- Minäkin ostan suomalaista aina kun vain mahdollista. Kun täälläkin voidaan tosiaan suht puhtaasti kasvattaa aika monipuolistakin valikoimaa, niin miksi ihmeessä kannattaisin muiden maiden tuotantoa ja niistä tänne lennätettyjä tuotteita. Suomalainen tietysti maksaa enemmän, mutta jos minulla rahaa niihin vielä piisaa, niin se sopii minulle. Männä talvena yhden poikkeuksen tein: en ostanut suomalaista kurkkua, joka pitkään maksoi melkein 6€/kg - vedestä ei niin paljon kannata maksaa. Mutta en ostanut ulkomaistakaan.
Kummastakaan meistä ei tule kasvissyöjiä ainakaan tässä elämässä. Siippa ennen kaikkea tarvitsee kaikki proteiinit, mitä vain saatavilla on, joten lihaa ja maitotuotteita syömme. Kasviksiakin paljon. Niissä ei kuitenkaan kaikkia proteiinin muotoja ole. Sitäpaitsi tavallisia kasviksia pitäisi proteiinitarpeen tyydyttämiseksi mättää niin hirmuisia määriä, ettei kenekään maha sellaisia vedä. Palkokasvit, pähkinät ja siemenet poikkeavat tietysti tavallisista kasviksista. Minulle oleellista on, että suht vähällä tekemisellä tulee maukasta ja hyvää ruokaa. Itse voisin elää vesielävien varassa, mutta siipan allergian vuoksi se ei oikein käy.
Gentley-sarjaa olen katsonut joka kerta, kun sitä telkasta on tullut. Tämän kertainen uusintakin menee kyllä tallennukseen. Esitysaika arkisin klo 17 on vähän huono, ja jokainen jakso on siinä pätkäisty kahteen osaan. Siitä en tykkää. Elokuva on elokuva eikä sitä pidä pätkiä. Tänään tulee taas iltamyöhään Beck, joka on jo uudempaa tuotantoa. Tosin näissä uusissa Beckin rooli on aika olematon. Suosikkini Gunvald poistui jo aikaa sitten. Toinen suosikki on Beckin seinänaapurina asuva Schanz-kauluksinen mies. - Minullekin Norton ja Mcafee lähettävät joka päivä uhkauksen, että koneeni turva on katkolla, jos en uusi sopimusta. Itse asiassa en koskaan ole tehnyt niiden kanssa mitään sopimusta, joten en ole mitään maksanutkaan. Minulla (siis meillä) on F-securen turvaohjelma. Se maksaa alle 50€/v ja kattaa kolme laitetta.
VPN:ää olen käyttänyt jo jonkin aikaa. Välillä tämä sivuto herjaakin, että olenko botti vai joku muu virtuaalimörkö, eikä päästä minua lähettämään viestiä. Otin VPN:n lähinnä pankkitoimintojen takia. Joskus täälläkin taisin melkein vannoa, että en ikinä ala pankkiasioita hoitaa puhelimella, mutta nyt niin teen. Toiminnot ovat käteviä, Toisen pankkini mobiilia en vielä ole ottanut, mutta tunnistautumisen sinnekin teen puhelimella. - Nyt sitten taas pilvi peitti auringon. Päivällä oli kerrassaan upea kevätsää. Saatiin kettislenkillä hankikannosta nauttien kävellä ihanassa auringonpaisteessa pitkin peltosarkoja. Ja koiranpojatkin nauttivat uusista hajuista. Joutsenia oli yhdessä paikassa ollut taas lauma, koska räpylän jälkiä oli joka paikassa. Monia muitakin eläinten jälkiä näimme. Parasta auringon jälkeen oli, että sain kerättyä maljakkoon ison kimpun ihania pajunkissoja. En tiedä kestävätkö pääsiäiseen saakka, mutta ovatpa ainakin nyt sitä ennakoimassa.
Lakkojuttua sotauutisten lisäksi on piisannut radiossa ja telkassakin. Kyllä minäkin hoitajille korotukset mielelläni suon. Tilastojenkin mukaan parantamisen varaa on. Toisaalta, kun Puosu tuolla ylempänä mainitsi siivoojat ja kaupan työntekijät, niin monilla heistäkin tosiaan on niin huonot palkat, että yhden palkalla ei hevin tule toimeen, etenkin jos on perhettä. Se on tietysti tyypillistä matalapalkka-aloille, mutta itse olen sitä mieltä, että (kokoaikaisen) palkalla pitää tulla toimeen niin, ettei tarvitse tehdä kahta työt, tai mennä "luukulle" hakemaan täydennystä, jotta saisi normaalit kulunsa maksettua. Kyllä ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus tehdä muutakin kuin työtä vapaa-ajallakin.
Alille: Kiitos kysymästä, siippa voi olosuhteisiin nähden hyvin. Painoahan häneltäkin läks pienellä ajalla parikymmentä kiloa, joten nykyään asettuessaan seisomaan rautakangen taakse vain korvat näkyvät😂 . Enempää ei saa laihtua, sanoi tohtori, ja niinpä vaimon paikka tässä huushollissa on pääasiallisesti hellan edessä. Ei kuitenkaan sen ja nyrkin välissä. Virtuaalisella nyrkillä niin minua kuin muitakin mummoja kyllä sinä ja edsonni mätkitte ihan riittävästi. Mikä lie huvitus ja nautinto siitäkin teille irtoaa. Mummotko täällä ovat kaiken pahan alku ja juuri??
Oli muuten se eilinen Muistojen bulevardi-konsertti aika aneeminen. En kuunnellut sitä kuin vähän aikaa. Ceen ilmaisu "lattea" oli ihan oikea. Kumpikin solisti lauloi ykstotisesti jolisten. Tietystikään vertauskohtani ei heille oikein ole reilu, mutta minkäs sille voi; alkuperäiset on alkuperäisiä.
Pitää tästä vielä siipaista kauppaan, oikein isoon sellaiseen. Lähikaupassa ei myydä keraamisen lieden skraboja, ja sen takia pitää nyt ajaa naapurikaupunkiin, vanha kun hajosi. No, muutaman muunkin isomman kauppa-asian pistän toimittaen samalla reissulla. Käyn lisäksi hakemassa "perjantaipullon🤣". Sain vinkin hyvästä tammisesta valkkarista, ja sellainen maistuisikin taas pitkästä aikaa. Iltapalaksi aion nimittäin nautiskella kylmäsavustettua siikaa hapankorppujen ja creme fraichen kanssa, ja siihen kylkeen kylmä, maukas valkkari on poikaa, eiku henkilöä. Siippa saa parmankinkku-melonisalaattia. Viiniä hän ei valitettavasti voi nautiskella syöpähoitojen takia. No, eipä hän niitä juuri nautiskellut ennen sairastumistaankaan.
Leppoisaa viikonlopun aloittelua! - Aika kylmää tosiaan on, mutta kunnon tamineissa lenkki varmasti virkistää. Niin kävi ainakin meille, kun taas koiranpoikia "työntelimme". Niilläkin kovasti kevättä rinnassa.
Paikallislehdessä oli tänään luettavissa täkäläisten, kahden uuden sotealueen luottamushenkilöiden palkkiot ja kokouspalkkiot - itse pääsevät niistä päättämään!! Sen lisäksi sotealuiden johtajat saavat jopa korkeampaa palkkaa kuin ministerit - pienellä laskutoimituksella jo heidän palkkansa vievät vuodessa yli 4milj€! No, pikkurippunenhan se on koko n. 20mrd:sta. Siistejä sisätöitä. Kavereillekin.
Lehdessämme julkaistut luvut koskivat siis vain kahta sote-aluetta. Niihin kun lisätään muu Suomi, niin hallintoon menevä rahasumma kohoaa taivaisiin, Joku sanoi joskus, että sote pitäää uusia, että saadaan säästöjä. Sittemmin kyllä alettiin hokea, että ei säästy, vaan kustannusten korotuspaine pienenee🤣Tuttua juttua.
Tällä hetkellä sote ei toimi täällä ollenkaan. Sitä kaiken ratkaisevaa hoitajan vastasoittoa on jo nyt (siis ennen lakkoakin) saanut odottaa jopa viikon, monille soittoa ei ole tullut lainkaan. Siippa eilen labrareissulla käydessään sai tietää labrahoitajalta huoneen, missä aikoja setvitään. Hän siis paineli paikan päälle ja pääsi siihen jonoon, mikä saa vastasoiton suoraan lääkäriltä, hoitaja jää välistä pois. Soitto luvattiin kolmen päivän sisällä, tänään on ensimmäinen odotuspäivä. Saa nähdä, kuinka äijän käy.
Tänä iltana tulee radiosta Muistojen bulevardin 10-vuotiskonsertti, esittäjinä UMO ja kaksi suomalaista laulajaa. Vähän kyllä epäillyttää, että tunnelma kohoaisi samaan, jos kappaleet kuulisi alkuperäisinä versioina. Saa nähdä kuuntelenko; Areenassahan se on tallella pitkään. Telkassa alkaa tänään taas Diili, jota olen katsonut joka kerta alusta saakka. Kilpailuun osallistuvat ihmistyypit kiinnostavat, ei niinkään varsinainen kilpaileminen. Viime kerralla voittaja valitettavasti selvisi jo parin ekan jakson aikana. Häntä ja hänen kommenttejaan esiteltiin läpi koko ohjelman moninkertainen aika muihin kilpailijoihin verrattuna. Toivottavasti sama ei toistu.
Mukavaa loppupäivää! - Olipa hyvä resepti! Sitä aion minäkin tästedes käyttää. Etenkin nyt kun sormenpääni ovat niin kipeät, ettei niillä hanskojenkaan kanssa haluaisi tarttua mihinkään, ja kun tartun niin lattialle putoaa tavara - mutta saahan selkä yhdessä päivässä hyvän voimisteluannoksen! Kananmunan kuoriminen on vielä asteen kivuliaampaa hommaa kuoren terävien reunojen vuoksi.
Ryhdyin pari iltaa sitten opettelemaan ihan uutta asiaa: lukemaan e-kirjaa. HS tarjoaa kerran viikossa tilaajilleen luettavaksi jonkun kirjan (en ole ottanut selvää kuka ja millä perusteella valinnan kulloinkin tekee). Minulla ei ole tablettia, joten joudun lukemaan sen Android-puhelimeni suht pienelllä präntillä; Windowsissa kirja ei ole luettavissa. Aika outoa lukemista, mutta nyt juuri puhelimen pito on helpompaa (kivuttomampaa) kuin kirjan pitely. Luettavana oleva kirja (Lena Andersson: Tytär) ei ainakaan vielä ole ihan minun mieleeni, mutta ehkä totun. Teksti muistuttaa välillä (liikaa) median käyttämää kieltä, ja silloin unohtuu, että luen romaania, en lehteä. No, katsotaan, mikä on tunnelma, kun kirjan olen lukenut. Se varmaan tapahtuu tänää iltana.
Nyt viemään autoa kaupan alakertaan ladattavaksi. Asoymme hallinnon suunnitelmat latauspaikkojen hankkimiseksi ovat vielä tekemättä, toteutuksesta siis puhumattakaan. Kummankin ryhmän kauppiaat täällä sen sijaan ovat pystyttäneet latausasemia kiitettävällä vauhdilla. - Olisi äsken ollut huominen lounas käden ulottuvilla: ikkunan edessä, terassin pöydällä toljotti fasaani, kun nostin katseeni sanomalehdestä. Viipyi siinä kymmenisen minuuttia katsellen joko meitä täällä olkkarissa tai sitten omaa kuvajaistaan lasista. Pyrähti oitis pois, kun siippa nousi sohvalta; kaiketi siis näki ainakin liikkeen täällä sisällä. Fasaania olenkin viimeksi syönyt kauan sitten, varmaan joskus 80-90-lukujen taitteessa, Fiskiksellä, kun olimme kerran siellä kuuntelemassa Juliette Gréco'ta. En kyllä luultavastikaan osaisi itse fasaania laittaa syötävään kuntoon.
Taas on melkoinen tuuli, Lenkillä katselimme, kun ihan lähellämme melkoinen joutsenparvi taiteili kuuluvasti kailottaen itsensä maahan tuossa tuulessa. Vastatuuleen sen tekivät kuin lentsikat ainakin.
Hanhiparvikin lensi ylitsemme, mutta jatkoi jonnekin pidemmälle. Niissä maisemissa viime syksynä oli ihan tuhottomasti hanhia. Ei mennyt kuin hetki, kun olivat tuhonneet yhdeltä pellolta kasvuun lähteneen syysviljan oraan. Vain muutaman metrin levyinen sarka ihan autotien vieressä oli jäänyt koskematta.
Tällä viikolla on taas tarvetta lämpimille ulkovaatteille. Ovat mokomat luvanneet päivisin korkeintaan parin asteen lämpöä koko viikoksi, ja vielä ensi viikollakin jatkuisi. No, kevättalveahan tämä vielä on, joten isot vaihtelut kuuluvatkin asiaan. Ihminen on vain niin kumma otus, että oleentuu niin helposti kevääseen, kun siitä vain vähänkin on havaintoja. Ja lämmöllähän meitä hellittiin jo aika pitkään. Vaan tuleehan se lämpö vielä uudestaankin. Ellei naapurin bunkkeriukko sitä ennen pistä hävitykseen koko maailmaa. Sekin varmaan onnistuu häneltä, jos vihassaan ja katkeruudessaan lopunkin järjen valon menettää ja niin päättää; onhan "vastapelurinsa" sanonut hänestä ääneen totuuksia, joista pitää ankarasti rangaista.
Päiväkahveen aika! Hyvää alkanutta viikkoa! - Nuo edsonin jutut vaikuttavat siltä, että hänellä ei ole edes kotonaan, saati sitten muualla, ketään, jolle voisi "tietämyksillään" keulia. Kotona onkin ehkä joku viisaampi, joten parasta pitää siellä suu kiinni, ja keulia täällä, missä meitä on helppo halveksia, kun aina voi kommenteillemme ja etenkin niiden kirjoittajille haistatella mitä milloinkin ja solvata meitä kaikin mahdollisin ilmaisuin. Kotona se ei luultavasti onnistu, tai sitten eukkonsa on narunukke.
Karmea tuuli ulkona. Äsken naapuritontin puusta lensi melkoinen oksa. Jos tuuli olisi toisesta suunnasta, niin luultavasti terassimme lippa olisi säpäleinä. Sen verran muhkea oli oksa ja pitkä sen lento.
Meillä, tai luultavasti vain minulla on ollut taas jännitettävää - siippa vain on käsittämättömän rauhallinen. Siipalla alkoi nyt uusi syövän hoito sytostaateilla, ja nyt vain odotetaan, siis minä odotan, koska ja kuinka rajuina tulevat sivuvaikutukset. Edellinen immunologinen hoito ei kuulemma antanut toivottua vastetta, ja siksi lääkkeen vaihto. Po. syöpämuotoon erikoistunut yksityislääkäri kyllä oli sitä mieltä, että se hoito lopetettiin liian aikaisin, koska kokemuksesta tiedetään, että hoito alkaa tehota viiveellä. No, kyllähän syy julkisella puolella oli yhdistelmä vanha mies-kallis lääke. Kyseinen immunolääke maksoi 21000€/satsi!!
Tiedän kyllä, että vanhojakin hoidetaan. Yksi tutun tuttu, siipan ikäinen, sairastaa samaa tautia ja hänelle on kaikkien hoitojen päälle vielä tehty leikkaus, missä poistetut keuhko- ja sydänpussi on korvattu goretexistä tehdyillä. Kuulostaa kyllä hurjalta, että kyseistä materiaalia on sisuskaluissa, tärkeimpien elimien ympärillä. Kenkiä ja ulkoiluvaatteitahan siitä tehdään! Mutta tiede on ihmeellistä.
Kohta pääsen kahvikupillisen kanssa katsomaan telkasta Taloa jalavan varjossa. Se on nyt katseltavissa neljän satsin sarjana. En oikein ole siihen päässyt sisälle. Olen nähnyt sen elokuvana, missä erinomaiset Anthony Hopkins ja Emma Thompson esittivät pääosia, ja vertauskohde telkan sarjaan on liian hyvä. Hopkinsista tykkään kovasti. Kaikki, mitä häneltä telkasta tulee katson varmasti, vaikka useampaankin kertaan, jonkun filmin olen joskus vuokrannutkin. Elokuvateattereissahan en enää ole vuosiin käynyt niiden hirveän melutason takia. Louhimiehen Tuntemattoman kyllä kävin katsomassa kaksikin kertaa pojatyttären kanssa, hänen pyynnöstään. Sitä ennen olin käynyt katsomassa elokuvan Howard Hughesista v. 2005.
Hyvää pyhän aattoa!
am - Täällä tuntuu siltä, että Postin jakelussa ei ole sääntöjä. Välillä päivittäisen HS:n välissä eteisen lattialle tulee kirjeitä. Yleensä ne tulevat kuitenkin postilaatikkoon. Kahden tilatun lehden kantopäivät vaihtelevat. Ainut selkeästi erottuva päivä on tiistai, jolloin ei Posti todellakaan tuo mitään. Mainoksia kyllä voi tulla, mutta ne tuo joku muu.
Itse en luota Postiin. Jos pitäisi varmistaa joku lähetys, niin kirjaus on ainoa konsti, millä voi vähän saada lisää toimitusvarmuutta. Taannoin siippa joutui lähettämään sairautensa tiimoilta tiettyjä dokumentteja työtapaturmavakuutusyhtiöön. Papereiden piti oleman perillä tiettyyn päivään mennessä. Sitä kirjettä ei voinut edes kirjata, kun saajan osoite oli muodossa, mihin kirjausta ei voida käyttää (minulle ei auennut miksi ei). Niinpä siipan piti soittaa asiaa käsittelevälle virkailijalle, että postia on tulossa. Virkailijakin sitten myöhemmin soitti ja ilmoitti, että kirje tuli perille. Se oli viipynyt matkalla melkein kaksi viikkoa n. 35km:n matkalla!! - Rapusella niskan puutuminen uhkasi. Minä sain silmänpohjan kuvauksessa niin kauhean niskakivun, että pilleri oli pakko ottaa. Pään asento kuvauksessa on ihan kamala. Ennenkin olen kokenut saman, mutta näköjään sietokykyni on heikentynyt, kun pilleriin jouduin turvautumaan. Nyt alkaa sentään jo näkökyky palautua.
Sain vihdoin tilattua ihotautilääkärinkin, kun eivät nuo neljä sormenpäätä ota parantuakseen. Olen täysin tuskastunut siihen, että en voi käyttää käsiäni normaalisti. Jokainen kosketus, tarttumisesta puhumattakaan mihin tahansa tavaraan on kivulias, ja niinpä sitten jatkuvasti poimin tavaroita lattialta, mikä ei enää tuskastuta vaan raivostuttaa. Ja hanskoja joudun pitämään yölläkin.
Lääkäriajankin tilaaminen netistä raivostutti, kun siihenkin piti taas kirjautua/rekisteröityä. Puheluun verrattuna tarvitaan monta toimenpidettä. Minä käytän mobiilivarmennetta - ei tarvitse pankin tunnitusrituaaleja - mihin onneksi pääsee aina samalla tunnuksella, jonka muistan vaikka unissani - ainakin vielä🤣 - Sodan miettimisen lopettaminen tai ainakin sen vähentäminen käy työstä. Uutisia ja kertomuksia on joka paikka tulvillaan. Jos mitään katselee tai kuuntelee, niin ei voi niiltä välttyä. Siispä pitää keskittyä johonkin muuhun. Tuo Ceen keino puhua pitkään puhelimessa jonkun kanssa on yksi niistä. Minä myös pelaan paljon - liikaa - Mah Jongia
Välillä praataan minäkin sisareni ja parin ystävän kanssa puhelimessa, mutta tätä eristäytymistä on jatkunut jo niin kauan, että puhuminenkin alkaa jo unohtua. Siskon kanssa eilen juuri totesimme, että ennen puhuimme jopa puoli tuntia, nykyään juttutuokio useimmiten kutistuu kymmenminuuttiseksi. Puhekykykin kai heikkenee, kun sitä ei harjoita.
Olen tässä aamupäivän aikana taas seurannut linnunruokalassa käyviä. Onkohan tyttötikoilla menossa samanlainen painonvartioimisbuumi kuin nuorilla naisilla: urostikka käy vähän välilä sapuskalla, mutta naarasta näkee siinä ehkä kerran päivässä. Noh, kaipa ne itse tietää ruoan tarpeensa.
Nyt kettiksiä työntämään ja sen jälkeen silmänpohjakuvaukseen. Se ja silmälääkärissä käynti on ollut katkolla nämä kaksi vuotta. Nyt on pieni pakko taas jatkaa. Viimeksi ennen koronaa lääkäri totesi, että alkava silmänpohjarappeuma oli pysähtynyt, ja nyt siis nähdään onko tilanne pysynyt samana. Ainakin näkökykyni on pysynyt omasta mielestäni samana kaiken aikaa. Katsotaan, sanoi lääkäri.
Hyvää keskistä viikkoa! - Tuo "sitku jään eläkkeelle" oli meilläkin yhteen aikaan tunnussana. Meillä on varastossa esim. vanha viritinvahvistin, levysoitin ja videokasettien katselukone , jotka siippa uhosi laittavansa käyttökuntoon sitku jää eläkkeelle. Lisäksi kirjoituspöydän alla on vanhan pöytätietsikan "konehuone", minkä hän suunnitteli käyttävänsä pöytäkoneen pykäämiseen (läppärinsä lisäksi sellainen on jo, mutta paljon uudempi). Samaten on varastossa monta vanhaa läppäriä, joista "vielä saa käyttökelpoisia". Joskus kysyin, jotta kuka niitä käyttää, mutta siihen en ole saanut vastausta. Kyseiset tavarat ovat edelleen varastointipaikoissaan, mutta niitä ei saa viedä minnekään.
Totisesti lumet häviävät silmissä. Normaalin kettislenkkimme varrella kinokset ovat enää murto-osa vielä joku viikko sitten olemassa olleista. Omaltakin pihaltamme viikonloppuna hävisi suurin osa.
Toissa viikolla kummastelin, kun meteorologi radiossa selitti ihan vakavissaan, että vaikka aurinko paistaa, niin lumet eivät sula, kun ilma on niin kuivaa. En tiedä tarkoittiko hän, että lumen sulamisvesiä ei synny. Aurinko ja tuuli yhdessä haihduttavat lumen, ja mitä kuivempaa ilma on sitä enemmän sinne mahtuu kosteutta=lunta. Eikä silloin tosiaan sulamisvesiä kerry. Tai sitten fysiikkakin on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Mutta niinhän laulukin sanoo: kaikki muuttuu, kaikki muuttuu, ei entiselleen mikään jää...
Ja pyykinkin kosteus haihtui melkein yhdessä humahduksessa. Huomenna uusi satsi tulemaan. - Soon sitten taas uusi viikko, viimeinen kokonainen maaliskuussa. Ja kevätpäivän tasaus. Tällä hetkellä näyttää kevät etenevän seitsemän peninkulman saappailla, mutta kuulemma taas kylmenee loppuviikolla. Mutta sitähän se kevään tulo on aina: keikkumista.
Äsken luin HS:sta jutun enstisistä lapsijulkuista. Lapsen joutuminen (vanhempiensa hyvästi edesauttamana??) julkiseksi esineeksi voi tuoda mukanaan kauheuksia, joka näkyy"yleisön" käyttäytymisessä. Vaikka mitä törkeyksiä lauotaan niin ulkonäöstä kuin lapsen tekemisistäkin.
Miten ihmeessä ollaan päädytty tällaiseen yhteiskuntaan, missä kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa, kelle tahansa. Eikö mitään pidäkkeitä enää ole? Ennen sellainen ei ollut soveliasta, oli olemassa käsite hyvä käyttäytyminen. Nykyäänkin sitä on olemassa, mutta sen rinnalla huono, jopa törkeä käyttäyttäyminen on jostain syystä tullut hyväksytyksi käyttäytymismalliksi. Veikkaan, että yksi syy on some. Siellähän on helppo nimettömänä purkaa toiselle ihan mitä sylki suuhun tuo. Se tapa on sitten siirtynyt eläväänkin elämään. Ihmisellä on oikeus toteuttaa itseään?? Sananvapauskin sen sanoo??
Mutta nyt pyykkikone laulamaan. Saan ensimmäistä kertaa tänä keväänä pyykit ulos kuivumaan, mikä auringossa ja tuulessa tapahtuu hetkessä. Siitä tulee vaatteisiin ihana tuoksu.
Hyvää alkanutta - Taas on ihan mahtava kevättalven päivä. Ovat luvanneet kevään lämpöennätyksiäkin. Mutta todella liukkaita ovat vielä ne kulkuväylät, jotka jo eivät ole sulaneet. Hiekat eivät niillä kauan auta, kun pinnan pehmetessä painuvat jään sisään. Mutta se ei saisi johtaa siihen, kuten ainakin täällä meidän kylillämme on käynyt, että hiekkaa ei sitten laiteta lainkaan. Säästetään siinäkin. Lenkillä itse edelleen käytän icebugeja, vaikka sitten osan matkasta rouskuttelenkin paljaalla asfaltilla. Se kyllä tylsittää piikkejä, ja luulen, että ensi syksynä joudunkin ostamaan uudet piikkikengät. Nykyisillä olen nyt talsinut neljä talvea.
Minäkin olen itse asiassa koko ikäni käynyt yksityisellä. Tuo yli 30v tuli siitä, että olen 34 vuoden ajan käynyt yhdellä ja samalla lääkärillä, joka varmaan pian jääkin jo eläkkkeelle, ja uuden lääkärin hakua alkaa. Nuorempana hammikseen menin useimmiten jonkun vaivan takia ja lääkäri vaihtui joka kerta; menin sinne, mihin ajan sai nopeimmin. Minulla ei ole muistikuvaa, milloin julkinen puoli alkoi tarjota hammaslääkäripalveluitaan aikuisille. Vuosikaudet, ellei vuosikymmenet, sinne pääsivät vain lapset ja nuoret.
Itse olen viime vuosina muutaman kerran yrittänyt saada aikaa tervarin hammaslääkärille, mutta joka kerta sanottiin, että ei ole aikoja, soittakaa puolen vuoden päästä uudelleen. Eikä sitä aikaa löytynyt sen puolenkaan vuoden päästä. Siippa pääsi sinne asiakkaaksi muutama vuosi sitten, kun lääkäri totesi haljenneen hampaan juuren aiheuttaneen sairaalahoitoa vaatineen muun sairauden. Suun kautta ihmiseen ne pahimmat pöpöt tulevatkin.
Itse varmaan jatkan yksityisellä niin kauan kuin rahat piisaavat. Haluan kerran vuodessa kunnon tarkistuksen röntgeniä myöten. Sitä ei julkisella saa. Tarkastus siellä tehdään vain joka toinen vuosi, eikä röntgeniä oteta kuin tarvittaessa. Minusta säästämistä höhlässä kohdassa. Kahdessa vuodessa vanhan ihmisen hampaissa voi tapahtua melkein mitä vain, ja ajoissa aloitettu hoito voi olla huomattavasti halvempaa kuin pitkälle ehtinen vaivan hoito.
Tänään suunnittelin tekeväni lounaaksi sipulikeittoa oikein ranskalaiseen tyyliin, mutta siirtyy huomiseksi, kun eilistä ruokaa taas jäi niin reilusti. Sipulikeitto olisi juuri tällaisen sään sapuskaa, etenkin lenkin jälkeen, mutta eiköhän säätä riitä vielä huomiseksikin.
Leppoisaa pyhää kaikille! - Aloitin 152.:n Elämän. Alkoivat rivit jo vanhasta loppua.
- Jos am ei saa hoidatettua hampaitaan julkisella, niin sitten yksityisellä, kuten hän on tehnytkin jo yli 30v. Se, että antaa hampaansa mätiä ei välttämättä pysähdy siihen, vaan sitä mätää voi tulla ihan mihin tahansa muuallekin kroppaan, ja voi koitua kuolemaksi, mitä sitten ihmetellään, että mitä tapahtui.
- Ihana aamu! Kunpa useamminkin pääsisin ylös näin (minulle!) varhain . Itse asiassa nousin jo heti seitsemän jälkeen, kun siippa ryhtyi tekemään lähtöä mökille. Hänen piti jäämän sinne yöksi, koska illalla pitää naapurikaupungista, junalta hakea pari nuorta, mutta nyt hän pääseekin "illaksi kotiin". Aamulla, nimittäin, selvisi, että työmatkalla pohjoisessa oleva poikamme pääseekin lähtemään paluumatkalle jo tänään ja poimii matkalaiset tullessaan ja jää sitten viikonlopuksi sinne nuorten kuskiksi. Ja vähän vahdiksikin.
Tänään meinaan tehdä koirien kanssa normaalia pidemmän lenkin. Sää suorastaan pakottaa siihen. Sitä ennen kerään jo valmiiksi katsomani kamppeet kasseihin ja kuskaan kierrätykseen ja SPR:n konttiin.
Eilen tuli ilmoitus tänne tulevia ukrainalaisia sotapakolaisia varten kerättävän tavaran vastaanotosta. Sinnekin voin viedä jotain, jos vielä tarvitaan. Viisaasti lähettivät tarvittavien tavaroiden listan, jotta kamaa ei tulisi rekka-autoittain. Nämä pakolaiset ihan oikeasti pakenevat henkensä edestä. Minä en ole Puosun tavoin sotavideoita katsellut, en voi. Jo uutisissa näytetyt pätkät ovat ihan tarpeeksi järkyttäviä.¨
Torstai on toivoa täynnä (kuten nyt kaikki muutkin päivät). - Kaunista päivää! Auringossa ja vielä vitivalkoisten peltojen kimalluksessa unohtuivat lenkillä maailman pahuudet ja omatkin murheet kummasti lievenivät. Lumi sulaa isommilta kulkuväyliltä kohisten, ja piikkikengät ovat tarpeen enää vain peltojen keskellä kulkevilla poluilla. Silti en meinaa kengistä vielä luopua. Siippa mokoma kuitenkin jo tänään pisti tavalliset jalkineet. Vähän kyllä pelotti mahdollinen uusi kaatumisensa. Mutta pystyssä pysyi, vaikka välillä askeleen alla oli kirkasta jäätä.
Minäkin sain tänään vihdoin tilattua kevätsiivouksen. Onnistuin saamaan sen vielä pääsiäisviikolle. Sitä ennen täytyy hommata osa matoista pesulaan, että saan ne sitten tuoda siivottuun huusholliin. Ikkunoiden pesu pitäisi vielä jotenkin saada hoidettua. Se on muuten helppo homma, mutta sisältä puhdistus on hankalaa muutaman painavan huonekalun takia.
Huomenna minulla itselläni on hyvä päivä siivoilla muuta; parista kaapista ylimääräistä tavaraa kierrätykseen. Kun kissa on poissa niin hiiret hyppii pöydälle: siippa lähtee anivarhain aamulla ajelemaan mökille, eikä siis ole vahtimassa mitä tavaraa kaseeraan. Mökille tulevat myös auton latauspaikan asentaja ja lämpöpumpun korjaaja, ja jonkun täytyy olla paikalla availemassa ovia, ja keittämässä kahvia.
Emme puoleen vuoteen olekaan mökillä käyneet muuten kuin yhden kerran kääntymässä. Lämpöpumppu ei ollut toiminut täydellä teholla, eikä saatu sisälle tarpeeksi lämmintä. Siipalla ei ollut varaa ottaa kylmettymisen riskiä, joten teimme 180:iset (emme siis entisten, huonoon säähän joutuneiden lentäjien tavoin: "let's get out of this, let's make threesixty";). Huomenna pumppu siis korjataan, ja viikonlopuksi sinne menevä nuoriso saa nauttia lämpimästä mökistä laskettelupäivänsä jälkeen. Tällaisilla keleillä itsekin tykkäisin olla rinteessä, mutta vanhojen aikojen muistelu korvaa mieliteot. - Nyt lounaalle. - Tuohon 23v ikään törmäsi juuri hiljakkoin siippakin, jonka syöpä on työperäistä. Siitä on lailla säädetty tietyt korvaukset. Ongelma siipan kohdalla on juuri tuo alle 23v ikä. Kun ei ikä oikeuttanut eläkekertymään, niin voi olla vaikeaa, ellei mahdotonta löytää dokumenttia siitä, että hän on ollut töissä kyseisessä autokorjaamossa. Vakuutusyhtiön virkailija soitti juuri tänään, ja kyseli siipalta po. työpaikasta. Kyseinen firma on edelleen olemassa, mutta onko 55v vuotta vanhoja tietoja kesätyöläisestä enää missään, kun omistajakin on vaihtunut moneen kertaan näinä vuosikymmeninä. Ainut toivo on, että silloinen, firman työntekijöidensä vakuuttamiseen käyttämä vakuutusyhtiö on taltioinut tiedot. Sillä jos dokumentteja ei löydy, ja pistetään siipan sana vastakkain työtapaturmavakuutusyhtiön sanan kanssa, niin ei kovin vaikeaa ole arvata kumman sana painaa. No,se jää nähtäväksi.
- Kyllä näköjään kivet kuluvat. Ja samalla kun myllynkivi kuluu, niin alkaa vastaavasti rahina aivoissaan: samoja fraaseja jankkaa kerrasta toiseen. Ilmeisesti hän kokee itse nuo fraasinsa niin hauskoiksi, että ne pitää vähän väliä "pistää paperille", tulee painetun sanan vaikutelma. Hohhohhoo.
Tänään oli aivan mahtava ulkoilupäivä. Teimme koirain kanssa suunnilleen mitaltaan saman lenkin kuin aina - siippa ei jaksa kovin pitkiä matkoja kävellä - mutta aikaa vierähti paljon enemmän kuin normaalisti. Kävelimme hitaasti ja välillä seisoskelimme odottamassa, kun koirat tekivät töitään, kavelivat jänöjen jälkiä. Niitä onkin siellä tuhottomasti.
Tänään on monessa kodissa jännä päivä. Abit alkoivat kirjoitusurakkansa. Koulu on ollut monelle nyt rankka kokemus, kun korona pisti kaikki uusiksi. Nyt sitten Ukrainan sodasta on tullut monelle nuorelle vain lisää ahdistusta. Tänä vuonna kirjoituksia tekee vain yksi sukulaisperheen nuori, mutta vuoden päästä heitä on jo monta, pojantyttömme yksi heistä. Toivottavasti maailma on silloin edes jotenkin mallillaan. Vaan tuosta bunkkeristaan käsin rohkeasti hallitsevasta naapurin äijän pätkästä ei tiedä, vaikka pistäisi hävitykseen kaiken. Hän on myös surkimus, joka haluaa muille vain pahaa. Vihansa vihoviimeinen purkaus länttä kohtaan saattaa kyllä iskeä omaankin nilkkaan. No, niin hän sitten elää bunkkerissaan onnellisena elämänsä loppuun saakka.
Tänään törmäsin uutiseen, joka kertoi, ett öljyn hinta on jyrkässä laskussa. Heti syntyy ajatus, onko huijuuta vai totta. Jos on totta, niin saas nähdä näkyykö lasku mittarihinnoissa. Meillä ei sillä ole merkitystä, mutta on monelle, joka joutuu työkseen istumaan autossa, isossa tai pienessä.
Pitääpäs tarkistaa onko ensi yöksi ennustettu revontulia. Toissa yönä oli ollut komeata katseltavaa. En ollut hereillä, mutta naapuri näytti äsken ottamiaan kuvia. Hän oli kuulemma kolme tuntia parhaaseen nukkuma-aikaan paarustellut järven jäällä ja katsellut taivaan näytelmää. - Tänään on ollut mukava katsella ikkkunasta reippaita talviliikkujia. Lumella on kuljettu kaikenlaisilla vempaimilla, perissuksella, luistelusuksella, lumikengill, pulkkalla, koirvaljakolla, jne. No, kyllä mekin ulkoilimme hyvän lenkin ihan vain kävelytiellä paarustaen. Oli mukavaa.
Mukavaa ei sen sijaan ole kuulla radiosta jatkuvasti hirveitä uutisia Ukrainalaisten kärsimyksistä. Eikö mistään löytyisi porukkaa, joka kykenisi pyyhkimään maailmankartalta putlerin "neuvonantajineen". Sellaisia ihmisiä ei tarvittaisi lainkaan. Sekopäitä kaikki tyynni. Monilla aikuisilla Suomessakin on rankka osa yrittää hillitä paitsi omaansa myös lasten ja nuorten pelkoa. Minäkin lähetän. lapsenlapsilleni monta tsemppiviestiä viikossa. Tapaamme, surullista kyllä, edelleen aika harvoin koronan takia. Tautia on edelleen paljon, ja siipan täytyy voida pysyä siitä erossa, vaikka kolme rokotustakin on. No, näille asioille ei nyt voi mitään. Pitää vain mennä eteenpäin, päivä kerrallaan, se tulee mikä on tullakseen.
Herkullinen tuoksu tulee uunista. Iltapäiväkahvi vähän myöhästyy, mutta kohta saamme sen kanssa omenapiirakkaa, missä mukana paljon sitruunatuorejuustoa. Helppo tehdä ja (liian😋) helppo syödä.