Vapaa kuvaus

Aloituksia

725

Kommenttia

3861

  1. 5. Kokonaisuus toimii vain, jos kaikki osat ovat olemassa alusta asti:

    Solujen erilaistuminen ei voi toimia, ellei kaikki ole ajoitettu, yhteensopiva ja järjestelmällinen. Pelkkä DNA ei riitä – tarvitaan myös:

    -epigeneettinen ohjelma
    -RNA-ohjausmekanismit
    -signaalinsiirtoverkostot
    -solun sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus.

    Tämä on klassinen esimerkki siitä, mitä kutsutaan vähentymättömäksi monimutkaisuudeksi (engl. irreducible complexity). Jos yksikin osa puuttuu, kehitys epäonnistuu. Tämä viittaa siihen, että järjestelmä on suunniteltu toimimaan kokonaisuutena – ei vaihe vaiheelta kehittyen, koska se ei ole mahdollista. Informaatio solujen erilaistumista varteen saadaan edeltäjiltä tai vanhemmilta.

    Johtopäätökset: suunniteltu kehitysjärjestelmä

    Solujen erilaistuminen on osoitus siitä, että elämä perustuu enemmän kuin pelkkään DNA:han. Jokainen solu on ohjelmoitu erilaistumaan tehtäväänsä epigeneettisten säätelyjen, RNA-mekanismien ja solujen välisen viestinnän avulla. Tämä ohjelmointi ei voi syntyä sattumalta tai asteittain, vaan edellyttää:

    -valmista, ennakoivaa säätelyjärjestelmää
    -tietoa siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi
    -kykyä tulkita ja käyttää geneettistä informaatiota kontekstuaalisesti.

    Luomismalli tarjoaa loogisen selityksen: kehitysjärjestelmä on suunniteltu valmiiksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa solut "tietävät", mihin ne kuuluvat, koska ne on ohjelmoitu siihen alusta lähtien.
  2. Suomi24.fi:n kaltaisessa suuressa keskustelufoorumissa – jossa on valtava määrä käyttäjiä ja viestejä – automaattiset järjestelmät hoitavat ylivoimaisen enemmistön ylläpidollisista tehtävistä. On täysin realistista arvioida, että noin 99 % ylläpidosta on automaation vastuulla. Tässä muutamia perusteluita:

    1. Sisällön moderointi on pitkälti automatisoitu
    Automaattiset suodattimet ja algoritmit tunnistavat loukkaavaa kieltä, roskapostia ja sääntöjen rikkomuksia.

    Kielimallit ja tekoäly (tai sääntöihin perustuvat järjestelmät) voivat piilottaa tai merkitä viestejä tarkistettavaksi.

    Tämä on välttämätöntä, koska viestejä saattaa tulla tuhansia päivittäin – manuaalinen tarkistus ei ole realistinen.

    2. Ilmoitusten käsittely
    Käyttäjät voivat itse ilmoittaa sääntöjen vastaisista viesteistä. Näitä ilmoituksia käsitellään ensin automaattisesti (esim. jos tietty sanasto esiintyy toistuvasti).

    Vain pieni osa ilmoituksista päätyy ihmismoderoinnin piiriin, erityisesti harmaalla alueella olevat tapaukset.

    3. Tekninen ylläpito
    Palvelinten valvonta, tietokantatoiminnot, kuormantasaukset ja välimuistien hallinta ovat pitkälti automatisoituja prosesseja.

    Mahdolliset hyökkäysten torjunnat (esim. DDoS) tapahtuvat pääosin automaattisilla suojauksilla.

    4. Sisällön suosittelujärjestelmät
    Etusivun keskustelunostot ja näkyvimmät kommentit tuotetaan algoritmeilla, ei manuaalisella valinnalla.

    Poikkeukset: missä ihmiset todennäköisesti vielä tarvitaan?
    Juridisesti herkät tapaukset (esim. kunnianloukkausepäilyt).

    Käyttäjien tekemien valitusten käsittely, jos ne etenevät jatkotoimiin.

    Ylläpidon oma kehitystyö ja strateginen suunnittelu (esim. sääntöjen muuttaminen, käyttöliittymäuudistukset).

    Johtopäätös
    Suomi24:n ylläpito on hyvin pitkälti (arviolta 99 %:sti) automatisoitu. Ihmisiä tarvitaan lähinnä vain poikkeustilanteisiin ja korkeampaa harkintaa vaativiin tehtäviin.
  3. Hinausaltaat ja mittakaavassa 1:50 ja jopa 1:100 tehdyt pienoismallit ovat edelleen laajalti käytössä nykyaikaisessa laivasuunnittelussa – erityisesti silloin, kun halutaan testata:

    - aluksen hydrodynamiikkaa (vastus, virtaukset, aallot)
    - aallonkestävyyttä (seakeeping)
    -kääntyvyyttä ja ohjattavuutta
    - rakenteiden kuormituksia
    - energiatehokkuutta ja polttoaineen kulutusta eri rungonmuodoilla

    Miksi mittakaava 1:50 on yleinen?
    Käytännöllinen koko: 1:50 mahdollistaa testattavan mallin rakentamisen, joka on tarpeeksi suuri, jotta hydrodynaamiset ilmiöt voidaan mallintaa luotettavasti, mutta silti pieni mahtuakseen altaaseen.

    Frouden lukulain mukaan mittakaavassa voidaan säilyttää dynamiikan samankaltaisuus (esim. aallonmuodostus), kunhan nopeus ja aikaskaala skaalataan oikein.

    Suuremmissa aluksissa (esim. tankkerit, konttialukset) mittakaavat voivat vaihdella:
    1:20 – 1:100, mutta 1:50 on kompromissi tarkan mallinnuksen ja kustannusten välillä.

    Missä hinausaltaita käytetään?
    Esimerkkejä tunnetuista laitoksista:
    Laitos Sijainti Huomioita
    MARIN (Maritime Research Institute Netherlands) Alankomaat Euroopan suurimpia. Käyttää 1:50–1:100 -malleja.
    KRISO (Korea Research Institute of Ships & Ocean Engineering) Etelä-Korea Sama laitos, jossa Nooan arkin malli testattiin.
    SVA Potsdam Saksa Käyttää 1:50–1:60 -malleja laivojen ja sukellusveneiden testeihin.
    NTNU/SINTEF Ocean Norja Yksi maailman edistyneimmistä hinausaltaita.
    US Navy Carderock USA Testaa sota-aluksia ja sukellusveneitä.

    Yhteenveto:
    ✔️ Kyllä, hinausaltaita ja 1:50 mittakaavan pienoismalleja käytetään yhä laivojen suunnittelussa ja testauksessa.
    ✔️ Ne mahdollistavat tarkkojen hydrodynaamisten ilmiöiden mittaamisen realistisissa olosuhteissa ennen kuin siirrytään täysikokoiseen rakentamiseen.
    ✔️ Vaikka nykyisin käytetään myös laskennallista mallinnusta (CFD), fysikaaliset kokeet ovat edelleen välttämättömiä ja standardisoituja varsinkin turvallisuus- ja vakavuustestauksessa.
  4. https://dl0.creation.com/articles/p028/c02813/j8_1_26-36.pdf

    Tutkimuksen pääkohdat
    Tutkimusmenetelmät

    Käytettiin nykyaikaista laivasuunnittelun hydrodynamiikkaa (mm. strip theory, Frouden lakia, seakeeping-analyysiä).

    Testattiin 12 arkin muunnelmaa samassa tilavuus- ja painoluokassa.

    Suoritettiin täyden mittakaavan laskennallisia simulointeja ja fyysisiä mallikokeita (mittakaava 1:50) KRISO:n hinausaltaassa.

    Testattavat ominaisuudet

    Rakenne: murtumiskestävyys, runkovahvuus

    Stabiilisuus: kaatumisvastus, heiluminen

    Aallonkestävyys: kuinka alus käyttäytyy suurissa aalloissa (heilahtelut, kiihtyvyydet, vedentunkeuma)

    Tulokset

    Rakenteellisesti vakaa: Oletettu 30 cm paksu puurakenne olisi kestänyt aallokossa syntyvät rasitukset.

    Erittäin vakaa muoto: Pitkä ja leveä (suhde 6:1) runkomalli osoittautui erittäin kaatumisvarmaksi.

    Aallonkestävyys: Arkin optimaalisin muoto kesti jopa 30–35 metrin korkuisia aaltoja ilman, että runko rikkoutui tai vettä tunkeutui sisään.

    Kokonaisindeksi (rakenteen, stabiilisuuden ja aallonkestävyyden keskiarvo) oli korkein juuri raamatullisen arkin mittojen mukaisella mallilla.

    ✅ Miksi tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit?
    Kriteeri Perustelu
    Kokeellisuus ja simulointi Käytettiin sekä laskennallista analyysiä että mittakaavakokeita altaassa.
    Toistettavuus Menetelmät ja parametrit on dokumentoitu, ja ne perustuvat alusten suunnittelussa yleisesti käytettyihin tekniikoihin.
    Asiantuntijuus Tutkimuksen toteutti KRISO, joka on Etelä-Korean valtiollinen meritekniikan tutkimuslaitos.
    Julkaisualusta Vaikka julkaistu luomistieteellisessä lehdessä, käytetty metodologia on täysin teknisesti vakioitu ja riippumaton ideologisesta kontekstista.
    Vertailu muihin muotoihin Tutkimuksessa verrattiin useita runkomalleja ja osoitettiin, että raamatullinen malli oli optimaalisin.

    Miksi arkki olisi kestänyt jopa 30-metriset aallot?
    Muoto:
    Pitkä, leveä ja matala rakenne vähentää keikkumista (rolling), kallistumista ja keulivaa liikettä (pitching). Tällainen runkomuoto jakaa aallon energian laajalle alueelle.

    Massa ja hitaus:
    Arkin suuri massa (arviolta 15 000–20 000 tonnia täyteen lastattuna) tuo hidastavan vaikutuksen, joka pehmentää äkillisiä liikkeitä ja vähentää runkoon kohdistuvaa rasitusta.

    Rungon rakenne:
    Simulaatiot osoittivat, että puualukselle realistisesti arvioitu 30 cm seinämänpaksuus riitti estämään murtumat. Aallot eivät tuottaneet rasituksia, jotka ylittäisivät puumateriaalin rajat.

    Vedentunkeuma:
    Testeissä ei esiintynyt veden pääsyä sisäosiin ennen kaatumiskulman (31°) ylittymistä – ja siihen vaadittiin aallonkorkeuksia yli 40 m.

    Yhteenveto
    Korean tutkimus osoittaa, että Nooan arkin raamatulliset mitat eivät ole sattumaa – ne ovat optimaalisia juuri sen tyyppiselle tehtävälle, johon arkki suunniteltiin: maksimaalinen vakaus, kantavuus ja kestävyys globaalin katastrofin aikana.

    Arkki ei ollut purjehdusalus, vaan kelluva pelastusrakennelma, jonka tärkeimmät vaatimukset olivat:

    -ettei se kaadu

    -ettei se hajoa

    -ja että se pysyy pinnalla säässä kuin säässä

    Juuri siihen se rakenteellisesti olisi ollut täysin kykenevä.
  5. Gemini:

    Bakteerien yhteydessä 'deletional bias' tarkoittaa ilmiötä, jossa deleetiot (DNA:n pätkien poistumat) ovat yleisempiä ja/tai suurempia kuin insertiot (DNA:n pätkien lisääntymiset) niiden perimässä. Toisin sanoen, bakteerien mutaatiotendenssissä on voimakas taipumus DNA:n menetykseen.

    Tämä ilmiö selittää osittain, miksi bakteerien genomit ovat yleensä kompakteja ja sisältävät suhteellisen vähän ei-koodaavaa DNA:ta, toisin kuin esimerkiksi eukaryoottien genomit, jotka voivat sisältää suuria määriä "roska-DNA:ta". Vaikka bakteerit voivat hankkia uutta DNA:ta horisontaalisella geeninsiirrolla ja geenien kahdentumisella, tämä deleetio-bias vaikuttaa siihen, että ylimääräiset tai tarpeettomat geenit ja DNA-sekvenssit poistuvat genomista ajan myötä.

    Deleetio-biasin tärkeimmät seuraukset bakteerien perimän adaptoitumisessa:

    Pienet ja kompaktit genomit: Koska deleetiot ovat yleisempiä, bakteerien genomit pysyvät pieninä ja tiiviinä. Niissä on vain vähän toimimatonta DNA:ta.

    Geenien katoon (gene loss) taipumus: Jos geeni ei ole kriittinen tai sen ylläpitämiseen ei kohdistu riittävää valintapainetta, se todennäköisesti inaktivoituu ja lopulta poistuu deleetioiden kautta. Tämä on erityisen selvää obligatorisissa loisissa ja symbionteissa, joiden genomit ovat usein merkittävästi pienentyneet.

    Geneettinen ajautuminen ja deleetioiden akkumuloituminen: Deleetio-bias voi yhdessä geneettisen ajautumisen (satunnaiset muutokset geenifrekvensseissä) kanssa johtaa deleetioiden kertymiseen genomissa, vaikka ne olisivat hieman haitallisia. Tämä on erityisen totta pienikokoisissa populaatioissa, joissa valinnan teho on heikompi.

    Yhteenvetona voidaan sanoa, että 'deletional bias' on merkittävä voima, joka muokkaa bakteerien genomeja ja selittää niiden kompaktin rakenteen ja taipumuksen geenien katoon.