- Kohdistuuko suomalaisiin enemmän kuin muihin kansoihin tällaista valtiopropagandaa?
Kritiikkimme siis ohitetaan väittämällä, että onnellisia olette, ette vain ymmärrä sitä ;)
Tuntemattomassa sotamies kuvasi, että on turha valittaa herroille nälkää, heti lyödään sellaiset rätingit eteen, jotka todistaa, ettei sulla voi olla nälkä. - Ehkä. Mikä boostaisi? ;)
- Kysymykseni oli kovin lavea ja hankala eikä houkuta vastaamaan.
Katselen mielenkiinnolla esimerkiksi sitä, millaisia suomalaisuusidentiteettejä syntyy vaikkapa Vuosaaren kouluissa, joissa lapsista jopa kolmasosa on taustaltaan "vieraskielisiä" ja kantavat vanhempiensa erilaisia kokemuksia muista kotimaista ja kotoutumisesta.
Identiteettiin voi sulautua aineksia monista kulttuuritaustoista, syntyy ns. hybridi-identiteettejä.
Monimuotoistuvassa maailmassa me kaikki joudumme ”valitsemaan elämänkertamme” ja suhtautumaan itseemme ”kehitystehtävänä”, jonka aikana joudumme tekemään lukuisia arvoja ja elämäntapaa koskevia valintoja - ja rakentamaan myös kansallista identiteettiä uudelleen. - "Vallanpitäjien tarpeet ohittivat meidän omat tarpeemme.
Tässä toteutuu ylisukupolvinen trauma."
Nämä ylisukupolviset traumat ovat kyllä todellisia.
Meillä on taustalla myös nälät ja sodat - ja tietysti tämä kokemus siitä, ettemme ole vallassa omassa maassamme. - Ylen jutussa kerrotaan:
Sarjakuvataiteilija Karoliina Korhosen luoma Matti-hahmo on hauskuuttanut suomalaisia jo muutaman vuoden ajan. Hahmo kuvastaa tuttuja stereotypioita meistä suomalaisista, kuten ujoutta ja vaivaantumista erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Nykyään Finnish Nightmares -faneja löytyy yhä enenevissä määrin myös ulkomailta. Etenkin Aasiassa tikku-ukkosarjakuvan suosio on suurta. Kiinassa Finnish Nightmares -stripeistä on tullut suorastaan hitti.
– Olen käsittänyt, että varsinkin kiinalaiset nuoret pitävät sarjakuvasta siksi, että se esittää kiusalliset tilanteet positiivisessa valossa. On ihan ok haluta omaa tilaa ja rauhaa, sähköpostitse tavoitettu Korhonen vastaa.
Arvostettu brittilehti Guardian kertoo(siirryt toiseen palveluun), että Finnish Nightmares -sarjakuvan suosio on niin suurta, että mandariinikiinaan on luotu jopa uusi sana jingfen, joka tarkoittaa henkistä suomalaista. Termi viittaa sellaisiin ihmisiin, jotka karsastavat sosiaalisia tilanteita ja ottavat yksityisen tilansa hyvin vakavasti – kuten suomalaiset. - Vähäinen osanotto tässä keskustelussa kertoo minusta sen, ettemme ole tottuneet ajattelemaan, että suomalaisuudesta kannattaisi puhua ;)
- Niin, tuossa etsittiin yhdenmukaisuuksia ja eroja suomalaisten identiteeteistä vaan ei varsinaisesti heidän "suomalaisuudestaan".
Vanhemmille ikäluokille työ on tärkeä identiteettiä määrittävä tekijä, nuorille ei niinkään. Nuorille tärkeitä ovat kaverit ja harrastukset.
Koulutus on tärkeä identiteettitekijä erityisesti yliopistokoulutuksen saaneille. Samoin yhteiskuntaluokka on tärkeämpi asia ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan kuuluville kuin muille. Asian voi selittää sillä, että niin koulutuksella kuin yhteiskuntaluokallakin pääsee erottautumaan suuresta massasta edukseen, tuntee olevansa ”muita parempi”. --- koulutusta ja yhteiskuntaluokkaa saatetaan alemmissa yhteiskuntaluokissa jopa vähätellä.
Poliittinen identiteetti on vasemmistoliiton kannattajille tärkeämpi ---
Suomalaisuudesta tämän verran:
Tutkimuksen mukaan hieman alle puolet suomalaisista samaistuu heimoihin. Väkevimmin samaistutaan karjalaisuuteen, savolaisuuteen ja eteläpohjalaisuuteen. Heimoidentiteetti on siis tärkeä suurten keskusten ulkopuolella. Tosin tutkimuksen mukaan kyse on sittenkin vain stereotypioista --- - Savolaisilla saattaa olla kaikkein vahvin heimoidentiteetti nykyisin. Ainakin paluu kotiseudulle näyttää olevan heille ominaisempaa kuin muille.
- Osa+on+löytänyt+identiteetilleen+pohjan+muinaisuudesta+ja+etnisyydestä.
- Niin onkin. Tässä vain nuori kirjoittaja halusi muistuttaa, että suomalaisuus on meille tärkeää, vaikka se usein tulee esiin vain spesiaalitilanteessa.
- Laura muistuttaa, että saatamme vähätellä suomalaisuutta:
"Mitä suomalaisuus on näin suomalaisen näkökulmasta? Ei mitenkään erikoista, sanoisin. Niinhän meillä on tapana tehdä; vähätellä asioita. No mutta miksi ihmeessä? Eikö muka ole mukavaa kehua omaa kansaansa, kun olemme kuitenkin aika cooleja?"
Totta, pitäisi uskaltaa olla avoimesti ylpeämpi suomalaisuudesta ja omasta, omin painotuksin kootusta suomalaisesta identiteetistä. - Millainen on suomalainen identiteettisi?
- Mielestäni olisi aika nostaa ainakin saamet ja karjala kansalliskieliksi suomen ja ruotsin rinnalle.
Karjalan kieli tarvitsee paljon huolenpitoa. Sen kohtalo on ollut kova ja siksi sitä tulisi nyt nostaa ja tukea.
Saamen kielet yhdistävät koko monen valtion rajojen sisään jäänyttä pohjoista aluetta, missä alkuperäiskansat vielä asuvat. Merkittävä perintö. - Suomen kieli on kaunis ja elinvoimainen, maahanmuuttajatkin haluavat sen vahvana lapsilleen.
- Suomi on Viron kaltainen maa, jossa pieni suomensukuinen kansa on rohkeasti kantanut ikiaikaista perintöään sukupolvelta toiselle sisulla ja rakkaudella...
- Niin. Suomalaisuus köyhtyy vain saunan ja viinan iloihin tai sateen ääniin yksinäisessä metsässä, jollei suomen kielen keskeisyyttä suomalaisuudessa saa tuoda esiin.
- Olemme itämerensuomalaisia, "vesilinnun kansan" ikiaikaisen kulttuurin jälkeläisiä.
- Luulen, että lähivuosina ihmiset pyrkivät kommentoimaan suoraan päättäjien toimintaa ja heidän kannanottojaan. Eräänlainen kansanäänestys ilman kansanäänestystä.
MIten kehittynee digitaalisten kansanäänestysten tai galluppien tarjonta jatkossa?
Nyt gallupeissa kysymykset ovat usein "väärin", siis toimimattomia tai laadittu niin, ettei kritiikki pääse näkyviin. Tähänkin kyselyjen rakentamiseen ihmiset luultavimmin haluavat päästä mukaan.
Osallisuus on edelleen kova sana. - Ei, minua ei kiinnosta synti eikä toisten seksi - tarkoitin esimerkiksi tilastotietoa, joka voi olla jollekin epäedullista...
- Tekoäly ei näytä vielä selviävän tästä. Ja ymmärrän, että moderoinnin täytyy olla ihan tolkuttoman tylsää duunia, kunnia heille, jotka sitä jaksavat.
Toivon, että ihmiset eivät jaksaisi enää palstoja, joissa ei oikeasti päästä kehittelemään ajatuksia ja arvioimaan argumentteja. Jos asiakas voi valita laatua, sitä valitaan. Mikä on se tie?