viisnollaviis1

Vapaa kuvaus

- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta. Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin. No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen. S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve. sp.osoite [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

4775

  1. kun sellaisen kohtelun kohteeksi olet joutunut.

    Ja en minäkään mikään kummajaista ihmeellisempi ole,mutta olen sattunut löytämään sopivan kannen vakkaani.

    Aivan normaalia perhehuolia meilläkin on ollut ja tulee varmaan olemaan.
    Onneksi tasa-arvoasiat ovat aina olleet
    ns.itsestäänselvyyksiä samoinkuin oma privaatti elämä johon molemmilla on samat mahdollisuudet. Sielläkään ei lasketa kuinka paljon toinen sitä "etuutta"käyttää.
    Yhteistä aikaa on kyllä aivan riittävästi ja hyvin henkisellä tasolla synkkaa edelleen.

    ps.Ehkä minäkin enemmän suhteeseen annan(panostan) tunteita,ainakin toivon niin,mutta on siihen hyvä syykin,olen edelleen vaimoni pauloissa ja hän ne(tunteet) kyllä ansaitsee.Lisäksi hänellä äitinä on aina ollut kodin arjessa se isompi käytännön vastuu ja olen silti päässyt nauttimaan hänestä puolisona,vaikka tilanne on ollut se,mitä lapsiperheessä yleensä on,siis työtä,työtä,valvottuja öitä,vastoinkäymisiä ja myös uhrauksia ym.ym.

    jk.Sen voin kyllä lohdutuksena todeta,että ainakin meillä ikäääntyminen on tuonut enemmän harmoniaa arkeen,kun 'pakollisest' asiat ovat järjestyksessä ja aikaa kahdenkeskiseen elämään on jäänyt enemmän.
    Nyt jo toinen viikko menossa,että kaikki lapset ovat arkipäivät hiukan "sivummalla"ja ollaan 'vain' viikonloppuvanhempia kahdelle nuorimmalle.
  2. Ei siinä ideana "saakkaan"olla,että asiat ja teot ovat yks'yhteen.Silti se on palkitsevaa.Riippuu omasta elämänasenteesta ja tavasta kohdata toisia ihmisiä,tuntuuko asiat olevan niin,että itsekin on yhtä saavana osapuolena,kuin nekin,joille on huomioonsa tai apua tarjonnut.
    Samahan se on rakastuneilla,toisen puolesta ollaan valmiit tekemään epäitsekkäästi kaikki mahdollinen,eikä siinä ole tietoista odotusta kumpi on enemmän toisen eteen tehnyt tai sanonut.

    Mieluiten itse pysyttelen "nimettömänä",jos kyse on materiaalisesta avusta ja en ole missään nimessä hakemassa mitään kannuksia ympäristön puolelta,vaan tyydytys tulee,jos tulee, sisältä omasta mielestä,sillä se on ainoa paikka,mihin voin vaikuttaa ja joka joko antaa nautintoa tai sitten ei.

    Oletko muuten tavannut elämäänsä tyytyväisiä itsekkäitä ihmisiä?
    Minä en ole sellaisiin vielä törmännyt,vaan pikemmin heissä olen tavannut näitä elämänilon hukanneita ja tunneköyhiä yksinäisiä etsijöitä,joilla on konstit niin vähissä,että vain omaa etua pitää pönkittää kaikin keinoin.
  3. kommentillasi tarkoittaa tuota minun tekstiäni.

    Älä suotta ole pessimisti,kyllä elämä on yleensä sellaista,kuin sen "tahtoo" olevan.

    Tuskin aivan perätöntä on,että niin metsä vastaa,kuin sinne huudetaan.

    Ja kaikessa elämässä toisen huomiointi tuo paljon enemmän sisältöä ja nautintoa,kuin toisen hyväksikäyttö ja pikavoittojen keruu yleensä.

    En "malta" olla kertomatta,juuri tähän kertomaani liittyvää ja juuri aamulla tapahtunutta tilannetta vaimoni kohdalla.
    Hän meni käymään työpaikallaan,(jossa hän tekee sijaisuuksia, pätkätöitä)ja viikon vapaalla olon jälkeen meni viimeisenä vapaapäivänään katsomaan ja valmistautumaan tuleviin töihin.
    Siellä oli eräällä nuorella tytöllä huoli siitä,että hän ei selviä hänelle oudosta tehtävästä.Vaimo ilmoitti minulle,että hän jää sinne auttamaan tytöä ja tulee kotiin joskus puol´kolmen aikaan iltapäivällä.
    Vaimo itse teki aloitteen,haluaisiko tyttö ottaa avun vastaan ja tyttö oli sanonut,että "aivan ihanaa,jos vain niin viitsit tehdä".(nämä sanat olivat suora lainaus)

    Tämän vaimoni tekee siis talkoilla ja palkkana on hyvä mieli ainakin kolmelle henkilölle ja säästyypä siinä hiukan myös näitä yhteisiä veromarkkojakin samalla.
  4. otan osaa kertomalla,että isäni hautajajaisissa naispappi hoiti tilaisuuden ja niin empaattisesti,kuin sen "hyvä ihminen" voi tehdä.
    Hän todella oli läsnä ja selvästi hänen tunteet olivat mukana koko toimituksen kaikissa vaiheissa.

    Ei ollut leipäpapin elkeitä vähääkään ja kaikki hautajaisvieraat sanoivat hänestä hyvin samansuuntaiset mielipiteet.
  5. voi viettää miten vain,mutta jos "ei seiso ja naisella paikat kumminkin liian kuivat",niin pahaksi silloin elämä on ajautunut.

    Seksin suhteen on aivan sama,kuin koko avio-/avoliitossa elämiseen pätee.
    Suhteeseen pitää panostaa ja antaa puolison kokea myös arjessa,että hän on ykkönen ja ainoa nainen/mies jonka kanssa on hyvä elää ja asua ja jota rakastaa.

    Ei kai kukaan halua olla vain"pano" tai pelkkästään "panomies".

    Puolison "viettely ja viritys"saattaa olla se
    illanvieton ohjelma,mihin 'seksinpuutteisen' kannattaa panostaa,mutta vielä helpommalla pääsee,kun arkee sisältyy riittävän usein ns.juhlaa ja eletään huomioiden toinen toista.

    Ihmisen elämä on usein paradoksi.
    Vaikka hän tietää aivan varmuudella,että myös oma elämä on paljon helpompaa silloin,kun puolisolla on hyvä olla,niin ei kuitenkaan tehdä toisen eteen niitä useinkin aivan pieniä tekoja tai sanoja, hyvänäpitoa ja huomioimista vaan ihmetellään,mikä on,kun elämä nykyisin on niin kurjaa tuon, ennen niin rakastettavan henkilön kanssa.

    Melko todennäköistä on,että ne samat ominaisuudet siitä puolisostamme löytyy,mihin aikanaan hänessä rakastuimme ja ne "varmasti" myös saa esiin,jopa vähemmälläkin heittäytymisellä,mitä aikoinaan seurustelun alkuvaiheesssa häneen kohdistimme.
  6. Jos naimisiin menon kriteerinä on yksinäisyyden tunteen poisto,tai se"näyttelee"suurta osaa yhteenmuuttamisessa,niin aleleekirjoitan väittämän.

    Luulen,että tämäkin on persoonakohtainen,ja tietysti avioliitossa kahden eri henkilön "yhteenlaskettut"ominaisuudet saattavat olla lisäämässä yksinäisyyttä,jos jompikumpi tai tai kummatkaan eivät anna toisilleen tilaa omaan yksityiseen elämään.

    Omalta kohdalta ei onneksi tarvitse allekirjoittaa ko.väittämää ja voin saman tilanteen 'vannoa'myös pätevän vaimon kohdalla.
  7. en myöskään palstalta poistu,mutta Turun saaristo ja länsirannikko kutsuu.

    ps.Tienpäällä ja tällä terveydellä voi tietysti mitä vain sattua,mutta toivotaan,että poistumisesta ei tule "niin totaalista".

    Hyvät päivänjatkot kaikille!!
  8. haastat sekä Marionista ja samansuuntaisesti ajattelen myös tästä häiriköstä.

    Se vain on kurjaa,kun emme yhtään tiedä tämän häirikön elämäntilanteesta,ja minkälaisia vaikeuksia hän itse kokee ympäristönsä taholta.
    Jokin hänenkin elämänsä on tehnyt katkeraksi ja jos hänellä ei ole muuta tapaa käsitellä pahaa mieltään,kuin tämä huomion haku pelkällä pilkalla ja luokkaavalla esiintymisellä.
    Niin kaipa tämäkin vaan on pakko ottaa "hintana" siitä,että tämä ilmainen ja vapaaehtoinen palsta ja "kaikille" avoin.

    Eikä ylläpidoltakaan voi odottaa sellaista valvontaa,että jokaisen kirjoittajan perässä on skoude.
    Missän tapauksessa en hyväksy hänen käytöstään,siitä ei tässä ole kyse.

    Itsekin olen saman häirikön huomiosta päässyt osalliseksi,sekä saanut kolme rek.nikkini "sisarnikkiä",mutta olen heidän kanssaan tehnyt sovun ja nykyisin mahdumme tasavertaisina palstalle, ainakin silloin,kun he rekisteröitynä ovat esillä.
    Muutenhan en voi heidän esiintymisistä tietää.

    Marion on onneksi vahva nainen ja kun häneltä "mitta"täyttyy,niin pelkkä ilmoitus ylläpidolle riittä ja varmasti "näytöt"häiriköinnistä ovat kiistattomat,että hänet voi koska tahansa laittaa eston taakse ja silloin poistuminen palstalta on totaalinen.
  9. Kerrankin sain "oikein"laadukasta aikaseksi,niin se lens taivaan tuuliin.
    No saattaahan se vielä palata näkyviinkin.
    Ootetaan josko tulis ja totuus tekstin laadusta tulis 'toteennäytettyä'tai ei ehkä sentään.


    jk.Tää ylläpitoperkele taitaa ollakin se suurin syyllinen siihen,kun aina kirjoittajien persoonaa*) haukutaan,oli heidän tekstit millaisia tahansa.
  10. huomasin.
    Mutta niinkuin tuossa ylempänä totesin,niin kyllä nämä "takiaiset",jotka takertuvat jonkun persoonaan niin,etteivät pääse tavastaan irti,ovat oikeasti niitä,jotka omilla ilkeilyllään saavat todellisuudessa lähes 100%:sti muiden palstalaisten antipatiat ja inhon kohdalleen,joten heitä kai tässä pitäisi sääliä.

    jk.Oliskohan sellaisilla hekilöillä,jotka näin toimivat, se ainoa tapa jolla he tulevat,(tai ainakin he uskovat niin)huomioiduiksi täällä palstalla.
    Itsetunnosta saattaa tässäkin "ilmiössä"olla kyse.
  11. vilpitön,ei eppäilystäkään.
    Ja luulen,että jonkin verran tunnen sinun sielunelämääsi ja tuskin minulle osoittamaasi kirjoittelua voisin tulkita niin totaalisen väärin,ettei asian oikea laita käy jopa minulle selväksi.

    Sitten asiaan eeämwee.Täytyy joskus itseä komentaa,ettei mee rautalanganvääntämiseksi.

    Muista ihan oikeasti sen tunteen,kun joskus sai etäisyyttä työhön ja huomasi,hitto sitähän taitaa olla muutakin mukavaa,kuin ne omat'putiikin'työt.

    No,yritähän järjestellä myös työn oheen riittävästi oikeaa vapaata,siis muutaki,kun joku kaupunkireissu jolloin hankit tarviketta ja sensellaista pakollista ja työhön liittyvää.

    Tästä aiheesta pitäs ottaa oikein kunnon palaveri,koska se on kuin aikapommi yrittäjille,kun työ ei anna kunnon "nollaavaa"vapaata,vaan on varsinkin lyhyillä ns. vapailla koko ajan läsnä ajatuksissa, vaikka fyysistä etäisyyttä olisikin.
  12. todennäköisesti arvaukseni meni oikein.

    Katsoin asiaa tuolta googlelta ja ihmettelin,että koiraslintu on "aivan eri näköinen" ja en nähnyt niitä yhtään melko suuressa parvesssa ,mutta olihan siihenkin näköjään syy.

    ps.Niinkuin vaimoni tai sitten "pikkulapset",vastaus antoi aiheen jatkokysymykseen,onko yleistä että muuto tapahtuu eri aikaan eri sukupuolta olevilla linnuilla?(ja mikähän saattaisi olla siihen syynä)?
    jk.ei"pakko" vastata,mutta jos viitsit,niin "lupaan"olla tekemättä mahdolisia jatkokysymyksiä jne.Siis pienellä varauksella,mutta en sentään vannomaan ryhdy,etten niin tekisi.

    Kiitos jo tästä antamastasi vastauksesta.

    ps./jk.Olen tässä hiljan kaksi reissua tehnyt merenkurkun seutuville ja tuli "tarve"lähteä vielä tällä viikolla katselemaan raumalta etelään näitä rannikon/saariston maisemia.
    Ajankohta on sikäli mukava,että arkena ruuhkat losseilla ym.ovat ohitse ja muutenkin rauhallisempaa pysähdellä/yöpyä milloin/missä hyvälle tuntuu.
  13. todella "salainen agentti",niin mitäs liian paljastavaa siinä on,jos ammattinsa anonyyminä julki tuo.

    Eipä tässä elämäsä kai sen ihmeellisempää ole,mitä tekee,tai on tehnyt vai onko vallan työelämän ulkopuolella.Sielläkin voi aivan hyvin ansaita kaiken arvonannon vaikkapa toimimalla kotiäitinä/isänä,kolmannen sektorin töissä tms.

    Sehän tässä on mukavaa,että kukin ottaa tai ei ota,osaa ketjuun johon haluaa tai ei halua.

    Molemmat ovat yhtä oikein.
  14. Sairaseläkeellä oleva yrittäjä,53-vuotta.

    23-vuotta yrittäjänä,nykyisin vain harrastuksena yritys,mutta ei sentään aivan pöytälaatikkoyritys.
  15. ja sanat yleensäkin ovat jo minulle itsessään utopiaa,sillä niiden käyttöä en edes välttävästi osaa jäsennellä.



    Tuolla kakkostoiveella,"tulla ainakin jonkinlaiseksi mesenaatiksi",yritin sanoa sen tapaista,että sellaisia taiteentekijöitä,jotka eivät mitään ympäristöltään pyydä,vaan elävät vain taiteensa kautta,olisivat niitä kohteita,joiden elämään tahtoisin antaa sen tuen,että voivat fyysisesti tehdä sitä,mihin heitä ajaa luomisen vimma.

    Ja sen vähän,mitä täällä live-elämässä olen taloudellisesti puuttunut joihinkin asioihin,olen sen tehnyt anonyyminä "salaa" ja niin,että kohde voi olla varma,että hän vastaanottajana on ainoa,joka anonyymin lisäksi asiasta koskaan tietää.
    Samoin toimisin myös tilanteessa,jos toive mesenaattiudesta olisi mahdollinen.
  16. mitään sensuuntaisia oivalluksia kehitelkö.

    Kyllähän "totuus"on näin,että kaikista suurimman antipatian ja negaation saavat osakseen ne anonyymit,joiden päämäärä on keskustelujen 'torppaaminen'ilman mitään asiallista perustetta.

    Ei kai sellaisten anneta olla esteenä avausten tekemisiin.
    Itsekin availisin,mutta minusta ei ole keskustelujen"vetäjäksi"ja ketju on silloin isäntänsä näköinen,ts."piha ilman sadettajaa".

    Ja aivan viimepäivinä palstalla on melkoisen rauhallista ollut kiusanteon suhteen.

    ps, jopa me (?)mw34:t. olemme mahtuneet ilman minkäänlaista piikittelyä palstalle ja toivon mukaan edelleenkin sovimme.
  17. meidän tulisi toimia.

    Kyllä tahallinen haitanteko on yksi niitä asioita ,joita en missään muodossa liikenteessä hyväksy.
    Jos todella tuntuu,että tiellä on vain niitä "surkeita"kuskeja ja "läheltäpititilanteita"osuu usein kohdalle,niin on enemmän kuin todennäköistä,että oman auton ratin ja selkänojan välissä se muutos on tehtävä,tai sitten on syytä käyttää julkisia kulkuvälineitä.

    Keskimäärin liikun maanteillä vieläkin väh.30tkm.
    ja 5-15tkm.as-autolla,aiemmin vaunulla ja olen 37-vuotta ilman liikennevahinkoja tiellä selvinnyt.
    Ennakointi on paras tapa saada matkanteko turvalliseksi ja ei pitäisi ajatella liikenteessä kuka ksa ja kuka ei vaan siellä pitää asennoitua niin,ettei tehdä omalta osalta toisten elämää vaikeeksi.

    Tieliikennelain henkihän on että siellä ei ole kenelläkään oikeuksia, vaan puhutaan velvollisuuksista eri tilanteissa.
  18. on mielestäni ennenkaikkea sosiaalisuutta kanssaihmisiä kohtaan ja silloin ei tarvitse olla edes sivistystä.
    Tätä lähinnä tarkoitin,vaan en osannut tuoda julki.(eikä tämäkään selitys ole aivan se,mitä tarkoitan sanoa)

    Sivistykseen minunkin mielestä kuuluu hyvä käytös,mutta silloin sen ei välttämättä,tai "huonoimmillaan se ei ole, kuin "ulkoa opeteltuja tapoja" ja jos ei sisin ole pelissä,niin se jää helposti pinnalliseksi ja sitä ohjaa silloin sosiaalinen paine,kuin oma,sisäinen voima/tahto.
  19. tuon,uuniikin(luulen tai kuvittelen niin)tilanteen voisi kiteyttää sanoiksi.(suuntaan ajatukseni maalarinaiseen)

    Se saattaisi olla aivan hyvin tuo kuvaamasi fiilis jonka tuntee joskus "uuden"tilanteen kohdatessa,mutta kuitenkin muutaman kerran tilanne on niin voimakkaan "tosi,uusinta" että olen suorastaan pysähtynyt kelaamaan,voiko olla aiemmin vastaavaa "kohtaa"elämässä,jolla tilanteen saisi selittymään.

    Kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta tunteesta,että mitäänsanomattoman pieni "vihje" tai ehkä kuvaavammin,"ärsyke"saa jonkin asian tuntumaan aivan yhtä selvältä ja varmalta,kuin kyse olisi jostain perinpohjin aiemmin selvitetyn"totuuden/tiedon aikaansaamasta varmuudesta.
    "Eletty kohta"on yleensä ollut aivan konkreettinen tekeminen ja 'sen' jossain vaiheessa, tulee "uusinta"eteen aivan totena, totaalisen identtinen tilanne,joka on(olisi)jo eletty,vaikka tiedän ettei niin voi olla.

    Koskaan en ole onnistunut löytämään mitään selitystä,mistä saattaisi olla kyse.
    En kuitenkaan usko silloinkaan mihinkään"ennalta johdettuun"vaan lopuksi totean,että tapaus on vain niitä asioita,johon en vastusta löydä.
    Ja asia ei sen enemmin mieltäni vaivaa,mutta jos tilanteessa on ollut joku toinen henkilö,olen kyllä sanonut, missä kohtaa "uusintaa" elin.

    Ja sitten karrikointini luolan suulle muuttamisesta.
    Kaipa otin kehitykseen "hieman"pelivaraa,koska itsekin maalaistalon naapurissa kasvaneena olen nähnyt kehityksen vauhdin ja sen rauhallisen ja kiireettömän,vaikkakin työntäyteisen ajan muutoksen nykyiseen pyrokraattiseen torppariasemaan Eu.n isännöimässä yhteiskunnassa.

    Näin jo työelämästä irtantuneena on tullut entistä selvemmäksi,että ennen keräilisin oravannakoja,kuin eläisin 'siinä'kuuluisassa pyörässä.
    No,tämäkin on sarjaa,mielikuvat/fantasia
  20. ja sivistyskään ei kanssakäymisessä paljon paina,jos ei omaa hyvää käytöstä.

    Hyvään käytökseen ei tarvita sen enempää oppineisuutta(akateemisuutta)tai edes sivistystä.

    Käytös on enemmänkin sisäsyntyistä ja joillain se lahja,eräät omaksuvat ja pyrkivät hyvään käytökseen ja toiset ei sitä opi tai halua oppia, ja eräs ryhmä on ns.tekopyhät,jotka käyttäytyvät "vertaisessaan"seurassa ns,käytöstapoja noudattaen,mutta muutoin ovat jotain muuta.
    Näille viimemainituillle sopiva nimike on "moukka" ja se on sitä alinta kastia,minun kategoriassa.
    21. 186 / 239
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt