Vapaa kuvaus

Aloituksia

123

Kommenttia

1976

  1. Keskustalle olisi nyt tarjolla sama mahdollisuus kuin ruotsidemokraateilla on Ruotsissa. Suomen liberaalit mediat kehuvat sitä oikein hienoksi ja makeaksi paikaksi kun ei tarvitse olla hallituksessa vastuuta kantamassa, mutta voi silti määrätä hallituspolitiikan linjaa. Minä en sitä pidä demokratian kannalta mitenkään hyvänä järjestelynä, mutta ilmeisesti liberaalit siitä tykkäävät koska niin ruotsidemokraatit voidaan luokitella paariapuolueeksi ja sitä äänestäneet toisen luokan kansalaisiksi. Suomen keskustalla ei kuitenkaan tällaista paariapuolueen leimaa ole kun se on ollut suunnilleen joka toisessa hallituksessa mukana. Eli siis - kokoomus + PS + KD =99 paikkaa - ei nimellistä enemmistöä, mutta keskusta tukisi aina kun vasemmisto-oppositio + RKP tekisivät välikysymyksen. Itse asiassa keskustan ei tarvisisi muuta kuin äänestää tyhjää tai että muutaman keskustan äänestäjä jäisi työn, levon tai sairauden takia pois eduskunnan istunnosta. Mielestäni tämä olisi aivan loistava juttu, mutta se edellyttäisi, että keskusta irtautuisi lopullisesti vihervasemmiston blokista. Puolueen perinteiset äänestäjät voisivat kuitenkin pitää sitä vain hyvänä asiana ja keskustan kannatus kohentuisi ainakin vähän.
  2. Vasemmistopopulistinen propaganda väittää, että valtion ottamaa velkaa ei tarvitse koskaan maksaa takaisin kun valtio on koko ajan velassa. Valtiolla voi kyllä olla velkoja koko ajan, mutta koko ajan niitä myös maksellaan takaisin. Sitä kutsutaan velanhoidoksi ja se on yksi merkittävä valtiontalouden kustannustaakka. Velanhoidon kustannukset ovat kohtuullisia kun lainan korko on matala. Lainat kuitenkin vaihtuvat. Kun vanhojen velkojen hoitamiseksi tarvitaan uutta velkaa niin sen uuden velan korko voi olla eri. Jos korko on noussut niin velanhoidon kustannukset kasvavat. Se voi johtaa velkakierteeseen. Jos sitten luottoluokittajat toteavat, että valtio alkaa olla vaikeuksissa vekojensa kanssa niin uusien lainojen korot nousevat lisää. Kierre pahenee. Siis - kun valtio ottaa velkaa niin sen pitää huolehtia maksukyvystään. Maksukyky säilyy hyvänä kun a) velkaa ei ole liikaa ja b) kun maan talouden kilpailukyky on hyvä. Kun maan talouden kilpailukyky on hyvä niin maahan tulee rahaa viennistä ja talous pysyy globaalin talouskasvun kyydissä mukana ja maksukyky säilyy - ei ongelmia. Jos maksukyky on uhattuna niin valtion on ryhdyttävä toimiin katastrofin välttämiseksi. Se tietää ikäviä asioita kansalaisille - varsinkin niille kansalaisille, jotka ovat eniten riippuvaisia valtion maksukyvystä eli köyhät tukien tarvitsijat.

    Tuossa nyt oli jälleen kerran perustietoa valtiontaloudesta. Meneekö perille? Ei pitäisi olla liian vaikea ymmärtää kenellekään. No, kokemuksesta tiedän, että huonosti uppoaa tämmöinen tieto. Kommentti uppoaa syvyyksiin ja niistäkin, jotka ehtivät sen lukea monet sen vain torjuvat kun ei sovi omaan aatemaailmaan.
  3. Jakomäkeläiset äänestävät mieluummin rehellisiä porvareita kuin vasemmistolaisia huijareita. Jakomäkeläiset eivät halua olla liberaalien leidien ja hännystelevien herrojen vaalikarjaa. SDP ja vasemmistoliitto ovat entisiä työväenpuolueita, jotka nykyisin vain käyttävät köyhiä hyväkseen. Uskottelevat, että köyhät ovat riippuvaisia heidän jakamistaan tuista, avustuksista sun muista vappuseteleistä. Raijaavat sitten maahan massoittain mamuja palkkoja polkemaan ja kelatuista kilpailemaan. Oman lisänsä mamutkin sitten vihervasemmiston vaalikarjaan tuovat, niin ainakin vihervasurit uskovat. Muualla Helsingissä ilmeisesti köyhät haluavat kuulua keskiluokkaan, joiden pitää olla liberaaleja ja äänestää vihreitä ja vasemmistoa tai jopa kokoomusta. Tyhmiä ovat. Huijattua vaalikarjaa ovat.

    Ei keskiluokkaisuudessa sinänsä mitään pahaa ole. Keskiluokkaiset ihmiset ovat periaatteessa ahkeria ja hoitavat omat asiansa. He haluavat elää omalla työllään ja palkallaan, pitää huolta perheistään, pitää talonsa ja tonttinsa kunnossa ja kouluttaa koiransa. Keskiluokkaiset ihmiset haluavat olla hyväksyttyjä kunnon kansalaisia. Parhaimmillaan keskiluokka on yhteiskunnan selkäranka. Yhtä asiaa tämän päivän liberaali urbaani keskiluokka ei kuitenkaan näytä tajuavan. Sen lisäksi, että kannetaan vastuuta itsestä ja perheestä on tärkeää kantaa vastuuta myös omasta valtiosta, tästä yhteisestä Suomesta. Demokraattinen vastuu omasta valtiosta ei onnistu jos ollaan vaalikarjaa, jota huijarieliitti ylhäältäpäin ohjailee.
  4. Aika hyvä tunteeton arvio. Allekirjoitan. On kuitenkin erittäin hyvä asia, että Suomen liittyminen Natoon saatiin hoidettua. Siitähän on kiittäminen sekä Venäjää että Ukrainaa, näin on pakko tunteettomasti todeta. Pitkällä tähtäimellä Suomen turvallisuus on nyt paljon parempi. Vuodet kuluvat nopeasti. Venäjä voi aikanaan toipua sodasta, mutta jos sen imperialistinen politiikka jatkuu niin ilman Natoa Suomi olisi taas vaarassa ja altis painostukselle. Taas vedottaisiin EU:n antamaan turvaan, mikä olisi huono juttu koska EU muuttuu koko ajan eikä Suomi kykene vaikuttamaan käytännössä lainkaan siihen, millaiseksi EU muuttuu. EU-jäsenyydestä voi tulla Suomelle eksistentiaalinen uhka. Toivottavasti niin ei käy, mutta pakkohan se mahdollisuus on ottaa huomioon kun katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Nyt kun ollaan Natossa niin ei pudota tyhjän päälle jos EU-ero käy välttämättömäksi Suomen kansallisen olemassolon säilymisen kannalta.
  5. Ihminen on kehittänyt aivan uudenlaisen elämänmuodon. Sitä kutsutaan sivilisaatioksi. Sivilisaation on kuin ekosysteemi. Se on sekundäärinen ekosysteemi luonnon ekosysteemin päällä. Sivilisaatio on riippuvainen luonnon ekosysteemistä, mutta sen vaikutus luontoon on erittäin suuri. Luonnon ekosysteemi pyrkii tasapainoon. Sivilisaatio ja luonnon ekologia muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka myös pitää pyrkiä tasapainoon. Jos tasapaino häiriytyy pahasti niin seurauksena on tuho ja systeemin köyhtyminen. Sivilisaatiota hallitsevan älyllisen elämänmuodon, ihmisen, on huolehdittava siitä, että tasapaino säilyy.

    Kun sivilisaatio on kuin ekosysteemi niin se tarkoittaa, että siinä on monia elementtejä, joiden on muodostettava toimiva kokonaisuus. Kuten luonnon ekologian niin myös sivilisaationkin on kyettävä ylläpitämään sisäistä tasapainoa. Sivilisaatiota ylläpitävät ihmiset eivät voi olla vain yhdenlaisia, ihmisten on oltava erilaisia. Ihmisillä pitää olla erilaisia tietoja, taitoja, kiinnostuksen kohteita ja ihanteita. Kiinnostuksen kohteiden on oltava sekä materiaalisia että henkisiä. Kun erilaisuuden seurauksena syntyy ristiriitoja niin niitä on kyettävä sääntelemään. Se edellyttää kehittynyttä kommunikaatiota.

    Elämme nyt sivilisaation evoluutiossa vaihetta, missä on kehittynyt sellainen ihmisyhteisön prototyyppi, joka on dynaaminen ja muuttuva, mutta periaatteessa kykenee ylläpitämään sisäistä tasapainoa. Kuitenkin vain vähemmistö maailman ihmisistä elää tällaisissa periaatteessa toimivissa yhteisöissä eli valtioissa ja nekin ovat uhanalaisia. Kehittyneet valtiot ovat vaarassa pirstoutua toimimattomiksi ja niitä uhkaa vaara sellaisten valtioiden taholta. jotka eivät perustu kehittyneeseen kommunikointiin ja ristiriitojen sääntelyyn vaan hierarkiseen valtaan ja sortoon. Globaalitasolla sivilisaation tilanne on todella kehno. On kylläkin syntynyt ajatus "sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä". Ajatus on kuitenkin vielä raakile, pelkkä abstraktio, joka ei käytännössä toimi. Hallitsematon väkivalta ja tuho uhkaa ihmiskunnan sivilisaatiota ja sen kautta myös luontoa.