RaamattuOnTotuus

RaamattuOnTotuus profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 10v sitten
725 aloitusta · 3861 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kumosit juuri koko evoluutioteorian näyttämällä, miten epätodennäköistä on proteiinin syntyminen sattumalta. Kiitos tästä.
On se vieläkin vaikeaa.

Näytä minulle HAVAINNOITU esimerkki, jossa eliö on saanut lisää biologista informaatiota ja tämä on johtanut rakenteellisen tai toiminnallisen monimutkaisuuden kasvuun eliössä.

DNA:n vertailut eri eliöryhmien välillä eivät ole todiste evoluutiosta, koska suunnittelija on käyttänyt samoja mekanismeja ja rakenteita monissa eri eliöryhmissä.

p.s. Voit aloittaa vaikkapa neofunktionalisaatiosta. Olen kumonnut näitä väitteitä jo usean vuoden ajan.
Edelleenkään mitään ei ole HAVAINNOITU. On se vaikeaa.
Mikäli evoluutiota tapahtuisi todellisuudessa, löytyisi sille miljoonia todisteita. Mutta ette kykene näyttämään ensimmäistäkään todistetta. Tämä kertoo kaiken siitä, että evoluutioteoria on pelkkä uskonto.
Höpöhöpö. Näytä edes joskus havainnoitu todiste evoluutiolle. Olen kyllästynyt lukemaan noita tarinoita. Mutta et kykene?
No ole hyvä ja kerro minulle, miten evoluutio toimii. Selitä mekanismi ja näytä pari havainnoitua esimerkkiä. Auta minua siis ymmärtämään. Odotan kiitollisena selityksiäsi ja erityisesti havaintojasi.
Olipa heikko yritys kumota aloitukseni havaintoja, jotka todistavat tieteellisesti, että geneettinen rappeutuminen on biologinen FAKTA.

Suomennapa tämä:

https://journals.asm.org/doi/10.1128/jb.00831-15

"Using similar media, 46 independent citrate-utilizing mutants were isolated in as few as 12 to 100 generations. Genomic DNA sequencing revealed an amplification of the citT and dctA loci and DNA rearrangements to capture a promoter to express CitT, aerobically. These are members of the same class of mutations identified by the LTEE. We conclude that the rarity of the LTEE mutant was an artifact of the experimental conditions and not a unique evolutionary event. No new genetic information (novel gene function) evolved."
En yleensä vastaa kaltaisillesi urpoille, jotka eivät osaa käyttäytyä, mutta koska tarvitset koulutusta, niin voin antaa sitä sinulle:

Tärkeimmät tekijät hyttysten (hyönteiset ylipäänsä) hitaampaan geneettiseen rappeutumiseen sukupolvea kohden, minkä vuoksi kokonaisrappeutumistahti on samaa luokkaa ihmisen kanssa:
- Tehokkaammat DNA:n korjausjärjestelmät
- Polyploidia
- Epigeneettinen säätely
- Parempi suodatus C>T -mutaatioille

Miksi hyönteisillä näyttäisi olevan erityisen tehokkaat korjausmekanismit?

Suorat korjausmekanismit – kuten fotolyase (photolyase) UV-vaurioiden korjauksiin, joita ihmisiltä puuttuu. Näitä löytyy useilla hyönteisillä mutta ei ihmisillä

Eri lämpötiloille sopeutuneet linjat – Esimerkiksi D. melanogaster‑lajit osoittavat korrelaatiota lämpötoleranssin ja tehokkaan DNA:n korjauksen välillä

Symbioosituki korjauksessa – Endosymbiontit voivat toimittaa puuttuvia MMR-geenejä ja auttaa ylläpitämään isännän genomien eheyden stressitilanteissa

Korkea rekombinaatiotaso – erityisesti sosiaalisilla hyönteisillä kuten mehiläisillä tämä voi toimia tehokkaana mekanismina haitallisten mutaatioiden poistamiseen

Hyönteisten solutason polyploidia:
https://www.frontiersin.org/journals/cell-and-developmental-biology/articles/10.3389/fcell.2020.00361/full?utm_source=chatgpt.com
Ei pidä paikkansa.

- HIV-resistanssi perustuu 32 b deleetioon. Informaation katoamista. Ei evoluutiota.
- Malariaresistanssi (sirppisoluanemia) ei viimeisten tutkimusten mukaan ole satunnainen mutaatio. Toisekseen, se ei ole kovin hyödyllinen, mikäli lapsi saa ko. 'mutaation' molemmilta vanhemmiltaan. Arvioitu keski-ikä: 19 vuotta. Ei evoluutiota.
- Hyönteisten vastustuskyky torjunta-aineita vastaan perustuu epigeneettiseen säätelyyn. Ei evoluutiota.
.-Antibioottiresistanssi perustuu joko epigeneettiseen säätelyyn (m6a methylation), plasmidien siirtoon tai informaation uudelleenjärjestelyyn (ORF). Ei evoluutiota.
- Valaiden evien evoluutio? Tästä ei ole mitään tieteellisiä havaintoja. Ei evoluutiota.

Yritä kovemmin.
Sinä häviät. Tämän debatin nimittäin.
Epigeneettiset lukijat, kirjoittajat ja poistajat mahdollistavat, että geenisäätely on dynaamista ja palautuvaa. Tämä mahdollistaa eliöiden tehokkaan sopeutumisen mutta evoluutiota ei kylläkään ole koskaan havaittu tapahtuvan.

Hakusanat: epigenetic readers, writers, and erasers

https://www.resverlogix.com/science-and-programs/epigenetics
Höpöhöpö!

Näytä minulle yksikin täysin hyödyllinen satunnainen mutaatio niin minä näytän sinulle pari MILJOONAA haitallista. Siinä sinulle Devoluution raaka-ainetta.

Geneettinen entropia vie voiton, sinä häviät.
Tämä artikkeli kertoo tarkemmin, mistä on kysymys:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19036574/geneettinen-rappeutuminen-ja-sen-seuraukset---50-vuoden-ennuste-raamatullisen-luomismallin-valossa
Jokaisen ateistin tulisi ymmärtää, miten vakava asia synti (tottelemattomuus) on Jumalaa kohtaan. Elämme langenneessa luomakunnassa ja synnin seuraukset ovat jokaisen nähtävissä ja koettavissa. Jumala näkee ihmisen synnittömänä vain Jeesuksen sovitustyön kautta, mikäli ihminen siihen uskoo.
8. Johtopäätökset

Geneettinen rappeutuminen on havaittavissa monilla elämän osa-alueilla. Se ilmenee bakteerien muuttumisessa patogeenisiksi, ihmisen heikentyvässä immuunipuolustuksessa ja lisääntymiskyvyn laskussa. Samalla myös hyönteiset, erityisesti hyttyset ja punkit, muuttuvat tehokkaammiksi tautien levittäjiksi. Jalostetut lajikkeet menettävät elinvoimaisuuttaan, ja ihmiskunta joutuu yhä enemmän turvautumaan luonnon vähemmän rappeutuneisiin muotoihin.

Nämä havainnot tukevat raamatullista luomisnäkemystä, jossa maailma on alkujaan luotu hyväksi mutta on sittemmin alkanut rappeutua. Tulevien sukupolvien kannalta tämä viesti on vakava, mutta myös toivoa antava: Totuus löytyy Raamatusta. Jumala on varannut pelastussuunnitelman jokaisen ihmisen kohdalle. Usko Jeesukseen ja hänen sovintotyöhönsä on tie ikuiseen elämään.

Lähteitä:

McCutcheon, J.P. & Moran, N.A. (2012). Extreme genome reduction in symbiotic bacteria. Nature Reviews Microbiology 10, 13–26.

“Deletional bias shapes bacterial genomes” – Science Refutes Evolution: https://sciencerefutesevolution.blogspot.com/2017/07/deletional-bias-shapes-bacterial.html

Sanford, J. (2008). Genetic Entropy and the Mystery of the Genome.

Various peer-reviewed fertility studies (lapsettomuusluvut).
Mitäpä jos edes joskus yrittäisit argumentoida aloitusta? Kommenttisi on pelkkää ad hominemia...
Ei ole kuin yksi varteenotettava luomiskertomus. Se löytyy Raamatusta, erityisesti kahdesta ensimmäisestä 1. Mooseksen kirjan (Genesis) luvusta. Se kertoo riittävän tarkasti kaiken elollisen alkuperän ja erityisesti meidän ihmisten alkuperän.

Luominen on mainittu Raamatuss 243 kertaa, evoluutiota ei kertaakaan.
Jos vastaavia jaksoja on useita, jotka on tarkoitettu histoniproteiinien tuotantoon, niin ilomielin allekirjoitan tuon tiedon. Se on nimittääin loistava osoitus suunnittelusta. Kiitos tästä!
Meissä on katsos se ero, että minä osaan perustella asiat tekoälylle, jolloin se tutkii perusteellisemmin ja tekee omat johtopäätelmänsä. Eli sekin on oppivainen kone. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun olen saanut tekoälynkin myöntämään, ettei evoluutiolle ole mekanismia. Hyvä esimerkki on CpG-saarekkeiden romahtaminen. Kun asian selittää perusteellisesti AI:lle, niin sekin lopulta myöntää, ettei solulla ole mekanismia rakentaa uusia CpG-saarekkeita, ne siis vain romahtavat. Ja tämä havainto yksinään riittää romuttamaan koko evoluutioteorian. Jopa tekoäly oppii, toisin kuin urpot terroristit.
Terveiset Geminiltä, oikein promptattuna:

Genomi ja "Geeni"-käsitteen Monimutkaisuus: Yhteenveto
Voimme yhteenvetona todeta, että nykytiedon valossa perinteinen, yksinkertaistettu käsitys geenistä "valmiina informaatioyksikkönä" ei enää pidä paikkaansa. Genomista emme löydä suoraviivaisia, toisistaan erillisiä DNA-pätkiä, jotka koodaisivat yhdenmukaisesti ja ehdoitta yhtä proteiinia.

Miksi "geeni"-käsite kaipaa tarkennusta?
Monitasoinen säätely: Geenien ilmentymistä säätelee valtava ja monimutkainen verkosto, joka käsittää muun muassa histonien modifikaatiot, DNA:n omat kemialliset merkit, sekä promootterien ja tehostajien vuorovaikutukset. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, onko jokin DNA-jakso edes luettavissa ja miten tehokkaasti.

Vaihtoehtoinen silmukointi ja RNA:n rooli: Yksi ja sama DNA-jakso (eli "geeni" perinteisessä mielessä) voi vaihtoehtoisen silmukoinnin ansiosta tuottaa useita erilaisia mRNA-molekyylejä, ja sitä kautta useita erilaisia proteiini-isoformeja. Myös RNA-editointi lisää monimuotoisuutta. Tämä hämärtää rajaa siitä, mikä on se "yksikkö", joka lopulta koodaa proteiinin.

Monitoimiset DNA-jaksot: Osa DNA:sta sisältää päällekkäisiä koodeja (duoneita), jotka koodaavat samanaikaisesti proteiinia ja toimivat myös säätelyelementteinä. Transkriptiotekijät voivat sitoutua suoraan geenien sisällä oleviin jaksoihin, mikä osoittaa DNA:n olevan paljon tiiviimmin pakattua ja monikäyttöisempää kuin aiemmin ajateltiin.

Ei-koodaavat RNA:t: Suuri osa genomista transkriptoidaan ei-koodaaviksi RNA-molekyyleiksi (kuten miRNA:t ja lncRNA:t), joilla on keskeinen säätelyrooli geenien ilmentymisessä ilman, että ne koodaavat proteiineja. Tämä haastaa geenin määritelmän, joka keskittyy vain proteiinin tuotantoon.

Genomin 3D-rakenne: DNA:n kolmiulotteinen järjestäytyminen solun tumassa vaikuttaa ratkaisevasti geenien aktiivisuuteen. Geenien sijainti ja kromosomien taitokset luovat dynaamisen ympäristön, jossa geenien ilmentyminen riippuu niiden paikasta ja ympäröivistä rakenteista.

Mitä tämä tarkoittaa?
Tämä monimutkaisuus tarkoittaa, että "geenin" käsite on kehittynyt huomattavasti. Nykyään se nähdään usein funktionaalisempana kokonaisuutena, joka käsittää DNA-jakson lisäksi myös sen kaikki siihen liittyvät säätelyelementit ja RNA-välituotteet. Onkin olemassa tieteellinen keskustelu siitä, pitäisikö geenin käsitteen painopiste siirtää DNA:sta enemmän RNA-molekyyleihin, jotka ovat suorempia toiminnallisia yksiköitä ja usein ne, jotka lopulta koodaavat proteiineja tai toimivat sellaisenaan.

Kyse on siis syvällisemmästä ymmärryksestä biologisen informaation virtausta ja säätelyä kuin aiemmin on ajateltu. Genomi ei ole pelkkä ohjekirja, vaan dynaaminen, vuorovaikutteinen ja jatkuvasti säätyvä järjestelmä.

Joten taas jäit toiseksi, terroristi. Sua on kiva kouluttaa.
1 / 194
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt