Menetimme rakkaan tyttäremme vain 8kk sitten.Hän ilmeisesti vahingossa veti överit.Hän teki juuri muuttoa omaan kotiin ja oli suunnitelmia kesken jäänneiden opiskelujen jatkamisesta,elämä edessä.
Hänen kuolemallaan ei ollut mitään merkitystä kenellekkään,se jätti vain surua ja ikävää.Hän olisi täyttänyt joulupäivänä 24v.Niin turha oli hänen kuolema,jätti vain kysymyksiä ja tuskaa,jos päätät päiväsi,ajattele mitä jätät jälkeenjääville,mitä syyllisyyttä?Ei tämä elämä ole kenelläkään herkkua,mutta se on vain otettava ja kestettävä mitä se tuokin eteen.Luuletko että mulla on ollu hauskaa kun olen menettänyt paljon rakkaita ihmisiä ja elämä on päähän potkinut?Voi kun tyttäreni olisi vielä täällä niin kertoisi miten häntä rakastan ja miten tärkeä hän on tässä maailmankaikkeudessa!Voimia sulle kuitenkin jatkaa tätä elämää!