Vapaa kuvaus

Aloituksia

852

Kommenttia

7730

  1. "Monet ovat tulleet adventtikirkkoon, sapatin tuntemisen kautta."

    Ja vielä useampi on lähtenyt pois adventtisteista. Teillä on monta muutakin asiaa mitä en hyväksy. Kiliastinen oppi väärä kaste ja ehtoollisen merkitys. Te ette tunne sakramentteja., ym. Minä pysyn teistä kaukana.
  2. Olisiko kuu voinut muodostua itsestään?
    Evoluution (ja etenevän luomisen) kannattajat kieltävät sen, että kuu on Jumalan välittömän luomistyön seurausta. He ovat päätyneet useisiin teorioihin, joissa kaikissa on vakavia puutteita, kuten monet evoluution kannattajat itsekin myöntävät. Eräs astronomi sanoi, osittain leikillään, ettei ole olemassa hyvää (naturalistista) selitystä, joten paras selitys on, että kuu on harhakuva!
    1. Fissioteorian keksi astronomi George Darwin (Charlesin poika). Hän ehdotti maapallon pyörineen niin nopeasti, että siitä irtosi suuri pala. Tämä teoria on kuitenkin nykyään yleisesti hylätty. Maapallo ei olisi pystynyt pyörimään niin nopeasti, että se olisi voinut heittää kuun kiertoradalleen. Lisäksi loittoneva kuu olisi hajonnut Rochen rajan sisäpuolella ollessaan.
    2. Sieppausteorian mukaan kuu oli vaeltelemassa aurinkokunnan läpi maapallon vetovoiman siepatessa sen. Kuitenkin sen mahdollisuus, että kaksi kappaletta ohittaisi toisensa tarpeeksi läheltä, on pienen pieni. Kuu olisi todennäköisemmin saanut vain lisävauhtia, aivan kuten tekokuillekin käy, eikä se olisi tullut siepatuksi. Lisäksi siepatuksi tulemisestakin olisi ollut seurauksena pitkänomainen kiertorata, samantapainen kuin komeetoilla.
    3. Tiivistymisteoriassa kuu sai alkunsa maapallon vetovoiman puoleensa vetämästä pölypilvestä. Sellainen pilvi ei kuitenkaan voisi olla tarpeeksi tiheä, eikä se selittäisi kuun matalaa rautapitoisuutta.
    Suositussa törmäysteoriassa jonkin taivaankappaleen ajatellaan törmänneen maapalloon, josta olisi näin irronnut ainesta. Kuitenkin kahden kappaleen toisiinsa törmäämisen mahdollisuus on pienen pieni, samaan tapaan kuin ”sieppausteoriassa”. On myös laskettu, että törmäävän taivaankappaleen olisi täytynyt olla kaksi kertaa niin massiivisen kuin Marsin, jotta maapallosta olisi irronnut riittävästi ainesta kuun muodostumiseen. Lisäksi liiallisen pyörimismäärän väheneminen on ratkaisematon ongelma.
  3. Vuorovedet
    Maapallon vetovoima pitää kuun kiertoradallaan ja se on niin voimakas, että yhtä voimakkaaseen sitomiseen tarvittaisiin läpimitaltaan 850 km paksuinen teräsköysi. Myös kuun vetovoima vaikuttaa maahan ja tämä voima on jonkin verran voimakkaampi siinä osassa maapalloa, joka on kuuta lähimpänä. Niinpä kaikki siellä oleva vesi ”työntyy” kuuta kohti – syntyy nousuvesi. Vastaavasti kuu vetää puoleensa vähiten niitä maapallon osia, jotka ovat kauimpana siitä, niinpä vesi liikkuu poispäin kuusta (ja maapallon keskustasta) – tämä synnyttää maapallon vastakkaiselle puolelle toisen nousuveden. Välissä olevilla alueilla vedenpinnan täytyy laskea – syntyy laskuvesi – katso laatikko. Kuun kiertäessä pyörivää maapalloa sisältyy jokaiseen noin 25 tunnin jaksoon kaksi nousuvesi-ja kaksi laskuvesivaihetta.
    Vuorovedet ovat elintärkeitä maapallolla olevalle elämälle. Vuorovedet puhdistavat merten rantaviivoja ja auttavat pitämään niiden virtaukset kiertävinä ja estävät näin merten seisahtumisen. Ihmisille on hyötyä siitä, että ne puhdistavat laivaväyliä ja laimentavat jätevesipäästöjä. Joissakin paikoissa ihmiset hyödyntävät vuorovesien valtavaa energiaa sähköntuotannossa.
    Mukava vierailla; mutta entä asua?
    Eräs aikamme huomiota herättävimmistä tapahtumista oli ihmisen laskeutuminen kuuhun. Tämä kuitenkin vahvisti, että se on eloton, ilmaton maailma, jossa lämpötilan vaihtelut ovat äärimmäisen suuria, eikä siellä ole nestemäistä vettä. Kuusta katsottuna maapallo näyttää kirkkaan sinivalkoiselta kohteelta mustalla taivaalla. Maapallo on se planeetta, jonka Jumala suunnitteli elämää varten. Jonakin päivänä ihminen saattaa kyetä elämään muualla, mutta muista paikoista on vaikea tehdä asuttavia.
    Monet ihmiset eivät ole selvillä siitä, että Apollo-kuulentojen taustalla oli kreationisti-tiedemies ja rakettiasiantuntija Wernher von Braun. Ja toinen kreationisti, Jules Poirier, suunnitteli joitakin avaruusohjelmissa käytetyistä, erittäin tärkeistä navigaatiovälineistä
    Kuinka kauan kuu on loitonnut?
    Vuoroveden aiheuttama kitka hidastaa maapallon pyörimistä ja niinpä vuorokausi pidentyy 0,002 sekuntia sadassa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että maapallon pyörimismäärä on vähenemässä. Pyörimismäärän säilymislain mukaan maapallon pyörimismäärän vähetessä kuun pyörimismäärän täytyy kasvaa. Niinpä kuu loittonee hitaasti maapallosta – noin 4 cm vuodessa. Tämä nopeus on ollut menneisyydessä suurempi. Kuu ei olisi kuitenkaan koskaan voinut olla maapalloa 18 400 km lähempänä, tämä tunnetaan Rochen rajana, koska muutoin maapallon vuorovesivoimat (kuun eri osiin kohdistuvat erisuuruiset vetovoimat) olisivat hajottaneet kuun. Mutta vaikka kuu olisi alkanut loitota maapallosta oltuaan aluksi kiinni maapallossa, se olisi saavuttanut nykyisen sijaintinsa jo 1,37 miljardissa vuodessa. Huom! Tämä on suurin mahdollinen ikä, ei todellinen ikä. Ja tämä ikä on aivan liian vähän evoluution kannalta (ja paljon vähemmän kuin kuukiville saadut radiometriset ”iät”).
  4. Vuorovedet
    Maapallon vetovoima pitää kuun kiertoradallaan ja se on niin voimakas, että yhtä voimakkaaseen sitomiseen tarvittaisiin läpimitaltaan 850 km paksuinen teräsköysi. Myös kuun vetovoima vaikuttaa maahan ja tämä voima on jonkin verran voimakkaampi siinä osassa maapalloa, joka on kuuta lähimpänä. Niinpä kaikki siellä oleva vesi ”työntyy” kuuta kohti – syntyy nousuvesi. Vastaavasti kuu vetää puoleensa vähiten niitä maapallon osia, jotka ovat kauimpana siitä, niinpä vesi liikkuu poispäin kuusta (ja maapallon keskustasta) – tämä synnyttää maapallon vastakkaiselle puolelle toisen nousuveden. Välissä olevilla alueilla vedenpinnan täytyy laskea – syntyy laskuvesi – katso laatikko. Kuun kiertäessä pyörivää maapalloa sisältyy jokaiseen noin 25 tunnin jaksoon kaksi nousuvesi-ja kaksi laskuvesivaihetta.
    Vuorovedet ovat elintärkeitä maapallolla olevalle elämälle. Vuorovedet puhdistavat merten rantaviivoja ja auttavat pitämään niiden virtaukset kiertävinä ja estävät näin merten seisahtumisen. Ihmisille on hyötyä siitä, että ne puhdistavat laivaväyliä ja laimentavat jätevesipäästöjä. Joissakin paikoissa ihmiset hyödyntävät vuorovesien valtavaa energiaa sähköntuotannossa.
    Mukava vierailla; mutta entä asua?
    Eräs aikamme huomiota herättävimmistä tapahtumista oli ihmisen laskeutuminen kuuhun. Tämä kuitenkin vahvisti, että se on eloton, ilmaton maailma, jossa lämpötilan vaihtelut ovat äärimmäisen suuria, eikä siellä ole nestemäistä vettä. Kuusta katsottuna maapallo näyttää kirkkaan sinivalkoiselta kohteelta mustalla taivaalla. Maapallo on se planeetta, jonka Jumala suunnitteli elämää varten. Jonakin päivänä ihminen saattaa kyetä elämään muualla, mutta muista paikoista on vaikea tehdä asuttavia.
    Monet ihmiset eivät ole selvillä siitä, että Apollo-kuulentojen taustalla oli kreationisti-tiedemies ja rakettiasiantuntija Wernher von Braun. Ja toinen kreationisti, Jules Poirier, suunnitteli joitakin avaruusohjelmissa käytetyistä, erittäin tärkeistä navigaatiovälineistä
    Kuinka kauan kuu on loitonnut?
    Vuoroveden aiheuttama kitka hidastaa maapallon pyörimistä ja niinpä vuorokausi pidentyy 0,002 sekuntia sadassa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että maapallon pyörimismäärä on vähenemässä. Pyörimismäärän säilymislain mukaan maapallon pyörimismäärän vähetessä kuun pyörimismäärän täytyy kasvaa. Niinpä kuu loittonee hitaasti maapallosta – noin 4 cm vuodessa. Tämä nopeus on ollut menneisyydessä suurempi. Kuu ei olisi kuitenkaan koskaan voinut olla maapalloa 18 400 km lähempänä, tämä tunnetaan Rochen rajana, koska muutoin maapallon vuorovesivoimat (kuun eri osiin kohdistuvat erisuuruiset vetovoimat) olisivat hajottaneet kuun. Mutta vaikka kuu olisi alkanut loitota maapallosta oltuaan aluksi kiinni maapallossa, se olisi saavuttanut nykyisen sijaintinsa jo 1,37 miljardissa vuodessa. Huom! Tämä on suurin mahdollinen ikä, ei todellinen ikä. Ja tämä ikä on aivan liian vähän evoluution kannalta (ja paljon vähemmän kuin kuukiville saadut radiometriset ”iät”).
  5. "Leipää voi murtaa kaikkina viikon päivinä."

    Miksi sitten on mainittu sekä viikon ensimmäinen päivä ja leivän murtaminen? Kyllä silloin olisi tuo viikon ensimmäinen päivä jätetty pois, jos olisi joka päivä ollut leivän murtamisen päivä. MARK. 16: 2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.

    Luuk. 24: 1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.

    Viikon ensimmäisenä päivänä nousi Jeesus kuolleista ja on näin sapatin Herra. Ja sunnuntai on sapatti.

    APT.20: 7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.


    Aivan selvästi ovat kokoontuneet murtamaan leipää viikon ensimmäisenä päivänä eli sunnuntaina. Sunnuntai on silloin sapatti.