämme ja välillä toisella ja että ei olisi niin kumma että tässä maassa toimimme hahdella kansalliskielillä.

    "Tosin en ole oikein vakuuttunut siitä, että kopioisimme Ruotsin mallia suoraan, vaan luultavasti tänne tehtäisiin omanlainen järjestelmä." ja se olisi tietenkin taas sellainen malli joka sopii teille mutta ei toimisi mitenkään käytännössä meille. Niitähän on valitettavasti nähty ennenkin vedoten kielilakiin "onhan teillä oikeus ruotsinkielisiin palveluhin..."