Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

2736

  1. ”ajatus itsesta huolestuneena, kun nuorena lapsi lahtee ulos viettamaan iltojaan”

    No juu, kyllähän tuossakin on pointtia ja ymmärrän etteivät kaikki halua lapsia. Erityisesti tämä Rautavaaran tapaus pisti vähän miettimään, että mitä jos itsekin onnistuisi valitsemaan kumppaninsa niin perusteellisesti väärin kuin tuo mies oli tehnyt. En ole ehtinyt niin paljoa uutisia seuraamaan että tietäisin oliko ne lapset sen miehen lapsia, mutta jos olivat, niin mahtaa olla musertavaa tuollainen.

    Itse kyllä toistaiseksi olen vielä sillä kannalla että olis ihan kiva niitä lapsia vielä joskus saada, mutta vain jos löytää miehen jonka kanssa se yhteiselo sitten oletettavasti sujuisi koko loppuiän. YH:ksi jäämisen pelkohan se tässä lähinnä estääkin sen että olisin itse mitenkään aktiivisesti tuota lastensaantiasiaa edistämässä tällä hetkellä (ja nettideitistähän niitä wannabe-isiä löytäisi vaikka heti jos vain haluaisi).

    Vaivaahan niistä lapsista on ja huolta ihan hemmetisti, enkä muutenkaan ole siinä mielessä lapsi-ihminen että tykkäisin muiden kersoja paimentaa. Mutta uskoisin niistä kuitenkin olevan myös paljon iloa ja erityisesti seuraa sitten kun tulee itse vanhaksi.

    En kyllä millään usko että yksikään normaalilla psyykellä varustettu nainen saisi hermojaan romahtamaan lasten takia, vaikka siinä yhdessä blogissa yritti joku sitä Rautavaaran murhaajanaista tähän vedoten puolustellakin (sori, mutta enpäs nyt kuollaksenikaan jaksa enää muistaa/etsiä että missä blogissa se oli, mutta palstalla oli linkki siihen jossain vaiheessa…)
  2. No kyllähän ne miespuoliset kaverit tuppaa kuitenkin olemaan jotenkin etäisempiä kuin naispuoliset. Valtaosa niinkin etäisiä etten edes tiedä heidän parisuhdestatustaan, mutta tietysti tässä ikäluokassa on järkevää olettaa useimmat pariutuneiksi ellei ole mitään erityistä syytä epäillä muuta.

    Erityisempiä jännitteitä ei mielestäni ole ilmassa silloin kun oletan miehen varatuksi. Silloin asian vain pyyhkii automaattisesti mielestään, vaikka mies periaatteessa oliskin potentiaalisesti kiinnostava. yleensähän näiden kamumiesten kanssa lähinnä harrastetaan, jolloin on muutakin tekemistä kuin pohtia tätä kiinnostuneisuusasiaa. Sitä paitsi yleensä noissa harrastuksissakin on koko lauma muitakin ihmisiä mukana, eli ei todellakaan ole kyseessä mikään kahdenkeskinen nyhvääminen ja syvällinen keskustelu.

    Joskus hyvin harvoin on kyllä semmoistakin tapahtunut että olisin ollut kahdestaan jonkun sinkuksi tietämäni sopivan ikäisen miehen kanssa. Jos mies ei nyt satu jostain syystä olemaan täysin poissa laskuista (esim. sellainen jonka tietäisin vaihtavan kumppania joka viikko, tai sitten jotenkin pahasti fyysisesti vammainen), niin voisi sanoa että tällaisissa tilanteissa kyllä se yhteensopivuuden mahdollisuus käy väkisinkin mielessä. Harvemmin tosin näissäkään tilanteissa on ollut aikaa tai mahdollisuutta kovin syvällisiin keskusteluihin, tai jos on ollutkin niin olen ne mahdollisuudet hyvin huolellisesti pyllyburgeroimalla tyrinyt.