Miksi niin suuria veneitä?

No, kyllä jokainen eteeni tullut 35- jalkainen on ollut jo riittävän iso, että asuttavuuden suhteen ei ole ongelmia ainakaan keittiön tai vessan koon suhteen.

Se, mikä noissa isommissa voi olla etuna ostajalle, ovat vähän isommat asuinhytit. 45-jalkaisessa on kolme tai jopa neljä isoa makuuhyttiä ja tyypillisesti kaksi vessaa.

Toisaalta tällä ei ole todellista merkitystä, jos normaali miehistökoko on pariskunta ( 0-2 lasta) tai kaksi pariskuntaa ilman lapsia.

Mitä ihmettä veneessä tekee useammalla kuin yhdellä vessalla ellei vene ole vuokrakäytössä?

Useilla on halu saada ainakin kolme kunnollista tuplapunkkaa. Se ei onnistu 35-jalkaisessa, jos samalla pitäisi saada kunnon ulkosäilytystilat. 40-jalan kokoluokassa onnistuu ja 45-jalkaiseen saa tarvittaessa jo neljännenkin.

Joakim1 kirjoitti:

Mitä ihmettä veneessä tekee useammalla kuin yhdellä vessalla ellei vene ole vuokrakäytössä?

Useilla on halu saada ainakin kolme kunnollista tuplapunkkaa. Se ei onnistu 35-jalkaisessa, jos samalla pitäisi saada kunnon ulkosäilytystilat. 40-jalan kokoluokassa onnistuu ja 45-jalkaiseen saa tarvittaessa jo neljännenkin.

Lue lisää

Onhan teillä kotonakin kaksi vessaa ruuhkan välttämiseksi.
Toinen pointti on se että ovat harvoin " pask..na" samaan aikaan.
Jos tilaa on niin mikä ettei.

Eri sukupuolta olevat lapset eivät kovin pitkään samassa tuplapunkassa viihdy. Sitten jossain vaiheessa mukaan pitää saada kavereita jne. Itse en ainakaan halua, että salongissa nukutaan, mutta toisaalta en myöskään halua yli 35-jalkaista venettä.

Joakim1 kirjoitti:

Eri sukupuolta olevat lapset eivät kovin pitkään samassa tuplapunkassa viihdy. Sitten jossain vaiheessa mukaan pitää saada kavereita jne. Itse en ainakaan halua, että salongissa nukutaan, mutta toisaalta en myöskään halua yli 35-jalkaista venettä.

Lue lisää

Se on just noin, että jos on kaksi eri sukupuolta olevaa lasta, niin aika äkkiä sitten tarvitaan vähintään kolme makuuhyttiä (yksi kummallekin pennulle ja yksi vanhemmille).
Salonki on minustakin huono nukkumapaikka, koska a) siinä pitää jumpata tila yö- ja päivämoodiin ja b) salongissanukkuja helposti häiriintyy muiden vessakäynneistä yms.

Kahden vessan kanssa on sama juttu kuin kotonakin: jos kaikki ovat yhtä aikaa aamutoimissaan, niin "kylppärivuoron" odottelu kiristää hermoja. Veneessä se yhtäaikaisuus on sitä paitsi todennäköisempää kuin kotona.

Voi vähän olla noinkin. Mitä sitten?

Uusissa veneissä on useimmiten rullaiso, joissain jopa sähkövinssit.

Vähän kyllä itsestänikin tuntuu, että asiaan vaikuttaa tarjonta. Kun 45-jalkaisen saa kuitenkin nykyään halvemmalla kuin millään siedettävällä etäisyydellä olevan kesämökin, joka tarjoaa vastaavat asuinmukavuudet.

10-14 kirjoitti:

Voi vähän olla noinkin. Mitä sitten?

Uusissa veneissä on useimmiten rullaiso, joissain jopa sähkövinssit.

Vähän kyllä itsestänikin tuntuu, että asiaan vaikuttaa tarjonta. Kun 45-jalkaisen saa kuitenkin nykyään halvemmalla kuin millään siedettävällä etäisyydellä olevan kesämökin, joka tarjoaa vastaavat asuinmukavuudet.

Lue lisää

Uusissa veneissä on aikaisempaa useammin rullaiso. Mutta kaukana ollaan vielä siitä, että sellainen olisi useimmissa.

Veneet ovat usein kesäasuntoja oikeastaan asuntovaunuja ilman pyöriä.

ei.useinkaan kirjoitti:

Uusissa veneissä on aikaisempaa useammin rullaiso. Mutta kaukana ollaan vielä siitä, että sellainen olisi useimmissa.

Uskallan kyllä väittää, että UUSISTA veneistä useimmissa on rullaiso. Mikä tietysti nostaa kovin hitaasti rullapurjeiden osuutta koko venekannassa, koska alle 20-vuotiaita matkapurjeveneitä ei ole kuin vajaat parituhatta.

Kyllä se on mukavaa, kun on rullapurjeet, kolmehyttiä tuplasängyillä, kaksi vessaa suihkuilla

10-14 kirjoitti:

Uskallan kyllä väittää, että UUSISTA veneistä useimmissa on rullaiso. Mikä tietysti nostaa kovin hitaasti rullapurjeiden osuutta koko venekannassa, koska alle 20-vuotiaita matkapurjeveneitä ei ole kuin vajaat parituhatta.

Lue lisää

Viittaatko nyt Suomen, Euroopan vai koko maailman uusiin veneisiin? Missä kokoluokassa?

Suomessa ei juuri uusia ole myyty viimeisen n. viiden vuoden aikana. Ihan mielenkiinnosta katsoin Vene-lehdessä 2015 koepurjehditut ja esitellyt veneet:

Dufour 382, koeyksilössä ei ollut rullamastoa eikä koepurjehduksen hinnastossa sitä mainita.

Arcona 380, koeyksilössä ei ollut rullamastoa eikä koepurjehduksen hinnastossa sitä mainita.

Jeanneau Sun Fast 3600, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Beneteau Oceanis 35, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Elan Impression 40 ja 45, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta. 45:ssa rullamasto ja 40:ssa ei, mutta sillekin mainitaan optio rullamastosta ja kommentti "myös 40 on vuokrakäyttöön varustettu useimmin rullaisolla".

Arcona 380Z, ei rullaisoa

Bavaria Cruiser 37, rullaiso

Elan S5, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Dehler 38, ei rullaisoa

Jätin pois muutaman pienen veneen, joissa ei tietenkään ole rullaisoa. Noista 10 veneestä siis vain kahdessa oli rullaiso. Puolet noista tosin oli C/R-veneitä ja kahdesta Suomessa purjehditusta cuiserista toisella oli rullaisolla.

40.3 kirjoitti:

Kyllä se on mukavaa, kun on rullapurjeet, kolmehyttiä tuplasängyillä, kaksi vessaa suihkuilla

Vähän köyhää.
Kyllä joka makuukajuutalla täytyy olla oma WC-kylpyhuone, johon pääsee alasti muulle miehistölle näyttäytymättä.

Joakim1 kirjoitti:

Viittaatko nyt Suomen, Euroopan vai koko maailman uusiin veneisiin? Missä kokoluokassa?

Suomessa ei juuri uusia ole myyty viimeisen n. viiden vuoden aikana. Ihan mielenkiinnosta katsoin Vene-lehdessä 2015 koepurjehditut ja esitellyt veneet:

Dufour 382, koeyksilössä ei ollut rullamastoa eikä koepurjehduksen hinnastossa sitä mainita.

Arcona 380, koeyksilössä ei ollut rullamastoa eikä koepurjehduksen hinnastossa sitä mainita.

Jeanneau Sun Fast 3600, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Beneteau Oceanis 35, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Elan Impression 40 ja 45, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta. 45:ssa rullamasto ja 40:ssa ei, mutta sillekin mainitaan optio rullamastosta ja kommentti "myös 40 on vuokrakäyttöön varustettu useimmin rullaisolla".

Arcona 380Z, ei rullaisoa

Bavaria Cruiser 37, rullaiso

Elan S5, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Dehler 38, ei rullaisoa

Jätin pois muutaman pienen veneen, joissa ei tietenkään ole rullaisoa. Noista 10 veneestä siis vain kahdessa oli rullaiso. Puolet noista tosin oli C/R-veneitä ja kahdesta Suomessa purjehditusta cuiserista toisella oli rullaisolla.

Lue lisää

No vuosimalli 2006, onhan se jo vanha

Joakim1 kirjoitti:

Viittaatko nyt Suomen, Euroopan vai koko maailman uusiin veneisiin? Missä kokoluokassa?

Suomessa ei juuri uusia ole myyty viimeisen n. viiden vuoden aikana. Ihan mielenkiinnosta katsoin Vene-lehdessä 2015 koepurjehditut ja esitellyt veneet:

Dufour 382, koeyksilössä ei ollut rullamastoa eikä koepurjehduksen hinnastossa sitä mainita.

Arcona 380, koeyksilössä ei ollut rullamastoa eikä koepurjehduksen hinnastossa sitä mainita.

Jeanneau Sun Fast 3600, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Beneteau Oceanis 35, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Elan Impression 40 ja 45, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta. 45:ssa rullamasto ja 40:ssa ei, mutta sillekin mainitaan optio rullamastosta ja kommentti "myös 40 on vuokrakäyttöön varustettu useimmin rullaisolla".

Arcona 380Z, ei rullaisoa

Bavaria Cruiser 37, rullaiso

Elan S5, esittely ulkoimailla tehdystä purjehduksesta, ei rullamastoa

Dehler 38, ei rullaisoa

Jätin pois muutaman pienen veneen, joissa ei tietenkään ole rullaisoa. Noista 10 veneestä siis vain kahdessa oli rullaiso. Puolet noista tosin oli C/R-veneitä ja kahdesta Suomessa purjehditusta cuiserista toisella oli rullaisolla.

Lue lisää

Puhun luonnollisesti SUOMEN venekannasta, koska tämä on suomalainen keskustelupalsta. On niitä uusiakin Suomessa myyty sentään jonkinverran viime vuosina, yhteensä kai 100-150 kpl. Painopiste on tiettävästi cruisereissa ja niissä rullaiso on melkoisen suosittu.

Kysymyksesi kohdealueesta oli kyllä siinä mielessä relevantti, että tälläkin palstalla sotketaan välillä kovin iloisesti samaan keskusteluun täysin eri käyttöalueet. Tyypillisimmin ruvetaan vetoamaan, että "Atlantin ylityksessä pitää olla sitä-ja-sitä" tms. Mutta kuten sanottu, suomalaisella keskustelupalstalla on minusta perusteltua pitää oletusarvona, että puhutaan Itämerellä tapahtuvasta veneilystä ja sekin Suomen saaristoon ja rannikkoon painottuen.

10-14 kirjoitti:

Puhun luonnollisesti SUOMEN venekannasta, koska tämä on suomalainen keskustelupalsta. On niitä uusiakin Suomessa myyty sentään jonkinverran viime vuosina, yhteensä kai 100-150 kpl. Painopiste on tiettävästi cruisereissa ja niissä rullaiso on melkoisen suosittu.

Kysymyksesi kohdealueesta oli kyllä siinä mielessä relevantti, että tälläkin palstalla sotketaan välillä kovin iloisesti samaan keskusteluun täysin eri käyttöalueet. Tyypillisimmin ruvetaan vetoamaan, että "Atlantin ylityksessä pitää olla sitä-ja-sitä" tms. Mutta kuten sanottu, suomalaisella keskustelupalstalla on minusta perusteltua pitää oletusarvona, että puhutaan Itämerellä tapahtuvasta veneilystä ja sekin Suomen saaristoon ja rannikkoon painottuen.

Lue lisää

Aika kauas saa mennä, että saa 100-150 kpl kasaan. Trafin tilastot löytyvät reilun vuoden ajalta. Ensirekisteröityjä purjeveneitä 19 kpl ja yksi moottoripursi elokuu 2014 - syyskuu 2015. Ilmeisesti Trafi on siivonnut vanhat veneet pois tuolta, koska enää ei ensirekisteröintien merkeissä näy Rock, Albin, Avance jne., kuten oli vielä talvella, ja lukumäärät ovat huomattavasti pienemmät. Ehkä mukana on mennyt myös joitain esittelyveneitä tai varastoon jääneitä?

Purjevenemerkkejä (osa sisältää moottoriveneitä):

Jeanneau 22 kpl
Bavaria 4
Beneteau 4
Ridas 2
Delphia 2
Hallberg.Rassy 2
Dufour 2
Lagoon 2
Pogo 1
Arcona 1
Finn Flyer 1
Hanse 1
Dehler 1

Noista tulee yhteensä 45 joten 25 edellisistä on moottoriveneitä. Luultavasti ne löytyvät Jeanneuan, Beneteaun ja Bavarian luvuista. Vai tekeekö joku muukin noista moottoriveneitä? Jos näin on, nuo kolme merkkiä ovat myyneet yhteensä vain 5 purjevenettä.

Noista Ridas, Pogo, Arcona, Finn Flyer ja Dehler ovat C/R veneitä, kuten mahdollisesti osa Jeanneausta, Beneteausta ja Dufourista. Lagoonit taas ovat katteja. 17 yksirunkoisesta purjeveneestä siis 6-10 lienee C/R veneitä eli suunnilleen puolet. Niissä tuskin yhdessäkään on rullamastoa, vaikka kerran olen yhden rullamastoisen FG:n nähnyt. Tuskin niissä lopuissa on selvästi yli puolessa rullamastoa.

2014 lukuja en löytänyt, mutta Finnboatin mukaan kokonaisrekisteröintejä oli 2009 78, 2010 78, 2011 90, 2012 79 ja 2013 43 kpl. Jonain vuonna termi oli "kokonaismyynti". Onkohan noista karsittu pois ulkomailta käytettynä tuodut ja myöhässä vanhoille veneille tehdyt ensirekisteröinnit?

Jos noihin uskoo, niin 100-150 kpl on myyty yhteensä vuosina 2012-2015. 2013-2015 lienee alle 100.

Joakim1 kirjoitti:

Aika kauas saa mennä, että saa 100-150 kpl kasaan. Trafin tilastot löytyvät reilun vuoden ajalta. Ensirekisteröityjä purjeveneitä 19 kpl ja yksi moottoripursi elokuu 2014 - syyskuu 2015. Ilmeisesti Trafi on siivonnut vanhat veneet pois tuolta, koska enää ei ensirekisteröintien merkeissä näy Rock, Albin, Avance jne., kuten oli vielä talvella, ja lukumäärät ovat huomattavasti pienemmät. Ehkä mukana on mennyt myös joitain esittelyveneitä tai varastoon jääneitä?

Purjevenemerkkejä (osa sisältää moottoriveneitä):

Jeanneau 22 kpl
Bavaria 4
Beneteau 4
Ridas 2
Delphia 2
Hallberg.Rassy 2
Dufour 2
Lagoon 2
Pogo 1
Arcona 1
Finn Flyer 1
Hanse 1
Dehler 1

Noista tulee yhteensä 45 joten 25 edellisistä on moottoriveneitä. Luultavasti ne löytyvät Jeanneuan, Beneteaun ja Bavarian luvuista. Vai tekeekö joku muukin noista moottoriveneitä? Jos näin on, nuo kolme merkkiä ovat myyneet yhteensä vain 5 purjevenettä.

Noista Ridas, Pogo, Arcona, Finn Flyer ja Dehler ovat C/R veneitä, kuten mahdollisesti osa Jeanneausta, Beneteausta ja Dufourista. Lagoonit taas ovat katteja. 17 yksirunkoisesta purjeveneestä siis 6-10 lienee C/R veneitä eli suunnilleen puolet. Niissä tuskin yhdessäkään on rullamastoa, vaikka kerran olen yhden rullamastoisen FG:n nähnyt. Tuskin niissä lopuissa on selvästi yli puolessa rullamastoa.

2014 lukuja en löytänyt, mutta Finnboatin mukaan kokonaisrekisteröintejä oli 2009 78, 2010 78, 2011 90, 2012 79 ja 2013 43 kpl. Jonain vuonna termi oli "kokonaismyynti". Onkohan noista karsittu pois ulkomailta käytettynä tuodut ja myöhässä vanhoille veneille tehdyt ensirekisteröinnit?

Jos noihin uskoo, niin 100-150 kpl on myyty yhteensä vuosina 2012-2015. 2013-2015 lienee alle 100.

Lue lisää

Joakim, sinä puhuit alunperi viimeisistä "noin viidestä vuodesta". Nyt rajaat jopa vain viimeisiin kolmeen.
En minä sen kauemmas historiaan mennyt kuin sinäkään. Eli aikavälillä 2011-2015 on uusia matkapurjeveneitä tiettävästi myyty ainakin se 100-150. Mutta tuskin yli 200. Viime vuosikymmenellähän parhaina vuosina meni yhtenä vuonna melkein se 200.

Joakim1 kirjoitti:

Aika kauas saa mennä, että saa 100-150 kpl kasaan. Trafin tilastot löytyvät reilun vuoden ajalta. Ensirekisteröityjä purjeveneitä 19 kpl ja yksi moottoripursi elokuu 2014 - syyskuu 2015. Ilmeisesti Trafi on siivonnut vanhat veneet pois tuolta, koska enää ei ensirekisteröintien merkeissä näy Rock, Albin, Avance jne., kuten oli vielä talvella, ja lukumäärät ovat huomattavasti pienemmät. Ehkä mukana on mennyt myös joitain esittelyveneitä tai varastoon jääneitä?

Purjevenemerkkejä (osa sisältää moottoriveneitä):

Jeanneau 22 kpl
Bavaria 4
Beneteau 4
Ridas 2
Delphia 2
Hallberg.Rassy 2
Dufour 2
Lagoon 2
Pogo 1
Arcona 1
Finn Flyer 1
Hanse 1
Dehler 1

Noista tulee yhteensä 45 joten 25 edellisistä on moottoriveneitä. Luultavasti ne löytyvät Jeanneuan, Beneteaun ja Bavarian luvuista. Vai tekeekö joku muukin noista moottoriveneitä? Jos näin on, nuo kolme merkkiä ovat myyneet yhteensä vain 5 purjevenettä.

Noista Ridas, Pogo, Arcona, Finn Flyer ja Dehler ovat C/R veneitä, kuten mahdollisesti osa Jeanneausta, Beneteausta ja Dufourista. Lagoonit taas ovat katteja. 17 yksirunkoisesta purjeveneestä siis 6-10 lienee C/R veneitä eli suunnilleen puolet. Niissä tuskin yhdessäkään on rullamastoa, vaikka kerran olen yhden rullamastoisen FG:n nähnyt. Tuskin niissä lopuissa on selvästi yli puolessa rullamastoa.

2014 lukuja en löytänyt, mutta Finnboatin mukaan kokonaisrekisteröintejä oli 2009 78, 2010 78, 2011 90, 2012 79 ja 2013 43 kpl. Jonain vuonna termi oli "kokonaismyynti". Onkohan noista karsittu pois ulkomailta käytettynä tuodut ja myöhässä vanhoille veneille tehdyt ensirekisteröinnit?

Jos noihin uskoo, niin 100-150 kpl on myyty yhteensä vuosina 2012-2015. 2013-2015 lienee alle 100.

Lue lisää

Ihan vaan kuriositeetin vuoksi: Trafin rekisterissä on 347 purjevenettä, joiden käyttöönottovuodeksi on merkitty 2011-2015.
Ja kun nyt kerran rupesin avointa dataa tutkimaan, niin muutama muu irtodetalji tähän:
-Bavarioita (purjeveneet) on 544
-Beneteau tai Beneteaus Oceanis (kertoo jotain rekisteridatan laadusta, että nuo ovat eri merkkeinä) 331
-Beneteau Firsteja 61 (sama reunahuomautus kuin yllä)
-Sunwindeja 489
-Folkkareita 224
-X:iä (X tai X-Yachts) 138
-Finngulfeja 307

Ai niin, purjeveneitä kaikkiaan 13909.

Ja avointa dataa silmäillessä näyttää muuten siltä, että ei sen perusteella todellakaan mitään venekohtaisesti yksilöityä (pituuteen tai moottoritehoon perustuvaa) veroa pysty määräämään. Eli ennusteeksi jää, että jos/kun se SSS-hallituksen kaavailema venevero tulee, niin se on yksinkertaisesti x euroa per vene. Suuruusluokka varmaan viitisenkymppiä vuodessa.

10-14 kirjoitti:

Ihan vaan kuriositeetin vuoksi: Trafin rekisterissä on 347 purjevenettä, joiden käyttöönottovuodeksi on merkitty 2011-2015.
Ja kun nyt kerran rupesin avointa dataa tutkimaan, niin muutama muu irtodetalji tähän:
-Bavarioita (purjeveneet) on 544
-Beneteau tai Beneteaus Oceanis (kertoo jotain rekisteridatan laadusta, että nuo ovat eri merkkeinä) 331
-Beneteau Firsteja 61 (sama reunahuomautus kuin yllä)
-Sunwindeja 489
-Folkkareita 224
-X:iä (X tai X-Yachts) 138
-Finngulfeja 307

Ai niin, purjeveneitä kaikkiaan 13909.

Ja avointa dataa silmäillessä näyttää muuten siltä, että ei sen perusteella todellakaan mitään venekohtaisesti yksilöityä (pituuteen tai moottoritehoon perustuvaa) veroa pysty määräämään. Eli ennusteeksi jää, että jos/kun se SSS-hallituksen kaavailema venevero tulee, niin se on yksinkertaisesti x euroa per vene. Suuruusluokka varmaan viitisenkymppiä vuodessa.

Lue lisää

Minä löysin vain 346. Tässä kaikki merkit, joita on enemmän kuin yksi 2011-2015 käyttöönottovuodelta. Erikoista, että "Muu" ja "Omavalmiste" ovat noin yleisiä.

Muu 56
Dufour 39
Omavalmiste 35
Hanse 32
Jeanneau 31
Beneteau 20
Bavaria 18
Dehler 10
Saare 9
Delphia 9
X-Yachts 8
Hallberg-Rassy 7
Elan 6
Maxus 5
Finngulf 5
B�n�teau Oceanis 3
Varianta 3
Finnflyer 3
Arcona 3
Lagoon 3
Linjett 2
Salona 2
Finn Flyer 2
Colin Archer 2
Grand Soleil 2
Moody 2
Hai 2
Santer 2

Noiden "Muu" ja "Omavalmiste" joukosta löytyy paljon veneitä, joiden valimistusvuosi on kauan ennen käyttöönottoa. Vanhin 1928! Noita löytyy myös oikeista merkeistä, joten taitaa olla todelliset määrät kymmeniä ellei sata vähemmän.

Käyttöönottavuosista purjeveneillä on yleisin 1982 (750 venettä!) ja 1974-1990 on kaikilta vuosilta enemmän kuin 350 purjevenettä. 1992-1999 purjeveneitä on 74-147 kpl/vuosi, 2004-2008 237-270. Viimeksi alle 50 kpl on jääty ennen 2014 vuonna 1963 (27), mutta noista varmaan moni on jo poissa käytöstä tai ei rekisteröitäviä, koska ovat kisakäytössä. Alle 2015 määrän oltiin 1961 (18). Tietysti 90-luvun puolivälin nyt rekisterissä olevista purjeveneistä suuri osa (yli puolet?) on tuotu ulkomailta käytettynä ja myös 2000-luvun lukumäärissä käytettynä tuotujen osuus on merkittävä.

Ei tarvitse paljoa ihmetellä, että 70- ja 80-luvulla oli paljon suomalaisia veistämöitä, jotka sitten kaatuivat 90-luvun alkuvuosina ja 2010-luvulla.

Yhtään Siestaa ei rekisteristä löydy. SIestan mitoilla veneitä on n. 30 kpl. Noilla on sekä merkki että malli "Muu".

Joakim1 kirjoitti:

Minä löysin vain 346. Tässä kaikki merkit, joita on enemmän kuin yksi 2011-2015 käyttöönottovuodelta. Erikoista, että "Muu" ja "Omavalmiste" ovat noin yleisiä.

Muu 56
Dufour 39
Omavalmiste 35
Hanse 32
Jeanneau 31
Beneteau 20
Bavaria 18
Dehler 10
Saare 9
Delphia 9
X-Yachts 8
Hallberg-Rassy 7
Elan 6
Maxus 5
Finngulf 5
B�n�teau Oceanis 3
Varianta 3
Finnflyer 3
Arcona 3
Lagoon 3
Linjett 2
Salona 2
Finn Flyer 2
Colin Archer 2
Grand Soleil 2
Moody 2
Hai 2
Santer 2

Lue lisää

Milloin olet ottanut datan? Minun lataamani fileen päiväys(?) näyttäisi olevan 7.10.2015. Filtteröimällä niin, että vain tyyppi = 2 eli purjeveneet ja käyttöönottovuosi on välillä 2011-2015, tulee 347 tietuetta. Jos filtraakin valmistusvuoden mukaan, määräksi putoaa 295, mikä on suhteellisen uskottavaa, koska varmasti osalla veneitä käyttöönotto on vasta seuraavana vuonna valmistumisen jälkeen ja ainakin osalla nuo tiedot ovat jopa oikein rekisterissä. 2010-2015 välillä valmistuneita on datan mukaan 412.

Yksi mieleentuleva arvaus rajusti poikkeavista valmistus- ja käyttöönottovuosista on, että osa porukasta on ilmoittanut käyttöönottovuodeksi sen vuoden, jolloin on itse ostanut veneen, vaikka olisi tiennytkin sen olleen käytössä jo kymmeniä vuosia. Ehkä siksi, etteivät ole tienneet todellista käyttöönottovuotta tai eivät ole välittäneet tai sitten eivät ole ymmärtäneet, mitä käyttöönottovuodella tarkoitetaan.

Mutta kokonaisjohtopäätös on edelleen sama, minkä sinäkin näytät tehneen eli että aika heikko on datan laatu rekisterissä. Tosin tein eilen virheen itse tuon pituustiedon suhteen: katsoin maksimipituuskenttää enkä runkopituutta (huomasin jälkimmäisen olemassaolon vasta myöhemmin). Runkopituus löytyy lähes poikkeuksetta (puuttui vain yhdeltä purjeveneeltä) eli ainakin teoriassa sitä voisi käyttää verotusperusteena. Asennetun moottorin tehoa ei tästä datasta löydy, joten sen tiedon laatua on mahdoton arvioida (löytyy vain maksimiteho).

Niitä "muu" -merkkisiä näkyy purjeveneistä olevan yhteensä 3846 ja omavalmisteita 375.

Olen parin mutkan kautta kuullut, että kun tätä rekisteriä Trafilla tehtiin ja vanhaa maistraattien kamaa siirrettiin uuteen rekisteriin, hommaa toteuttivat konsultit, joista vain yksi ylipäätään tiesi mitään veneistä. Hänkin sattumalta eli ei oltu valittu tiimiin sen tietämyksensä perusteella. Mutta tämä on "hevosmiesten tietotoimiston" tietoa eli voi olla pelkkää legendaa.

10-14 kirjoitti:

Milloin olet ottanut datan? Minun lataamani fileen päiväys(?) näyttäisi olevan 7.10.2015. Filtteröimällä niin, että vain tyyppi = 2 eli purjeveneet ja käyttöönottovuosi on välillä 2011-2015, tulee 347 tietuetta. Jos filtraakin valmistusvuoden mukaan, määräksi putoaa 295, mikä on suhteellisen uskottavaa, koska varmasti osalla veneitä käyttöönotto on vasta seuraavana vuonna valmistumisen jälkeen ja ainakin osalla nuo tiedot ovat jopa oikein rekisterissä. 2010-2015 välillä valmistuneita on datan mukaan 412.

Yksi mieleentuleva arvaus rajusti poikkeavista valmistus- ja käyttöönottovuosista on, että osa porukasta on ilmoittanut käyttöönottovuodeksi sen vuoden, jolloin on itse ostanut veneen, vaikka olisi tiennytkin sen olleen käytössä jo kymmeniä vuosia. Ehkä siksi, etteivät ole tienneet todellista käyttöönottovuotta tai eivät ole välittäneet tai sitten eivät ole ymmärtäneet, mitä käyttöönottovuodella tarkoitetaan.

Mutta kokonaisjohtopäätös on edelleen sama, minkä sinäkin näytät tehneen eli että aika heikko on datan laatu rekisterissä. Tosin tein eilen virheen itse tuon pituustiedon suhteen: katsoin maksimipituuskenttää enkä runkopituutta (huomasin jälkimmäisen olemassaolon vasta myöhemmin). Runkopituus löytyy lähes poikkeuksetta (puuttui vain yhdeltä purjeveneeltä) eli ainakin teoriassa sitä voisi käyttää verotusperusteena. Asennetun moottorin tehoa ei tästä datasta löydy, joten sen tiedon laatua on mahdoton arvioida (löytyy vain maksimiteho).

Niitä "muu" -merkkisiä näkyy purjeveneistä olevan yhteensä 3846 ja omavalmisteita 375.

Olen parin mutkan kautta kuullut, että kun tätä rekisteriä Trafilla tehtiin ja vanhaa maistraattien kamaa siirrettiin uuteen rekisteriin, hommaa toteuttivat konsultit, joista vain yksi ylipäätään tiesi mitään veneistä. Hänkin sattumalta eli ei oltu valittu tiimiin sen tietämyksensä perusteella. Mutta tämä on "hevosmiesten tietotoimiston" tietoa eli voi olla pelkkää legendaa.

Lue lisää

Eilen latasin, näyttää olevan 30.9.2015 saakka 9.10. päiväyksellä.

2011-2015 käyttöönotettujen listalla on mm. Maxi Fenix ja H-35, joten noilla on selvästi väärä käyttöönottovuosi. Jos mukaan hyväksyy vain 2010 tai myöhemmin valmistetut ja 2011-2015 käyttöönotetut, saa 315 purjevenettä. Ottamalla myös 2009 mukaan saa kaksi lisää, mutta tuskin se vene maahantuojalla on lähes kahta vuotta käyttämättömänä ollut.

Sitten tuolla 2011-2015 2010 kriteerillä löytyy myös 9 moottoripurjehtijaa, joiden joukossa 1 Bavaria, 1 Sailjet ja 1 MacGregor, jotka kai ovat kuitenkin moottorilla varustettuja purjeveneitä.

Purjeveneistä löytyy Brig Navigator 610, joka kovasti näyttää RIBiltä, jossa tuskin on takilaa. Vene merkiltään ja tyypiltään "Fiskari" ei myöskään kuullosta purjeveneeltä. Kuinkahan monta purjevenettä sitten löytyy muista venetyypeistä?

Joakim1 kirjoitti:

Eilen latasin, näyttää olevan 30.9.2015 saakka 9.10. päiväyksellä.

2011-2015 käyttöönotettujen listalla on mm. Maxi Fenix ja H-35, joten noilla on selvästi väärä käyttöönottovuosi. Jos mukaan hyväksyy vain 2010 tai myöhemmin valmistetut ja 2011-2015 käyttöönotetut, saa 315 purjevenettä. Ottamalla myös 2009 mukaan saa kaksi lisää, mutta tuskin se vene maahantuojalla on lähes kahta vuotta käyttämättömänä ollut.

Sitten tuolla 2011-2015 2010 kriteerillä löytyy myös 9 moottoripurjehtijaa, joiden joukossa 1 Bavaria, 1 Sailjet ja 1 MacGregor, jotka kai ovat kuitenkin moottorilla varustettuja purjeveneitä.

Purjeveneistä löytyy Brig Navigator 610, joka kovasti näyttää RIBiltä, jossa tuskin on takilaa. Vene merkiltään ja tyypiltään "Fiskari" ei myöskään kuullosta purjeveneeltä. Kuinkahan monta purjevenettä sitten löytyy muista venetyypeistä?

Lue lisää

Ei ole montaa päivää vanha tuo minunkaan, tiedostonimessä on 7.10.2015 enkä silloin tullut katsoneeksi Trafin sivulla kerrottua päiväys- tai julkaisuajankohtaa. Yhden yksilön ero siis kuitenkin on (ellet filtrannut jollain muulla tekijällä sitä yhtä pois huomaamattasi). Innostuin kokeilemaan tuota tyyppitietoa käyttäen hakutekijänä Nauticat 33:sta. Purjeveneeksi merkittynä niitä on 10, moottoripurjehtijoina 65 ja moottoriveneinä 22. Tuohan on venemalli, josta vähän kiistellään, onko se purjevene vai ei. Jotkut ovat esimerkiksi sitä mieltä, ettei se läpäise katsastusvaatimusta "vastakäännös purjein 5 m/s tuulessa". Kuitenkin niitä oli muutama kappale jo edesmenneen SPL:n purjevenerekisterissä.

331:iä on muuten rekisterissä ylipäätään vain kaksi kappaletta, voikohan sekään pitää paikkaansa...

10-14 kirjoitti:

Milloin olet ottanut datan? Minun lataamani fileen päiväys(?) näyttäisi olevan 7.10.2015. Filtteröimällä niin, että vain tyyppi = 2 eli purjeveneet ja käyttöönottovuosi on välillä 2011-2015, tulee 347 tietuetta. Jos filtraakin valmistusvuoden mukaan, määräksi putoaa 295, mikä on suhteellisen uskottavaa, koska varmasti osalla veneitä käyttöönotto on vasta seuraavana vuonna valmistumisen jälkeen ja ainakin osalla nuo tiedot ovat jopa oikein rekisterissä. 2010-2015 välillä valmistuneita on datan mukaan 412.

Yksi mieleentuleva arvaus rajusti poikkeavista valmistus- ja käyttöönottovuosista on, että osa porukasta on ilmoittanut käyttöönottovuodeksi sen vuoden, jolloin on itse ostanut veneen, vaikka olisi tiennytkin sen olleen käytössä jo kymmeniä vuosia. Ehkä siksi, etteivät ole tienneet todellista käyttöönottovuotta tai eivät ole välittäneet tai sitten eivät ole ymmärtäneet, mitä käyttöönottovuodella tarkoitetaan.

Mutta kokonaisjohtopäätös on edelleen sama, minkä sinäkin näytät tehneen eli että aika heikko on datan laatu rekisterissä. Tosin tein eilen virheen itse tuon pituustiedon suhteen: katsoin maksimipituuskenttää enkä runkopituutta (huomasin jälkimmäisen olemassaolon vasta myöhemmin). Runkopituus löytyy lähes poikkeuksetta (puuttui vain yhdeltä purjeveneeltä) eli ainakin teoriassa sitä voisi käyttää verotusperusteena. Asennetun moottorin tehoa ei tästä datasta löydy, joten sen tiedon laatua on mahdoton arvioida (löytyy vain maksimiteho).

Niitä "muu" -merkkisiä näkyy purjeveneistä olevan yhteensä 3846 ja omavalmisteita 375.

Olen parin mutkan kautta kuullut, että kun tätä rekisteriä Trafilla tehtiin ja vanhaa maistraattien kamaa siirrettiin uuteen rekisteriin, hommaa toteuttivat konsultit, joista vain yksi ylipäätään tiesi mitään veneistä. Hänkin sattumalta eli ei oltu valittu tiimiin sen tietämyksensä perusteella. Mutta tämä on "hevosmiesten tietotoimiston" tietoa eli voi olla pelkkää legendaa.

Lue lisää

>>aika heikko on datan laatu rekisterissä

Juu, kun itse katsoin aikoja sitten, niin rekisterissä oli tämän tapaisia veneitä:
- Finn 26, joka oli valmistettu vuonna 1913
- H-vene, jonka pituus oli yli 30 metriä
- Vene, jonka leveys oli 10 metriä ja pituus 3 metriä
- 8 metrinen purkkari, jossa oli 300 hevosvoiman moottori

jne.... :)

NiinJANäin kirjoitti:

>>aika heikko on datan laatu rekisterissä

Juu, kun itse katsoin aikoja sitten, niin rekisterissä oli tämän tapaisia veneitä:
- Finn 26, joka oli valmistettu vuonna 1913
- H-vene, jonka pituus oli yli 30 metriä
- Vene, jonka leveys oli 10 metriä ja pituus 3 metriä
- 8 metrinen purkkari, jossa oli 300 hevosvoiman moottori

jne.... :)

Lue lisää

Huuhaarekisterissä huuhaatietoa. Rekisteri on pelkkä tekosyy verojen keräämiseen ja virkailijoiden työllistämiseen taas yhdellä tyhjänpäiväisyydellä.

Samoilla linjoilla oon ja purkkarin panin myyntiin. Nyt kesämökissä asustelen ja kajakilla liikun. pieni saaristomökki tosin, mutta vanhemmalle pariskunnalle venettä mukavampi.

ExäPurjehtija kirjoitti:

Samoilla linjoilla oon ja purkkarin panin myyntiin. Nyt kesämökissä asustelen ja kajakilla liikun. pieni saaristomökki tosin, mutta vanhemmalle pariskunnalle venettä mukavampi.

Lue lisää

>>>>Sopiva veneen pituus on vaimon ikä vuosissa kerrottuna yhdellä jalalla.
>>Samoilla linjoilla oon

Sulla on siis joko tosi nuori vaimo tai tosi iso kajakki
;)

AinoaOikeaAika edustanee juuri sitä mukavuudenhaluista kohderyhmää, jota varten tilavia asumisveneitä tuotetaan! Mukavuudenhaluiset tuplavessaveneilijät eivät tee merten ylityksiä eivätkä halua ankkuroida luonnonsatamiin. Liene tärkeää, että ennen iltaa saa maasähkökaapelin vierassataman pistokkeeseen ja telkkarin päälle tai nettiyhteyden toimimaan. Oikein hyvä, että näille ahtauden kammoisille löytyy tilavia vesikulkuneuvoja.
Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia. Edustan pienempään veneeseen siirtyneitä (yli 40-jalkaisesta 10 jalkaa lyhyempään) enkä tunne olevani menneisyyteen juuttunut ahtauden ihannoija. Navigointielektroniikkaan suhtaudun realismilla: lähes kaikki vene-elektroniikkani on jossain vaiheessa mennyt epäkuntoon. Viime kesänä hajosi autopilotti, taas kerran. Plotteri ei vaihteeksi mennyt epäkuntoon niinkuin ed. vuonna. En ihannoi huvivene-elektroniikkaa ja tarvittaessa selviydyn ilman sitä. Jopa sekstantti on ollut mukana valtamerien ylityksillä!

Jokaisellanäkemyksensä veti tarpeettomasti esiin "satamapurjehtijakortin". Kyllä suurellakin veneellä voi meriä ylittää, ja olla luonnonsatamissa. Itse asiassa AinaOikeaAika nimenomaan painotti sitä, että mukavamman veneen omistajan ei tarvitse pyrkiä nopeasti rantaan. Kun mukavuudet löytyvät veneestä, niitä ei tarvitse hakea vierasvenesatamista.

Jokainen seilatkoon tavallaan. Kateusko on syy, miksi uusien suurempien veneiden omistajat haukutaan täällä aina satamasta toiseen koneella ajajiksi, ja vain alle 30 jalkaisilla (mieluiten 70-luvun skandeilla) valtameriä ylittävät, sekstantilla navigoivat purjehtijat ovat oikeita purjehtijoita.

jokaisellanäkemyksensä kirjoitti:

AinoaOikeaAika edustanee juuri sitä mukavuudenhaluista kohderyhmää, jota varten tilavia asumisveneitä tuotetaan! Mukavuudenhaluiset tuplavessaveneilijät eivät tee merten ylityksiä eivätkä halua ankkuroida luonnonsatamiin. Liene tärkeää, että ennen iltaa saa maasähkökaapelin vierassataman pistokkeeseen ja telkkarin päälle tai nettiyhteyden toimimaan. Oikein hyvä, että näille ahtauden kammoisille löytyy tilavia vesikulkuneuvoja.
Kaikkien ei silti tarvitse olla samanlaisia. Edustan pienempään veneeseen siirtyneitä (yli 40-jalkaisesta 10 jalkaa lyhyempään) enkä tunne olevani menneisyyteen juuttunut ahtauden ihannoija. Navigointielektroniikkaan suhtaudun realismilla: lähes kaikki vene-elektroniikkani on jossain vaiheessa mennyt epäkuntoon. Viime kesänä hajosi autopilotti, taas kerran. Plotteri ei vaihteeksi mennyt epäkuntoon niinkuin ed. vuonna. En ihannoi huvivene-elektroniikkaa ja tarvittaessa selviydyn ilman sitä. Jopa sekstantti on ollut mukana valtamerien ylityksillä!

Lue lisää

Itsekin vaihdoin nuorempaan vaimoon, mutta veneen pituus vain kasvoi samoihin aikoihin?

Taastätä kirjoitti:

Jokaisellanäkemyksensä veti tarpeettomasti esiin "satamapurjehtijakortin". Kyllä suurellakin veneellä voi meriä ylittää, ja olla luonnonsatamissa. Itse asiassa AinaOikeaAika nimenomaan painotti sitä, että mukavamman veneen omistajan ei tarvitse pyrkiä nopeasti rantaan. Kun mukavuudet löytyvät veneestä, niitä ei tarvitse hakea vierasvenesatamista.

Jokainen seilatkoon tavallaan. Kateusko on syy, miksi uusien suurempien veneiden omistajat haukutaan täällä aina satamasta toiseen koneella ajajiksi, ja vain alle 30 jalkaisilla (mieluiten 70-luvun skandeilla) valtameriä ylittävät, sekstantilla navigoivat purjehtijat ovat oikeita purjehtijoita.

Lue lisää

Esitin viestissäni hieman karrikoidun näkemykseni, joka perustui havaintoihini Suomen saaristosta ja siihen, että Itämerta kauempana meidän lipullamme purjehtivia isokokoisia perheveneitä näkee yllättävän vähän. Miksi se olisi “tarpeeton satamapurjehtijakortti”?
Ehkäpä nimimerkki “Taaastätä” kuvitelmissaan luuli minun tarkoittavan alle 30-jalkaisia "mieluiten 70-luvun skandeja" - toki niilläkin voi pitkiä purjehduksia, vieläpä kohtuullisen pienellä budjetilla. Kaksi blogia kirjoitavaa suomalaisvenettä taitaa parhaillaan olla Uudessa-Seelannissa.

"Mukavuus" tässä keskustelussa on tarkoittanut suuria sisätiloja tuplavessoineen yms eli asumismukavuutta satamassa. Siksi en ymmärrä väitettä, että "mukavamman veneen omistajan ei tarvitse pyrkiä nopeasti rantaan"? Oliko ajatus se, että esim. matkapurjehtijan melko tavanomaisella etapilla Hangosta tai Utöstä Visbyseen "mukavamman" veneen omistaja "viihtyy" merellä paljon kauemmin kuin paremmin luoviva tai spinnulla ajava "ei mukavampi" eli pienempi vene miehistöineen?

Veneen mukavuus avomerellä, englanniksi “seakindliness”, on kuitenkin eri asia kuin asumismukavuus veneen ollessa paikallaan. Tiivistettynä tämä avomerimukavuus tarkoittaa sitä, että venettä on helppo hallita merenkäynnissä, sen liikkeet aallokossa ovat mahdollisimman miellyttävät eivätkä uuvuta miehistöä. Avomerimukavuuteen kuuluu luonnollisesti sekin, että veneessä on hyvä nukkua, valmistaa ruokaa tms myös avomerikryssin aikana. Veneen liikemukavuus on osa avomerimukavuutta ja sitä on yritetty kuvata numeerisesti (“comfort factor”), mutta lukuarvo on korkeintaan viitteellinen.

"Siirtynyt"? Ainahan se painopiste on siellä ollut. Matkaveneiden osuus vuotuisesta myynnistä on aina ollut alle 10%. Matkapurjeveneiden yleensä ennemmin alle kuin yli prosentin.

Väännetään nyt sitten rautalangasta että siirtynyt entisestään pois matkaveneistä pienempiin veneihin päin. Lienee itsestään selvää että isojen veneiden osuus on aina ollut vain murto-osa pienten veneiden myynnistä.

>>Painopiste venemyynnissä on siirtynyt kala- ja yhteysveneiden suuntaan.

Kun tämä on purjehduspalsta, niin olet ilmeisesti sitä mieltä, että jengi käy kalassa ja kulkee kesämökille purjeveneellä?

Kerroit tekniikan kehityksestä mainiten ankkurivinssin. Se on vanha perinteinen laite ja oli aikanaan myös omassa ensimmäisessä matkaveneessäni (alkuperäinen käsikäyttöinen ankkuripeli 40 v. vanhassa puuveneessä). Ehkä ruutia on keksitty uudelleen?
Laitekehityksen mukana on kyllä tullut ns. uusavuttomuutta. Kun erään uuden 47-jalkaisen veneen keulapotkuri ei toiminutkaan, kippari soitti meripelastukseen. Meripelastuksen vene kävi työntämässä avuttomat laituriin ja sen jälkeen ruvettiin täyttämään papereita. Tuuli oli heikko ja avustetussa veneessä oli neljän aikuisen miehistö.

Aika rankka yleistys. Kilometritehtaalle lähtee niin diplomi-insinöörit kuin duunarit. Kasvusuhdanteessa oli keskituloisillekin mahdollista hankkia perus Bavaria, mutta eipä niitä nyt 45-jalkaisiin vaihdeta. Tuloerot varmasti kasvaa mutta kärki kapenee. Kuinkahan monta uutta 45-jalkaista tänä vuonna on myyty ?

Siksipä venevalmistajien kannattaisi alkaa suunnitella 30-35-jalkaisia veneitä pariskunnille. Tällaisen runko tarjoaa ihan tarpeeksi tilaa sujuvaan elämiseen, kunhan veneeseen ei vain yritetä ahtaa kaikkea mahdollista.

Hyvänen aika, onhan tuossa kokoluokassa monen valmistajan malleja nykyisinkin, eivät ne pariskuntien käyttöön mitään uudelleensuunnittelua tarvitse.

Tuossa 35-jalkainen. Jos siitä ottaisi nukkumiskäyttöön vain keulan ja suunnittelisi muun veneen uudestaan, niin veneeseen saisi aivan eri tavalla lisää tilaa ja käytännöllisyyttä.

Avomerireissuilla nukkuminen tapahtuisi sohvilla, koska veneen keskiosa on paras paikka nukkua merenkäynnissä. Sohvat vain pitäisi suunnitella myös nukkumiseen soveltuviksi eikä silmäkarkeiksi.

http://goo.gl/JSYxRY

35-jalkainen kirjoitti:

Tuossa 35-jalkainen. Jos siitä ottaisi nukkumiskäyttöön vain keulan ja suunnittelisi muun veneen uudestaan, niin veneeseen saisi aivan eri tavalla lisää tilaa ja käytännöllisyyttä.

Avomerireissuilla nukkuminen tapahtuisi sohvilla, koska veneen keskiosa on paras paikka nukkua merenkäynnissä. Sohvat vain pitäisi suunnitella myös nukkumiseen soveltuviksi eikä silmäkarkeiksi.

http://goo.gl/JSYxRY

Lue lisää

En suoraan sanoen näe tuossa pohjaratkaisussa mitään erityisempää parantelun tarvetta. Ainoastaan tuossa meripunkkajutussa sinulla saattaa olla ns. pointti, mutta toisaalta valtaosa pariskunnista kuitenkin viettää yöt satamissa.

35-jalkainen kirjoitti:

Tuossa 35-jalkainen. Jos siitä ottaisi nukkumiskäyttöön vain keulan ja suunnittelisi muun veneen uudestaan, niin veneeseen saisi aivan eri tavalla lisää tilaa ja käytännöllisyyttä.

Avomerireissuilla nukkuminen tapahtuisi sohvilla, koska veneen keskiosa on paras paikka nukkua merenkäynnissä. Sohvat vain pitäisi suunnitella myös nukkumiseen soveltuviksi eikä silmäkarkeiksi.

http://goo.gl/JSYxRY

Lue lisää

Kävin tutustumassa Pogo 30:een, joka ei ole "kelluva asuntolaiva". Yksinkertaiset sisustusratkaisut, valoisat ja ilman turhuuksia. Voisi sopia meikäläisen tarpeisiin, koska olen vaihtamassaa pienempään.
http://www.pogostructures.com/en/cruising-sailboats/pogo-30-in-development/

Pogokiehtoo kirjoitti:

Kävin tutustumassa Pogo 30:een, joka ei ole "kelluva asuntolaiva". Yksinkertaiset sisustusratkaisut, valoisat ja ilman turhuuksia. Voisi sopia meikäläisen tarpeisiin, koska olen vaihtamassaa pienempään.
http://www.pogostructures.com/en/cruising-sailboats/pogo-30-in-development/

Lue lisää

Myös RM-veneissä on pelkistetty sisustus ja käytännöllisiä ratkaisuja. Ihme, ettei tuo sisustustyyli yleisty.

http://www.rm-yachts.com/en/scoop--photos-de-l-interieur-du-nouveau-rm1070

Pogokiehtoo kirjoitti:

Kävin tutustumassa Pogo 30:een, joka ei ole "kelluva asuntolaiva". Yksinkertaiset sisustusratkaisut, valoisat ja ilman turhuuksia. Voisi sopia meikäläisen tarpeisiin, koska olen vaihtamassaa pienempään.
http://www.pogostructures.com/en/cruising-sailboats/pogo-30-in-development/

Lue lisää

Meikäläisen silmään tuo Pogo on kyllä sekä sisältä että ulkoa tosi kolhon näköinen eikä esimerkiksi sisätilan yhtenäisyys ilman ovia miellytä. Mutta kukin tykkää mistä tykkää.

Pogokiehtoo kirjoitti:

Kävin tutustumassa Pogo 30:een, joka ei ole "kelluva asuntolaiva". Yksinkertaiset sisustusratkaisut, valoisat ja ilman turhuuksia. Voisi sopia meikäläisen tarpeisiin, koska olen vaihtamassaa pienempään.
http://www.pogostructures.com/en/cruising-sailboats/pogo-30-in-development/

Lue lisää

Ei tuo Pogo mitenkään olennaisesti eroa *sisustusratkaisultaan* saman kokoisesta peruspurresta. Sama keulavuode, sivupenkit kajuutassa, pentteri, tuplavuode takana avotilan alla, wc toisella puolen takana.

Kustannus- ja painonsäästö (?) syistä jätetty kaappitilaa pois, näyttäisi että säilytystilaa tosi vähän. Ja puupaneelit pois.
Esitteen sisäkuvan on muuten "Comfort"-mallista.

Enkä tarkoita että Pogo olisi mitenkään huono vaihtoehto sille joka tuosta tykkää.
Ja purjehdusominaisuuksista, jotka voivat sitten olla hyvinkin poikkeavat. Mutta se onkin toinen juttu.

"50 vuoden aikana tapahtunut muutos ei ole niin iso, että purjehduksesta olisi tullut enemmän tai vähemmän aitoa suuressa mittakaavassa."

Kyllä navigoinnin helppous ja toisaalta mahdollisuus saada ulkopuolista apua hätätilanteissa ovat muuttaneet purjehdusta merkittävästi.

ARC:n osallistujajoukko ja venetyypit näyttäisivät erilaisilta, jos mahdollisuus avun hälyttämiseen puuttuisi.

>>Ympäristön kannalta on paljon parempi, että kaikki viettäisivät aikaa laturissa sähkötolpan päässä eikä herkän luonnon keskellä saaressa.

Tjaa, ehkä noinkin. Toisaalta matka(purje)veneillijä, joka ankkuroituu saaren rantaan, nukkuu, kakkii ja laittaa ruoan veneessään, kuluttaa varmaan kaikkein vähiten luontoa verrattuina kaikkiin ylipäätään luonnossa yöpyviin ihmisiin.

Voikehno kirjoitti:

"50 vuoden aikana tapahtunut muutos ei ole niin iso, että purjehduksesta olisi tullut enemmän tai vähemmän aitoa suuressa mittakaavassa."

Kyllä navigoinnin helppous ja toisaalta mahdollisuus saada ulkopuolista apua hätätilanteissa ovat muuttaneet purjehdusta merkittävästi.

ARC:n osallistujajoukko ja venetyypit näyttäisivät erilaisilta, jos mahdollisuus avun hälyttämiseen puuttuisi.

Lue lisää

Hyvä huomio! itsekin tein aikanaan ekan Atlantin ylitykseni ARC:n mukana, koska se toi turvallisuuden tunnetta. Lähtöpäivää odotellessa oli veneiden turvallisuustarkastukset ja mm. erinomainen luento hätänavigoinnista. Purjehduksen aikana saatiin aluekohtaiset sääennusteet päivittäin ja oma sijainti raportoitiin.
Tietoisuus siitä että yli 200 muuta venettä on startannut samaan aikaan ja on matkalla samaan kohteeseen antoi jonkinlaista turvallisuuden tunnetta. Voi hyvin olla, että ilman ARCia Karibian kierroksia tehtäisiin nykyistä vähemmän. Ehkä spinnun käyttökin jäisi ylityksellä paljon vähäisemmäksi, jos kilpailullinen haaste puuttuisi.
Osallistukaa!

Mitä merkitystä noilla kertomillasi mielikuvilla on? Pelkkä pituusmitta ei korreloi esim. sisustusratkaisuihin (joka keskustelussa tuntuu olevan tärkein asia).

Mainitsemasi 31-33 jalkaisten veneiden tilat ja purjehdusominaisuudet ovat aika paljon riippuvaisia siitä, millä vuosikymmenellä (tai vuosisadalla) suunnittelu on tehty.
Eikö vertailussa/veneen valinnassa olisi syytä perehtyä muihinkin mittoihin kuin LOA tai LOD? Matkapurjehtijan luulisi kiinnostuvan myös esim. vesi- ja pa-tankkien tilavuuksista, kilpahenkinen mittaluvuista ja polaareista jne.
Lyhyitä päiväretkiä perheen kannsa tekeville purjehtiville kai on tärkeää, että sisusta on mahdollisimman avara. Avomeriä kulkevalle matkapurjehtijalle taas voi olla tärkeää, että veneen sisällä ei kaatuile ison lattiapinnan takia ja että salongissa on kunnolliset meripunkat. Tuplapunkat sopii satamaelämään, hyvin huonosti avomerelle.

Oman kokemukseni mukaan lapset innostuvat veneen hallinnasta (purjeiden skuuttaus, ohjaaminen ym), jos veneen koko ei ole turhan iso. Pientä on lasten voimin helpompi hallita kuin isoa. Jos lapset eivät osallistu tai heidän ei anneta osllistua itse purjehtimiseen, vanhempien kanssa purjehdusreissuille lähtemisestä voi vähitellen tulla pakkopullaa. Pienen veneen uskaltaa myös antaa lasten käyttöön, kun ikä ja osaaminen tulevat riittäviksi.

entäleveys kirjoitti:

Mitä merkitystä noilla kertomillasi mielikuvilla on? Pelkkä pituusmitta ei korreloi esim. sisustusratkaisuihin (joka keskustelussa tuntuu olevan tärkein asia).

Mainitsemasi 31-33 jalkaisten veneiden tilat ja purjehdusominaisuudet ovat aika paljon riippuvaisia siitä, millä vuosikymmenellä (tai vuosisadalla) suunnittelu on tehty.
Eikö vertailussa/veneen valinnassa olisi syytä perehtyä muihinkin mittoihin kuin LOA tai LOD? Matkapurjehtijan luulisi kiinnostuvan myös esim. vesi- ja pa-tankkien tilavuuksista, kilpahenkinen mittaluvuista ja polaareista jne.
Lyhyitä päiväretkiä perheen kannsa tekeville purjehtiville kai on tärkeää, että sisusta on mahdollisimman avara. Avomeriä kulkevalle matkapurjehtijalle taas voi olla tärkeää, että veneen sisällä ei kaatuile ison lattiapinnan takia ja että salongissa on kunnolliset meripunkat. Tuplapunkat sopii satamaelämään, hyvin huonosti avomerelle.

Oman kokemukseni mukaan lapset innostuvat veneen hallinnasta (purjeiden skuuttaus, ohjaaminen ym), jos veneen koko ei ole turhan iso. Pientä on lasten voimin helpompi hallita kuin isoa. Jos lapset eivät osallistu tai heidän ei anneta osllistua itse purjehtimiseen, vanhempien kanssa purjehdusreissuille lähtemisestä voi vähitellen tulla pakkopullaa. Pienen veneen uskaltaa myös antaa lasten käyttöön, kun ikä ja osaaminen tulevat riittäviksi.

Lue lisää

Bavarialla tuo menee päinvastoin. esim. 34 ft on oikeasti lähes 35. Samoin 38ft on todellisuudessa 40 jalkainen.

entäleveys kirjoitti:

Mitä merkitystä noilla kertomillasi mielikuvilla on? Pelkkä pituusmitta ei korreloi esim. sisustusratkaisuihin (joka keskustelussa tuntuu olevan tärkein asia).

Mainitsemasi 31-33 jalkaisten veneiden tilat ja purjehdusominaisuudet ovat aika paljon riippuvaisia siitä, millä vuosikymmenellä (tai vuosisadalla) suunnittelu on tehty.
Eikö vertailussa/veneen valinnassa olisi syytä perehtyä muihinkin mittoihin kuin LOA tai LOD? Matkapurjehtijan luulisi kiinnostuvan myös esim. vesi- ja pa-tankkien tilavuuksista, kilpahenkinen mittaluvuista ja polaareista jne.
Lyhyitä päiväretkiä perheen kannsa tekeville purjehtiville kai on tärkeää, että sisusta on mahdollisimman avara. Avomeriä kulkevalle matkapurjehtijalle taas voi olla tärkeää, että veneen sisällä ei kaatuile ison lattiapinnan takia ja että salongissa on kunnolliset meripunkat. Tuplapunkat sopii satamaelämään, hyvin huonosti avomerelle.

Oman kokemukseni mukaan lapset innostuvat veneen hallinnasta (purjeiden skuuttaus, ohjaaminen ym), jos veneen koko ei ole turhan iso. Pientä on lasten voimin helpompi hallita kuin isoa. Jos lapset eivät osallistu tai heidän ei anneta osllistua itse purjehtimiseen, vanhempien kanssa purjehdusreissuille lähtemisestä voi vähitellen tulla pakkopullaa. Pienen veneen uskaltaa myös antaa lasten käyttöön, kun ikä ja osaaminen tulevat riittäviksi.

Lue lisää

>>Lyhyitä päiväretkiä perheen kannsa tekeville purjehtiville kai on tärkeää, että sisusta on mahdollisimman avara.

Ajatuksesi ei avaudu minulle ollenkaan. Lyhyt päiväretki = aamulla kotisatamasta saareen, päivä saaressa, illaksi takaisin kotisatamaan. Eihän silloin tarvitse sisusta ollenkaan, paitsi piknik-ruokien ja varavaatteiden säilytykseen. Eli sisätilat minimaaliset, mutta ulkotilat suuret, koska kaikki aika ollaan ulkona. Rumalla ilmalla ei edes lähdetä päiväretkelle. Vai kuinka?

ioioioq kirjoitti:

>>Lyhyitä päiväretkiä perheen kannsa tekeville purjehtiville kai on tärkeää, että sisusta on mahdollisimman avara.

Ajatuksesi ei avaudu minulle ollenkaan. Lyhyt päiväretki = aamulla kotisatamasta saareen, päivä saaressa, illaksi takaisin kotisatamaan. Eihän silloin tarvitse sisusta ollenkaan, paitsi piknik-ruokien ja varavaatteiden säilytykseen. Eli sisätilat minimaaliset, mutta ulkotilat suuret, koska kaikki aika ollaan ulkona. Rumalla ilmalla ei edes lähdetä päiväretkelle. Vai kuinka?

Lue lisää

Heh, lyhyelle päiväretkelle perhe sisällä veneessä tv:tä katsomassa, ja sitten perhe illaksi kotiin tv:tä katsomaan

ioioioq kirjoitti:

>>Lyhyitä päiväretkiä perheen kannsa tekeville purjehtiville kai on tärkeää, että sisusta on mahdollisimman avara.

Ajatuksesi ei avaudu minulle ollenkaan. Lyhyt päiväretki = aamulla kotisatamasta saareen, päivä saaressa, illaksi takaisin kotisatamaan. Eihän silloin tarvitse sisusta ollenkaan, paitsi piknik-ruokien ja varavaatteiden säilytykseen. Eli sisätilat minimaaliset, mutta ulkotilat suuret, koska kaikki aika ollaan ulkona. Rumalla ilmalla ei edes lähdetä päiväretkelle. Vai kuinka?

Lue lisää

Ehkä tuo kirjoittaja tarkoitti päiväretkillä satamien välisiä päivämatkoja. Eli sitä tyypillisintä loma- ja viikonloppupurjehdusta, kulussa vain päivällä ja illat/yöt satamissa, joko luonnon- tai vieras-.

toisin_toisilla kirjoitti:

Bavarialla tuo menee päinvastoin. esim. 34 ft on oikeasti lähes 35. Samoin 38ft on todellisuudessa 40 jalkainen.

Ei hyvä sekään! Jos kuvittelee veneensä todellista pienemmäksi, mm. telakointimaksut voivat olla ikävä yllätys. Nehän lasketaan todellisten mittojen perusteella.
Eikö jo kannattaisi hoksata, ettei mallimerkintä välttämättä tarkoita veneen pituutta!

10-14 kirjoitti:

Ehkä tuo kirjoittaja tarkoitti päiväretkillä satamien välisiä päivämatkoja. Eli sitä tyypillisintä loma- ja viikonloppupurjehdusta, kulussa vain päivällä ja illat/yöt satamissa, joko luonnon- tai vieras-.

Lue lisää

Aivan oikein. Tarkoitin lomaretkiä, jotka tehdään esim. 20-50 mpk:n päiväpurjehduksin. Vene joka on hyvinkin mukava tuollaisissa päiväpurjehduksissa ja satama-asumisessa ei välttämättä ole ollenkaan mukava, kun sillä tehdään merten ylityksiä; Itämeri, Pohjanmeri, Biskaja tai valtameri.

Yritetään vielä kerran.
Vuoden 2008 jälkeen venekoot EIVÄT OLE kasvaneet Suomessa koska uusia suuria matkaveneitä ei ole pahemmin mennyt kaupaksi.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen uusia isoja matkaveneitä myytiin sen sijaan paljon koska vielä silloin kuvittelimme että meillä olisi varaa niihin. Taantuma osoitti että tämä oli vain illuusio.

Oma_Vene kirjoitti:

Yritetään vielä kerran.
Vuoden 2008 jälkeen venekoot EIVÄT OLE kasvaneet Suomessa koska uusia suuria matkaveneitä ei ole pahemmin mennyt kaupaksi.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen uusia isoja matkaveneitä myytiin sen sijaan paljon koska vielä silloin kuvittelimme että meillä olisi varaa niihin. Taantuma osoitti että tämä oli vain illuusio.

Lue lisää

Ainakaan ketjun ekassa viestissä ei ole kovin tarkkaan mainittu, että millä aika välillä veneet ovat kasvaneet, niin ajattelin vähän pidempää aikaväliä.

Oma vene pituus 10,5m, leveys 2,5m, perä ja keula hyvin kapeat, joten leveyttä on vain keskikohdassa. Valmistumisvuonna 1973 sitä pidettiin isona veneenä, nyt mielipide on että onnettoman ahdas.

Oma_Vene kirjoitti:

Yritetään vielä kerran.
Vuoden 2008 jälkeen venekoot EIVÄT OLE kasvaneet Suomessa koska uusia suuria matkaveneitä ei ole pahemmin mennyt kaupaksi.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen uusia isoja matkaveneitä myytiin sen sijaan paljon koska vielä silloin kuvittelimme että meillä olisi varaa niihin. Taantuma osoitti että tämä oli vain illuusio.

Lue lisää

Tosin tänäkin aikana on ulkomailta tuotu käytettynä ostettuja isoja veneitä.

ioioioioioioq kirjoitti:

Ainakaan ketjun ekassa viestissä ei ole kovin tarkkaan mainittu, että millä aika välillä veneet ovat kasvaneet, niin ajattelin vähän pidempää aikaväliä.

Oma vene pituus 10,5m, leveys 2,5m, perä ja keula hyvin kapeat, joten leveyttä on vain keskikohdassa. Valmistumisvuonna 1973 sitä pidettiin isona veneenä, nyt mielipide on että onnettoman ahdas.

Lue lisää

Kieltämättä tuntuu jo ajatuksellisesti ahtaalta, melkein metrin kapeampi kuin omani, joka on yhtä pitkä mutta viitisentoista vuotta nuorempi. Ei sillä, katselin jokunen vuosi sitten seurakaverin FG37:aa, joka näytti aika puikulalta. Tsekkasin asian ja kapeampihan se oli kuin omani, vaan tarkkaa mittaa en muista.

Toisaalta, juttelin muutama vuosi sitten toisen seurakaverin kanssa. En nyt heti muista, mikä heidän veneensä on, mutta se on jotain 26-27 -jalkainen. Tuumasivat, että kun he sen aikoinaan uutena toivat seuraan 80-luvulla, se oli seuran isoimpia veneitä. Nyt pienimpiä (ellei h-veneitä ja folkkareita lasketa).

10-14 kirjoitti:

Tosin tänäkin aikana on ulkomailta tuotu käytettynä ostettuja isoja veneitä.

Tuo on tietysti totta, olen tehnyt niin itsekin. Uskoisin kuitenkin että kokonaisuutena isoja veneitä on hankittu selvästi vähemmän vuoden 2008 jälkeen kuin ennen sitä.

Oma_Vene kirjoitti:

Tuo on tietysti totta, olen tehnyt niin itsekin. Uskoisin kuitenkin että kokonaisuutena isoja veneitä on hankittu selvästi vähemmän vuoden 2008 jälkeen kuin ennen sitä.

Lienee totta. Toisaalta tulipa tässä sitten mieleen matemaattinen aspekti: veikkaisin, että purjevenekannan keskikoko on tänäkin aikana hieman noussut. Nimittäin kun ne vanhimmat veneet ovat tyypillisesti siitä keskiarvoa pienemmästä päästä ja jokunen yksilö kuitenkin vuosittain poistuu aktiivikäytöstä (hitaasti, hitaasti, mutta kuitenkin), niin keskiarvo kohoaa. Tosin luulenpa, että pitää mennä jonkun matkaa desimaalipilkun oikealle puolelle muutoksen huomatakseen :)

Eihän sillä ole oikeasti mitään merkitystä eikä sillä ole mitään merkitystä minkään muunkaan veneen kohdalla. Jos on kiire jonnekin, niin vene on hitain vaihtoehto ja jos on kiire, niin ei ole aikaa veneillä :D

Jos kuitenkin käy niin, että yleisesti todetaan, että mahdollisimman lujaa kuiskaamisessa ei ole järkeä, tulee monesta tämän päivän itseään korostavasta viimeisen solmun puolikkaan viilaajasta julkisesti juuri niin naurettavia kuin ne rationaalisesti ajateltuna ovat.

Uudeksi sankariksi nousee hemmo, joka tekee, minkä hyväksi katsoo ja millä myös perkeen saa nauttimaan yhteisetä ajasta. Se, jos mikä, on myrkkyä niille, jotka ovat känsäisin käsin lunastaneet tuskan kautta itse itselleen antamansa sädekehän ihaltavana purjehtijana.

Maailma muuttuu ja arvot myös. Enää ei ole sankari se, joka hjuoksee kovaa vaan se, joka juksee fiksusti - tai se, joka ei juokse jos ei tarvitse,.

Kuinka paljon hitaampi on nopea 30-jalkainen perhevene kuin hidas 40-jalkainen perhevene?

Aika paljon juuri noin.
En kuitenkaan usko, että syy veneen koolle on pelkästään raha. Tarkoitan sitä, että suurin osa ihmisistä ei osta purjevenettä, vaikka saisivat kuinka paljon rahaa eikä purjeveneen koko kasva varallisuuden myötä, jos ei ole hinkua isompaan.

Raha tietenkin mahdollistaa halujen paremman toteuttamisen, ehkä osittain luokin niitä, mutta ei pistä ketään ostamaan isompaa venetä kuin kokee sopivaksi.

Jos ostaisin nyt veneen, se olisi pienempi kuin nykyinen. Nykyinen vene on hankittu, kun lapset olivat aktiivisesti mukana ja se oli siihen ihan sopivan kokoinen. Veneen vaihtaminen ei kuitenkaan ole järkevää koska joutuisin kuitenkin laittamaan siihen rahaa kiinni enemmän kuin ikinä säästäisin pienemmän koon ansiosta. Lisäksi joutuisin luopumaan veneestä, jonka tunnen läpikotaisin ja opettelemaan uuden.

"Menkää suurten valmistajien luokse"
Et ole varmaankaan yrittänyt. Aikanaan olin niin ostamassa Bavaria mach 38, että ajoin Baijeriin tehtaalle. Eivät ottaneet vastaan ala-aulaa pidemmälle. Dufourilla pääsin vain valmiiden veneiden varastohalliin. Valmistusporras ei pikkupajoja lukuun ottamatta halua olla tekemisissä.asiakkaan kanssa.

seppomartti kirjoitti:

"Menkää suurten valmistajien luokse"
Et ole varmaankaan yrittänyt. Aikanaan olin niin ostamassa Bavaria mach 38, että ajoin Baijeriin tehtaalle. Eivät ottaneet vastaan ala-aulaa pidemmälle. Dufourilla pääsin vain valmiiden veneiden varastohalliin. Valmistusporras ei pikkupajoja lukuun ottamatta halua olla tekemisissä.asiakkaan kanssa.

Lue lisää

Nii, sitten ostit melkein 36 jalkaa pitkän Dufour 38:n. Hyvältä tuntui kaupan jälkeen
kun oli päässyt halliin katselemaan.
No, ovat nykyään samaa konsernia. Saahan veneen kylkeen laittaa mitä teippejä vaan. Jos kehtaa ja arvostaa asiakkaitaan.

>> On vain yksi toimiva "paskahalssi"

Näin varmasti on, en kiellä. Mutta siitä huolimatta väitän, että oikea syy kahdelle wc:lle on "intimiteettiseikat" eli keula-pariskunta ja peräkajuutta-pariskunta saavat molemmat oman wc:n. Tuota halssijuttu ei 90% veneen ostajista älyä valintapäätöstä tehdessään.

Veneiden valintaperusteet muuttuisivatkin paljon, jos veneet olisivat venemessuille 20 astetta kallellaan. Ja etenkin jos ne vielä heiluisivat (aallokkosimulaatio) ;) ;) ;) ;)

ioioioiqq kirjoitti:

>> On vain yksi toimiva "paskahalssi"

Näin varmasti on, en kiellä. Mutta siitä huolimatta väitän, että oikea syy kahdelle wc:lle on "intimiteettiseikat" eli keula-pariskunta ja peräkajuutta-pariskunta saavat molemmat oman wc:n. Tuota halssijuttu ei 90% veneen ostajista älyä valintapäätöstä tehdessään.

Veneiden valintaperusteet muuttuisivatkin paljon, jos veneet olisivat venemessuille 20 astetta kallellaan. Ja etenkin jos ne vielä heiluisivat (aallokkosimulaatio) ;) ;) ;) ;)

Lue lisää

Realistinen simulaatio olis hyvä ajatus, mutta se voisi vähentää myyntiä. WC-koppi vois olla kardanoitu, tai sitten se vois liikkua kaikkiin suuntiin ja olla vielä jousitettu iskunvaimentimet.

Tuskin tuo WC:n toimimattomuus kallistuessa on syynä useampiin vessoihin ja varmaankin yhtä vähän suunnittelija miettii tuolta kannalta vessojen sijoitusta. 1-tasoisissa asunnoissa on harvemmin kahta vessaa muuten kuin suihkutilan yhteydessä. 2-tasoisiin taitaa laki vaatia molempiin kerroksiin omansa.

Omasta mielestäni yhden vessan septistä, tiivisteistä jne. huolehtimisesta on ihan tarpeeksi vaivaa. En tosiaan kaipaisi kahta, vaikka vene olisi kuinka tilava.

35-jalkaiseen saa kyllä tungettua kolme tuplakajuuttaa, mutta sen jälkeen vessa tai vähintäänkin ulkosäilytystilat ovat aivan alimittaiset.

Veneissä nukutaan lähinnä satamissa. Muuten kuin satunnaisesti purjehtiessa veneissä nukkuvat ovat selkeä vähemmistö. Heille riittää hyvin kankaasta tehdyt meripunkat.

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin tuo WC:n toimimattomuus kallistuessa on syynä useampiin vessoihin ja varmaankin yhtä vähän suunnittelija miettii tuolta kannalta vessojen sijoitusta. 1-tasoisissa asunnoissa on harvemmin kahta vessaa muuten kuin suihkutilan yhteydessä. 2-tasoisiin taitaa laki vaatia molempiin kerroksiin omansa.

Omasta mielestäni yhden vessan septistä, tiivisteistä jne. huolehtimisesta on ihan tarpeeksi vaivaa. En tosiaan kaipaisi kahta, vaikka vene olisi kuinka tilava.

35-jalkaiseen saa kyllä tungettua kolme tuplakajuuttaa, mutta sen jälkeen vessa tai vähintäänkin ulkosäilytystilat ovat aivan alimittaiset.

Veneissä nukutaan lähinnä satamissa. Muuten kuin satunnaisesti purjehtiessa veneissä nukkuvat ovat selkeä vähemmistö. Heille riittää hyvin kankaasta tehdyt meripunkat.

Lue lisää

Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia vessojen kanssa. Nappia painamalla pönttö huuhtoutuu. Mitä niille pitää tehdä, että ne saa murheita aiheuttamaan?

Itselle nimenomaan tuo tuplavessan mukanaan tuoma tuplavarmistus vessan toimivuudelle olisi se juttu. Nykyveneessä on vain yksi eikä tila riittäisi järkevästi toiseen, mutta periaatteessa ottaisin varmaan 40 jalkaisen veneen kahdella vessalla kyllä. Toisessa voisi rauhassa kuivata vaatteita etc. Niin ja kun keulakabiinin yhteydessä olisi vessa niin ei tarttisi lasten kasvettua isommiksi hipsiä seksin jälkeen alapääpesulle veneen toiseen päähän, kun olisi privaatti vessa... :D ;)

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin tuo WC:n toimimattomuus kallistuessa on syynä useampiin vessoihin ja varmaankin yhtä vähän suunnittelija miettii tuolta kannalta vessojen sijoitusta. 1-tasoisissa asunnoissa on harvemmin kahta vessaa muuten kuin suihkutilan yhteydessä. 2-tasoisiin taitaa laki vaatia molempiin kerroksiin omansa.

Omasta mielestäni yhden vessan septistä, tiivisteistä jne. huolehtimisesta on ihan tarpeeksi vaivaa. En tosiaan kaipaisi kahta, vaikka vene olisi kuinka tilava.

35-jalkaiseen saa kyllä tungettua kolme tuplakajuuttaa, mutta sen jälkeen vessa tai vähintäänkin ulkosäilytystilat ovat aivan alimittaiset.

Veneissä nukutaan lähinnä satamissa. Muuten kuin satunnaisesti purjehtiessa veneissä nukkuvat ovat selkeä vähemmistö. Heille riittää hyvin kankaasta tehdyt meripunkat.

Lue lisää

Nukkuminen purjehduksen aikana riippuu tietenkin avomeriretappien pituudesta. Silloin, kun nukkumaan pääsee, on kiva nukkua meripunkassa, joka ei ole hartioita leveämpi ja jossa on riittävän korkea laita. Minusta kapeassa kiinteälaitaisessa meripunkassa on mukavampi nukkua kuin kankaisessa "leecloth"-punkassa tai naruilla säädettävässä laidattomassa kangaspunkassa. Varmaankin on maku- ja tottumisasia, mistä kukin tykkää.
Pääasia, että punkassa voi maata rennosti myös merenkäynnin aikana. Kaikissa veneissä ei ole kiinteälaitaista meripunkkaa. Siksi kai sellaista ei osata kaivatakaan!

Tuplavessavenettä en kaipaa, omassa veneessäni riittää yksi. Edellisessä ja nykyisessä veneessäni olen päätynyt Lavaciin siksi, että se on ollut paljon toimintavarmempi kuin edellisten veneitteni Baby Blake, Brydon Boy ja S-L.

TeenköVäärin kirjoitti:

Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia vessojen kanssa. Nappia painamalla pönttö huuhtoutuu. Mitä niille pitää tehdä, että ne saa murheita aiheuttamaan?

Mistä vessasi ottaa huuhteluveden? Jos nappi viittaa alipainevessaan, ne kai usein käyttävät makeaa vettä. Suurimmassa osassa uusia veneitä vessa on takana laidalla ja huuhteluveden imuyhde allaskaapissa turhan lähellä vesirajaa. Veneen kallistuessa toiseen suuntaan, huuhteluyhde saa helposti ilmaa ja vessaa ei saa vedettyä venettä oikaisematta.

Sitten muutama kirjoitti vessan luotettavuusongelmista. Itse en ole koskaan niihin törmännyt lukuunottamatta joker läpän kulumista/likaantumista, joka saa letkullisen tavaraa tulemaan takaisin kulhoon, ja mereentyhjennyksen tukkeutumista. Edellinen ei haittaa käyttöä ja jälkimmäinen ei riippune pönttömallista ja haittaa käyttöä vain pidemmillä reissuilla, joissa ei ole imutyhjennysmahdollisuutta (jolla saa tukoksen helposti auki avaamalla tyhjennyksen lopuksi mereentyhjennyksen ja sulkemalla tuuletusyhteen esim. kämmenellä).

Omassa veneessä on perän tuplapunkassa kaksi meripunkkaa eli molemmissa laidoissa sekä toiset kaksi salongin sohvissa. En tiedä kuvaako "lee cloth" noita, tuskin. Kyse ei siis ole salongin sohvien ulkolaidassa tai keskellä tuplapunkkaa olevasta pystystä "kangasseinästä", vaan verkkokankaasta, joka on alhaalta kiinni selkänojan ja pohjan nurkassa ja ylhäältä n. 30 cm irti selkänojasta. Tuohon on hieman hankala päästä, mutta kerran päästyään nukkuu hyvin ja tukevasti, vaikka tehtäisiin venda. Ei ollut suuri vaiva tehdä ja kustannus taisi jäädä alle sadan euron kaikista neljästä.

Tuplapunkassa nuo toimivat uskoakseni paremmin kuin purjepussit, koska estävät täysin punkassa kallistuksen mukana pyörimisen.

Vessojen tietysti pitäisi toimia normaaleilla purjehduskallistuksilla, mutta toisaalta kyse on myös priorisoinneista, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. On turvallisuuden kannalta järkevää, että sulkuventtiilit ovat siellä missä niitä tarvitaan eikä vaikkapa konetilassa, jossa ne olisivat aina auki.

Oman veneen vessa kyllä toimii "väärälläkin halssilla", mutta ei vähänkään suuremmilla kallistumilla. Ei siis tarvitse tehdä vendaa/jiippiä, mutta tarvitsee piinata, päästää isoa reilusti tai laskea reilusti. Tarvittaessa huuhtelu tietysti onnistuu bidesuihkusta saatavalla makealla vedelläkin.

Koska veneiden käyttäjäkunnasta varmasti alle 1% koskaan ajaa genaakkerilla vuorokausia samaa halssia, ongelma ei kiinnosta veistämöitä.

Kolmesta tuplapunkasta, mitä olen kommentoinut, voisi kuuden satamassa käytettävän nukkumapaikan sijaan saada merellä kaksi toimivaa. Näin olen kirjoittanut enkä nyt selostuksesesi perusteella muuhun voi päätyä.. Lee cloth kankaan kiinnittäminen on ongelma kun sitä päätypuolesta ei saa mihinkään kiinni järkevästi kuten salongin bunkissa. Perä- ja keulakajuutassa on seisomakorkeuden verran tyhjää tilaa patjan päädyssä, mahdollisesti myös esteenä ovia ja kaappeja. Helpompi on ollut nukkua leessä jalat menosuuntaan ja pää ylämäkeen. Tai vaihtoehtoisesti pää menosuuntaan mutta purjeiden tai muun materiaalin tukemana. Muutoin pää on alamäkeen epämiellyttävästi.

seppomartti kirjoitti:

Kolmesta tuplapunkasta, mitä olen kommentoinut, voisi kuuden satamassa käytettävän nukkumapaikan sijaan saada merellä kaksi toimivaa. Näin olen kirjoittanut enkä nyt selostuksesesi perusteella muuhun voi päätyä.. Lee cloth kankaan kiinnittäminen on ongelma kun sitä päätypuolesta ei saa mihinkään kiinni järkevästi kuten salongin bunkissa. Perä- ja keulakajuutassa on seisomakorkeuden verran tyhjää tilaa patjan päädyssä, mahdollisesti myös esteenä ovia ja kaappeja. Helpompi on ollut nukkua leessä jalat menosuuntaan ja pää ylämäkeen. Tai vaihtoehtoisesti pää menosuuntaan mutta purjeiden tai muun materiaalin tukemana. Muutoin pää on alamäkeen epämiellyttävästi.

Lue lisää

En tiedä miten sinun veneessä on, mutta minun veneessä tuo kangas tulee kiinni kaappin ja mottorikopan päätyyn. Siis tosiaan enintään sen 30 cm kyljestä tai kajuutan seinästä. Tosin minulla on vain yksi leveä takakajuutta, joka menee selkeästi ohi veneen keskilinjasta. Se on niin leveä, että meripunkat on aina paikoillaan ja usein täynnä tavaraa, mutta silti mahtuu kaksi hyvin nukkumaan keskelle satamassa.

Ulkosäilytystilaan menee sitten kumivene, kaksi fillaria, kaikki köydet, ankkurit, spinnu, grilli jne. En tiedä yhtään kahdella peräkajuutalla varustettua alle 40 jalkaista, jossa nuo saisi mahtumaan ulkosäilytystilaan.

"Vakiovessalla olisi aina pitänyt rullata genaakkeri sisään ja kääntää keula takaisin Ameriikkaan jonkun mennessä pytylle"
Eikös reelinkipaska ole tuolla järkivaihtoehto, pytyistä viis

pytti kirjoitti:

"Vakiovessalla olisi aina pitänyt rullata genaakkeri sisään ja kääntää keula takaisin Ameriikkaan jonkun mennessä pytylle"
Eikös reelinkipaska ole tuolla järkivaihtoehto, pytyistä viis

Lue lisää

Ei ole "järkivaihtoehto". Kokemusta ko menetelmästä on yhden kovatuulisen Gotland runtin verran. Vessan hajottua 6 miestäesitti sirkustemppuja.

pytti kirjoitti:

"Vakiovessalla olisi aina pitänyt rullata genaakkeri sisään ja kääntää keula takaisin Ameriikkaan jonkun mennessä pytylle"
Eikös reelinkipaska ole tuolla järkivaihtoehto, pytyistä viis

Lue lisää

Sinun "reelinkipaskasi" taitaa onnistua vain, jos meri on tasainen. Miten olet suoriutunut siitä Atlantilla? Joudut riisumaan turvavaljaatkin kannella sen takia. Kannattaako akrobatia riskinotto ? "Reelinkikusikin" voi olla hengenvaarallinen.

No, tässä nyt pitäisi taas muistaa "kohderyhmä". Kuten Joakimin taisi jo sanoakin, 1% tai alle suomalaisista purjeveneilijöistä seilaa koskaan eläessään omalla veneellään monen vuorokauden valtamerilegejä. Sille jäljellejäävälle >99%:lle on satama-asuttavuus todellakin tärkeämpi kriteeri kuin meripunkat tai vessan toimivuus monen vuorokauden kallistuksessa.

Asiasta hieman sivuun, "ulkovessavaihtoehtoon": kerran Tallinnan reissulla oli mukana gastina sinänsä erittäin kokenut purjehtija, joka oli kuitenkin minun kyydissäni ensimmäistä kertaa. Meni kohtalaisen reippaassa aallokossa vanttipissalle. Ilman mitään turvaköyttä. Oli pakko kysyä, eikö ollut vähän harkitsematonta siihen nähden, että hän ei ollut ikinä ollut minun kyydissäni eikä voinut tietää, etten tekisi ruorissa jotain hänelle yllättävää liikettä aallokon/tuulen suhteen ja aiheuttaisi hänelle kenties viimeistä uimareissua? Ihan siksi, että en ole yhtä kokenut enkä ennen kaikkea ota aaltoja huomioon samalla tavalla kuin joku toinen.

10-14 kirjoitti:

No, tässä nyt pitäisi taas muistaa "kohderyhmä". Kuten Joakimin taisi jo sanoakin, 1% tai alle suomalaisista purjeveneilijöistä seilaa koskaan eläessään omalla veneellään monen vuorokauden valtamerilegejä. Sille jäljellejäävälle >99%:lle on satama-asuttavuus todellakin tärkeämpi kriteeri kuin meripunkat tai vessan toimivuus monen vuorokauden kallistuksessa.

Asiasta hieman sivuun, "ulkovessavaihtoehtoon": kerran Tallinnan reissulla oli mukana gastina sinänsä erittäin kokenut purjehtija, joka oli kuitenkin minun kyydissäni ensimmäistä kertaa. Meni kohtalaisen reippaassa aallokossa vanttipissalle. Ilman mitään turvaköyttä. Oli pakko kysyä, eikö ollut vähän harkitsematonta siihen nähden, että hän ei ollut ikinä ollut minun kyydissäni eikä voinut tietää, etten tekisi ruorissa jotain hänelle yllättävää liikettä aallokon/tuulen suhteen ja aiheuttaisi hänelle kenties viimeistä uimareissua? Ihan siksi, että en ole yhtä kokenut enkä ennen kaikkea ota aaltoja huomioon samalla tavalla kuin joku toinen.

Lue lisää

En tiedä prosenteista enkä tilastoista, mutta aika paljon suomalaisia purkkareita näkee esim. Visbyssä, jonne moni on seilannut joko suoraan kotisatamasta tai Hangon tai Utön kautta. Eikö sekin legi sentään ole avomeripurjehdusta, jonka aikana tarvitaan vahtivuoroja ja vessakäyntejä? Luulisi niinkin lyhyillä avomeripätkillä juolahtavan mieleen, että pitäisi sittenkin olla meripunkat ja että vessan pitäisi toimia veneen ollessa kallellaan.
Reelinki/vanttikusi aallokossa on tietenkin typerää. Jos teet edelleen vaikkapa Suomenlahden ylityksiä, laitapa yksi tärkeä turvallisuusvaruste sitlootaasi: tyhjä muovipullo, jonka kaulan leikkaat poikki. Voit itsekin tarvita sitä, jos "kusihätä" yllättää samaan aikaan kun sinun täytyy huolehtia tähystyksestä tai ohjaamisesta. Naisgastien anatomia on sen verran erilainen, että heille sisävessa tai ämpäri on ainoa mahdollisuus.

turvavaruste kirjoitti:

En tiedä prosenteista enkä tilastoista, mutta aika paljon suomalaisia purkkareita näkee esim. Visbyssä, jonne moni on seilannut joko suoraan kotisatamasta tai Hangon tai Utön kautta. Eikö sekin legi sentään ole avomeripurjehdusta, jonka aikana tarvitaan vahtivuoroja ja vessakäyntejä? Luulisi niinkin lyhyillä avomeripätkillä juolahtavan mieleen, että pitäisi sittenkin olla meripunkat ja että vessan pitäisi toimia veneen ollessa kallellaan.
Reelinki/vanttikusi aallokossa on tietenkin typerää. Jos teet edelleen vaikkapa Suomenlahden ylityksiä, laitapa yksi tärkeä turvallisuusvaruste sitlootaasi: tyhjä muovipullo, jonka kaulan leikkaat poikki. Voit itsekin tarvita sitä, jos "kusihätä" yllättää samaan aikaan kun sinun täytyy huolehtia tähystyksestä tai ohjaamisesta. Naisgastien anatomia on sen verran erilainen, että heille sisävessa tai ämpäri on ainoa mahdollisuus.

Lue lisää

Minulla on kusipullo. Löysin kerran Kuressaaressa kaupasta sellaisen n. kolmelitraisen, jossa on kohtalaisen iso suuaukko ja korkki. Siihen on helppo kusta ja pullon saa suljettua, niin ei vahingossakaan roisku mihinkään. Pullon voi sitten tyhjentää vessaan myöhemmin. Kerran piti kyllä varoittaa uutta gastia, kun pullo oli vielä tyhjentämättä avotilassa: "Tuosta älä ota huikkaa, se on juuri sitä, miltä näyttääkin!"

Oman kokemuksen perusteella jokin Visbyn keikka ei oikein vielä yllä kovin dramaattisia järjestelyjä vaativaksi. Perähytin jommalla kummalla reunalla pystyy kyllä nukkumaan vaikka olisikin vene kallellaan ja ainakin minun veneessäni on kuitenkin se vessan vedenottoreikä sen verran syvällä, että pitää kallistaa aika reilusti, ettei vessa toimisi.

Toinen juttu on sitten se, että jopa ne Visbyn kävijät ovat selvästi vähemmistö. Toki meitä on jo paljon enemmän kuin valtamerille lähtijöitä, mutta näppituntumalta väittäisin, että ennemmin alle kuin yli 20% suomalaisista matkapurjeveneistä tai -veneilijöistä käy ikinä siellä asti.

Näyttämisen halu on varmaankin joillekin elämää ylläpitävä voima siinä missä toisille on viha rikkaampia kohtaan. Sen merkitystä kuitenkin liioitellaan, etenkin ne, jotka vihaavat itseään varakkaampia, ovat taipuvaisia näkemään jotain pahoja henkiä siinä, että toiset hankkivat mieleisiä tavaroita.

Asiaa voi kuitenkin tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Kivemman veneen tai muun asian hankkiminen vaatii usein täpäkkää. Jos sitä on, niin en keksi yhtään syytä miksi pitäisi ostaa jotain vähempää kuin haluamaansa, jos siihen on varaa. Hyvä syy ei ainakaan voi olla se, ettei muille tule paha mieli :D

Me arvostamme eri asioita ja laitamme niihin erilaisia rahamääriä. Joku voi ostaa vaikka sen kivan veneen ja säästää asumisessa tai vaikka olla ilman autoa. Toinen taas voi pistää kaikki rahat autoon ja tyytyä kumiveneeseen. En usko, että kummankaan motiivina on näyttämisen halu.

Ihminen, joka näkee toisten mukavissa asioissa negatiivisia motiiveja ei ole hyvä ihminen. Sellaisia ei tarvita mihinkään. Sen sijaan ihmiset, jotka osaavat iloita muiden kivoista jutuista, tuottavat iloa kaikille. Heistä on jopa kansanterveydellistä hyötyä ainakin ankeuttajiin verrattuna.

SiksiEnOleDemari kirjoitti:

Näyttämisen halu on varmaankin joillekin elämää ylläpitävä voima siinä missä toisille on viha rikkaampia kohtaan. Sen merkitystä kuitenkin liioitellaan, etenkin ne, jotka vihaavat itseään varakkaampia, ovat taipuvaisia näkemään jotain pahoja henkiä siinä, että toiset hankkivat mieleisiä tavaroita.

Asiaa voi kuitenkin tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Kivemman veneen tai muun asian hankkiminen vaatii usein täpäkkää. Jos sitä on, niin en keksi yhtään syytä miksi pitäisi ostaa jotain vähempää kuin haluamaansa, jos siihen on varaa. Hyvä syy ei ainakaan voi olla se, ettei muille tule paha mieli :D

Me arvostamme eri asioita ja laitamme niihin erilaisia rahamääriä. Joku voi ostaa vaikka sen kivan veneen ja säästää asumisessa tai vaikka olla ilman autoa. Toinen taas voi pistää kaikki rahat autoon ja tyytyä kumiveneeseen. En usko, että kummankaan motiivina on näyttämisen halu.

Ihminen, joka näkee toisten mukavissa asioissa negatiivisia motiiveja ei ole hyvä ihminen. Sellaisia ei tarvita mihinkään. Sen sijaan ihmiset, jotka osaavat iloita muiden kivoista jutuista, tuottavat iloa kaikille. Heistä on jopa kansanterveydellistä hyötyä ainakin ankeuttajiin verrattuna.

Lue lisää

" En usko, että kummankaan motiivina on näyttämisen halu."

Reality check: kyllä se monella on. Yllättävän moni saa mielihyvää siitä, että pääsee näyttämään menestystä/varakkuutta. Suomessa se on kylläkin harvinaisempaa kuin monessa muussa maassa.

SiksiEnOleDemari kirjoitti:

Näyttämisen halu on varmaankin joillekin elämää ylläpitävä voima siinä missä toisille on viha rikkaampia kohtaan. Sen merkitystä kuitenkin liioitellaan, etenkin ne, jotka vihaavat itseään varakkaampia, ovat taipuvaisia näkemään jotain pahoja henkiä siinä, että toiset hankkivat mieleisiä tavaroita.

Asiaa voi kuitenkin tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Kivemman veneen tai muun asian hankkiminen vaatii usein täpäkkää. Jos sitä on, niin en keksi yhtään syytä miksi pitäisi ostaa jotain vähempää kuin haluamaansa, jos siihen on varaa. Hyvä syy ei ainakaan voi olla se, ettei muille tule paha mieli :D

Me arvostamme eri asioita ja laitamme niihin erilaisia rahamääriä. Joku voi ostaa vaikka sen kivan veneen ja säästää asumisessa tai vaikka olla ilman autoa. Toinen taas voi pistää kaikki rahat autoon ja tyytyä kumiveneeseen. En usko, että kummankaan motiivina on näyttämisen halu.

Ihminen, joka näkee toisten mukavissa asioissa negatiivisia motiiveja ei ole hyvä ihminen. Sellaisia ei tarvita mihinkään. Sen sijaan ihmiset, jotka osaavat iloita muiden kivoista jutuista, tuottavat iloa kaikille. Heistä on jopa kansanterveydellistä hyötyä ainakin ankeuttajiin verrattuna.

Lue lisää

En millään tavoin tarkoittanut moittia näyttämisen halusta isoa ostavia, enkä suhtautua negatiivisesti. Siihen yritin viitata jo nimimerkillänikin:). Minusta jokainen saa ostaa mitä haluaa. Ja saada nautintonsa mistä haluaa.(*).

Tässä ketjussa vaan kysyttiin ihmisten motivaatiota ostaa isoja veneitä. Minusta näyttämisen halu on kiistatta yksi tällainen, joskaan ei kaikilla. Näkyy minun mielestäni yli sadantonnin autoissa ja yli viiden tonnin rolexeissa. Noita ostetaan *minun mielestäni* vain näyttämisen halusta. Kallis auto seisoo ihan samalla tavoin kehä ykkösen ruuhkassa kuin halvempikin, eikä sen sisätilatkaan tai muut ominaisuudet ole ratkaisevan paljon paremmat. Ja aivan yhtä tarkan ajan kertoo halvempikin kello kuin rolex.

Millä suomalainen mies voi levennellä, kun kadulla ei työtöntä ja miljardööriä erota?Aivan, autolla ja kellolla. Ja jotkut purjeveneellä...minä kuulun itse jälkimmäiseen joukkoon.

(*) Paitsi silloin kun alkaa muita pilkkaamaan huonommista vehkeistä. Kun nuorempana purjehdin hyvin pienellä purjeveneellä ympäri Saaristomerta, niin joskus - onneksi harvoin - sai huonosti peitettyjä halveksivia kommentteja. Joskin enemmän positiivista kannustusta.

PS. Jos olisin miljardööri, niin en ostasi isoakaan Swania, Balticia tms. Enkä Maltese Falconia. Teettäisin maailman parhaimmalla veneveistämöllä uuden puuveneen, jonka yksin minua varten suunnitteli maailman paras venesuunnittelija. Siinä olisi oikeasti persoonallinen, muista erottuva vene. Ei tarvitsisi olla iso, 45 jalkaa riittäisi. Tai oikeastaan kaksi, toinen suomen saaristoon ja toinen pidemmille avomeripurjehduksille.

klopolk kirjoitti:

En millään tavoin tarkoittanut moittia näyttämisen halusta isoa ostavia, enkä suhtautua negatiivisesti. Siihen yritin viitata jo nimimerkillänikin:). Minusta jokainen saa ostaa mitä haluaa. Ja saada nautintonsa mistä haluaa.(*).

Tässä ketjussa vaan kysyttiin ihmisten motivaatiota ostaa isoja veneitä. Minusta näyttämisen halu on kiistatta yksi tällainen, joskaan ei kaikilla. Näkyy minun mielestäni yli sadantonnin autoissa ja yli viiden tonnin rolexeissa. Noita ostetaan *minun mielestäni* vain näyttämisen halusta. Kallis auto seisoo ihan samalla tavoin kehä ykkösen ruuhkassa kuin halvempikin, eikä sen sisätilatkaan tai muut ominaisuudet ole ratkaisevan paljon paremmat. Ja aivan yhtä tarkan ajan kertoo halvempikin kello kuin rolex.

Millä suomalainen mies voi levennellä, kun kadulla ei työtöntä ja miljardööriä erota?Aivan, autolla ja kellolla. Ja jotkut purjeveneellä...minä kuulun itse jälkimmäiseen joukkoon.

(*) Paitsi silloin kun alkaa muita pilkkaamaan huonommista vehkeistä. Kun nuorempana purjehdin hyvin pienellä purjeveneellä ympäri Saaristomerta, niin joskus - onneksi harvoin - sai huonosti peitettyjä halveksivia kommentteja. Joskin enemmän positiivista kannustusta.

PS. Jos olisin miljardööri, niin en ostasi isoakaan Swania, Balticia tms. Enkä Maltese Falconia. Teettäisin maailman parhaimmalla veneveistämöllä uuden puuveneen, jonka yksin minua varten suunnitteli maailman paras venesuunnittelija. Siinä olisi oikeasti persoonallinen, muista erottuva vene. Ei tarvitsisi olla iso, 45 jalkaa riittäisi. Tai oikeastaan kaksi, toinen suomen saaristoon ja toinen pidemmille avomeripurjehduksille.

Lue lisää

siis nimimerkki klopolk = EnsiKeväänä, molemmat kirjoitin.
ugh, olen puhunut :) ;)

klo_ensi_keväänä_polk kirjoitti:

siis nimimerkki klopolk = EnsiKeväänä, molemmat kirjoitin.
ugh, olen puhunut :) ;)

siis "Ensi keväänä vaihdan 33-jalkaiseni 42 -jalkaiseen, vaikka ihan kahdestaan vaimon kanssa seilataan" tarkoittaa minua itseäni, näin olen oikeasti suunnitellut, oli motiivi sitten mikä tahansa.
Ja nyt lopetan tämän itseni kommenoinnin ;)

klopolk kirjoitti:

En millään tavoin tarkoittanut moittia näyttämisen halusta isoa ostavia, enkä suhtautua negatiivisesti. Siihen yritin viitata jo nimimerkillänikin:). Minusta jokainen saa ostaa mitä haluaa. Ja saada nautintonsa mistä haluaa.(*).

Tässä ketjussa vaan kysyttiin ihmisten motivaatiota ostaa isoja veneitä. Minusta näyttämisen halu on kiistatta yksi tällainen, joskaan ei kaikilla. Näkyy minun mielestäni yli sadantonnin autoissa ja yli viiden tonnin rolexeissa. Noita ostetaan *minun mielestäni* vain näyttämisen halusta. Kallis auto seisoo ihan samalla tavoin kehä ykkösen ruuhkassa kuin halvempikin, eikä sen sisätilatkaan tai muut ominaisuudet ole ratkaisevan paljon paremmat. Ja aivan yhtä tarkan ajan kertoo halvempikin kello kuin rolex.

Millä suomalainen mies voi levennellä, kun kadulla ei työtöntä ja miljardööriä erota?Aivan, autolla ja kellolla. Ja jotkut purjeveneellä...minä kuulun itse jälkimmäiseen joukkoon.

(*) Paitsi silloin kun alkaa muita pilkkaamaan huonommista vehkeistä. Kun nuorempana purjehdin hyvin pienellä purjeveneellä ympäri Saaristomerta, niin joskus - onneksi harvoin - sai huonosti peitettyjä halveksivia kommentteja. Joskin enemmän positiivista kannustusta.

PS. Jos olisin miljardööri, niin en ostasi isoakaan Swania, Balticia tms. Enkä Maltese Falconia. Teettäisin maailman parhaimmalla veneveistämöllä uuden puuveneen, jonka yksin minua varten suunnitteli maailman paras venesuunnittelija. Siinä olisi oikeasti persoonallinen, muista erottuva vene. Ei tarvitsisi olla iso, 45 jalkaa riittäisi. Tai oikeastaan kaksi, toinen suomen saaristoon ja toinen pidemmille avomeripurjehduksille.

Lue lisää

Olen eri mieltä. Sadan tonnin autossa on paljon kivempi olla ruuhkassa kuin kymppitonnin. Kokeile joskus :D

Olen täysin tietoinen siitä, että ulospäin se näyttää ihan yhtä tylsältä paikalta kuin muutkin autot jonossa, mutta tärkeintä on minulle se, mitä minä tunnen. Rolexkin löytyy, mutta en ole pitkään aikaan käyttänyt sitä - oikeastaan sen jälkeen, kun puhelimiin tuli kellot.

Olen huomannut, että näiden tavaroiden merkitys on paljon suurempi niille, joila ei ole varaa niihin kuin nille, joilla on. Kun on varaa S-mersuun, niin se ei enää tunnukaan niin ihmeelliseltä. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan, valitettavasti.

Olisi todella hienoa, jos pystyisi nauttimaan jokaisesta uudesta lelusta yhtä paljon kuin aikoinaan ensimmäisestä autonräyskästään. Valitetvasti niin ei ole ja tavara menettää merkitystään. Voisi ostaa paljon kalliimpia asioita, mutta ne eivät tuo mielihyvää.

Näyttämisen halu on suurin niillä, joilla ei ole siihen varaa. Ei ole kuitenkaan perusteltua kuvitella, että muill on samat motiivit. Miljonäärin ei tarvitse näyttää olvansa miljonääri koska kaikko, jotka ovat tärkeitä tietävät sen jo vaikka ajaisi Ladalla - silloin olisi vain erikoinen miljonääri :D

Kokeile joskus.

Höpönpöpön kirjoitti:

Olen eri mieltä. Sadan tonnin autossa on paljon kivempi olla ruuhkassa kuin kymppitonnin. Kokeile joskus :D

Olen täysin tietoinen siitä, että ulospäin se näyttää ihan yhtä tylsältä paikalta kuin muutkin autot jonossa, mutta tärkeintä on minulle se, mitä minä tunnen. Rolexkin löytyy, mutta en ole pitkään aikaan käyttänyt sitä - oikeastaan sen jälkeen, kun puhelimiin tuli kellot.

Olen huomannut, että näiden tavaroiden merkitys on paljon suurempi niille, joila ei ole varaa niihin kuin nille, joilla on. Kun on varaa S-mersuun, niin se ei enää tunnukaan niin ihmeelliseltä. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan, valitettavasti.

Olisi todella hienoa, jos pystyisi nauttimaan jokaisesta uudesta lelusta yhtä paljon kuin aikoinaan ensimmäisestä autonräyskästään. Valitetvasti niin ei ole ja tavara menettää merkitystään. Voisi ostaa paljon kalliimpia asioita, mutta ne eivät tuo mielihyvää.

Näyttämisen halu on suurin niillä, joilla ei ole siihen varaa. Ei ole kuitenkaan perusteltua kuvitella, että muill on samat motiivit. Miljonäärin ei tarvitse näyttää olvansa miljonääri koska kaikko, jotka ovat tärkeitä tietävät sen jo vaikka ajaisi Ladalla - silloin olisi vain erikoinen miljonääri :D

Kokeile joskus.

Lue lisää

>>mitä minä tunnen
Tästähän minä juuri kirjoitin...

>>Sadan tonnin autossa on paljon kivempi olla ruuhkassa
Molemmissa menee aika hukkaan... Jos on riittävän rikas ja fiksu(!) ei tarvitse olla ruuhkassa ollenkaan. :)

>>Näyttämisen halu on suurin niillä, joilla ei ole siihen varaa.
Niitä miljonäärejäkin näyttää olevan niin erilaisia.
Niklas Herlin ei juuri eroa katukuvassa.
Björn Wahlroos ajaa Bentleyllä ja tunkee itseään julkisuuteen koko ajan.

Ja pieniä ovat vielä nämä Suomen silakat ison maailman kaloihin. Kukas venäläinen se juuri teetti maailman suurimman purjelaivan itselleen, vaikka oli jo ainakin yksi megaluokan jahti laiturissa.

>>Kun on varaa S-mersuun, niin se ei enää tunnukaan
Tämän uskon. Huomaan sen omissa jutuissanikin, pienemmässä mittakaavassa. H-vene oli aikoinaan (nuorena, köyhänä jollapurjehtijana) kallis unelma. Kun sen sain, se oli taivas. Nyt se tuntuu hyvin ahtaalta. (Vaikka kaipaan kyllä sitä purjehdusfiilistä).

Saat tietysti olla ihan vapaasti eri mieltä (siellä S-mersun takapenkillä). Sitähän tämä keskustelu on, mielipiteiden vaihtoa. Joka olisi hyvin tylsää , jos kaikki olisivat samaa mieltä.

Tämä tästä, tänään. :)

Veikkaan, että merkittävin syy on kuitenkin siinä, että aikaisemmin veneilyä harrasti koko perhe, aikuiset ja lapset. Nyt veneily on ukkoutumassa ja mummoutumassa siinä missä monet muutkin harrastukset - katsokaa vaikka pysyyn kuolevia veneilyseuroja.

Kaksi ikäihmistä ei tarvitse eikä välttämättä hallitsekaan isoa venettä. On kauniisti ajateltu, että halutaan pieniin satamiin. Harva kai venemyyjälle sanoo, että ei enää hallitse isoa venettä eikä tahdo eläke riittää sen pitämiseen :D'

Kivempi sanoa, että luonnonsatamiin - mutta kun sielläkin on yhä vähemmän porukkaa! Minne ne menee...

LuonnonsatamiinTietenkin kirjoitti:

Veikkaan, että merkittävin syy on kuitenkin siinä, että aikaisemmin veneilyä harrasti koko perhe, aikuiset ja lapset. Nyt veneily on ukkoutumassa ja mummoutumassa siinä missä monet muutkin harrastukset - katsokaa vaikka pysyyn kuolevia veneilyseuroja.

Kaksi ikäihmistä ei tarvitse eikä välttämättä hallitsekaan isoa venettä. On kauniisti ajateltu, että halutaan pieniin satamiin. Harva kai venemyyjälle sanoo, että ei enää hallitse isoa venettä eikä tahdo eläke riittää sen pitämiseen :D'

Kivempi sanoa, että luonnonsatamiin - mutta kun sielläkin on yhä vähemmän porukkaa! Minne ne menee...

Lue lisää

Nykyisin entistä harvemmalla on luottoa tulevaisuuteen niin, että uskaltaa panostaa kalliiseen veneeseen. Ne, joilta rahaa löytyy, kärsivät toisaalta usein aikapulasta. Eli niiden veneet seisoo satamissa. Sen kerran, kun ehditään vesille, halutaan, että kalusto on kunnossa, jotta ei käyttää koko vähää purjehdusaikaa jonkun vessan pumpun purkamiseen ja kokoamiseen.

Erityisen selvästi tämä näkyy urheilukalastajissa. Niitä pyörii meidän lähettyvillä Airiston vesillä, ja niillä on kaikilla uuden uutukaiset 5-6 -metriset alumiiniveneet isoilla nelitahtikoneilla. Joka veneessä on lisänä sähkömoottorit, plotterit jne. Lisäksi joka kaverilla on 4-vetokaupunkimaasturi trailerin kiskomiseen. Sellaiset yhtä hyvin kalastukseen sopivat vanhat lasikuituveneet vanhoine 2-tahtikoneineen ja airoineen ei ole nykypäivän virvelöijien suosiossa.

Minä haluan ehdottomasti pitää suurta venettä kaikkina muina aikoina, paitsi parina lyhyenä jaksona keväisin ja syksyisin.

Kävin kesällä Lauttasaaren Uivassa 15 katsomassa sitä katamaraania ja aloin heti näkemään päiväunia sen kanssa seilaamisesta, vaikka yksi runkoisenkin hoitaminen ottaa koville:)