Vapaa kuvaus

Aloituksia

199

Kommenttia

3572

  1. Taisihan se Puola-Liettuan kuningaskunta ulottua aika pitkälle Ukrainaan. Silloin elettiin kuitenkin kuninkaitten ja lääninherrojen aikaa. Kansat olivat hajallaan mikä minkäkin hallitsijan ja lääninherran alaisuudessa. Itä-Euroopassa jatkui vielä feodalismi. Kansat olivat täysin vailla valtaa. Kansallisuusaate alkoi kunnolla vasta 1800-luvulla ja kansanvalta, demokratia seurasi perässä. 1800-luku oli kuitenkin vielä kolonialististen imperiumien aikaa. Imperiumit hajosivat ja kolonialismi loppui vasta 1900-luvulla. Ukrainalaisten kovana kohtalona oli kuitenkin jääminen Moskovasta johdetun kommunistisen imperiumin sortovallan alle. Varsinkin Stalinin aika oli kovaa aikaa ukrainalaisille. Putin on ilmoittanut ihailevansa Stalinia ja haluaa seurata tämän jalanjälkiä. Ne jäljet ovat karmeita myös suomalaisten, balttien ja puolalaisten historiassa. Ei ihme, että ukrainalaiset eivät enää mistään hinnasta haluaisi palata Venäjän alamaisiksi. Miten muuten on ymmärrettävissä, että ukrainalaiset ovat kyenneet vastustamaan Venäjän hyökkäystä jo neljättä vuotta. Jos se jakolinja jossain kulkee niin se kulkee niiden alueiden sisällä, joissa enemmistö puhuu venäjän kieltä. Epäilen, että hyvin suuri osa venäjänkielisistäkin haluaisi kuulua länsimieliseen Ukrainaan.
  2. Kyllä se on reunaoikeistolaista tai pataoikoikeistolaista talousosaamista. Ei voi sanoa "porvarillista" kun sen voi ymmärtää sosialistisen vastakohdaksi. Porvarillisen ei tarvitse olla radikaalia, porvarillinen voi olla maltillista. Nää ideologiset termit on nykyään hankalia. Minä käytän sanaa "reunaoikeisto" kun "äärioikeisto" on varattu fasistisille, uusnatsistisille ja sen semmoisille porukoille ja laitaoikeisto on ilmeisesti varattu oikeistopopulismille. Reunaoikeistolaisuus on eri tavalla radikaalia kuin ääri- tai laitaoikeistolaisuus.

    Hankaliahan nää uusmuotiset käsitteet on. Ennen oli selvää, mitä tarkoitti oikeisto ja vasemmisto tai porvari ja sosialisti. Nyt on tullut mukaan nämä "liberaalin demokratian" arvot, jotka jakavat ihmiset ja puolueet liberaaleiksi ja kansalliskonservatiivisiksi. Sekavaa ja hankalaa, mutta minkä meikä sille mahtaa. Kun "ääri" ja "laita" oli varattu, mutta "reuna" vapaa niin otin sen niinku omaan käyttöön. Pataoikeistolaisuus voi sitten olla radikaalia reunaoikeistolaisuutta.

    Kokoomus oli joskus ennen maltillinen porvaripuolue, mutta nykyään kokoomuksen talousosaaminen on lähinnä markkinaliberalismia, joka vastustaa "isoa valtiota" (amer. "big government") ja vaatii matalia veroja suurituloisille. Markkinaliberalismi on jyrkässä ristiriidassa hyvinvointivaltion kanssa.

    Eli siis reunaoikeistolaisten talousoppien mukaan Suomessa nyt mennään. Jos kyseiset opit jossain joskus on toimineet niin ei ne näytä toimivan ainakaan Suomessa näinä ankeina aikoina. Täysin päin prinkkalaa on mennyt, mutta läpi vain pusketaan - sanoo kokoomusministeri. Kun suo on edessä niin läpi puskeminen tarkoittaa siis, että syvemmälle suohon vaan upotaan.
  3. Otto Ville Kuusinen oli viisas mies, mutta jostain syystä hänen suurta viisauttaan ei Suomessa ymmärretty. Urho Kekkonen oli myös viisas mies - pakon edessä. Suomi oli hävinnyt sodan - tai siis oli ollut hävinneellä puolella maailmansodassa. Vielä pahemmin Suomi sitten hävisi 1947 maailmansodan jälkiselvittelyssä Pariisin rauhansopimuksessa. Stalin voitti senkin. Rauhanehdot Suomelle olivat ankarat. Suomea rangaistiin hirmuisilla sotakorvauksilla siitä, että oli puolustauduttu Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Suomelta riistettiin kaikki mahdollisuudet puolustautua uutta hyökkäystä vastaan. Suomi oli paiskattu täysin Neuvostoliiton armoille. Paasikiven ja Kekkosen hommiksi jäi tynkä-Suomen itsenäisyyden säilyttäminen - siis sen, mitä siitä itsenäisyydestä oli jäljellä. Hyvinhän Kekkonen hommasta suoriutui. Suomesta ei tullut kommunistista maata, Suomea ei miehitetty eikä Suomen tarvinnut kuulua Varsovan liittoon. Länsikauppaakin onnistuttiin jotenkin ylläpitämään. Kaiken sen hintana oli, että piti pitää Neuvostoliitto tyytyväisenä. Lupaa piti kysyä Kremliltä kaikkiin Suomen ulkosuhteisiin liittyviin asioihin ja siihenkin millainen hallitus Suomessa sai olla. Neuvostoliitolle piti tehdä palveluksia kylmän sodan maailmanpolitiikassa. Kekkonen oli siinä hyvä. Suomi siis säilytti yhteiskuntansa perusrakenteet.

    Kun Neuvostoliitto sitten otti ja romahti niin Suomelle avautui mahdollisuus täyteen itsenäisyyteen. Siihen tartuttiin molemmin käsin. Kun Putin hyökkäsi Ukrainaan niin vaara Suomelle oli ilmeinen. Eripuraisessa ja riitaisessa Suomessa syntyi laaja yksimielisyys siitä, että ei PERKELE enää - mennään Natoon. Nato on itsenäisten demokraattisten valtioiden puolustusliitto, siihen kuulumalla Suomi voi säilyttää täyden itsenäisyyden. Ei tarvitse elää pelossa, että milloin ne sieltä päättää tulla eikä tarvitse kysellä Kremliltä lupaa milloin mihinkin asiaan.
  4. Joo. Se on sitten kai sotaa, missä vastakkain ovat Venäjän terrorismi ja merirosvous. Sodassa kansainväiset sopimukset saavat mennä. Venäjähän ei niitä kunnioita ja pyrkii korvaamaan koko sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen omalla järjestyksellään, missä vain sotilaallinen voima ratkaisee.

    Se on kyllä kestämätön tilanne jos mukavuuslipun alla purjehtivat Venäjän varjolaivaston alukset saavat mielin määrin katkoa kaapeleita kunhan se tapahtuu kansainvälisillä vesillä. Nämä mukavuuslippumaathan eivät kanna minkäänlaista vastuuta niistä varustamoista, jotka ko maan ipun alla liikkuvat - eivätkä useimmat edes siihen kykenekään. Mukavuusliput merenkulussa kuuluvat globalisaation vanhimpiin muotoihin ja globalisaatiohan pyrkii sivuuttamaan kaikki lait ja sopimukset - niin kansalliset kuin kansainvälisetkin. Toivottavasti nyt aletaan ymmärtää, että joku tolkku sentään pitäisi olla globalisaatiollakin. Venäjä kyllä osaa hyödyntää kaikkia globalisaation puolia, sehän on nähty.