Osaan aloittaa, mutta en jatkaa

Kiitoksia neuvosta. :)

osaan jatkaa, mutta lopettaminen olisi viisainta, en osaa.

Minä taas kirjoitti:

osaan jatkaa, mutta lopettaminen olisi viisainta, en osaa.

Voisitte pitää toisillenne nappikuulokkeita ja toinen auttaisi toista aloittamaan ja sitten toinen auttaisi toista jatkamaan.

4+15 kirjoitti:

Voisitte pitää toisillenne nappikuulokkeita ja toinen auttaisi toista aloittamaan ja sitten toinen auttaisi toista jatkamaan.

Hyvä idea. :D

"Ensimmäisenä päivänä jutun saa kulkemaan ihan mukavasti, mutta toisella kirjoittelu kerralla jutut loppuu ja sitten vaan jauhan samaa ******"

Sehän ei varmasti mitenkään voi johtua tämän palstan aiheuttamasta maailmankuvan kapeutumisesta? ;)

helka kirjoitti:

"Ensimmäisenä päivänä jutun saa kulkemaan ihan mukavasti, mutta toisella kirjoittelu kerralla jutut loppuu ja sitten vaan jauhan samaa ******"

Sehän ei varmasti mitenkään voi johtua tämän palstan aiheuttamasta maailmankuvan kapeutumisesta? ;)

Lue lisää

Ei itse asiassa voi.

Taas näitä idioottimaisia manipulointiyrityksiä: "Jos vain olisit valkoritari, niin saisit naista, kuten kaikki kiltit ja kunnolliset miehet saavat. Niin ja kun uskot sokeasti femakkojen valheet, niin sitten vasta saatkin naista"

Ei aina edes tapailuun asti.

Viimeisin, jota edelsi parin viikon tiivis yhteydenpito, kariutui juuri päivää ennen tapaamista.

Muuten taas jotkut kokemukset menevät nääs miehen kertoman jutun suuntaisesti.

Totuus on se, että kun perusfaktat on keskusteltu parissa tunnissa, niin ei siellä oikeasti ole uutta oikeaa juteltavaa toisesta, jollei oma tai toisen elämä ole oikeasti jännää.

Kuvioihin tuleekin se small-talkin taito. Pitäisi osata puhua sekaan täysin turhaa puuta heinää. Tärkeintä on vaan että juttu lentää sujuvasti kaiken aikaa, ei se että siinä olisi jotain oikeaa asiasisältöä.

Juuri vaikka nämä klassiset puheenaiheet, joita vaikka naapureidenkin kanssa puhutaan. Onpas kaunis sää, paljon parempi kuin eilen kun oli sateista, ... blah blah... ketä ihan oikeasti kiinnostaa se sisältö? ei ketään, mutta vaihtoehtona on muuten syvä vaivaantunut hiljaisuus.

Noh, deiteillä nyt ei saisi ehkä alkaa säästä jaarittelemaan, se on jo ihan liian tylsää. Deiteillä miehellä pitäisi olla vähän niitä naisen naurattajan taitoja, eli pitäisi jotain muuta humoristisempaa small talkkia tehdä. Sopivasti aasinsilloilla vetää keskustelusta mukaan jotain hauskoja tarinoita menneisyydestä, yms. ja tietysti yrittää samalla poimia aina kaikkea mistä voi toisesta kysellä lisää. Osoittaa kiinnostusta ja antaa sille toiselle syytä kertoilla omista kokemuksistaan.

Jos oma menneisyys on tylsää neljän seinän sisällä olemista eikä jännää menoa maailmalla, niin vaikeahan tuollaisia juttuja on tehdä jos ei niitä ihan puhtaasti päästään keksi. Ja vieläpä jos on luonteeltaan sellainen ettei keskity noihin tapahtumiin siltä näkökannalta, eikä ne jutut tule automaattisesti mieleen siinä kesken keskustelun, niin vaikeaksi menee.

Jos oikeasti sattuisi olemaan yhteisiä harrastuksia tai työtä, tms. niin ihan oikeaa juttua on helpompi saada aikaiseksi. Mutta sitä sattuu miesten ja naisten välillä harvoin. (Ja ihan liian työpainotteinen keskustelu ei ole välttämättä hyvä asia sekään, voi mennä liian asialliseksi.)

Tiedän etten itsekään ole paras mahdollinen keskustelija useimpien eri luonteisten ihmisten kanssa. Tietyn tyyppisten pohdiskelijoiden, jolla on jotain samankaltaisia kiinnostuksen aiheita - niiden kanssa sitten voikin käydä hyvin pitkiä ja mielenkiintoisia keskusteluja. Päivästä toiseen, eikä silti tarvitse jankata samoja asioita.

On vähän säälittävää että itse olen yleensä nautiskellut työ-aiheisista keskusteluista paljon enemmän kuin muista keskusteluista. Aikoinaan töiden jälkeen on helposti ajoittain saattanut mennä parikin tuntia, kun on jotain työhön liittyvää keskusteltu jonkun samanluonteisen työkaverin kanssa. Ja se on ollut minulle hupia eikä työtä. Koska se on ollut mielenkiintoista asiapitoista keskustelua eikä vain täysin turhaa small-talkkia säästä tai julkkiksista. Ihmisen luonne on mitä se on. Tuon takia on vähän vaikea nähdä itseään yhteensopivana ihan kaikenlaisten extrovertti-luonteiden kanssa, ongelma vaan olisi löytää se sopiva introvertti nainen, jolla on hieman samankaltainen luonne - ja niitähän ei kauheasti löydä.

ht ... kirjoitti:

Totuus on se, että kun perusfaktat on keskusteltu parissa tunnissa, niin ei siellä oikeasti ole uutta oikeaa juteltavaa toisesta, jollei oma tai toisen elämä ole oikeasti jännää.

Kuvioihin tuleekin se small-talkin taito. Pitäisi osata puhua sekaan täysin turhaa puuta heinää. Tärkeintä on vaan että juttu lentää sujuvasti kaiken aikaa, ei se että siinä olisi jotain oikeaa asiasisältöä.

Juuri vaikka nämä klassiset puheenaiheet, joita vaikka naapureidenkin kanssa puhutaan. Onpas kaunis sää, paljon parempi kuin eilen kun oli sateista, ... blah blah... ketä ihan oikeasti kiinnostaa se sisältö? ei ketään, mutta vaihtoehtona on muuten syvä vaivaantunut hiljaisuus.

Noh, deiteillä nyt ei saisi ehkä alkaa säästä jaarittelemaan, se on jo ihan liian tylsää. Deiteillä miehellä pitäisi olla vähän niitä naisen naurattajan taitoja, eli pitäisi jotain muuta humoristisempaa small talkkia tehdä. Sopivasti aasinsilloilla vetää keskustelusta mukaan jotain hauskoja tarinoita menneisyydestä, yms. ja tietysti yrittää samalla poimia aina kaikkea mistä voi toisesta kysellä lisää. Osoittaa kiinnostusta ja antaa sille toiselle syytä kertoilla omista kokemuksistaan.

Jos oma menneisyys on tylsää neljän seinän sisällä olemista eikä jännää menoa maailmalla, niin vaikeahan tuollaisia juttuja on tehdä jos ei niitä ihan puhtaasti päästään keksi. Ja vieläpä jos on luonteeltaan sellainen ettei keskity noihin tapahtumiin siltä näkökannalta, eikä ne jutut tule automaattisesti mieleen siinä kesken keskustelun, niin vaikeaksi menee.

Jos oikeasti sattuisi olemaan yhteisiä harrastuksia tai työtä, tms. niin ihan oikeaa juttua on helpompi saada aikaiseksi. Mutta sitä sattuu miesten ja naisten välillä harvoin. (Ja ihan liian työpainotteinen keskustelu ei ole välttämättä hyvä asia sekään, voi mennä liian asialliseksi.)

Tiedän etten itsekään ole paras mahdollinen keskustelija useimpien eri luonteisten ihmisten kanssa. Tietyn tyyppisten pohdiskelijoiden, jolla on jotain samankaltaisia kiinnostuksen aiheita - niiden kanssa sitten voikin käydä hyvin pitkiä ja mielenkiintoisia keskusteluja. Päivästä toiseen, eikä silti tarvitse jankata samoja asioita.

On vähän säälittävää että itse olen yleensä nautiskellut työ-aiheisista keskusteluista paljon enemmän kuin muista keskusteluista. Aikoinaan töiden jälkeen on helposti ajoittain saattanut mennä parikin tuntia, kun on jotain työhön liittyvää keskusteltu jonkun samanluonteisen työkaverin kanssa. Ja se on ollut minulle hupia eikä työtä. Koska se on ollut mielenkiintoista asiapitoista keskustelua eikä vain täysin turhaa small-talkkia säästä tai julkkiksista. Ihmisen luonne on mitä se on. Tuon takia on vähän vaikea nähdä itseään yhteensopivana ihan kaikenlaisten extrovertti-luonteiden kanssa, ongelma vaan olisi löytää se sopiva introvertti nainen, jolla on hieman samankaltainen luonne - ja niitähän ei kauheasti löydä.

Lue lisää

Olen ajatellut asiaa niin, että kyse ei välttämättä ole mistään pelkästä deittailutaidosta tms. Jos ei vain ole puhuttavaa toisen kanssa, voi olla myös niin, että yksinkertaisesti kyseessä ei ole toisilleen sopiva pari. Toki jos juttu tuntuu aina tyssäävän samaan vaiheeseen, voi alkaa vähän miettiä mistä on kysymys.

Itse en tykkää kovin paljon faktatietojen listaamisesta ja kyselemisestä, asioiden jankkaamisesta enkä seuraa esimerkiksi perusviihdettä paljoakaan. Siksi usein tuntuu siltä, että ei ole oikein samalla aaltopituudella toisen kanssa. Toki osaan heittää tarvittaessa pienempää juttua ja kommentteja, mutta se tuntuu enemmän väkinäiseltä työltä kuin hyvältä ajankäytöltä ja yhteyden löytämiseltä.

Joidenkin kanssa juttu luistaa paremmin. Kyse ei ehkä ole niinkään siitä, että puheenaiheet ja kiinnostuksen kohteet olevisivat suoraan samoja, mutta jotenkin tapa pureutua asioihin on samanlainen. Kaikkia ei kiinnosta pohtia erilaisia näkökulmia ja yhdistellä asioita, joitain kiinnostaa. Jos tuollainen tuntuu toisesta tylsältä, en näe kovin hyviä keskustelumahdollisuuksia jatkossakaan.

Naisilla tuntuisi olevan oleellisena osana tutustumisessa asioiden kysely toiselta. Jopa siinä määrin, että tehdään tulkintoja siten, että jos mies ei kysele, hän ei ole kiinnostunut. En tiedä onko minulla tässäkin joku epänormaali lähestyminen, mutta itse koen saavani toisesta paljon enemmä irti, kun puhutaan jostain asiasta (ei välttämättä mistään erityisen vakavasta) ja kuulee miten hän siihen suhtautuu. Ehkä pitäisi panostaa enemmän tuohon kysely ja vastaus -linjaankin. Siinä vain tuntuu siltä, että parin tunnin jälkeen kyssärit on kysytty ja käteen ei ole jäänyt paljon mitään.

ryppis kirjoitti:

Olen ajatellut asiaa niin, että kyse ei välttämättä ole mistään pelkästä deittailutaidosta tms. Jos ei vain ole puhuttavaa toisen kanssa, voi olla myös niin, että yksinkertaisesti kyseessä ei ole toisilleen sopiva pari. Toki jos juttu tuntuu aina tyssäävän samaan vaiheeseen, voi alkaa vähän miettiä mistä on kysymys.

Itse en tykkää kovin paljon faktatietojen listaamisesta ja kyselemisestä, asioiden jankkaamisesta enkä seuraa esimerkiksi perusviihdettä paljoakaan. Siksi usein tuntuu siltä, että ei ole oikein samalla aaltopituudella toisen kanssa. Toki osaan heittää tarvittaessa pienempää juttua ja kommentteja, mutta se tuntuu enemmän väkinäiseltä työltä kuin hyvältä ajankäytöltä ja yhteyden löytämiseltä.

Joidenkin kanssa juttu luistaa paremmin. Kyse ei ehkä ole niinkään siitä, että puheenaiheet ja kiinnostuksen kohteet olevisivat suoraan samoja, mutta jotenkin tapa pureutua asioihin on samanlainen. Kaikkia ei kiinnosta pohtia erilaisia näkökulmia ja yhdistellä asioita, joitain kiinnostaa. Jos tuollainen tuntuu toisesta tylsältä, en näe kovin hyviä keskustelumahdollisuuksia jatkossakaan.

Naisilla tuntuisi olevan oleellisena osana tutustumisessa asioiden kysely toiselta. Jopa siinä määrin, että tehdään tulkintoja siten, että jos mies ei kysele, hän ei ole kiinnostunut. En tiedä onko minulla tässäkin joku epänormaali lähestyminen, mutta itse koen saavani toisesta paljon enemmä irti, kun puhutaan jostain asiasta (ei välttämättä mistään erityisen vakavasta) ja kuulee miten hän siihen suhtautuu. Ehkä pitäisi panostaa enemmän tuohon kysely ja vastaus -linjaankin. Siinä vain tuntuu siltä, että parin tunnin jälkeen kyssärit on kysytty ja käteen ei ole jäänyt paljon mitään.

Lue lisää

"Jos ei vain ole puhuttavaa toisen kanssa, voi olla myös niin, että yksinkertaisesti kyseessä ei ole toisilleen sopiva pari."

Hyvinkin mahdollista. Voi olla että itselleni on niin vaikeaa löytää sitä sopivaa naista suhteeseen juurikin sen takia että naisen täytyisi olla juuri tietynlainen pohdiskeleva introvertti luonne että jutut oikeasti synkkais. Ja sellaisia ei montaa ole, eikä niitä ei ole helppo mistään löytää, kun ne ei tuolla baareissa yleensä roiku.

ryppis kirjoitti:

Olen ajatellut asiaa niin, että kyse ei välttämättä ole mistään pelkästä deittailutaidosta tms. Jos ei vain ole puhuttavaa toisen kanssa, voi olla myös niin, että yksinkertaisesti kyseessä ei ole toisilleen sopiva pari. Toki jos juttu tuntuu aina tyssäävän samaan vaiheeseen, voi alkaa vähän miettiä mistä on kysymys.

Itse en tykkää kovin paljon faktatietojen listaamisesta ja kyselemisestä, asioiden jankkaamisesta enkä seuraa esimerkiksi perusviihdettä paljoakaan. Siksi usein tuntuu siltä, että ei ole oikein samalla aaltopituudella toisen kanssa. Toki osaan heittää tarvittaessa pienempää juttua ja kommentteja, mutta se tuntuu enemmän väkinäiseltä työltä kuin hyvältä ajankäytöltä ja yhteyden löytämiseltä.

Joidenkin kanssa juttu luistaa paremmin. Kyse ei ehkä ole niinkään siitä, että puheenaiheet ja kiinnostuksen kohteet olevisivat suoraan samoja, mutta jotenkin tapa pureutua asioihin on samanlainen. Kaikkia ei kiinnosta pohtia erilaisia näkökulmia ja yhdistellä asioita, joitain kiinnostaa. Jos tuollainen tuntuu toisesta tylsältä, en näe kovin hyviä keskustelumahdollisuuksia jatkossakaan.

Naisilla tuntuisi olevan oleellisena osana tutustumisessa asioiden kysely toiselta. Jopa siinä määrin, että tehdään tulkintoja siten, että jos mies ei kysele, hän ei ole kiinnostunut. En tiedä onko minulla tässäkin joku epänormaali lähestyminen, mutta itse koen saavani toisesta paljon enemmä irti, kun puhutaan jostain asiasta (ei välttämättä mistään erityisen vakavasta) ja kuulee miten hän siihen suhtautuu. Ehkä pitäisi panostaa enemmän tuohon kysely ja vastaus -linjaankin. Siinä vain tuntuu siltä, että parin tunnin jälkeen kyssärit on kysytty ja käteen ei ole jäänyt paljon mitään.

Lue lisää

"Jos ei vain ole puhuttavaa toisen kanssa, voi olla myös niin, että yksinkertaisesti kyseessä ei ole toisilleen sopiva pari."

Tai sitten mies on hiljainen ja sama asia tulee toistumaan jokaisen naisen kanssa olisi nainen miten kiinnostava tahansa. Harmi jos nainen vetäisi aina johtopäätöksen että ei varmaan ole mitään yhteistä.
Varsinkin kun tietää miten harvinaista atm:lle on saada ok-tasoista naista kiinnostumaan.

2+16 kirjoitti:

"Jos ei vain ole puhuttavaa toisen kanssa, voi olla myös niin, että yksinkertaisesti kyseessä ei ole toisilleen sopiva pari."

Tai sitten mies on hiljainen ja sama asia tulee toistumaan jokaisen naisen kanssa olisi nainen miten kiinnostava tahansa. Harmi jos nainen vetäisi aina johtopäätöksen että ei varmaan ole mitään yhteistä.
Varsinkin kun tietää miten harvinaista atm:lle on saada ok-tasoista naista kiinnostumaan.

Lue lisää

Toki näinkin. Ajattelin asiaa toisin päin, eli omasta näkökulmasta. Esimerkissäsihän toinen osapuoli (nainen) tekee arvion, kun ei tiedä miestä hiljaikseksi. Minä ajattelin sitä, miten itse tulkitsen tilanteen, jossa minun jutut eivät ota tuulta alleen ja hänen juttunsa eivät kiinnosta minua.

ryppis kirjoitti:

Toki näinkin. Ajattelin asiaa toisin päin, eli omasta näkökulmasta. Esimerkissäsihän toinen osapuoli (nainen) tekee arvion, kun ei tiedä miestä hiljaikseksi. Minä ajattelin sitä, miten itse tulkitsen tilanteen, jossa minun jutut eivät ota tuulta alleen ja hänen juttunsa eivät kiinnosta minua.

Lue lisää

Joo. No näinhän se menee että monen atm miehen tapauksessa se että "ei ole sopiva pari", tarkoittaa käytännössä siis sitä että naisen mielestä mies ei olisi sopiva - vaikka miehen mielestä nainen olisi sopiva.

Tietysti viisaampi mies ymmärtää että jos ei ole naiselle sopiva, niin sitten ei ole sopiva pari. Koska se homma ei kestäisi tai jos ei kaatuisi niin nainen tyytymättömyyttään esim. nalkuttaisi ja jatkuvasti osoittaisi epäkunnioitusta miestä kohtaan, joten suhde olisi lopulta huono molemmille.

Tavallaan siis ainakin itse näen asian niin että joudun painottamaan kumppanin etsinnässä ensisijaisesti sitä, että minkälaisen naisen voin kuvitella kiinnostuvan itsestäni - enkä sen perusteella että millaisesta naisesta voisin kuvitella itse todella kiinnostuvani. Sitten täytyy vain toivoa että kun löytää naisen joka itsestäni kiinnostuu, niin että myös itse kiinnostun siitä naisesta.
Tavallaan aivan typerä lähtökohta jos asiaa ajattelee että etsii itselleen kumppania, mutta valitettavasti se ainoa realistinen lähtökohta.

Ei saunassa kuulu jutella, siellä saunotaan, juodaan viinaa ja joskus nussitaan!

10 sekuntia... >_> Jos mennään isän kanssa autolla johonkin kahdestaan, niin ei puhuta kahteen tuntiin mitään, eikä isä ole silti heittänyt minua pihalle.

SAUNA-Make kirjoitti:

Ei saunassa kuulu jutella, siellä saunotaan, juodaan viinaa ja joskus nussitaan!

Saunassa ei kyllä panna. Se on seksivapaa vyöhyke. Ehkä joskus takkahuoneessa ;-)

"kerran kun oltiin kahdestaan saunassa niin meni varmaan 10 sekuntia että kumpikaan ei sanonut mitään"

Eli ne pakit tuli ihan selkeästi juuri siitä syystä ettet keksinyt saunassa 10 sekuntiin mitään sanottavaa.

Juu, näinhän ne hommat katsos meidän naisten kanssa menee. :D

"Kun löytää oikean ihmisen niin puheenaiheet siirtyvät faktoista ja yleisistä aiheista suhteellisen pian henkilökohtaisiin, tunnetason asioihin ja intiimeihin ja seksuaalisiin juttuihin"

Nyt toi lausahdus oli juuri sellainen että mieleen tulee että ne "pelin osaavat miehet kiinnostavat" :D

Mutta tavallaan kyse tietysti vaan luonteesta. Jotkut vaan menevät avoimesti vaikka tunteisiin, seksiin ja intiimeihin aiheesiin. Joillekin se ei ole luontevaa.

"Jotenkin siinä on oleellista se tunne, että toiselle on helppo puhua ja hän tuntuu jotenkin ennestään tutulta."

Hah... Eräs baarista minut kotiinsa raahannut nainen sanoi siinä silmiin tuijottaen, juurikin hetki ennen kuin halusi minut sänkyyn että: "Sulle tuntuu niin helpolta puhua ihan mistä vaan, tuntuu kuin olisin tuntenut sut tosi kauan".

Rehellisesti en tiedä mistä ihmeestä se nainen noin ajatteli. Ei siinä mielestäni mitään eroa ollut muihin naisiin tai niiden kanssa keskusteluun... Ainoa ero oli se, että tuo nainen oli selvästi jo baarissa minut nähtyään muutamassa kymmenessä sekunnissa päättänyt että tuota miestä tekee mieli, kun oli jo silloin sellainen hymy naamalla ja innoissaan minua heti tanssilattialle raahaamassa.

...ts. oma ulkoinen olemus herätti naisessa sen kipinän, joten sen takia tuntui sitten niin helpolta jutella minulle mistä vaan. (Sori jos oon vähän kyyninen tän naisten "kemian" suhteen. Omat kokemukset ei taida olla sieltä ihan parhaasta päästä tota näkemystä kovin ruusuiseksi muuttamaan. ;)

ht ... kirjoitti:

"Kun löytää oikean ihmisen niin puheenaiheet siirtyvät faktoista ja yleisistä aiheista suhteellisen pian henkilökohtaisiin, tunnetason asioihin ja intiimeihin ja seksuaalisiin juttuihin"

Nyt toi lausahdus oli juuri sellainen että mieleen tulee että ne "pelin osaavat miehet kiinnostavat" :D

Mutta tavallaan kyse tietysti vaan luonteesta. Jotkut vaan menevät avoimesti vaikka tunteisiin, seksiin ja intiimeihin aiheesiin. Joillekin se ei ole luontevaa.

"Jotenkin siinä on oleellista se tunne, että toiselle on helppo puhua ja hän tuntuu jotenkin ennestään tutulta."

Hah... Eräs baarista minut kotiinsa raahannut nainen sanoi siinä silmiin tuijottaen, juurikin hetki ennen kuin halusi minut sänkyyn että: "Sulle tuntuu niin helpolta puhua ihan mistä vaan, tuntuu kuin olisin tuntenut sut tosi kauan".

Rehellisesti en tiedä mistä ihmeestä se nainen noin ajatteli. Ei siinä mielestäni mitään eroa ollut muihin naisiin tai niiden kanssa keskusteluun... Ainoa ero oli se, että tuo nainen oli selvästi jo baarissa minut nähtyään muutamassa kymmenessä sekunnissa päättänyt että tuota miestä tekee mieli, kun oli jo silloin sellainen hymy naamalla ja innoissaan minua heti tanssilattialle raahaamassa.

...ts. oma ulkoinen olemus herätti naisessa sen kipinän, joten sen takia tuntui sitten niin helpolta jutella minulle mistä vaan. (Sori jos oon vähän kyyninen tän naisten "kemian" suhteen. Omat kokemukset ei taida olla sieltä ihan parhaasta päästä tota näkemystä kovin ruusuiseksi muuttamaan. ;)

Lue lisää

Olet varmaan vähän turhan kyyninen. Komppaan 11 15: ta

Tuo baarista sinut raahannut nainen tosiaan varmaan petti enemmän itseään.

Tottakai hyvä ulkonäkö auttaa missä osa-alueella tahansa, mutta tässä tapauksessa se auttaa siihen, että on halua löytää keskusteluyhteys, enemmän kuin ruman kanssa.

Varsinaista mukavaa ja luontevaa keskustelua ei kuitenkaasynny, vaikka toinen olisi miten hyvännäköinen. Melkeinpä päin vastoin. Liian hyvännäköisen ihmisen kanssa on vaarana, että menee totaalisesti lukkoon yrittäessään löytää sopivaa sanottavaa.

Omalta kohdaltani voin sanoa esimerkkinä, että olin kerran yhteydessä sellaisen itseäni parikymmentä vuotta nuoremman teiniprinsessatyyppisen naisen kanssa (hänen aloitteestaan) ja halusin kuollakseni päästä hänen kanssaan sänkyyn. Homma kaatui siihen, että tämän prinsessan suusta ei tullut kuin oksentamisbilettämistyyppisiä juttuja ja keskustelua tosi tv sarjoista. Ei natsannut.

Toisaalta päädyin taas treffeille naisen kanssa, joka sitten livenä osoittautui 15 kg kuvaansa lihavammaksi, mutta juttu hänen kanssaan luisti loistavasti, kun molemmat oli intohimoisia veneilijöitä.

ht ... kirjoitti:

"Kun löytää oikean ihmisen niin puheenaiheet siirtyvät faktoista ja yleisistä aiheista suhteellisen pian henkilökohtaisiin, tunnetason asioihin ja intiimeihin ja seksuaalisiin juttuihin"

Nyt toi lausahdus oli juuri sellainen että mieleen tulee että ne "pelin osaavat miehet kiinnostavat" :D

Mutta tavallaan kyse tietysti vaan luonteesta. Jotkut vaan menevät avoimesti vaikka tunteisiin, seksiin ja intiimeihin aiheesiin. Joillekin se ei ole luontevaa.

"Jotenkin siinä on oleellista se tunne, että toiselle on helppo puhua ja hän tuntuu jotenkin ennestään tutulta."

Hah... Eräs baarista minut kotiinsa raahannut nainen sanoi siinä silmiin tuijottaen, juurikin hetki ennen kuin halusi minut sänkyyn että: "Sulle tuntuu niin helpolta puhua ihan mistä vaan, tuntuu kuin olisin tuntenut sut tosi kauan".

Rehellisesti en tiedä mistä ihmeestä se nainen noin ajatteli. Ei siinä mielestäni mitään eroa ollut muihin naisiin tai niiden kanssa keskusteluun... Ainoa ero oli se, että tuo nainen oli selvästi jo baarissa minut nähtyään muutamassa kymmenessä sekunnissa päättänyt että tuota miestä tekee mieli, kun oli jo silloin sellainen hymy naamalla ja innoissaan minua heti tanssilattialle raahaamassa.

...ts. oma ulkoinen olemus herätti naisessa sen kipinän, joten sen takia tuntui sitten niin helpolta jutella minulle mistä vaan. (Sori jos oon vähän kyyninen tän naisten "kemian" suhteen. Omat kokemukset ei taida olla sieltä ihan parhaasta päästä tota näkemystä kovin ruusuiseksi muuttamaan. ;)

Lue lisää

Sama täällä.

Rationalisointihamsteri toimii niillä aika tehokkaasti.

Erään naisen kohdalla "tuntui kun me voisimme puhua mistä vain", samalla kun minusta tuntui jopa tylsältä se latteuksia latelu.