Vapaa kuvaus

Aloituksia

103

Kommenttia

118

  1. Ruokajono on armonpaikka. Sieltä elintarvikkeiden elähdyttävä virta voi voimaannuttaa ihmisen. Jos työnteko-oikeus on hetkellisesti estetty. Ruokajono voi tarjota jokaiselle ihmiselle mielipiteisiinsä tai persoonaansa katsomatta mahdollisuuden elintarvikeoikeudenmukaisuuteen ja onneen. Lisäksi tulisi pohtia kansankeittiöjärjestelmää heille, ketkä on esim. syrjäytettyjä tulottomuuteen. Eli kansalaistyötä vastaan voisi saada ylijäämä elintarvikkeista tehdyn aterian. Jota voisi vaikka joku, joka osaisi, viedä mm. vanhuksille ja heille, hetkä eivät jaksa koijasta, luukusta tai läävästä nousta. Tietenkin tulisi huomoida, että tulottomat naiset ja lapset voisivat saada myös elintarvikkeita, mutta siten kuin heidän kykynsä ja voimavaransa riittävät kansalaistyöhön. Koska aina kuitenkin on olemassa sitä pientä aputyötä, josta joku voi suuresti hyötyä.
    Myös niille syrjäytetyille, joiden on järjestettävä asuminen ulos, tulisi rakentaa puhtaita päiväkeskuksia, joissa voisi vaikka valmistaa sen pulloilla kerätyn makkaran. Sutaista pikkuisen voita sen päälle ja juoda sen litran punaista maitoa. Mutta tulisi myös huomoida, että ne paikat tulisi erottaa mielenterveydenpotiladen ja päihdemaailman paikoista. Koska kahdella viimeksimainitulla on kyllä palveluja kaikkialla ehkä syvämaaseutua lukuunottamatta. Myös eräänlaista köyhäin VOK järjestelmää tulisi harkita, jossa matkanjatkajat saisivat pestä pyykkinsä, itsensä ja vaikka levätä muutaman päivän, että jaksaa sitten laatia vaikka sen koijan oikeaoppisesti, kaikki sen fasiliteetit huolellisesti pohtien ja toteuttaen.
  2. Siis kieppisuunnitelma laaditaan siksi, että jos tulevaisuudessa ihmiselle tulee taas mahdollisuus esim. työn kautta rahoittaa omaa elintarvikkeidensa hankintaa. On perusinfra valmiina. Ja sitä kautta, jos työtä saa esim. tehdä tarpeeksi, niin voi päästä jopa erilaisiin tiloihin, missä elintarvikkeita voi valmistaa jopa sähköisesti lämpenevillä ruoanvalmistuslaitteilla.
    Olisikin siksi elintarkeää se, että maassa olisi kansalaistyöjärjestelmä. Jossa sopivia asioita tekemällä ihmiset voisivat saada tiettyjä työtuntimääriä tai suoritteita vastaan oikeuden elintavikkeisiin, joko kansankeittiön muodossa tai muina ruokaosuuksina. Esim. pullopatrol, vaikka onkin elintärkeää monelle, että voi saada jokapäiväisen ravinnon. Ei sinänsä n-kurkiaisen mielestä täyttäsi kansalaistyön määritelmää, mikäli sitä ei tehtäisi vaikkapa alueelta kerättävien roskien yhteydessä. Joka, jo sinänsä antaisi lisäarvoa ympäristön vaalinnan muodossa. Pullopatrol, kun kuitenkin on sitä, että siinä keskitytään siihen, että säilytään hengissä löydettyjä pulloja vastaan hankituilla elintarvikkeilla. Sekä etsitään tilat missä elintarvikkeet voi turvallisesti valmistaa jopa lämpimiksi, jolloin niistä tulee huomattavasti parempi olo kuin kylmästä ruoasta. (tosin on olemassa keinot, joilla ihminen voi huijata itseään sillä, että juo lämmintä. Mutta, myös kiehuva vesi sinänsä itsessään on ongelma, koska jossain sekin täytyy turvallisesti kiehuttaa sopivan puhtaalla alueella ja silti turvallisesti peitteisellä maastokohteella. Ja kansalaistyö sitä, josta on jotain oikeaa hyötyä tai normaalisti toimivassa yhteiskunnassa se tuottaisi lisäarvoa tietona, taitona, palveluina tai muutoin.
  3. On myös olemassa vääriä tapoja käyttää sipulia. Eräs niistä on sipulin murskaaminen. Hampurilaista raikastamaan jne. on toki sipulimurska kurkkusalaatillakin paikkansa. Samoin kuin hernekeiton kylkeen raikastamaan laittamisella. Mutta on kuitenkin sipuleissakin huomattava, että on olemassa erilaisia sipuleita. Joista tässä nyt muutama varoituksen sana. On nimittäin olemassa sellaisiakin sipuleita, joiden maan lannoituksen jäljet ovat vielä ihan siinä sipulin kuoressa/pinnassa. Sellaisessa sipulissa tulee huomioida, että ei sen maa-aineksen vaikutukset ole ainoastaan sipulin ensimmäiseen kerrokseen vaikuttavia, vaan ne voivat ulottua, joa koko sipuliin aina muutamia sisäkerroksia lukuunottamatta. Yleisesti sipuli säilyäkseen vaatii paitsi kuoren, niin myös tietenkin sipulin säilyvyydelle suotuisiat olosuhteet.
    Kuinka sitten sellaisen "maa-aines" sipulin voi tunnistaa. Yleensä sellaiset pitää myydä II luokan tuotteina. Mutta aina niitä ei osata tai tahdota sellaisiksi esittää. Ja siksipä niitä onkin hieman käyneinä ja kuorettomina kaupoissa. Ja yleensä se kuorettomuus onkin niiden paras tuntomerkki. Siten, että niiden ensimmäinen kerros on jo itse sipulia. Jossain vaiheessa talvea ne tuotteet ilmestyvät aina kauppoihin. Ja niiden kotimaata ei ole merkitty toisin kuin esim. talviaikaan esiintyvissä kiinan sipuleissa. Joissa tosin struktuuri on monesti epäilyttävälläkin tavalla samankaltainen. Vaikkakin on niin, että kiinansipuleista saa myös joissain tapauksissäa ehkä raikkauttakin. On vielä olemassa eräs seikka, joka vaikuttaa sipuleihin nimittäin se vesi, jolla ne kastellaan tai joiden kanssa ne ovat tekemisissä.. Koska on olemassa selkeästi sellaisia sipuleida, joiden makutuntumaan ja struktuuriin ovat päässeet vaikuttamaan sipuliin veden mukana kulkeutuneet ainesosat. Ja oikein tarkasti ei ole päässyt selville siitä, mistä nämää paskavedellä elinkaarensa aikana käsitellyt sipulit ovat oikein kotoisin? Jos, jollain olisi tietoa asiasta niin olisi mielenkiintoista tietää ja lukea siitä.
  4. Ravinnonpuute ja ruoan vähyys ovat maamme köyhyyden pahimpia ongelmia. Silloin on kovasti merkitystä siellä missä asuu, mikä on vaatetusesine tilanne jne. Jos asuu kaupungissa voi aina löytää tölkkejä ja pulloja, joilla voi ostaa n. euron maksavan makkarapaketin. Ja kauppojen alelaarista voi etsiä n. euron hintaluokan tuotteita. Ravinnon lämmityskin on ongelma kuten mainitsit. On olemassa mm. neulojen vaihtopisteitä, alkoholistien makuulavitsoja jms. Mutta ei kuitenkaan köyhille tarkoitettuja ravinnon lämmityspistettä. Puhtaita makuulavitsoja yms. Älkää ymmärtäkö väärin. Varmaan pähde ja mielenterveyspuolen palvelut ovat hyvät ja toimivat niitä tarvitseville. Mutta köyhien siisteille ravinnonlämmityspisteille, köyhäin suihkuille ja vaatteidenpesupisteille on myös kova tarve ja niistä on huutava pula. Siksi ihmisen kannattaa niinä päivinä, kun on ne muutamat kympit käytössä ostaa itselleen sopivat ulkomajoitusratkaisut, ravinnon lämmitysratkaisut yms, että voi esim. ahdistuksen, syrjäytyksen tai muun kaltoinkohtelun aika toimia siten, että voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa ravintoratkaisuhinsa. Sopiva teltta ja univälineet ovat aina työssäkäyntijaksojen aikaisia perusinvestointeja. Pienellä muutaman desin pullolla toimiva käsikaasulämmitin soveltuu mm. makkaran lämmittämiseen erinomaisesti. Kulttuurin liepeillä asuminen ei ole niin vaikeaa. Ja ihminen voi aktivoitua vaikkapa tutkimaan erilaisia asioita. Ja keräämään niitä pulloja ravintoa vastaan. Maaseudulla ja metsissä ajatukset luonnon äärettömän suuren kokotuntuman ja yksinäisyyden äärellä vaativat aina enemmän ihmisen sielulta. Ja miksei mieleltäkin, kun ravinto pitää pitää pyytää elävänä ja harrastaa keräilytaloutta, että saisi esim. joitain jam jam tyyppisiä säilykkeitä tehtyä. Ja siltikin ne voivat homehtua. Ja varsinkin lumikiepissä ja kylmässä on erittäin tärkeää, että on sitä jam jam tyyppistä säilykettä jossain säilössä, sekä säilöttyjä lihoja jne. Koska niitä ei ole muoviinkäärittynä saatavilla kaupoista.
    Kaikenkaikkiaan ongelma on vakava. Mutta siihen voi varauta. Olisi tietysti hyvä, jos kaikilla olisi oikeus tehdä töitä siten, että voi saada elintarvikkeita. Siksi eräs oikea vaihtoehto olisi se, että ihmisillä olisi kansalaistyötä vastaan oikeus elintarvikkeisiin. Siten ihmiset voisivat saada elintarvikkeita. Ja, että olisi olemassa paitsi kansankeittiötoimintaa, niin myös siistejä puhtaita ja vartioituja elintarvikkeiden lämmityspisteitä köyhille, jotka olisivat erotetut päihde ja mielenterveyspuolen paikoista, joita joka kunnassa ja kaupungissa on useita. Samoin voisi olla köyhäin makuulavitsasääätiö, joka tarjoaisivat köyhille pesun ja vaatteiden siistinnän jälkeen muutaman päivän lepojaksoja, jos esim. kiepin ja koijan laadinnassa olisi ongelmia. Koska eivät nekään esim. ensikertalaisillta aina välttämättä suju. Myös kieppeihin ja koijiin tulisi järjestää vaikkapa lukupalvelua siten, että ihmiset voisivat lukea vuorollaan sarjakuvia yms. että mielen tragedia voi toimia. Lisäksi voisi olla köyhäinlavitsasäätiön käytössä vaikkapa college vaatteita joita köyhät voisivat käyttää lepojaksonsa aikana, kun omat vaatetusesineet olisivat pesuprosessin alaisiana. Mutta niiden college vaatteiden kanssa ei tietenkään saisi mennä kaupungille.
    Köyhyys on ennenkaikkea ongelma, koska ravintohanat voivat tyrehtyä täydellisesti. Mutta olemassa olevan maailman hyödyntämättömiä voimavaroja ja tilanteita, sekä tiloja hyödyntämällä, jokaiselle ihmiselle voidaan laatia ravintosuunnitelma, kieppisuunnitelma, puhtaus-suunnitelma yms. Jos vain olisi tahtoa nähdä ravinnonpuutteen aiheuttamien ongelmien kokonaiskenttä. Syrjäyttäminen ja ravinnonpuute ovat niitä keinoja, joilla ihmisille opetetaan herranpelkoa. Ja siksi ne tahdotaan pitää keinovalikoimissa. Ja ihmiset tietämättöminä niistä asioista, jotka ovat olennaisella tavalla sellaisia, jotka ovat merkityksellisiä elämään ja kuinka siinä voidaan toimia. Sekä elämisen kannalta olennainen perusinfrastruktuuri ja tietous siitä, kuinka kulttuurissa ja sen ulkopuolella voi elää onkin lähes olematonta. Ja tahdotaan pitää ihmisiltä salassa, että tilanteiden hetkellä ei olisi vaihtoehtoja. Koska toinen vaihtoehtohan voisi olla vain se, että kyseessä olisi todellakin ymmärtämättömyys:
    Oikein hyvää ravintovuotta kaikille. Toivottavasti jokaisen mahdollisuudet elintarvikkeiden virtoihin voivat onnistua tänä vuonna.
  5. Nälänhätä ja ravintoköyhyys ovat maamme suurimmat ongelmat. Eivät suinkaan sen tähden, että tuhannet niistä kärsivät. Mikä sekin on väärin. Vaan siksi, että ravinnonpuutteen aikaansaamia ongemia ei osata enää tunnistaa esim. perusterveydenhuollossa. Monenlaiset hermostolliset ongelmat tulevat esiin. Samoin ongelmana on ihmisen lihaksiston täydellinen surkastuminen elintarvikkeiden puutteessa.
    Elintarvikeoikeudenmukaisuuteen ei ole kuin yksi ainoa vaihtoehto. Ja se on ihmisten oikeus kansalaistyöhön. Jossa ihmiset saavat tekemäänsä kansalaistyötä vastaan elintarvikkeita tai osuuskortin kansankeittiö tyyppisiin ateriakokonaisuuksien tarjoajiin ravinto-oikeutta vastaan. Muutoin ihmisten mahdollisuudet elintarvikkeisiin on mahdollista kieltää ja estää. Mutta, kun ihmisillä olisi oikeus kansalaistyöhön, niin silloin ongelmaa voitaisiin muodosta ainoastaan sillä, että kansalaistyö valvojiensa osalta kirjattaisiin väärin. Kansalaistyön sisällöstä on esitetty aiempien viestien yhteydessä sellaisia sisältöjä, joita ne voisivat olla.
    Monelle ihmiselle kansalaistyö on se, joka antaisi oikeuden elintarvikkeisiin, jota olisi suhteellisen vaikea estää totetutumasta.
    Myös syhjäytetyille ja ravinnottomuuteen tai tulottomuuteen määritellyille ihmisille tulisi järjestää nykyistä vok toimintaa muistuttavat keskukset. joissa ihmiset voisivat peseytyä muutaman päivän ajan, pestä vaatenyssäköiden sisällöt. Ja yleensäkin nukkua muutaman päivän kerrallaan. Mikäli ihmisten vokissa olisi mm. ateriapalveluita, voisi monenkin elämä jatkua pidempään, koska tuhti pekoniateria mahdollistaisi selviytymistä, Erityisesti talviaikaan, jos joutuu matkaamaan on lepo erittäin tärkeää, että sen saa joskus suorittaa sisätilassa.
    Ihmisten vok palvelut tulisi kuitenkin selkeästi erottaa mielenterveyden potilaiden ja päihdeväen palveluista siten, että ne olisivat tarjolle vain niistä osattomille. Ja päihdeväen, sekä mielenterveyden potilaiden palvelut tulisi säilyttää nykyisellään. Koska ei ole kohtuus, että em. ongelmista kärsimättömät joutuvat käyttämään heille suuntaamattomia palveluita.
  6. On aivan oikein, että kannetaan huolta elintarvikkeiden kuten leivän tilasta. Mutta kuitenkin ns. paistopisteet tuoreleipineen ovat tuoneet kotimaiseen leipäkulttuuriin kilpailua. Jokainen muistaa menneen ajan "jumpula ja vimpula" leivät. Joissa hätäisellä vatkauksella hiivapöhötettiin taikinaa. Ja tuloksena oli tukkoisuutta aiheuttava hiivapallo. Ja, jotka melkein lopettivat leipäkaupan koko maassa. Vaikkakin on niin, että ennen vimpuja ja jumpula aikaa, myös kotimainen leipäkulttuurikin oli vielä voimissaan. Mutta sitten iski ehkä ahneus. Ja leivän struktuuri pilattiin pala palalta yhä edullisempien valmistumenetelmien alttarilla. Joka ei ole paha, jos tuotteen laatu ei heikkene.
    Globaalit leipämarkkinat ovat olleet siunauksena köyhyyden maailmassa. Jokainen muistaa mm. Neuvostoliiton ja kuinka siellä paistettu leipä maistui hyvälle myös kapitalismissa eläville kansalaisille. Nykyään Venäjälläkin saa sekavan makuisia leipiä. Myös kotimainen laadukas leipä on aina positiivinen asia. Ja varsinkin köyhien sektorille olisi syytä tuoda laadukkaita tuotteita, että valinta voisi kohdistua niihin. Rikkailla on varaa tehdä myös virhe investointeja. Köyhällä ei.
    Osaatko sinä leipoa napakkakuorista leipää? Ei rapeaa kuorta, mutta pinta sitkeää ja sisältä raikasta, kuten ranskalaiset. Sellaista olisi jokaisen hyvä oppia tekemään (itse en osaa). Naiset ja lapset ovat kuitenkin erityisasemassa, koska heidän elonpiiriinsä kuuluu luontaisestikin keittiön sinänsä hieman tylsä ja ehkä uhkaavakin ilmapiiri ja maailma. Kun taas muiden ihmisten suuntautuminen on ehkä hieman enemmän poispäin seinien sisältä kohti todellisen vapauden maailmaa?
  7. Kotikalja voisi olla jees, samoin sima. Mutta niiden valmistusprosessin aikana on oltava todella huolellinen, etteivät epäpuhtaudet valmistusaineissa, välineissä tai muutoin pääse aiheuttamaan hiivan ja sokerin kanssa tilannetta, jossa tuotteen laatu kärsii niistä monista ongelmista, jotka ovat mahdollisia ja voivat aiheutua.
    "Elävänä aineena" kotikaljalla ja simalla voi olla köyhyydessä elävälle monia positiivisiakin terveysvaikutuksia, mikäli valmistusprosessi on vain voinut olla hallittu, siinä määrin kuin se on mahdollista. Ja valmistusprosessi on täyttänyt sille asetetut puhtausvaatimukset. Mm. nikotiiniamidiribosidi on sellainen ainesosa, jonka positiivisiin vaikutuksiin on mahdollista uskoa. Ellei tieto kumia asiaa. On myös muita terveysvaikutuksia ym. juomilla, esim. verruttana laihistuotteisiin, joita joskus joutuu hakemaan alelaarista, kun muuta ei ole. Tosin, joidenkin laihiksien maku ja koostumus voi olla parempi. Esim. juustoista puhuttaessa. Varsinkin lähellä "kermajuustoja" olevissa kategorioissa. Myös edameissa on havaittavissa samaa trendiä ja tendenssiä.