Breda

Vapaa kuvaus

Aloituksia

2

Kommenttia

69

  1. Joo, pidän tuota vuoden 2024 kirjoituksistani onnistuneimpana.
    Onnistuin siinä luomaan "miniesseen" yhdistämällä ekologisia,
    biologisia, neurologisia ja historiallisia tosiasioita.
  2. Aina on syytä muistaa tämä:
    Autismikirjon yksilöllinen vaihtelu on hyvin suurta.
    Jopa niin suurta, että se saa ihmiskunnan autismittoman
    enemmistön aika usein epäluuloiseksi ja silloin tällöin
    jopa aivan hämillään hyppimään seinille.

    Aivan samalla lailla enemmistö suhtautuu ufoihin. Eli useimmat
    uskovat ja toivovat, että niitä ei olisi olemassakaan.

    Eipä tuo ihme ole, sillä autismikirjon sisäavaruuteen voi
    päästä vain, jos on syntynyt sinne.

    Yhtenä tänne sisäavaruuteen syntyneenä olen huomannut, että
    enpä suinkaan aina jaksa selittää tätä autismikirjon sisäavaruuden
    todellisuutta sille enemmistölle, jolle tätä "ei ole olemassa" ja joka
    jostain syystä haluaa ja osaa kuvata tätä normaalia ja luonnollista
    neuromoninaisuutta vain väärillä sanoilla kuten "häiriö" ja "sairaus".

    On ollut oikein valaisevaa, että tässä suomi24:n autismi-osiossa
    on vieraillut myös muutamia autismittoman enemmistön edustajia.
    Erästä heistä voisi kuvailla esim. sanoilla "häkeltyneen avuton
    silminnäkijä". Täällä voivat kaikki kirjoittelijat olla turvallisella
    mielellä, sillä tähän osioon kirjoittelevat assiuden kokemusasiantuntijat
    ovat aina avuliaasti rientäneet kommentoimaan kaikkien aktiivisten
    normitavisten kirjoituksia ja usein vähän kerranneet autismikirjon
    unohtuneita perusasioita.

    Osa autismittoman enemmistön ulkoavaruuden edustajista on
    uskonut antavansa meille autismikirjoisille "hyviä neuvoja".
    Mutta eipä hätää! Kyllä olemme huomanneet, jos he ovat
    "neuvoineen" täysin pihalla - ja se heidän pihansa on läpikotaisen
    perusluonteisesti neurotyypillinen - joskus jopa
    toksisen nentistinen.

    Mitä autismikirjon sisällä eläminen oikein on. Se on aika lailla
    jatkuvaa ja väistämätöntä enemmistön tietämättömyyden
    kuuntelua ja sen kaiken "neuvomissirkuksen" huvittunutta
    sivusta seuraamista. Tämän sanon pitkällä kokemuksella.

    Olen tyytyväinen, että on olemassa tämänkaltainen eläväksi
    ja pitkäaikaiseksi osoittautunut ketju. Kaikki kiinnostuneet
    löytävät tänne helposti ja voivat milloin tahansa suoraan
    kotinäppäimillään vaivattomasti osallistua - ja tehdä
    internetin historiaa.

    Tervetuloa osallistumaan myös kaikki te autismittoman enemmistön
    edustajat, jotka haluatte ilmaiseksi mittauttaa autismitietoutenne!

    Tähän ketjuun kannattaa kirjoittaa aivan kaikesta
    autismikirjoon liittyvästä. Neuvot ovat erityisen
    tykättyjä! :-) Ja kaikki näkökykyiset havainnot
    autismikirjon sisäavaruudesta, unohtamatta teräviä
    huomioita autismikirjon ympärillä inisevästä kunnioitettavan
    suuresta neurotyypillisyyden hyttysparvesta...

    Kiinnostuneita, ennakkoluulottomia ja tiedonjanoisia
    lukijoita riittää. Tätä lukevat erityisesti autismikirjoiset,
    joita on Suomessa ainakin 50 000.
    Hyvää tätä vuotta 2026 teille kaikille!
  3. Aika ajoin jokin kulttuurimme osa luutuu niin jäykäksi, että
    näkökykyisimpien ihmisten on pakko kirjoittaa siitä tärkeä
    räyhäkkäästi herättävä kiistakirjoitus eli pamfletti.

    Kyteekö yleisessä autismikeskustelukulttuurissamme sellainen
    tilanne, luutunut skisma?

    On hyvin kiintoisaa ja herättävää huomata, miten ERI TAVALLA
    ja miten eri näkökulmasta autismikirjoiset itse ja toisaalta sen
    ulkopuolelle syntynyt omaan neurotyypillisyyteensä hyvin
    rajoittuneesti hurahtanut enemmistö autismikirjoa kuvailevat.

    Eräät enemmistön lääketieteelliset koulukunnat eivät vieläkään
    valitettavasti osaa olla käyttämättä "häiriökeskeisiä" kuvauksia.
    Heidän silmiinsä autismikirjon edustama luonnollinen ja normaali
    erilaisuus näyttää neurobiologisesti niin hälyttävän epätyypilliseltä,
    että se ei voi olla heidän "ajattelullaan" edelleenkään johtamatta
    siihen, että yhä vain - aivottomasti - horistaan "häiriöstä".

    Mistä siinä oikein on kyse. Miksi meidän kirjolle syntyneiden
    pysyvä luonnon normaaliin monimuotoisuuteen kuuluva erilaisuus
    leimataan "häiriöksi"? Assina näen sen johtuvan siitä, että
    enemmistö on niin tottunut, turtunut ja jumiutunut "ajattelemaan"
    kaikkea vain oman neurotyyppinsä eli neurotyypillisyyden pohjalta.
    Sellainen "ajattelu" on kyseenalaistettava. Sellainen "ajattelu" on yhtä
    kyseenalaista kuin se, että valkoihoiset alkaisivat tosissaan ajatella
    mustaihoisista vain oman ihonvärinsä pohjalta niin että mustaihoiset
    ovat "todella pigmenttihäiriöisiä".
    Huh huh :-)!

    Neurotieteiden tutkimuksissa on onneksi edetty jo neurologisen
    monimuotoisuuden pysyvän oivaltamisen vaiheeseen. On jo
    vuosia osattu puhua 'neurodiversiteetistä'.

    Mutta missä haahuilee osa lääkärikuntaa. Miksi KOKO
    lääkärikuntamme ei ole vielä kunnolla ja kattavasti tuolle
    tärkeälle nykyaikaiselle tutkimustiedolle korviaan lopauttanut.
    Paikoin on häpeällisesti jääty ja jäädytty vain laiskana nojailemaan
    aataminaikuisiin eli "jääkaappiäitien" surullisen kuuluisaa aikakautta
    muistuttavaan asennevinoutumaperinteeseen ja sen mukaisiin
    puhetapoihin eli nykykielellä sanottuna "vanhakantaisen
    nentistisen häiriönäkökulman addiktoivaan harhamaailmaan".

    Onneksi ilmassa on merkkejä paremmasta. On enteitä siitä, että
    vanhasta sanonnasta "autismikirjon häiriö" ollaan Suomessakin
    pikku hiljaa vihdoin luopumassa ja siirtymässä jo muissa maissa
    käytössä olevaan selvästi parempaan ja todenmukaisempaan
    sanontaan "autismikirjon tila" (ruots. autismspektrumtillstånd,
    engl. autism spectrum condition).
  4. Toivotan kaikille neuroepätyypillisille ihmisille
    koko sydämestäni mitä rauhallisinta joulua!

    Toivotan hyvää joulua myös kaikille
    neurotyypillisille. Nauttikaa tekin läpikotaisin
    neurotyypillisestä, läpikotaisin ylikaupallisesta ja
    läpikotaisin ylisosiaalisesta joulustanne
    täysin siemauksin!

    Mielijoululauluni on Tuikkikaa oi joulun tähtöset.
    Lukekaa sen laulun liikuttava syntytarina
    tästä linkistä:
    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000850310.html
  5. Toivotan 97-vuotiaalle Eeva Kilvelle koko sydämestäni pitkää ikää!
  6. Kaksi vuotta sitten kirjoitin:

    "Moni assittomaan enemmistöön kuuluva
    'avulias ja hyväntahtoinen' ihminen ei ollenkaan
    tajua, miten avuton hän on 'auttaessaan' AS-ihmisiä.
    Sellainen 'vilpitön auttaminen' johtaa liian usein
    AS-ihmisen kuormittumisen pahenemiseen.
    Miksi näin? Koska niin moni assiton ihminen on
    niin TIETÄMÄTÖN siitä, millainen ilmiö
    AS oikein on ."

    Miten sitten meihin AS-ihmisiin tulisi suhtautua.
    Ei ainakaan tyrkyttämällä neurotyypillisyyttä, koska
    se olisi yhtä pöhköä kuin yrittää kouluttaa
    kissasta koiraa.

    Meitä tulisi osata arvostaa sellaisina kuin me todella
    olemme. Ei pitäisi jäädä tuijottamaan erilaisuuttamme
    ja kuvitella, että se olisi meille muka jokin ongelma ja
    että haluaisimme muuttua enemmistön kaltaisiksi.

    Ainoa, mitä todella syvimmin haluamme, on löytää
    todellinen itsemme, todelliset piilevät vahvuutemme
    ja suojella niitä, sillä vain sillä tavalla meidän arvokas
    erilaisuutemme pääsee kukkimaan tuottoisasti
    kaikkien hyväksi.
  7. "Nepsyt elää omaa todellisuuttaan ja heitä sitten koulitaan ns normaaliin yhteiskuntaan jotta voisivat olla tuotteliaita veronmaksajia."

    Ratkaisevaa on se, MITEN nepsyjä "koulitaan ns. normaaliin yhteiskuntaan".
    Jos se tehdään nentistisesti, nepsyistä tehdään tuotteliaisuuteen kykenemättömiä.
    Yleisin virhe tehdään siinä, että autismikirjoiselle ihmiselle ei sallita sitä,
    että hän saisi olla tuottelias OMALLA ERITYISVAHVALLA TAVALLAAN.

    Valistuneisuus tuntuu jääneen jälkeen nimenomaan suhtautumisessa
    nepsyihin/autismikirjoisiin/neuroepätyypillisiin. Tässä asiassa todella
    valistuneita ihmisiä on vasta vain siellä täällä.

    Todellinen valistus on sitä, että YMMÄRRETÄÄN OIKEAN TIEDON
    JAKAMISEN TÄRKEYS.

    On yhtä tärkeää jakaa oikeaa tietoa sekä autismikirjoisuuden
    todellisesta olemuksesta että nentismin salakavaluudesta.

    Normaalius altistaa nentismille.

    On erittäin haitallista yrittää ohjata synnynnäisesti ja pysyvästi
    neuroEPÄtyypillistä ihmistä neurotyypilliselle tielle, jos kaiken
    takana on harhainen usko siihen, että neuroEPÄtyypillisestä
    ihmisestäkin voi muka tulla onnellinen ja kaikin puolin hyvä vain
    siinä määrin, miten "normaali" hänestäkin tulee.

    Nentismin haitallisuuden tiedostaminen on tiiviissä yhteydessä
    autismikirjon olemuksen tiedostamiseen.

    Nentismin kirjo on pahempi ongelma kuin autismikirjo.
    Mutta toisin kuin autismikirjo, nentismin kirjo on parannettavissa
    oleva ilmiö. Autismikirjo on synnynnäistä ja pysyvää. Mutta kaikki
    nentismin muodot ovat opittuja, ei synnynnäisiä eikä pysyviä.
    Tämä on todella hyvä uutinen. Valistuneimmat ihmiset ovat
    tämän oivaltaneet ja he kantavatkin tätä totuuden soihtua
    menestyksellisesti.
  8. Tuossa em. linkin jutussa tarkastellaan sekä autismia että
    persoonallisuushäiriöitä samasta häiriönäkökulmasta.
    Nykyään tiedetään, että häiriönäkökulma ei ole paras
    näkökulma tarkastella autismia.

    Ehkä tuon linkin jutun olennaisin kohta on tämä:

    "Autismikirjon häiriöön ja persoonallisuushäiriöistä etenkin eristäytyvään, psykoosipiirteiseen, epävakaaseen, vaativaan ja estyneeseen persoonallisuushäiriöön liittyy samankaltaisia oireita, minkä vuoksi autismikirjon häiriö voidaan virheellisesti diagnosoida persoonallisuushäiriöksi."

    Virheellisiä diagnooseja on varmasti tehty. Ja myös niin päin, että
    persoonallisuushäiriö on joskus diagnosoitu "kauniimmaksi"
    autismikirjon häiriöksi.

    Eristäytyminen on häiriönäkökulmasta katsottuna "paha häiriö".
    Ja kun yhä eletään hyvin nentistisessä yhteiskunnassa, jossa
    vallitsee neurotyypillisyyden eli nenttimäisyyden hegemonia,
    koetaan kaikki siitä hegemoniasta eristäytyvät ilmiöt pahoiksi,
    vaikka ne eivät autismikirjon tapauksessa sitä ollenkaan ole.

    Assina tiedän omasta kokemuksestani, miten juuri eristäytyminen
    tarjoaa autismikirjoiselle ihmiselle suuret mahdollisuudet hyvään
    mielenterveyteen. Autismikirjoisuuden maailmassa, jossa elän,
    eristäytymisen idea todella toimii. Miksi se toimii. Siksi, että
    juuri eristäytymällä assi pystyy onnistuneesti ehkäisemään
    neurotyypillisen enemmistön HÄIRITSEVÄN vaikutuksen.

    Näin se on. Kun assi on yksin, hän pystyy HÄIRIÖTTÄ keskittymään
    parhaimpiin uniikkeihin kykyihinsä, jotka ilmenevät hänen omina
    erityisen intensiivisinä kiinnostuksenkohteinaan, jotka ovat
    tiiviissä sisäisessä yhteydessä hänen erityislaatuisen
    kykyprofiilinsa arvokkaimpiin kykyhuippuihin.
  9. Ylen areenassa on katsottavissa hiljakkoin
    teemalta tullut Studio65:n jakso, jossa
    puhutaan adhd- ja autismikirjo-diagnoosien
    saamisesta vanhemmalla iällä.
    Kuulun näihin varttuneena diagnosoituihin,
    joten ohjelmaan liittyi erityistä kiinnostusta.

    Ohjelma on hyvä. Siinä kerrotaan, että diagnoosin saaminen
    myöhemmällä iällä on yhtä hyödyllistä kuin jos sen saisi
    aikaisemmin. Diagnoosi auttaa ymmärtämään, miksi suhde
    ympäristöön (sen läpikotaiseen neurotyypillisyyteen) on
    ollut koko elämän ajan kitkaista. Oppii ymmärtämään itseään,
    tekemään sovun itsensä kanssa ja muodostamaan suopeamman
    yhteyden maailmaan ja koko elämäänsä.
    Itse olen kokenut myös tuon aivan saman.

    Kirjolle syntynyt ihminen tarvitsee kotonaan omaa tilaa.
    Kaikki neurotyypilliset (nentit) eivät tätä ymmärrä.
    Siksi moni seka-avioliitto ajautuu eroon. Tarkoitan
    seka-avioliitolla kahden eri neurotyypin välistä
    liittoa. Se voi onnistua vain jos tietoa ja ymmärrystä
    näistä olennaisista neurobiologisista eroavuuksista
    on riittävästi.

    Ohjelmassa jopa kerrotaan, että kirjolle syntyneen ihmisen
    elämä lyhenee 8-13 vuotta, jos hän ei saa diagnoosia, tukea
    eikä apua! Tuo on minulle uusi tieto mutta tuntuu kyllä
    todenperäiseltä. Mitä elämäni olisikaan ollut, jos en
    lopultakaan olisi saanut tietää syntyneeni kirjolle ja
    sen myötä saanut sisäistä selfietäni todenmukaisille
    raiteilleen.

    Ohjelma on katsottavissa täällä:
    https://areena.yle.fi/1-72268054
    Suosittelen!
  10. "It is the ultimate luxury to combine passion and contribution.
    It’s also a very clear path to happiness." - Sheryl Sandberg -

    Suomeksi:
    "On äärimmäisen ylellistä yhdistää intohimo ja työ.
    Se on myös hyvin selkeä tie onneen."

    Assina olen ihan konkreettisesti huomannut, että tuo on totta.
    Intohimo ja työ todella voivat yhdistyä.
    Jokainen sellainen assi, joka onnistuu tekemään "ekkoistaan"
    ammatin, on kuin lottovoittaja.

    Jo pienenä olin kuulemma silmiinpistävästi se, joka aina piirteli.
    Ellen löytänyt paperia, piirtelin seinätapettiin.
    Niitä piirroksia voi vieläkin löytyä lapsuudenkotini tapeteista
    - polven korkeudelta.

    Minä pääsin opiskelemaan graafista suunnittelua. Ja kaiken
    lisäksi pääsin sitten arvostettuun työpaikkaan. Arkana ja
    erakkomaisena assi-lapsena todella voi voittaa kaikki pelkonsa,
    jos vain luottaa intohimoisiin "ekkoihinsa" ja niiden maagiseen
    kantovoimaan. Breda bara dina vingar! Levitä vain siipesi!

    "Ekkojeni" ansiosta saavutin hyvän taloudellisen itsenäisyyden,
    vaikka olin koko nuoruuteni pelännyt, että mistä ihmeestä
    näin erilainen ihmislapsi ikinä löytää ammatin ja pystyy
    elättämään itsensä.

    Although it has been a long and winding road,
    so after all it has been a very clear path to happiness.

    Suomeksi:
    Vaikka se on ollut pitkä ja mutkainen tie niin loppujen
    lopuksi se on ollut hyvin selkeä tie onneen.
  11. Tilapäisesti täällä suomi24:ssä eivät nyt näytä menevän
    läpi kuin kirjautuneet viestit. Toivottavasti pian taas
    menevät läpi myös anonyymit kommentit.

    Asiaan.
    Vuonna 2012 ilmestyi suomeksi kirja Naisia joltain muulta
    planeetalta?. Kirjan nimessä on todella kysymysmerkki.
    Assina pidän sitä yhtenä parhaista suomeksi ilmestyneistä
    asperger-kirjoista. Paras on minusta Tony Attwoodin
    Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen.

    Tässä eräs erityisen hyvä sitaatti kirjasta
    Naisia joltain muulta planeetalta?:

    "Minun maailmassani sensorinen (aistimuksellinen,
    aisteja koskeva) pommitus (kosketus, ääni, valo, maku)
    on tauotonta. Jokainen sosiaalinen kohtaaminen vaatii
    jatkuvaa koodin purkamista, ja sitten sopivan reagointitavan
    valikoimista. Olen ennaltaohjelmoinut/oppinut käyttäytymiskaavoja
    kirkkoon, aterioille, ravintoloihin sekä epämuodollisiin,
    puolimuodollisiin, muodollisiin tilanteisiin.
    Käyttäen näitä ohjelmia naamioitumiskeinoina pystyn
    saavuttamaan monia asioita, joita pidetään normaaleina,
    menestyksekkäinä, haluttavina. Tämä on kuitenkin suojakuori,
    ja sen sisällä olen moukaroitu ja hämmentynyt. Tieto siitä, että
    olen assi, on rohkaissut minua valitsemaan kuoren, joka on
    valikoivampi ja samalla kovempi."

    Niinpä juuri. Ihan tietynlainen kestävä suojakuori meidän assien
    pitää kehittää - suojellaksemme itseämme. Meidän pitää tiedostaa
    neurotyypillisen eli NT-enemmistön aivojen käyttöjärjestelmän
    erilaisuus. Se NT-käyttöjärjestelmä on toiminnassa noin 98 prosentilla
    ihmisistä. Se NT-kooditus ilmenee varsinkin sosiaalisessa toiminnassa
    eli aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan.

    Assin pitää tosiaan tavallaan "purkaa" se NT-kooditus, jotta
    sosiaaliset tilanteet alkaisivat avautua. Koska assin aivot toimivat
    AS-käyttöjärjestelmän mukaan niin onhan siinä monenlaista kitkaa.
    Erilaiset aivodatat (NT-data ja AS-data) tavallaan sananmukaisesti
    harovat tyhjää eli eivät noin vain ymmärrä toistensa erilaista kieltä.

    NT-koodin "purku" on mahdotonta NT-ihmisille niin kauan kuin
    he eivät tiedosta olevansa synnynnäisesti sen koodin pauloissa
    eivätkä ymmärrä, että autismikirjoisella vähemmistöllä on
    aivoissaan synnynnäisesti erilaiset sosiaaliset koodit.

    AS-ihminen vääjäämättä törmäilee enemmistön NT-koodeihin
    koko elämänsä ajan. Niissä jatkuvissa tilanteissa meidän on
    opittava olemaan hereillä. NT-koodit eivät saa tulla ihomme alle ja
    tehdä meille pahaa.

    Assin on tunnistettava ne itselleen vieraat koodit ja samalla
    säilytettävä mahdollisimman hyvä yhteys omien AS-aivojensa
    erilaiseen käyttöjärjestelmään.

    Assi pystyy avaamaan ja purkamaan kohtaamansa sosiaaliset
    NT-tilanteet vain omalla AS-käyttöjärjestelmällään - mutta se vaatii
    paljon tietoa autismikirjosta, eri neurotyypeistä ja niiden välisen
    kommunikoinnin sudenkuopista ja kielimuureista.

    Vaikka NT-enemmistö ympäröi meitä vähemmistössä eläviä
    asseja jatkuvasti, meidän assien ei pidä sortua teeskentelemään
    NT-koodistoa. NT-koodiston "purkaminen" ei ole teeskentelyä
    vaan tiedostamista.

    Meidän assien on säilytettävä oma aitoutemme eli toimittava
    synnynnäisten AS-koodiemme mukaan. Meidän on säilytettävä
    oma itsenäisyytemme eli pidettävä omat jalat tukevasti maassa.
    Meidän ei pidä haksahtaa ulkokohtaisesti näyttelemään sosiaalista
    NT-koodistoa, koska sellainen teeskentely on sekä itsemme että
    muiden huijaamista. Kuka siitä teeskentelystä kärsisi eniten?
    Tietenkin me assit, jotka sen myötä ajautuisimme vakavaan
    uupumukseen ja tunneromahduksiin.

    Vaikka me assit olemme selvässä vähemmistössä niin olkaamme
    siis joka hetki aitoja itsejämme eli sitä, mitä todella olemme.
    Epäaitouden kuilussa me vain rikkoisimme itsemme ja menettäisimme
    kykymme käyttää parhaita kykyjämme eli erityisvahvuuksiamme.
    Jos autismikirjoinen ihminen ei löydä todellista aitouttaan, lopputulos
    on surullista luettavaa. Silloin koko ihmiskunta jää ilman neurobiologisen monimuotoisuuden arvokkaimpia hedelmiä.
  12. Joo, meneeköhän tämä kommentti läpi,
    kun lähetän tämän nikilläni (kun anona ei
    mikään mene läpi).
    Oon ihmetellyt eilisestä lähtien, missä
    täällä oikein mättää.
    Tosi moni muukin on ihmetellyt.
    Viikonloppuna täällä tapahtui suuri muutos -
    ihan vaivihkaa.
    Nyt kun on maanantai ja suomi24 on
    pudonnut puusta ja palannut
    "viikonloppuvapaalta" taas töihin niin
    jotain selvyyttä asiaan pikku hiljaa ehkä
    saadaan.
  13. Tuossa ollaan asian ytimessä!
  14. Mitä jokaisen tulisi ymmärtää AS:sta? kysyy tämä
    ketju.

    AS:n ymmärtämisen vaikeus on verrattavissa siihen, että
    meille eurooppalaisille on vaikeaa saada mitään tolkkua
    siitä, mitä japanilaiset ja kiinalaiset kirjoitusmerkit
    tarkoittavat. Sanoma ei avaudu meidän eurooppalaisten
    aivojen käyttöjärjestelmälle. Tai avautuuhan se lopulta,
    jos siihen kunnolla perehtyy mutta harvalla eurooppalaisella
    on motiivia kunnolla perehtyä siihen.

    Aivan sama tilanne on assittomalla enemmistöllä suhteessa
    AS-ihmisiin. Enemmistöltä puuttuu motiivi kunnolla
    perehtyä AS-ihmisten synnynnäiseen ja pysyvään
    neurobiologiseen tilaan ja siitä avautuvaan
    erilaiseen todellisuuteen.

    AS-ihmiseksi syntyneellä on luontainen motiivi ottaa
    selvää, mitä AS tarkoittaa ja miten se ilmenee jokapäiväisessä
    arjessa syntymästä kuolemaan saakka. Yhtä luontevasti
    japanilaiset ja kiinalaiset kasvavat pienestä pitäen niitä
    meille eurooppalaisille niin vieraita kirjoitusmerkkejään
    ymmärtämään, suorastaan sujuvasti lukemaan ja
    hyödyntämään.

    AS:n ymmärtäminen vaatii motiivia, jotain sellaista, mikä
    koskettaa omaa elämää.

    Tämä 4 vuotta sitten aloittamani ketju kertoo kaikkein eniten
    oikeastaan siitä, mitä jokaisen ASSIN tulisi ymmärtää AS:sta!

    Assius altistaa keskivaikeille masennuksille, assiuteensa voi
    seota ja assiutensa kanssa voi pahastikin eksyä. Miksi.
    Varsinkin siksi, että me assit elämme maailmassa, jossa 98 % ihmisistä
    on assittomia ja siksi enemmän tai vähemmän vailla motiivia
    opetella ymmärtämään sitä.

    Oma kokemukseni on se, että AS-ihminen saa suurinta
    apua ja tukea nimenomaan muilta asseilta, jotka ovat
    kokemusasiantuntijoita. Monet assit ovat hyvin kykeneviä
    antamaan pätevää vertaistukea.

    Millainen apu ja tuki sitten on kaikkein parasta.
    Sellainen, jonka avulla oppii näkemään AS:n vahvuudet.
    Ja kaikkein oivaltavimpia neuvoja ovat sellaiset, joiden tuella
    oppii tunnistamaan assittoman enemmistön "hyvää tarkoittavista"
    ja jopa utopistiseen "nenttiyttämiseen" tähtäävistä neuvoista ne,
    jotka eivät millään lailla perustu asian ymmärtämiseen, vaan
    ovat hyödyttömiä, jopa sellaisia, joiden noudattaminen
    vaarantaa AS-ihmisen mielenterveyden.

    Kaikki AS-ihmiset!
    Lisääntyvän ymmärryksen kanssa
    yhdessä eteenpäin!
  15. Neljä vuotta sitten kirjoitin ketjuun, jossa aloittaja oli
    törmännyt tyttöystävänsä kautta asperger-todellisuuteen
    ja kiihkeästi halusi, että "tyttöystävän pitäisi muuttua".

    Vimmainen pyrkimys AS-ihmisen muuttamiseen on valitettavan
    yleistä ja se johtuu aina siitä, että AS-tietämys on todella
    heikkoa.

    Asperger ei ole mikään normaaliksi muutettavissa oleva asia.
    Asperger on synnynnäinen ja pysyvä.

    Jos normikumppani yrittää vääntää asperger-kumppanistaan
    normaalia, se on tuomittu epäonnistumaan.

    Se, että hetkittäin voi normikumppanin mielestä mennä hyvin,
    johtuu siitä, että asperger-kumppani kykenee teeskentelemään
    normaalia jonkin aikaa. Sellaisen teeskentelyjakson jälkeen
    kuitenkin asperger-kumppani on vääjäämättä niin uupunut että
    sulkeutuu kotiinsa eikä halua tavata ketään.
    Kotiin sulkeutuminen on asperger-kumppanin mielenterveyden
    säilymisen kannalta välttämätöntä.
    Jos AS-ihmistä painostetaan teeskentelemään, se on vaarallista
    hänen mielenterveydelleen.

    Asperger koituu parisuhteessa kohtalokkaaksi ongelmaksi silloin,
    kun AS-tietämys ja -ymmärrys puuttuu.
    Normikumppanin on mahdoton jaksaa suhdettaan AS-kumppaniin
    tasan niin kauan kuin hän on täysin tietämätön siitä, millainen
    ilmiö AS todellisuudessa on.
    Normikumppanille suosittelen aina normikumppanin etsimistä
    silloin, kun hänellä ei selvästikään näytä olevan motivaatiota
    päästä AS-tietämättömyydestään.

    Sekä normikumppani että AS-kumppani kärsivät, jos eivät voi
    hyväksyä toisiaan sellaisina kuin todella ovat. Silloin
    AS-kumppanikin on aspergermaisesti hyvin suorapuheinen eli
    sanoo suoraan ettei jaksa. Se ei ole tunteettomuutta vaan totuus.

    Asperger on käytännössä paljolti juuri uupumisoireyhtymä.
    AS-ihmisen uupumisen yleisin syy on liiallinen altistuminen
    normi-ihmisten kiihkeälle taipumukselle yrittää väkisin vääntää
    AS-ihmisestä sellaista, että hän solahtaa normimuottiin.
    Juuri tuollainen "sinun pitäisi muuttua" -vimma on valitettavan yleistä.
    Se kertoo aina parisuhteen vakavasta vinoutumasta eikä
    sellaisen parisuhteen ennuste ole koskaan hyvä.

    Asperger-ihminen voi säästyä uupumisilta vain keskittymällä elämään
    todellisten asperger-tunteidensa mukaan eli hyväksymällä oman
    erityisyytensä ja kehittämällä asperger-vahvuuksiaan. Se johtaa
    hyvin erilaiseen elämään kuin mihin normi-ihmiset ovat tottuneet
    mutta se on asperger-ihmisen ainoa tapa säilyttää mielenterveytensä
    ja saavuttaa jopa onnellisuus tässä maailmassa, jossa 98 % ihmisistä
    on hyvin toisenlaisia eli assittomia.
  16. Vuonna 2012 ilmestyneessä pääosin Heta Pukin
    suomentamassa erinomaisessa kirjassa
    Naisia joltain muulta planeetalta?
    on paljon NT-sosiaalisuuden kirjoittamattomiin
    sääntöihin liittyvää asiaa. Siinä assikirjoittajat
    kuvaavat osuvasti näitä valitettavan yleisiä ilmiöitä,
    joiden kyseenalaisuutta nentit eivät ollenkaan näe,
    esim. sivulla 85:

    "Meidän näkökulmastamme neurotyypilliseen sosiaaliseen
    kommunikaatioon sisältyy usein psyykkisesti manipuloivaa
    pelaamista, jonka annetaan ymmärtää osoittavan
    hyviä tapoja ja välittämistä, mutta joka voi olla
    traumatisoivaa niille meistä, jotka eivät pysty
    hahmottamaan sitä...
    ...NT:t eivät useinkaan sano mitä tarkoittavat, mutta
    silti odottavat meidän arvaavan, mitä he todella
    tarkoittivat, ja toimivan sen mukaisesti. Jos otamme
    heidän sanansa kirjaimellisesti, he suuttuvat meille
    huomaavaisuuden puutteestamme...
    Kutsujen emäntä sanoo esimerkiksi: 'Älkää toki vielä lähtekö',
    ja meidän kuuluu sanoa: 'Kyllä minun täytyy, minun on
    noustava huomenna aikaisin', ja sitten lähteä. Jos sen sijaan
    jäämme, emäntä harmistuu meihin, koska emme osoita
    huomaavaisuutta..."

    Juuri tuollaista nenttien 'psyykkisesti manipuloivaa pelaamista' olen assina ihmetellyt koko elämäni. Psykososiaaliset pelit kuuluvat assittoman enemmistön jokapäiväiseen sosiaaliseen ja kommunikoivaan tapakulttuuriin eikä saa sanoa ääneen, että se on hyvien tapojen vastaista, vaikka se kiistatta on sitä!

    Onneksi sentään assit osaavat tarkoittaa sitä, mitä sanovat. Miten monilla assittoman enemmistön edustajilla olisikaan paljon oppimista juuri meiltä asseilta!
  17. Vuonna 2012 eräs assi kirjoitti:

    "Suurin osa AS-ihmisen kohtaamista vaikeuksista
    liittyy sosiaaliseen erilaisuuteen."

    Tuo on totta.
    Assiton enemmistö ei osaa nähdä AS-ihmisten sosiaalista erilaisuutta
    synnynnäisenä pysyvänä ominaisuutena, vaan yrittää - vastoin
    totuutta - vääntää sen "tilapäiseksi häiriöksi, jonka korjaaminen
    on assittoman enemmistön pyhä tehtävä".

    Minusta sanonta "vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa"
    kuvaa sekä AS-ihmisten vaikeuksia ymmärtää assitonta
    enemmistöä että assittoman enemmistön vaikeuksia ymmärtää
    AS-ihmisiä.

    Assittomien ja assillisten ihmisten välillä vallitsee
    neurobiologinen aivotoimintojen erilaisuus, joka kuuluu
    vähintään yhtä suuriin sosiaalisiin muuttujiin kuin
    sukupuoli, sosiaaliluokka, etninen tausta, rotu,
    seksuaalinen suuntautuminen ja ikä.
  18. Vuonna 2012 eräs ns. assittoman enemmistön edustaja
    kirjoitti:

    "Meidän normaalien ihmisten ja teidän
    AS-ihmisten eroista puhuminen vain suurentaa sitä eroa."

    Assina näen selvästi, että tuo ei ole ollenkaan totta.
    Mikä sitten on totta.
    Totta on tämä:
    Jos erojen todellista suuruutta vähätellään ja peitellään niin
    silloin koko ongelma suurenee.

    Hämmästyttävän usein normaali enemmistö ymmärtää
    AS-ihmistä väärin.
    Usein tämä väärinymmärrys johtuu siitä yksinkertaisesta
    syystä, että normaali enemmistö unohtaa, että
    AS-ihmiset ovat normaaliin enemmistöön verrattuna
    todella erilaisia.
    Erityisen todellista tämä ero on sosiaalisuuden alueella.
    Normaali enemmistö ei useinkaan osaa edes
    kuvitella, miten eri lailla AS-ihmiset kokevat
    sosiaaliset tilanteet.

    Kun AS-ihminen sanoo viisaasti "ei" nenttimäiselle sosiaalisuudelle ja
    nenttimäisille odotuksille, se tulee nenttimäisen tapakulttuurin
    keskellä elävälle normaalille enemmistölle useimmiten
    täytenä yllätyksenä.

    Varsinkin jokaisen normaalin ihmisen todella
    tulisi ymmärtää Aspergerin syndroomaa paremmin!
  19. Autismikirjon häiriöistä nykyään suositellaan
    käytettäväksi 'häiriöt' -ilmaisun sijasta
    ilmaisua autismikirjon piirteistöt tai
    autismikirjon tila.

    Suositus on selvää edistystä.

    'Häiriö'-sana viittaa johonkin sellaiseen
    tilapäiseen vikaan, esim. tietoteknisen
    laitteen häiriöön, joka on korjattavissa
    ja palautettavissa normaalisti toimivaan eli
    häiriöttömään tilaan.

    Autismikirjohan ei ole tilapäistä eikä
    se ole palautettavissa normaalisti toimivaan
    tilaan, vaikka neuronormaalit ihmiset eli
    'nentit' tietämättömyyksissään kuinka toivoisivat,
    että neuvomalla AS-lasta kädestä pitäen he pystyisivät
    'parantamaan' eli ns. 'nenttiyttämään' eli saattamaan
    hänet neuronormaalin enemmistön kaltaiseksi
    'onnelliseksi kunnon ihmiseksi'.
    Nykytutkimus tyrmää tällaiset 'nenttien'
    tietämättömyydestä syntyneet päiväunet.

    Nykytutkimus on todennut:
    "Autismi nähdään nykyään enemmän ihmislajin
    neurodiversiteettinä kuin patologisena."

    Eli nykyään autismikirjo nähdään enemmän
    normaalina osana neurologista monimuotoisuutta
    kuin tautiopillisena eli sairaudesta johtuvana.

    Siis autismikirjo nähdään (kuten tässä ketjussa on
    korostettu) synnynnäisenä ja pysyvänä eli
    pysyvästi eriytyneenä neurologisena tilana.
    Eli autismikirjossa on kysymys
    "neurokehityksellisestä divergenssistä"
    eli "eliölajin populaatioiden erilaistumisesta
    evoluutiossa".

    Lopuksi kiintoisa kysymys:
    Kuinka paljon autismikirjoisia ihmisiä on?
    Nykytietämyksen mukaan autismikirjon
    esiintyvyys väestössä on "noin pari prosenttia".
    Vuoden 2022 lopussa Suomen väkiluku oli 5 565 519.
    Tämä tarkoittaa sitä, että autismikirjoisia ihmisiä
    on tällä hetkellä Suomessa "noin 100 000".

    Noin suuren ihmisryhmän pysyvän erilaisuuden
    ymmärtämistä on todella syytä lisätä!
  20. "Assittomien ihmisten aivot on siunattu assittomuuden puutteella."
    Tulipa kirjoitettua tuohon suomenkielen lapsus.
    "Assittomuuden puutehan" tarkoittaa assillisuutta.

    Piti tietenkin kirjoittaa näin:
    "Assittomien ihmisten aivot on siunattu assiuden puutteella."
    21. 1 / 4
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt