Bossu

Vapaa kuvaus

Aloituksia

22

Kommenttia

3525

  1. Jo nyt saa varmaan netissä yhteyden yhtä moneen alukseen kuin radiollakin saaristomerellä. Mainitsemassani ryhmässä Saariston satamat käytiin kesän aikana satoja keskusteluita esim. siitä, onko sauna auki jossakin, mahtuuko vielä laituriin Örössä, mihin laituriin Seilissä saa mennä jne. Näitä keskusteluita käytiin usein paljon kauempaa kuin mihin VHF:n kantama riittää, kun haluttiin vaikka tietää mihin satamaan kannattaa mennä ensi yöksi. Ja useimpiin kysymyksiin tuli myös vastauksia. Facebook-ryhmiä on monia, esim. useimmilla pursiseuroillakin on varmaan omansa, joissa epäilemättä myös kommunikoitiin. Netti mobiililaitteissa antaa paljon mahdollisuuksia paikallisen tiedon hallintaan, mutta se paikannusmahdollisuus ei ole vielä lyönyt itseään kunnolla läpi. Aika näyttää, lyökö se joskus läpi, kuten edellä visioin.

    Mahdettiinko VHF:llä käydä vastaavaa keskustelua ollenkaan yhtä paljon? Kysyttiinkö siellä esimerkiksi mistä menee väylä Öröhön? Levisikö tieto monille? Kokeilin huvikseni ja löysin ym. facebook-ryhmästä Örön rakennusporukan merikarttaluonnoksen Örön vierasvenesataman väylästä n. 30 sekunnissa. Siellä se julkaistiin ennen kuin virallinen versio tuli julki.
  2. En saakaan, mutta eipä niihin saa yhteyttä millään radiollakaan. Nythän facebookissa on esim. ryhmä Saariston satamat, jossa välitetään ajantasaista tietoa saariston palveluista ja voidaan kysellä myös kaikkea. Tämä on Suomenlaajuinen palvelu, mutta jos jossain Karibialla on marina, jossa keskimäärin 100 venettä makaa viikosta kahteen, voisi paikallisempi facebook-sivukin hyvinkin kiinnostaa.

    Olisihan se nyt kuitenkin hauska, jos pelkkä nettiyhteys riittäisi myös tähän. Kuviteltavissa on myös kännykkäsovellus, joka paikantamisen jälkeen välittää viestejä kaikkiin kännyköihin, jotka ovat vaikkapa 5 tai 10 kilometrin säteellä. Samaa ideaa käyttää esim. deittisovellus Tinder. Jos yhden nettiyhteyden varassa oleminen ei tunnu kivalta, voi laittaa varalle toisen nettiyhteyden.
  3. Airistohotellilla oli ainakin viime talvena bensamittarit auki koko talven. Liikkuihan veneitäkin koko talven ajan. Luulisi, että septi-imuri kuitenkin kärsisi pakkasista, joten se varmaan laitetaan pois päältä samaan aikaan kuin vesiletkutkin, jotka nekin on vielä auki. En tiedä, mutta arvaan. Kelit on nyt paremmat kuin kesäkuussa, joten itse ainakin veneilen, kunnes jäät tulee, jos tulee.
  4. Tässä kova kilpailija menneiltä vuosilta:

    http://www.sailguide.com/Guyline_125.htm

    Mitat on melko lailla samat, paitsi Guyline on 65 cm leveämpi ja 2,4 tonnia painavampi. Hiilikuidun kanssa on saatu ehkä 1,5 tonnia pois? Guylinessa on genuan kanssa sama purjepinta-ala, itseskuuttavan fokan kanssa vähemmän. Guylinessa oli kääntököli kun taas Lifessa nostoköli.
  5. Facebokissa jos hakee paikkaa "Houtskär Berghamn" pääsee seuraavalle sivulle.

    https://www.facebook.com/pages/Berghamn/459774664034800?fref=ts

    Se on sivu, jonka Facebook on luonut koska vissiin ihmiset ovat sitä hakeneet tai merkinneet sen paikaksi kuviinsa tms. Jos joku nyt on Berghamnissa ja haluaa kontaktia paikalla oleviin, hän voi kirjoittaa etsivänsä vaikka vaihtomoottoria tuolta. Berghamnin sivua ei nyt moni lue, mutta onpahan valmis alusta paikallisen tiedon välitykseen verkkoyhteyden kautta. Esimerkiksi jos joku Berghamnista kirjoittaa jotain julkiseen Houtskärin kirppissivuun, senkin näkee tuolta. Tulevaisuudessa voi satamaan tullessa kaikki automaattisesti alkaa seurata vaikka Chuukin laguunin sivua, jolloin saavutetaan tuo paikallisen yhteisön tila. Ja tiedot on siellä luettavissa pysyvästi, kun taas radiotieto menetetään, jos on vaikkapa torkuilla, kun joku kyselee jotain varaosaa. Ja voisihan Facebook paikallistaa käyttäjänsä ja etsiä automaattisesti lähialueen paikkasivut, jos niille olisi määritelty vaikka joku julkisen foorumin status.
  6. Mulla itse asiassa on myös Halti Sympatexx-takki. Parin tunnin päästä lähden sen kanssa veneilemään loppupäiväksi, kotiin tulen pimeässä yöllä. Se on oikein hyvä takki, edellinen versio Drymaxx-kalvolla mulla oli 15 vuotta käytetyimpänä takkinani, ennen kuin saumat alkoivat vuotaa. Halti estää hyvin veden tulon takin sisään, mutta se imee kuitenkin jonkun verran vettä ja se tuntuu kostealta ja hieman painavalta, kun sataa kunnolla. Itse koen miellyttävämpänä vaihtoehtona purjehtiessa estää perinteisellä sadetakilla sen kastumisen. Jos vaikka olen kannella muutaman tunnin sateessa ja menen sitten sisään laittamaan ruokaa tms., olen täysin kuiva, kun otan sadetakin pois. Samaa en voi sanoa, jos olen Haltin kanssa ollut suoraan sateessa. Ja sadetakin voin jättää vaikka ulos tuulilasin suojaan, jolloin en vie kosteutta sisälle.
  7. Joo, ajan myötä statusarvo karisee ja vertaillaan realistisemmin, kuinka paljon enemmän venettä saa, jos ostaa Najadin tai Swanin. Sama on kaikissa luksushyödykkeissä. Veljeni osti 13-vuotta vanhan urheilullisen mersun, joka oli maksanut uutena vuonna 2001 lähemmäs 100 000 euroa. Nyt sen sai 8000 eurolla, vaikka kilometrejä oli vain reilut 150 000. Hinnanpudotusta oli tullut keskimäärin sellaiset 500 euroa kuussa auton elinaikana.
  8. Ne kalvoasut hikoiluttaa siinä missä kumipintainen sadetakkikin, jos vähänkin enemmän tekee. LIsäksi niihin kertyy kuitenkin vettä ja painoa, jos istuu pitkään sateessa. Mulla on sellainen kalvotakki usein purjehtiessa päällä, mutta laitan sen päälle sadetakin, jos alkaa sataa. Sadetakki sitten heti pois, kun sade loppuu. Sadetakki on puolen tunnin päästä kuiva eikä ime yhtään vettä, ja kalvotakki on koko ajan kuiva.
  9. Mä olen silloin tällöin kokenut sellaiseen tarvetta ihan saaristomerelläkin. Ainakin jos sumu yllättää on hauska laittaa paikka muistiin karttaan. Vaikka käytössä olisi plotterikin, tapaan silloin laatia kompassisuuntia ihan perinteisellä karttatyöskentelylläkin. Vaikkapa vain tietääkseni, mitä kompassisuuntaa pitäisi ohjatessa tavoitella. Ajelu pelkästään plotteria tuijottamalla tuntuu musta hiukan turvattomalta, kun visuaalinen navigointi on mahdotonta ja tietää saaria ja kiviä olevan lähettyvillä. Plotteri toki paikan parhaiten tietää.
  10. Joo, yachting worldin artikkelissa muuten sanottiin, ettei veneessä ole ollenkaan tavanomaisia läpivientejä (sea cocks), vaan "standpipes", mitäköhän ne on?
  11. Kyllä se sitä tarkoittaa, mutta silti mun mielestä ne on rakennettu normaalilla kölillä (kts. kuva 11):

    http://www.inautia.com/used-boat-24500090153055575550531029848455.html

    Pogot on mun käsittääkseni usein nostokölisiä. Ero Ovneihin on siinä, että niissä Pogoissa painolasti on nostokölissä, kun taas Ovneissa se on rungon sisällä.
  12. Mikä tuon Cigalen kölissä on vikana?
  13. Tässä on vene koviin olosuhteisiin:

    www.kmy.nl/yacht/bestevaer-53st-bestevaer-ii.html

    http://www.kmy.nl/library/media/1-050315-bestevear-53--56st-bestevear-ii--tranquilo-yachting-world-2006-eng-pdf.pdf
  14. Olen kyllä käyttänyt myös monenlaisia kalvotakkeja, mutta purjehduksessa mun mielestä on Rukka kätevin. Ei ole hikoilu ollut ongelma. Kävellessä kyllä on ongelma, ehkä en sitten vain trimmaa tarpeeksi.
  15. Mä käytän ihan tavallista Rukan sadeasua purjehtiessa, paitsi alle 8 asteen lämpötilassa halpaa kelluntahaalaria. Toimii hyvin, eli pitää vettä ja kuivuu puolessa tunnissa. En ymmärrä, mihin niitä tuhannen euron vaatteita tarvitaan, eihän purjehtiessa yleensä kauheasti touhuta, istutaan vain paikallaan.
  16. Cigale 16? Alumiinivene, sama suunnittelija kuin Pogoissa.
  17. Mä taas veikkaan, että jos rakkuloita ei ollut kauttaaltaan, ei gelcoatia tarvitse kokonaan poistaa, riippuen tietysti kuinka paljon haluaa panostaa. Millään primereilla ei saa usean millimetrin kuoppia täyteen, vaan täytyy kitata ja hioa, kunhan runko on kuiva. Tästä on eri näkemyksiä, paklataanko ensin vai maalataanko kerros epoksia alle. Halvempia epokseja kuin Hempel on esim. Teknoksen Inerta 5 ja Tikkurilan Temacoat RM40. Itse tein vastaavan homman, mutta mömmöt poistettiin lasihiekkapuhalluksella. Silloin kävi kyllä ilmi, että kyse ei ollut rutosta, vaan rakkulat olivat gelcoatin ja jonkun pakkelin välissä. Katso vaikka Hempelin maalausohjeet.
  18. Neljän solmun vauhdissa olen joskus törmännyt kivelle, tai mä olin vain kyydissä. Ei se kovalta tuntunut, vaikka kölin takaosa laminaatti repesi ja tuli vuoto. Varmaan törmäyksen kovuus ratkaisee. Meidän tapauksessa ei pysähdytty kuin seinään, vaan kahdella pompulla ehkä metrin-kahden matkalla. Tuskinpa lasikuidulla normaalisti saavutetaan parempia törmäysominaisuuksia kuin metalliveneillä.
  19. Nykyisin entistä harvemmalla on luottoa tulevaisuuteen niin, että uskaltaa panostaa kalliiseen veneeseen. Ne, joilta rahaa löytyy, kärsivät toisaalta usein aikapulasta. Eli niiden veneet seisoo satamissa. Sen kerran, kun ehditään vesille, halutaan, että kalusto on kunnossa, jotta ei käyttää koko vähää purjehdusaikaa jonkun vessan pumpun purkamiseen ja kokoamiseen.

    Erityisen selvästi tämä näkyy urheilukalastajissa. Niitä pyörii meidän lähettyvillä Airiston vesillä, ja niillä on kaikilla uuden uutukaiset 5-6 -metriset alumiiniveneet isoilla nelitahtikoneilla. Joka veneessä on lisänä sähkömoottorit, plotterit jne. Lisäksi joka kaverilla on 4-vetokaupunkimaasturi trailerin kiskomiseen. Sellaiset yhtä hyvin kalastukseen sopivat vanhat lasikuituveneet vanhoine 2-tahtikoneineen ja airoineen ei ole nykypäivän virvelöijien suosiossa.
  20. Mä olen kokeillut Soudal Fix all-nimistä sikan korvaajaa. Toistaiseksi tulokset on olleet lupaavia. Erikoisuutena on se, että sitä myydään myös painepullossa, josta sitä saa tosiaan tulemaan paineen avulla ulos vielä kuukausien päästä siitä, kun pullo on avattu.

    http://www.motonet.fi/fi/tuote/389372/Soudal-Fix-All-press-pack-kirkas-liimaus--ja-saumausmassa
    21. 164 / 177
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt