suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Stalin halusi talvisodan näyttävän rajaselkkaukselta, joka olisi ohi kahdessa. Outoa asiassa oli, että moinen " Rajaselkkauksen" odotettiin nostavan v.1918 punaiset kapinaan "sodanlietsojia" vastaan ja että pääkaupunkia pommitettiin samaan aikaan. Sellaiset asiat eivät kuulu rajaselkkausten piiriin.

    Helsingin pommitusten tarkoituksena oli tuhota maan hallitus (tähtäimenä valtioneuvoston rakennus) ja eduskunta (tähdättiin eduskuntarakennukseen). Tarkoitus oli siis luoda valtatyhjiö, joka olisi siten saanut kansan hyväksymään Kuusisen Terijoen hallituksen ja nousemaan Mannerheimiä ja muuta sotilasjohtoa vastaan.
  2. Itsenäisyyden alkuaikoina isänmaan puolustamista ei pidetty mahdollisena muulla tavoin kuin mahdollisen tulevan vihollisen vihaamisena. Vihaa pidettiin silloin maanpuolustushenkeä ylläpitävänä voimana. Tuskin muuta tapaa osattiin ajatellakaan maanpuolustuksen ylläpidolle.

    On muistettava, että Suomi oli vasta itsenäistynyt valtio ja että silloin oli syytä epäillä entisen emämaan tavoittelevan entisen suuriruhtinaskunnan uudelleen valtaamista ja liittämistä itseensä. " Suurvalta ei unohda rajojaan."

    Näin ollen ei edes papin vihapuhe 1920-luvulla pitäisi olla mikään yllätys, vaan ymmärrettävä asia.

    Asiaa ei kannata rinnastaa tähän päivään, sillä nykyisin osataan olla isänmaallisia ilman vihaakin.
  3. Juuri ne unohtavat Euroopan kokonaistilanteen, jotka arvostelevat Suomen toimintaa sodan edellä. Ne olivat:

    1) Hitler vaati Tshekkoslovakiaa luovuttamaan Saksalais-Sudettialueen luvaten taata Tshekkoslovakian koskemattomuuden. Myöhemmin Hitler kuitenkin miehitti koko maan ja liitti sen itseensä.

    Ensimmäinen varoitus Suomelle.

    2) Saksan ja Neuvostoliiton etupiirisopimus, joka jakoi Itämeren maat: Länsi-Puola Saksalle ja Neuvostoliitolle Puolan itäosa + Baltian maat (Suomi, Viro, Liettua ja Latvia).

    Kun kerran sellainen sopimus oli solmittu, ei tilannetta olisi voitu muuttaa.

    3) NL pakotti Viron, Latvian ja Liettuan solmimaa tukikohtasopimukset syksyllä -39. V.1940 nämä kolme valtiota ja Bessarabia liitettiin Neuvostoliittoon.

    Jo lokakuussa Suomessa pidettiin huonona enteenä Baltian kannalta suostua sopimuksiin NL:n kanssa. Tukikohtien olemassaoloa näissä maissa pidettiin niiden itsenäisyyttä rajoittavina tekijöinä. Se, että ne sitten liitettiin seuraavana vuonna Neuvostoliittoon, pitäisi tänä päivänä osoittaa myös vaihtoehtoisen kohtalon Suomelle. Sekä Baltia että Bessarabia (nyk. Moldova) olivat kuuluneet Suomen tavoin Venäjään ennen vuotta 1917.

    4) Sodan sytyttyä marraskuun 30. 1939 NL asetti heti Terijoen hallituksen Suomen kansalle ja antoi puna-armeijan tehtäväksi marssia Helsinkiin kahdessa viikossa. Sotilaita kiellettiin ylittämästä Ruotsin raja ja tervehtimään ruotsalaisia rajavartioita ystävällisesti. (Niin varmoja oltiin sotamenestyksestä, että piti antaa viralliset ohjeet ajoissa.)

    Avunanto- ja ystävyyssopimus ja aluejärjestelyt Kuusisen ja Stalinin välillä julkaistiin sodan toisena päivänä.

    5) Sodan pääteeksi Suomi pakotettiin luovuttamaan enemmän alueita kuin mitä oli edellisenä syksynä alun perin pyydetty Leningradin turvallisuuden nimissä. Stalin sanoi jo syksyn neuvotteluissa Paasikivelle ja Tannerille sotilasjohdon haluavan Pietari Suuren rajat vuodelta 1721.

    Nämä asiat huomioon ottaen ei voi tulla muuhun tulokseen kuin siihen, että Neuvostoliitto olisi esittänyt myöhemmin lisävaatimuksia ja ennen pitkää pakotanut Suomen liittymään Neuvostoliittoon. Saksa ei olisi siinä tilanteessa olisi osoittanut samanlaista myötätuntoa Suomea kohtaan, kuin mitä se osoitti talvisodan jälkeen, vaan olisi antanut Suomen mennä Baltian mukana.

    Yksi syy siihen, miksi Hitler ei halunnut antaa NL lupaa miehittää Suomen oli juuri saadut kokemukset sodan haitoista Itämerellä. Neuvostoliittolainen sukellusvene oli nimittäin upottanut Helsingin satamassa seisovan saksalaisen kauppalaivan talvisodan aikana. Ilman tuota tapausta Hitler olisi varmaankin antanut muuten Neuvostoliiton tehdä Suomelle halunsa mukaan, kuten etupiirisopimus edellytti.

    Joten ei talvisotaa ei kannata tarkastella yksin Suomen-venäjän välisenä suhteena, vaan siinä pitää ottaa myös laajemmat asiat huomioon.
  4. Saksa suuniteli kyllä Sveitsin valtaamista v.1940, mutta kun Sveitsi alkoi valmistautua maan miehitykseen rakentamalla puolustuslinnoituksia sisämaahan, niin saksalaiset luopuivat ajatuksesta.

    Ruotsia taas ei miehitetty, koska se taipui saksalaisten joukkojen kauttakulkuun Norjaan ja Suomeen maailmansodan aikana. Miksi sitoa voimia sellaisen maan miehittämiseen, joka muutenkin taipui vaatimukseen?

    Todennäköisesti Tanska ja Norja olisivat välttyneet miehitykseltä, jos länsiliittoutuneilla ei olisi ollut talvisodan herättämää mielenkiintoa avata uusi pohjoisrintama Saksaa vastaan. Norjan ja Tanskan miehitys oli suora seuraus talvisodasta, johon Stalin oli syypää.
  5. Olen siinä suhteessa samaa mieltä, että Luterilaisen kirkon julkisoikedellinen asema pitäisi muuttaa, mutta sitä ei pidä tehdä sillä perusteella, että ei vihi homopareja. Silloin puututtaisiin uskonnonvapauden perustaisiin. Myöskään vihkimisoikeutta ei pidä riistaa uskonnollisilta yhteisöiltä, ei edes Luterilaiselta kirkolta.
  6. Luterilaisuus syntyi uskonpuhdistuksesta, jonka tarkoitus oli puhdistaa Katolinen kirkko ja palauttaa se alkuperäisen kristinuskon pohjalle. Raamatusta tuli uskon perusta, joka sivuutti paavinkin.

    Luterilaisuudessa on myös joitakin katolilaisia piirteitä, kuten lapsikaste ja konfirmaatio. Joten sillä perusteella voidaan sanoa luterilaisuuden sisältävän "kristinuskon perinteitä".

    Otin esimerkiksi juuri alkukristillisyyden kasvun, koska se oli esikuva luterilaisuuta muodostaessa. Pohjautui raamattuun.

    Toinen syy on se, että Kari Mäkisen kaltaisen teologin pitäisi olla oppineena miehenä tietoinen kristinuskon kasvuun vaikuttaneista tekijöistä, joista yksi oli siveys, joka puutui pakanauskonnoista. Siltä pohjalta arkkipiispankin luulisi ymmärtävän hänen kannanotoista syntynyt erobuumi. Mutta kuka nyt omia virheitä myöntäisi?
  7. Me ollaan ylpeitä itsenäisestä Suomesta emmekä tahrattomasta Italiasta. Italian mafia on tunnettu asia, joten yhteiskunnan korruptio ei siltä osin ole yllätys. On itsestään selvä asia, että yhteiskunta on silloin turmeltunut, kun mafia hallitsee sitä.

    Ilmeisesti asia on kuitenkin yllätys Naakanketaleelle, koska elämöi " uudella tiedolla" täällä.
  8. Hyökäämättömyyssopimuksen torjumisesta, "mikä lienee osaltaan vaikuttanut Suomen jättämiseen MR sopimuksessa NL:n vaikutuspiiriin".

    Tuo oli saksalaisten selittelyä sille, miksi Suomea ei autettu talvisodassa. Saksa oli tehnyt vastaavat hyökkäämättömyyssopimuksen samaan vuoden kesällä ja kuitenkin ne luovutettiin Neuvostoliiton käsiin. Joten sopimuksen torjumisella tai hyväksymisellä ei ollut vaikutusta Suomen kohtaloon.
  9. Diktatuurimaissa, joissa ei ole sananvapautta eikä hallituksen arvostelu sallittua, saatetaan käyttää historiaa keinona esittää kritiikkiä nykyhetken johtoa kohtaan. Näin toimitiin esimerkiksi Kiinassa Maon aikana: Jonkun Maon lähipiiriin kuuluvan henkilön poistamista vallasta edelsi jonkun historian henkilön esittäminen kielteisessä valossa. Kyseessä saattoi olla jokin rinnakkainen tapaus historiasta sen hetkisen tapahtuman kanssa.

    Esimerkiksi 1950-luvun Kiinassa esitettiin joku näytelmä nukketeatterina Kiinan ensimmäisestä keisarista, joka oli liitänyt pienet tilat suuriin tiloihin ja saanut aikaan nälänhädän maahan. Nukketeatteri-esityksessä keisari määräsi häntä arvostelleen sotilaan tapettavaksi.

    Tämä näennäisesti viaton esitys tapahtui aikana, jolloin kiinalaiset tilat oli kollektivisoitu Maon johdolla ja se oli johtanut myös nälänhätään. Joten kyseessä oli Puolueen Puhemiehen arvostelu kollektivisoinnista. Se voitiin myös nähdä on johtamistavan kuvauksena, jossa ei suvaittu kritiikkiä. Se laukaisi kulttuurivallankumouksen.

    Samoin voidaan talvisodan nimeäminen Stalinin virheeksi ymmärtää moitteena Putinin Ukrainan-politiikan suhteen. Erityisesti, kun sama kirjoittaja esittää talvisotaa samanlaisena Kuusisen avustamisena, jona Krimin valtaamista on esitetty.
  10. Eivätkö saksalaiset vihreät pyytäneet tuota jo anteeksi? Enpä muista milloin, mutta joskus kuitenkin.
  11. Olisiko kyseessä Anni Huttulan tai Koroljovin juoni suomalaisen kansallishengen mustaamiseksi? On kuitenkin muistettava, että suomalainen isänmaallisuus on ollut ennen Hitleriä, joten sitä ei voi yhdistää Hitlerin ihailuun.

    Minä olen isänmaallinen ja puolustan Suomen oikeutta itsenäisyyteen ja omaan historiaan, mutta en arvosta enkä ihaile Hitleriä. Se oli yksi historian julmimpia diktaattoreita, maa päällään on kantanut.

    " On varmaa, että hän käytti liian radikaaleja keinoja juutalaisia vastaan, mutta muuten hän toimi aivan oikein."

    Siis, toimi "muuten oikein" juutalaisia vastaan? minun mielestäni valtio ei saisi toimia mitään ihmisryhmää vastaan - ei "liian radikaalisti" eikä "sopivan radikaalisti" - vaan turvattava kansalaisten perusoikeudet. Monet keskitysleireillä kuollut juutalainen oli Saksan kansalainen, joten Hitler rikkoi siinä kyseisten henkilöitten kansalaisoikeuksia.
  12. 1800-luvunkin mittapuun mukaan Suomi ei ollut itsenäinen valtio muussa mielessä kuin vain sisäisesti. Yrjö-Koskinen ei pitänyt Suomen pysymistä Venäjän yhteydessä lopullisena ratkaisuna ja J.V. Snellman otti pitkän tähtäimen tavoitteeksi Suomen itsenäisyyden. Esimerkiksi kansallishengen herättämisen tarkoituksena oli juuri valmistaa kansa sitä varten.

    Suomalaiset tulivat erilaisten historiankirjoitusten (mm. lehdistön) kautta tietoisiksi maan tilanteesta ja erityisesti siitä, miten Suomi valloitettiin ja liitettiin Venäjään. Näin ollen kansa tuli tietoiseksi siitä, että Venäjään kuuluttiin pakosta eikä vapaaehtoisesti. Nikolai II:n säädökset autonomian kaventamiseksi vain vahvistivat itsenäistymispyrkimyksiä, niin että siitä tuli lopulta tavoite.

    " Kuninkaat ja keisarit hallitsi montaa eri maata."

    Totta kai saattoivat hallita joko persoonaunionin kautta tai sodassa valloitettuja alueita, jotka saattoivat säilyttää omat lakinsa ja tapansa. Yleensä persoonaunionitkin syntyivät valloitusten kautta. esimerkkinä Ruotsi-Norjan unioni, joka syntyi kun Ruotsi oli valloittanut ensin Norjan Tanskalta. Se oli yhtenä tekijänä unionin hajoamisessa v.1905. Mikään väkisin muodostettu unioni tai yhteenliittymä ei pysy ikuisesti koossa. Näin tapahtui myös Suomen ja venäjän valtioyhteydelle 1917.
  13. Tuodaan faktat esiin vain.

    " 2. maailmansodan siemenet luotiin jo Versaillesin rauhassa joka tehtiin 1. maailmansodan jälkeen."

    Tosiasiassa Versaillesin rauhansopimus päätti I maailmansodan. Nähtävästi kirjoittaja tarkoittaa II maailmansodan siemenillä sitä katkeruutta, joka jäi saksalaisten mieliin rauhanehtojen vuoksi. Samahan tapahtui 13.3.1940 solmitun rauhansopimuksen suhteen, joka päätti muodollisesti talvisodan. Silloin Stalin kylvi jatkosodan siemenet.

    " Tosiasiallisesti 1. maailmansota ei ratkaissut mitään."

    Tosiasiallisesti I maailmansodassa ratkesi moni ongelma kun Euroopassa itsenäistyi uusia valtioita, kuten Suomi.

    " Tosiasiallisesti 2. maailmansota ei ratkaissut mitään, vaan edessä on vielä 3. ja mahdollisesti 4. maailmansotakin."

    Tosiasiallisesti II maailmansodassa päästiin eroon natsismista, josta saatua voittoa juhlistetaan joka vuosi Moskovan Punaisella torilla. Juhliiko Venäjä siis voitonpäivää joka vuosi turhaan?

    Kommunismin aiheuttamasta ongelmasta päästiin onneksi eroon ilman maailmansotaa, joten en usko kolmanteen enkä neljänteen maailmansotaan.

    " Kaiken perustana on maailman "etupiiri" jakoon perustuvat ratkaisemattomat ongelmat."

    Se on lähinnä Venäjä, joka yrittää luoda etupiirijakoon perustuvia ongelmia. Oletan sen kuitenkin poistuvan ilman maailmansotaa, kunhan Venäjä omaksuu kansainväliset sopimukset ja säännöt, joita todella noudattaa.

    Mitään etupiiriongelmaa ei ole olemassa mualla kuin Kremlissä.
  14. Ei se noinkaan mennyt:

    " Ne olivat aika idealisteja, kun kuvittelivat sen tekevänsä tosta noin vain."

    Jääkärit toivoivat Saksan nousevan ensin maihin jossain Suomen aluetta, josta ne olisivat sitten aloittaneet maan vapauttamisen. Toisin sanoen, toiveena oli että saksalainen armeija olisi luonnut pohjan jääkärien toiminnalle.
    Niin ei kuitenkaan käynyt.

    " Sitten ne tulivat 1918 ja vapauttivat Suomen."

    Suomi oli jo tuolloin itsenäinen valtio, joten "vapauttaminen" in siinä mielessä ongelmallinen tai ainakin tulkinnan varainen asia.

    Kyseessä oli lähinnä venäläisten joukkojen aseista riisuminen (vrt. Lapin sota 1944-45) jossa yhteydessä joutuivat taistelemaan myös suomalaisia punaisia vastaan.

    On myös huomattava, että Suomen hallitus ja Mannerheim olisivat halunneet pitää sotaa maan sisäisenä asiana ja pitää Venäjä erillään punaisten ja valkoisten välisestä kahinasta. Näin ei kuitenkaan käynyt.

    Suomen johto odotti Venäjän perustuslakia säätävän kansalliskokouksen kokoontumista ja että kansalliskokouksen hyväksyvän Suomen itsenäisyyden. Tämän vuoksi maamme johto ei halunnut minkäänlaista vapaussotaa rasittamaan valtiollisia suhteita.

    Syy siihen, että sodasta alettiin käyttämään vapaussota-nimitystä, johtui kahdesta tekijästä:

    1) Suojeluskuntalaiset ja jääkärit halusivat käyttää sitä nimitystä.

    2) Neuvosto-Venäjä tuki punaisten toimintaa sotilaallisesti ja poliittisesti. Sellaisessa tilanteessa oli vaikeata nähdä sotaa muuna kuin vasta saadun itsenäisyyden puolustamisena.

    3) Bolsevikkien vallan pysyvyys Venäjällä ja Neuvostoliiton muodostuminen.

    Jos Venäjän bolsevikit olisi kukistuneet, niin Suomessa tuskin olisi puhuttu vapaussodasta mitään vaan kapinasta ja sen kukistamisesta. Mutta kun työväen liikettä ideologisesti oleva yhteiskunta muodostui itänaapuriin, niin oli korrektia korosta v.1918 tapahtumien vapaussodan luonnetta. Korostamalla sodan kansallista luonnetta vältettiin siltä, että 1918 punainen osapuoli olisi siirtynyt Neuvostoliiton puolelle Suomen talvisodassa 1939-40.

    On hyvä muistaa vapaussodan yleinen määritelmä: Maan vapauttaminen miehittäjästä ja vieraan vallan alta. Suomi ei ollut enää vieraan vallan alla 1918 koska eduskunta oli julistanut maan itsenäiseksi 6.12.1917. Sen sijaan maassa oli miehityksen jäljiltä vieraita joukkoja, joiden muodostamasta uhasta piti päästä eroon.
  15. Voidaan täysin syystä puhua Ruotsi-Suomi valtakunnasta, koska suomalaisia osallistui Tukholman valtiopäivillä lainsäädäntöön. Sen sijaan ei voida puhua Venäjä-Suomesta, koska suomalaiset eivät osallistuneet missään vaiheessa Venäjän politiiseen toimintaan. Ei oltu duumassa eikä oltu valitsemassa Venäjän keisaria, kun taas Ruotsin yhteydessä osallistuttiin kuninkaanvaaliin v.1363 ja muihin saman tapaisiin toimiin.

    Suomalaiset myös osallistuivat rauhanneuvotteluihin Ruotsin valtuuskunnan kautta venäläisten kanssa. Siitä on esimerkkinä Mikael Agricola, joka kuoli paluumatkalla ja haudattiin Viipuriin. Sen sijaan Venäjä ei ottanut suomalaisia alamaisia neuvotteluihin, kun määriteltiin Suomen ja Norjan välinen raja.
  16. Suomi sai tiedot venäläisten toimista avaamalla venäläisten salakieliset sanomat ja lukemalla niitä. Toinen tapa saada tilannekuva oli lentotiedustelu ja ilmakuvaukset ja vihollisen selustaan lähetetyt tarkkailijat, joiden tehtäviin kuului seurata sotilaallisia liikeitä.

    Jos suomalaisilla olisi ollut tietolähteitä Kremlin sisäpiirissä, niin tieto tulevasta suurhyökkäyksestä olisi saatu jo varhaisessa vaiheessa keväällä 1944. Mutta kun ei ollut, niin ei saatu selvää tietoa vihollisen aikeista.

    Oli tietenkin yksi tapa saada "sisäpiirin" tietoa: Kuulustelemalla sotavankeja. Ilmeisesti se oli myös syy, miksi puna-armeijan upseerit eivät antautuneet.

    Omia miehiä yritettiin kyllä soluttaa vihollisen joukkoihin, mutta ne yleensä epäonnistuivat. Onnistuneista tapauksista ei kuitenkaan ole tietoa.
  17. Suomi sai autonomian eli sisäisen itsenäisyyden. Suomen hallitsija ja päämies oli Venäjän keisari. Jos Suomesta olisi tullut itsenäinen valtio v.1809 niin se olisi saanut oman hallitsijan tai presidentin. Mutta kun niin ei ollut niin Suomi ei ollut itsenäinen omista laeista huolimatta.

    Pääosin keisarit puolustivat Suomen suurruhtinas-asemaa Aleksanteri I:stä Aleksanteri III:n asti. Nikolai II poikkesi tästä linjasta antamalla Maaliskuun Manifestin 1899. Sen lisäksi Nikolai II julkaisi seuraavan asetuksen kenraalikuvernööreille, joka piti lukea saarnatuolista:

    " Suureksi surukseni Minä näen maamarsalkan ja puhemiesten puheista, etteivät valtiosäädyt ole omistaneet itselleen niitä valtakunnan yleistä hyvää tarkoittavia näkökohtia, jotka tekevät nämä toimenpiteet välttämättömiksi, sekä ottaneet lausuaksensa sopimattomia arveluja niistä. Minä annan teille yleiseksi tiedoksi että mainitut arvostelutovat vääriä eivätkä sovellu siihen asiantilaan, joka on syntynyt tämän vuosisadan alusta ja jonka mukaan Suomi on osa venäjän Valtakunnasta, siitä erottamaton.
    NIKOLAI."

    Jo tästä julistuksesta käy ilmi ettei Suomea pidetty itsenäisenä valtiona vaan oli " siitä erottamaton". Siitä ilmenee myös ettei Suomen irtaantumista Venäjästä aiottu sallia, joten mitään ei tehty Suomen valmistamiseksi itsenäistymistä varten, vaan päin vastoin, Suomen sidettä Venäjän valtakuntaan haluttiin vahvistaa.

    Aleksanteri I lähetti myös julistuksen Euroopan hallituksille Suomen liittämisestä Venäjän valtakuntaan 28.3.1808.

    Näistä asiakirjoista jo ilmenee, että Suomi oli liitetty osaksi Venäjän valtakuntaa, vaikkakin autonomisena suurruhtinaskuntana.

    " Ainoastaan Pietarin turvallisuuden takia Venäjän sotavoimat jäi. Turvaamaan Pietaria."

    Ruotsi oli luopunut Suomen lääneistä Haminan rauhansopimuksesta ja vahvisti sen Turussa v.1812. Napoleon ei hyökännyt Suomeen v.1812 vaan kohdisti kaikki voimat Moskovaan. Joten Pietari ei ollut uhattuna.

    Sen sijaan venäläisten joukkojen tehtävänä oli estää kapinoiden puhkeaminen, joka olisi voinut syttyä esimerkiksi yrityksestä palata Ruotsin yhteyteen tai irtaantumisesta itsenäiseksi valtioksi.

    Tietenkin venäläinen sotaväen maassaolo palveli myös muita näkökohtia, kuten ulkopuolelta tapahtuvan hyökkäyksen estäminen, mutta pääasiallinen tehtävä oli väestön pitäminen rauhallisena.

    Se, että jollakin alueella on omat valtakunnan muissa osissa poikkeavat lait ei tee tuosta alueesta vielä itsenäistä valtiota.
  18. Kokoomuksen kannatus on laskenut muista syistä kuin Nato-linjauksen vuoksi. Demokratiaan myös kuuluu, että hallituspuolue menettää kannatusta ja nousee oppositiosta.

    Nyt asia on niin, että esimerkiksi Keskustapuolue ei halua sitoa seuraavaa hallitusta Naton suhteen hallitus-ohjelmaa kirjoittaessa. Joten neuvottelut sotilas-liittoon liittymisestä jää avoimeksi ja on hyvinkin mahdollinen seuraavan hallituksen aikana.

    Muutenkin on tyhmää sisällyttää hallitus-ohjelmaan mitään sitovaa lausuntoa turvallisuus-politiikasta. Vähän sama kuin jos hallitus-puolueet olisivat kirjanneet v.1939 hallitus-ohjelmaan lausunnon, että jonka mukaan armeijaa ei panna liikekannalle Cajanderin hallituksen aikana. Mitäköhän olisi tapahtunut marraskuussa -39 jos liikekannallepanoa ei olisi tapahtunut silloin kun sota syttyi?
  19. USA tukee Ukrainan oikeutta itsenäisyyteen ja lailliseen hallitukseen. Jos se tekee Amerikasta sodan " osapuolen" niin ei voi mitään.
  20. Vielä yksi kysymys: Miksi vedota Putinin vallassa pysymisen puolesta, jos Suomen linjan pitäisi kuitenkin pysyä samana siitä riippumatta, minkälainen hallitus Venäjällä istuu tai kuka maata johtaa?
    21. 10 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt