Opastusta väitöskirjan tekemiseen?

Voisitko tarkentaa matematiikkaa? Esim. onko kyseessä esim.
-pääkomponenttianalyysi
-faktorianalyysi
-riippumattomien komponenttien analyysi
-klusterianalyysi
-suurimman uskottavuuden menetelmä
-maximum a posteriori-menetelmä
-bayesiläinen ajattelu
-neuroverkot
jne jne

älä suorita subjektiivisia väitteitä teoiksi, eli esitä niitä. siten pääset kauemmas pelosta. ihmisyyteen kuuluu se, että saattaa pelätä tai suorittaa subjektiivisuutta milloin ja missä vain mitä vain riippumatta mistään.

se subjektiivisuuden lopetus olisi vain lähemmäs rohkeuteen.

Ota yhteyttä johonkin tilastotieteen osaajaan ja pyydä kommentteja käyttämistäsi menetelmistä työn edistymisen ohessa. Varsinkin, jos työhön liittyy itsenäistä aineiston keruuta ja/tai koesuunnittelua, niin se olisi hyvä suunnitella hyvin jo etukäteen. Tilastollinen analyysi on yleensä yksinkertainen ja suoraviivainen prosessi, mutta aineiston keruu on kohta, jossa moni asia voi mennä melkein peruuttamattomasti pieleen. Ja se, että muut puuttuvat mahdollisiin virheisiin on pelkästään hyvä asia.

En ole yhteiskuntatieteilijä, mutta on niitä huonosti tehtyjä kyselyjä ja tilastoanalyyseja muillakin tieteenaloilla.

Olet kiinnittämässä huomiota aivan epäolennaiseen asiaan, sillä tilastoanalyysin pyöräyttäminen on lähes mekaaninen temppu. Tärkeämpää on ennakkoon miettiä, mitkä tekijät voivat johonkin tutkittavaan asiaan vaikuttaa ja millä tavalla. Sitten pitää miettiä, miten tämän vaikutuksen saisi tavalla tai toisella selvitetyksi joko kyselyllä tai jonkin suureen mittaamisella. Eli yksinkertaistettuna: mistä aiheutuu mitäkin ja miten tämän saisi helpoiten ja varmimmin selville

Jos edellä mainittu osuus tutkimuksessa on hutiloiden tehty, niin saa olla vaikka minkälainen huippumatemaattinen tilastoguru tilastoanalyysiä pyörittämässä; siitä huolimatta tulokset ovat pelkkää silkkoa ja sekundaa.

Tilastoasioista sinun kannattaa selvittää itsellesi alan terminologia, millä tavoilla mitäkin tilastollisesti tutkitaan, mitä eri tilastollisten muuttujien arvot asiasta kertovat ja miten analyysit pääpiirteittäin tehdään. Apua analyysien käytännön suorittamiseen varmastikin saat.

En edes halua neuvoa! Kutsut alaasi "tieteeksi" mutta et ole onneton valmis tekemään mitään tiedettä! Nykyään väikkärin teko on juuri tuota - otetaan jostakin tilasto ja etsitään jotakin korrelaatioita. Jos sinä onneton et siihen edes kykene, niin et ole todellakaan tohtorin hatun arvoinen!

No voi kauhiata!!

Mikä siitä tutkimuksesta tekee vähemmän tieteellisen, vaikka neuvoa olisi kysytty suomi24:stä? Sinulla on kuitenkin varmaan tutkimuskysymykset kutakuinkin valmiina, ja keskeistä on tehdä oman alasi tutkimusta. Jos tarvitset tilastollisia menetelmiä apuna tutkimuksessa, niin totta kai voit käyttää hyväksesi alaa paremmin tuntevia ihmisiä.

Voisitko itse asiassa kertoa enemmän tuosta aiheesta? Alkoi kiinnostamaan tuon kommentin luettuani.

Kannattaa varmaan opetella tarvittava tilastotiede samalla kun kirjoittaa väiskiä. Mitä jos vastaväittäjä kysyykin, että miksi käytit tuon tilaston aineiston analyysissä tätä metodia etkä tuota? Voipi laskea väiskin arvosanaa tai pahimmassa tapauksessa tulla hylsy, jos et osaa vastata kysymykseen. Tai ehkä voit kirjoittaa jotain tyyliin "Kiitokset Matti Meikäläiselle sivuilla 34-35 olevasta data-analyysistä", tms.

Huom, en ole suorittanut jatko-opintoja, joten tämä on vain maisterin mielipide.

Kyllähän niitä keinoja asiaan vaikuttamiseen on paljonkin. Ensinnäkin kannattaa välttää turhaa julkisuutta oman tutkimusalan tutkijapiirien ulkopuolella. Julkisuudesta on usein seurauksena se, että tutkimus joutuu matemaattisia menetelmiä paremmin tuntevien henkilöiden 'hampaisiin'. Aikatauluttaminen on yksi hyvä keino välttää julkisuutta. Kannattaa viivyttää kaikkia deadlineja viimeiseen asti. Tutkimuksestaan kannattaa yleensä puhua vain omissa piireissään. Toimittajia kannattaa vältellä viimeiseen asti, ainakin ennen väitöstilaisuutta ja tohtorinarvon hyväksymistä. Erityisesti kannattaa vältellä tutkimuksensa esiintuomista hankalasti hallittavissa olevassa sosiaalisessa mediassa. Mitä itse väitöskirjan sisältöön tulee, niin siinäkin kannattaa muistaa joitakin kikkoja. Ensinnäkin kannattaa kiinnittää huomiota kieliasuun. Erittäin huolitellulta vaikuttava kieliasu, varsinkin kirjan alkulauseissa ja ensimmäisillä sivuilla antaa satunnaiselle lukijalle kuvan tutkimuksen korkeasta tasosta. Huoliteltu kieliasu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pyrkisit kirjoittamaan tekstisi laajojen piirien ymmärtämään muotoon. Tässä on se vaara, että oman piirisi ulkopuolelta tulevat matematiikkaan ja tilastotieteeseen paremmin perehtyneet henkilöt innostuvat sitä lukemaan ja puuttuvat sen virheisiin. Tässä auttaa se, kun viljelet järjestelmällisesti oman tutkimusalasi erikoissanastoa, silloinkin kun jonkun laajempien piirien ymmärtämän termin käyttö olisi jopa luontevampaa ja selkeämpää. Loppuun kannattaa laittaa mahdollisimman pitkä lähdeluettelo vaikka vain pientä osaa siinä mainituista tutkimuksista olisit omassa työssäsi käyttänyt. Kiinnitä huomiota myös sen tiivistelmän, abstractin, laadintaan. Hyvin laadittu tiivistelmä antaa muille tutkijoille mahdollisuuden viitata tutkimustuloksiisi ilman, että heidän tarvitsee varsinaista työtäsi ruveta lainkaan lukemaan. Näillä keinoilla pystyy yleensä peittämään huomattavankin pahoja käsittelytapavirheitä. Varsinaista kirjaasi ei kukaan tule koskaan kokonaan lukemaan, mutta sinulle ovat korkeakoulu- ja yliopistojärjestelmämme parhaat ja arvostetuimmat tutkijanvirat avoinna.