tractor

Vapaa kuvaus

Aloituksia

241

Kommenttia

2030

  1. Esim. Kvantti-elektrodynamiikka on vain yksi vapaus-aste U(1), eli kierto kompleksitasossa. Yksi vapausaste = yksi ja ainoa fotoni.
    Elektrodynamiikkaan kuuluu tietenkin myös sähkömagneettinen kenttä ja kuinka se vuorovaikuttaa elektronikentän kanssa. Kun tarkastellaan tarpeeksi pientä aluetta avaruudesta (ts. alle atomin tasoa) on tämä kahden kentän vuorovaikutus yhä mielenkiintoisempaa. Jokaista hiukkasta vastaa kenttä. Elektronin kenttä vs. sähkömagneettinen kenttä on juuri se mitä me koemme ja näemme. Gravitaatio esim. on olematon tekijä atomi-tasolla.

    Koko (sähkömagneettisen) vuorovaikutuksen voi kiteyttää seuraavasti:
    elektroni emittoi fotonin ja sen todennäköisyys-amplitudi on sama kuin
    elektronin varaus. Siinä koko QED pähkinänkuoressa.
    Muut ilmiöt, kuten elektronin absoboiminen, on sama asia ja sama todennäköisyys, sama asia laskuissa, kuin että elektroni kulkisi ajassa taaksepäin. Vain matemaattista kikkailua tosin.
  2. Eiköhän se tahto ole kuitenkin vain summa kaiken syötteen - näkö, kuulo, tunto, jne. prosessoinnista aivoissa. Kun emme tunne lähellekään ( < 1% ?) noista prosesseista, niin on aikamoista haihattelua filosofeilta mennä näiden prosessien meta-tasolle. Antakaa niiden miljoonien tiedemiesten tehdä työnsä, katsotaan sitten mikä on teidän kontribuutionne - historiaa jos uskoo, niin filosofit sutivat kuin apina pensselillä, välillä toki oikeaankin suuntaan (tilastollisesti todennäköistä osua oikeaan isolla laumalla ja pitkän ajan sisällä - fyysikot hoitivat homman parissa sadassa vuodessa kourallisella väkeä).
  3. Lasket vain montako tina-atomia on yhdessä juotostina-molekyylissä.
    Sen jälkeen kerrot tuloksen 1,20 mol:lla.

    Minä en tiedä montako niitä on molekyylissä mutta jos niitä on vaikka kaksi, niin vastaus on 2 x 1,20 mol.
    Jos niitä on yhdessä juotostina-molekyylissä 3, niin vastaus on 3 x 1,20 mol jne...
  4. Ääh, en oikein tunne tätä termistöä mutta kovalentissa sidoksessa muistaakseni
    kaksi atomia jakaa saman elektronin. Ts. Sama elektroni pörrää kahden atomin välillä. Dipoli-dipoli taas johtuu siitä, että molekyylit ovat "muodoltaan epäsymmetrisiä" (ei niillä oikeasti mitään muotoa ole) ja siksi toisen molekyylin positiivinen pää vetää puoleensa toisen samnalaisen molekyylin negatiivista päätä. Kuten esim. vesimolekyylissa.
    Mielestäni kovalentti sidos on kova, siis suhteellisen stabiili.
    3. Voi ne ajatella erikseen mutta niissä on kysymys hieman erilaisista fysikaalisista konfiguraatioista. Tämä kolmas lienee oma kysymyksesi? :)
  5. Se on hyvin hankalaa. Itseasiassa moderni kryptografia perustuu juuri sille idealle, että on hyvin vaikeaa löytää jakaja.
  6. P.S. He toki suhtautuvat myötämielisesti, koska se on heille palkkatyö ja he eivät halua menettää sitä! Jos saan sinut housut kintuissa kiinni siitä, että saat apua väikkäriisi suomi24 -palstalta, niin voit olla ihan varma, että tulen tekemään kaikkeni, jotta sitä epätieteellistä roskaa ei ikinä hyväksytä. Ymmärsitkö?
  7. En edes halua neuvoa! Kutsut alaasi "tieteeksi" mutta et ole onneton valmis tekemään mitään tiedettä! Nykyään väikkärin teko on juuri tuota - otetaan jostakin tilasto ja etsitään jotakin korrelaatioita. Jos sinä onneton et siihen edes kykene, niin et ole todellakaan tohtorin hatun arvoinen!
  8. Tämä on muuten hyvin mielenkiintoinen asia kosmologiassa ja modernissa fysiikassa, sillä kaukaisessa avaruudessa on "rajoja", joilta lähtenyt valo ei ikinä enää ehdi tavoittaa meitä! Ts. Emme ikinä voi saada uutta tietoa niistä, koska valonkaan nopeus ei riitä voittamaan avaruuden laajenemisen nopeutta.
    Hieman filosofisemmin tämän voisi ajatella siten, että meillä jokaisella (olimme sitten Suomessa, Japanissa, Kuussa tai Siriuksessa) on ympärillämme jättiläismäinen "kelmu", jonka ulkopuolelle kelmun sisällä olija ei voi ikinä nähdä.
    Ja koska jokainen sijaitsee aika-avaruudessa eri paikassa (varsinkin ne Siriuksessa asuvat:), niin jokaisen "kelmu" on yksilöllinen.
    Samanlainen kelmu on muuten mustien aukkojen ympärillä ns. tapahtumahorisontissa - senkin rajan taakse ehtinyt informaatio on meiltä karannut ikuisiksi ajoiksi. Vai onko sittenkään?! Tuoreimmat teoreettiset skenaariot ehdottavat, että se meiltä karannut informaatio - oli se sitten karannut siksi koska se on ehtinyt liian kauaksi tai siksi että se on mustassa aukossa - on sittenkin nähtävissämme: Sen "kelmun" pinnalle koodattuna entropiana.
  9. Olet ihan oikeassa, voi olla ettei siellä "tällä hetkellä" ole enää sitä tähteä olemassa, jonka valon me näemme vasta nyt!
    Valonnopeus on suurin signaalinopeus, jolla informaatio voi siirtyä (paikasta a paikkaan b).
    Laitoin sanat "tällä hetkellä" lainausmerkkeihin, koska on tärkeää mitä tarkoitetaan käsitteellä "tällä hetkellä".
    Jos sillä tarkoitetaan meidän aikaamme täällä Maapallolla, niin asia on tietysti kuten yllä totesin. Jos sillä taas tarkoitetaan vaikkapa ufo-miehen kelloa jossakin kaukaisessa tähdistössä, niin mitenkä voimme olla hänen kanssaan yhtä mieltä siitä, että kello on nyt vaikkapa 12? Ajanhetkien vertailuiden kanssa pitää olla hyvin täsmällinen avaruusfysiikassa & tähtitieteessä. Mutta joo, alkuperäiseen kysymykseen vielä uudestaan vastatakseni: Ei meillä ole hajuakaan onko siellä kaukaisuudessa mitään enää - ja jos on, niin mitä.
  10. Kuten kirjoittaja jo mainitsi: Teoreettisessa fysiikassa.
    "Planckin yksiköt" ovat esimerkki tällaisesta yksiköiden "siivoamisesta".
    Kts. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Planck_units
    Yleensä ainakin Planckin vakio ja valonnopeus asetetaan yhtälöissä
    vain kylmästi luvuksi 1. Noissa Planckin yksiköissä asia viedään vielä pidemmälle.
    Pointti on se, että on turhaa työtä kuljettaa useita vakioita mukana pitkissä laskuissa - jos sitten jotakin halutaan tuloksissa ilmaista vaikka ISO -standardeissa yksiköissä (metri/sekunti, Joule, Watti jne), niin yksiköt voi aina
    palauttaa riippuen missä yksiköissä vastaus halutaan.
    11. 102 / 102
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt