Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. LÄHIMMÄISENRAKKAUS EI VALIKOI
    Jaakob 2:1-13
    ---
    2:1 Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön.
    --
    Varsinkin työni puitteissa olen joutunut kohtaamaan erilaisia ns. normaali-ihmisistä poikkeavia henkilöitä eli kehitysvammaisia. Usein heidän ulkonäkönsä jo karkoittaa monet heidän läheltään puhumattakaan heidän käyttäytymisestään.

    Jaakob sanoo tekstissämme, ettei tule katsoa henkilöön (1); lähimmäisenrakkaus ei valikoi. Olkoon rikas tai köyhä, terve tai sairas, kaikki olemme yhtä arvokkaita Jumalan silmissä.

    Jaakobin ajan seurakuntakokous oli avoin kaikille.
    Uusista tulokkaista oltiin tietysti kiinnostuneita ja silloin langettiin helposti henkilöön katsomiseen (2-7).

    Rikas henkilö saattoi tuoda seurakuntaan vaikutusvaltaa ja aineellista tukea ja köyhän aloittelevan seurakunnan oli vaikea kieltäytyä kiusaukselta.
    Tästä on pahat seuraukset.
    Jos väheksymme lähimmäistämme, se on samaa kuin pilkkaisimme ”sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu meidän ylitsemme” (Jaakob.2:7)?
    Kristuksen jalo nimi, joka uskovan ylle on kasteessa lausuttu, joutuu rienattavaksi.

    Seurakunnan rikkaat käyttäytymisellään häpäisevät köyhän, jolle ei löydy tuomioistuimissakaan puolustajia (6).
    --
    Virsi 80
    --
    3.
    Minkä tähden kaiken vaivan
    Jeesus kärsinyt on niin?
    Rakkaudestansa aivan
    meihin kurjiin syntisiin
    Jeesus astui kuolon vaivaan
    avatakseen meille taivaan,
    meidän tähden kärsi niin.

    4.
    Miksi tuskan kalvaa annat
    sieluas, sä syntinen?
    Miksi syntein taakkaa kannat?
    Katso, Kristus kantoi sen!
    Sovitusta saarnatahan,
    rohkaistu siis uskomahan
    anteeksanto syntien.

    5.
    Armo kuuluu sulle juuri,
    sulle, raukka kurjinkin,
    vaikka rintaas tuska suuri
    kalvaa liekein polttavin.
    Kaikkein synnit Jeesus kantoi,
    kaikkein tähden itsens antoi
    ristiin, kärsimyksihin.
  2. 1.Mitä ehtoollinen ON?

    Ehtoollisessa on kahdenlaiset asiat;
    -Näkyväiset: Leipä ja viini
    -Näkymättömät: Kristuksen ruumis ja veri

    2.Mitä ehtoollisessa saamme?

    "Siunattu malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?" (1.Kor.10:16).

    3. Miten on mahdollista, että Kristus antaa meille ruumiinsa ja verensä syödä ja juoda?

    Me emme voi tätä käsittää omalla järjellämme. Se on salaisuus.
    Oikeina kristittyinä saamme sen yksinkertaisesti uskoa, epäilemättä Jeesuksen omia sanoja:"Tämä ON MINUN RUUMIINI...Tämä ON MINUN VERENI" (Mark.14:22,24).

    4. Entä jos nauttii ehtoollista ilman uskoa?

    Ilman uskoa ehtoollisen nauttiminen tulee enemmän tuomioksi kuin autuudeksi (1.Kor.11:27-31)

    5.Voidaanko sanoa, että leipä ja viini MERKITSEVÄT Kristuksen ruumista ja verta?

    Ei voida!
    Kristus ei ole ehtoollisessa antanut meille ruumistaan ja vertansa niinkuin poissa olevaisten paljaina merkkeinä, vaan itse olennon: TOTISEN RUUMIINSA JA VERENSÄ.

    6. MUUTTUVATKO leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (kuten katoliset opettavat)?

    Eivät muutu.
    Ehtoollisessa saadaan leivässä ja viinissä TOTINEN KRISTUKSEN RUUMIS JA VERI.

    7. Mitä hyvää meillä on ehtoollisessa?

    -Meidän uskomme tulee siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntien anteeksisaamisesta (Matt.26:28).
    -Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi.

    8. Kuinka usein ehtoolliselle pitäisi mennä?

    Ei ainoastaan kerran vuodessa, vaan niin USEIN (1. Kor.11:26), kuin omatunto lohdutukseksensa ja vahvistukseksensa vaatii.

    9. Mikä kehoittaa meitä käymään ehtoollisella?

    -Jeesuksen Kristuksen käsky
    -Hänen armollinen lupauksensa
    -oma tarpeemme, heikkoutemme ja kiusaukset, joille aina olemme alttiita.

    10. Ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle?

    -Jotka koettelevat itsensä ja sydämestään katuvat syntejään.
    -Jotka uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille synnit anteeksi
    -Joilla on sovinnollinen mieli lähimmäisiään kohtaan
    -Joilla on vakaa ja totinen aikomus ja tahto tehdä parannusta elämässään.

    Kelvoton on se, joka ei näistä pidä vaarin, vaan menevät sinne vain tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä.; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotuksen.
    1. Kor.11:28
    Matt. 5:23,24
  3. Viikon ensimmäisenä päivänä, sunnuntaina Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mukanaan menevät voitelemaan Jeesuksen ruumiin (1,2).
    He olivat huolissaan, miten saavat suuren kiven vieritettyä hautakammion ovelta (3).

    Katsahtaessaan ylös (He olivat kulkeneet allapäin murheissaan) he näkevätkin kiven poisvieritetyksi (4).
    Naiset peljästyvät kovin, kun näkevät hautakammion sisällä nuorukaisen (enkelin). Matteus kertoo, että vartijatkin olivat peloissaan ja vapisivat ja kävivät ikään kuin kuolleiksi (Matt. 28:4).

    Nuorukainen sanoi, ettei Jeesus ole enää haudassa, sillä Hän on noussut ylös kuolleista (6).
    Tyhjä hauta on kristikunnalle ollut ensimmäinen ylösnousemuksen merkki.
    Nuorukainen kehoittaa naisia:
    ” Menkää ja sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä, niinkuin hän teille sanoi" (7).
    Hän mainitsi erikoisesti Pietarin; syvimminkin langenneelle kuuluu ilosanoma.

    Edellisen kerran Pietari on mainittu syvään langenneena ja itkevänä (Mark.14:27).

    Kuluneet pari päivää ja yötä olivat varmaan Pietarille mitä syvimmän tuskan ja epätoivon aikaa.
    Niinpä Jeesus nyt erityisellä lohduttavalla sanomalla muisti langennutta raskaimman taakan alla olevaa.
    Näin tekee Jeesus tänäänkin: "rohkaistu siis uskomahan anteeksanto syntien"
    --
    Virsi 80
    --
    3.
    Minkä tähden kaiken vaivan
    Jeesus kärsinyt on niin?
    Rakkaudestansa aivan
    meihin kurjiin syntisiin
    Jeesus astui kuolon vaivaan
    avatakseen meille taivaan,
    meidän tähden kärsi niin.

    4.
    Miksi tuskan kalvaa annat
    sieluas, sä syntinen?
    Miksi syntein taakkaa kannat?
    Katso, Kristus kantoi sen!
    Sovitusta saarnatahan,
    rohkaistu siis uskomahan
    anteeksanto syntien.

    5.
    Armo kuuluu sulle juuri,
    sulle, raukka kurjinkin,
    vaikka rintaas tuska suuri
    kalvaa liekein polttavin.
    Kaikkein synnit Jeesus kantoi,
    kaikkein tähden itsens antoi
    ristiin, kärsimyksihin.
  4. 1.Kor. 11:17-34
    Herran aterian oikea vietto
    --
    Kristinuskon alkuaikoina kukin toi ruoka-aineita kotoaan ehtoollistilaisuuteen, jossa syötiin normaali ateria ja sen yhteydessä Herran ehtoollista, käyttäen tarjolla olevaa leipää ja viiniä.

    Vaarana oli, ettei pysähdytty muistelemaan Herran kuolemaa (j. 29).
    Meillähän on tilanne nykyisin toinen, kun ehtoollisateriaa vietetään muista aterioista täysin erillään.

    Korintossa Herran aterialle kokoonnuttiin kiireellä.
    Joillakin oli nälkä, jotkut jopa juovuksissa (21,33,32).
    Kiireessä ei ehditty lausua yhteistä kiitosrukousta, johon olisi liittynyt viittaus Herran Jeesuksen kuolemaan ja sen hedelmään, syntien anteeksiantamukseen ja iankaikkiseen elämään (j. 23-25. ).

    Epäjärjestyksen lisäksi Herran aterialla ei muistettu seurakunnan köyhiä, jotka saattoivat jäädä ateriasta osattomiksi, koska heillä ei ollut mitään evästä iltapalakseen (j. 22.). Pöyristyttävän rakkaudetonta!
    Tässä kohden Paavali ei kiittele korintilaisia (j. 22.).

    Herran aterian pitäisi olla yhteyden ateria, eikä kenenkään pitäisi jäädä paitsi hänen ruumiistaan ja verestään.
    Jeesuksen ruumis ja verihän ovat todellisesti läsnä ehtoollisessa:( ”Tämä ON….” , Matt. 26:26-29). Jokainen, joka ottaa vastaan leivän ja viinin, saa Jeesuksen ruumiin ja veren- niin uskova kuin epäuskoinenkin.
    Uskoville ehtoollinen koituu siunaukseksi, epäuskoisille syytökseksi ja tuomioksi (j. 27, 30.).
    ---
    Paavali kehoittaa koettelemaan itseään (j. 28)? Miten se tapahtuu?
  5. Virsi 56:3,4,8-10
    --
    3.
    Avaa silmät, että saisin
    rakkauttas katsella,
    Jeesus, uhrikaritsa.
    Kannat synnit ristinpuussa
    puolestani kärsien
    vihan liekin hirmuisen.

    4.
    Nöyränä ja hiljaisena
    kannat piikkikruunua,
    riisuttuna, heikkona.
    Häpeissäni, Jeesus, tunnen,
    että olen syyllinen,
    kova, kevytmielinen.

    8.
    Jeesus, minut synnin vangin
    kahleistani vapahdit,
    tuomiosta armahdit.
    Tuomion sait synneistämme,
    koska tulit maailmaan
    meitä vapauttamaan.

    9.
    Kuinka koskaan unohtaisin,
    että kaikki vaivasi
    kärsit autuudekseni!
    Jospa voisin maailmassa
    ristiäsi seuraten
    elää sinuun luottaen!

    10.
    Ristisi on kunniani,
    veresi on aarteeni,
    autuuteni, iloni.
    Siinä turva syntiselle
    sielun ahdistuksissa,
    siinä toivo ainoa.
  6. Joosef arimatialainen sai Pilatukselta luvan ottaa Jeesuksen ruumis ristiltä.
    Oli kiire saada ruumis korjatuksi ennen sapattia (42).

    Joosef oli suuren neuvoston arvossapidetty jäsen ja Jeesuksen salainen opetuslapsi (Joh. 19:38). Pilatus ihmetteli Jeesuksen kuolemaa, koska se tuli harvoin ennen 12 tuntia, väliin vasta 2:sena tai 3:tena päivänä.
    Kuoleman jouduttamiseksi saatettiin rikkoa sääriluut ja pistää keihäällä, jos kuolema ei vielä ollut tullut (Joh. 19:31-34).

    Koska Jeesus oli jo kuollut, Hänen sääriluitaan ei rikottu, vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä Jeesuksen kyljen, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.
    Tämä tapahtui, että kirjoitus kävisi toteen:
    ”Älköön häneltä luuta rikottako” ja toinen kirjoitus:
    ”He luovat katseensa Häneen, jonka he ovat lävistäneet” (Ps.22:17-19, Sak.12:10, Ilm. 1:7).

    Jeesus kääritään liinavaatteeseen ja pannaan hautaan, joka oli hakattu kallioon.
    Hautaan ei oltu ennen ketään laskettu (Joh. 19:41).
    Hautakammion ovelle vieritettiin kivi (46) ja haudalle asetettiin Pilatuksen toimesta ylipappien ja fariseusten toivomuksesta vartijat (Matt. 27:62-66).

    Mitä suurempiin varmuustoimenpiteisiin he ryhtyivätkään Jeesuksen haudan pysymiseksi suljettuna, sitä suurempi oli heidän tappionsa. Hauta avautui, huolimatta Rooman maallisen ja ylipappien hengellisen vallan yhteisestä vartioimisesta.
    Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin Jeesus pantiin (47).
    --
    Jeesuksen kyljestä vuosi verta ja vettä (Joh.19:34).
    Tämä osoitti sen, että Jeesus oli todella kuollut.
    Muutamat harhaopettajat jo apostolien aikana sanoivat, että Jeesus oli valekuollut.

    Sak.12:10 ennustus viittaa lopunaikaan, jolloin Jerusalemin ja koko maan asukkaat, armon ja rukouksen hengen vaikutuksesta, katuvina ja armoa etsien katselevat sitä, jota ovat pistäneet.
    Lävistäjiksi ei esitetä sotilasta, joka keihäällään puhkaisi Jeesuksen kyljen, vaan juutalaiset, jotka olivat aiheuttaneet Jeesuksen ristiinnaulitsemisen.
    --
    Jeesuksen kyljestä vuotava vesi ja veri on kuvattu kristillisessä julistuksessa usein kasteen ja ehtoollisen merkeiksi.
    Jeesuksesta lähtivät vielä hänen kuoltuaankin elämän veden virrat.

    Veri virtasi näkyviin osoitukseksi siitä verestä, jonka Ihmisen Poika antaa omilleen ehtoollisessa (Joh. 6:53-56).
    Vesi taas on osoitus siitä elämän vedestä, jota Kristus antaa (Joh.4:13). Kasteessa ihminen syntyy uudesti ”vedestä ja Hengestä” (Joh. 3:5).

    Näin uskoivat ensimmäisen polven kristityt Kristuksen kyljen puhkaisemisen.
    Ylösnoustuaan Kristus itse osoitti haavojensa jälkien joukossa kylkeensä syntynyttä arpea (Joh. 20:27).
    Kaikkina aikoina Kristuksen kylkihaava on uskoville ollut erityisen rakas osoitus Vapahtajan rakkaudesta meitä syntisiä kohtaan.
  7. Ilonanne:
    "Hei uskokaa evankeliumi! Ilosanoma! Jumala tuli ihmiseksi ja sovitti maailman itsensä kanssa"!
    --
    Jeesuksen jumaluus käy hyvin esiin, kun tutkimme tekstejä, joissa kerrotaan, kuinka Jeesusta kuullustellaan suuren neuvoston edessä.
    Mark.14:53-65 (Rinnakkaisteksti: Matt.26:57-68)
    --
    Jeesuksen kuulustelu tapahtuu yöaikaan. Jeesus viedään ylimmäisen papin eteen (53). Hän toimi Suuren neuvoston (Sanhedrin) puheenjohtajana. Suuri neuvosto oli juutalaisten korkein maallinen ja hengellinen tuomioistuin. Sillä oli oikeus vangita, tutkia ja tuomita. Kuolemantuomion oli kuitenkin roomalaisen maaherran vahvistettava ja toimeenpantava (Joh. 18:31).

    Jeesusta vastaan esitetyt todistukset eivät olleet yhtäpitäviä (56).
    Väite temppelin hajoittamisesta ei pitänyt paikkaansa (59).
    Kuitenkin vielä ristillä Jeesusta herjattiin tästä (Matt. 27:40).

    Jeesus ei vastaa mitään vastustajilleen (61). Jesaja sanoo:
    ”Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin hän ei suutansa avannut” (Jes. 53:7).

    Ylimmäinen pappi kysyy häneltä: "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?"
    Jeesus sanoi:
    "Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä" (61,62).

    Ihmisen Poika, jonka viholliset nyt luulevat voittaneensa lopullisesti, onkin korotettava Jumalan Voiman oikealle puolelle (Hebr. 1:3), so. tuleva osalliseksi Jumalan hallitusvaltaa. Kerran Hän tulee taivaan pilvien päällä tuomarina (Dan. 7:13,14, Matt.16:27, 24:30, Ilm. 1:7).

    Jeesus käyttää itsestään Jumalan nimeä ”MINÄ OLEN” tehden näin itsensä Jumalan vertaiseksi (Vrt. 1.Joh. 5:20, Joh.1:1).

    Juutalainen ei saanut lausua Jumala-sanaa. Niinpä Jeesuksen vastustajat syyttävät Häntä Jumalan pilkasta (64), josta rangaistuksena oli kuoleman tuomio (3. Moos. 24:16). Korkean neuvoston kiihko Jeesusta vastaan yltyy mielivallaksi (65).
    --
    Virsi 432
    4.
    Herra Jeesus, kunniasta
    astuit uhrikuolemaan
    tuodaksesi langenneille
    pääsyn taivaan kunniaan.
    Anna uskon uskallusta,
    anna toivo, luottamus.
    Yli kaiken, Herra, anna
    lahja suurin, rakkaus.
    ---
    Juutalaiset olivat aikaisemminkin syyttäneet Jeesusta jumalanpilkasta aikoen kivittää Hänet:
    "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi" (Joh. 10:33).
  8. Aikaisemmassa ketjussa oli jo puhetta samasta asiasta:
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000042916953&view_mode=flat

    Siinä oli hyvä kommentti:
    "Hypnoosi ja suggestiot ovat henkimaailman asioita.
    On vain erilainen tapa harjoittaa spiritismiä, kun mieli saatetaan transsin kaltaiseen passiviseen tilaan toisen henkiön toimesta tai myös itsehypnoosina.

    ”Oikein käytettyä” hypnoosia ei ole olemassakaan. Henkimaailman asiaksi sen tietää, koska tieteellisesti ei tunneta, mitä silloin tapahtuu. Siitä huolimatta sitä opetetaan ja on käytetty analysoitaessa kehon tai psyyken häiriötiloja, jolloin puhutaan suggestoterapiasta. Tällöin kuvitellaan, että voidaan esim etsiä lapsuuden traumoja ja ”hoitaa” niitä selailemalla ”alitajuntaa.”

    Regressio-ilmöt ovat paljastaneet hypnoosin vaaralliseksi puoskaroinniksi, kun yritään kuljettaa ihmista taaksepäin elämässään tai entisissä elämissään. Monet tutkijat myöntävät olevan mahdollista henkien valtaan joutumisen hypnoosissa olevaan ihmiseen, ja sitä juuri ”jälleensyntymismuistojen” kummallisuudet osoittavat. Joku saattaa sanoa olevansa joku nykyisin elävä ihminen tai sitten jonakin tiettynä historian kuuluisuutena on elänyt lukuisa joukko koehenkilöitä. Huvittavana piirteenä on joskus laskettu kuinka monet ovat eläneet Kleopatrana, Napoleonina ja Aleksanteri Suurena jne.

    Näin hypnoosi oikeastaan todistaa jälleensyntymisteoriat harhaoppiuskontojen valheiksi ja samalla osoittaa kyseessä olevan taikuuteen verrattavan tavan, jossa on mahdollista henkien sekaantuminen varomattoman ihmisen mieleen.

    Raamattu kehottaa nimenomaan valvomaan itseään ja olemaan valppaana Sanaan tukeutuvana Kristuksen seuraajana eikä suinkaan asettumaan passiiviseen mielentilaan outojen voimien automaatiksi.
    On laajalti tunnettua, miten hypnoosin mukaan erehtyneet uskovat ovat menettäneet halun lukea Raamattua ja heillä on suuria vaikeuksia rukoilla” (Lainaus loppu).
  9. Yks-tämmönen:
    "Raamattu sanoo, että Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen. Miten se tapahtuu. Tapahtuuko se siten, että täällä nettipalstalla etsimme toisistamme vikoja ja syyttelemme toisiamme ja seurakuntia milloin mistäkin. Ojennamme toisiamme Raamatusta tekemällämme ruoskalla.
    Tämä nettipalsta voisi toimia aivan toisin. Se on vaan meistä uskovista kiinni".
    --
    Puhut asiaa!

    Usein näemme pahan vain toisten elämässä, mutta emme yhtä herkästi pahaa myös omassa elämässämme.
    Näin korotamme itsemme ja asetumme toisen yläpuolelle.
    "Olemmeko muita parempia?" kysyy Paavali ja vastaa "Emme suinkaan".
    ”Kaikki olemme synnin alla” (Room 3:9). Pahanilkinen on jokaisen ihmisen sydän (Jer 17:9). Olemme kaikki samalla viivalla.

    Meidän on nöyryydessä pidettävä toista parempana kuin itseämme.
    Paavali piti itseään syntisistä suurimpana (1 Tim 1:15).
    Jeesus sanoi publikaanista: ”Tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään." ( Luuk 18:14). Fariseuksista Jeesus sanoo: "Publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan" (Matt 21:31).

    Jumalan silmissä itsekäs hyveellinen elämä (”farisealaisuus”) on saman tuomion alainen kuin itsekäs paheellinen elämä.
    "Jumalan tuomio on tuleva" (Room 2:2).
    Se on vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päivä (2:5). Se on päivä, "jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet" (2:16).
    Kukaan ei voi välttyä tältä.
    ---
    Meidän ei tule lausua kadotustuomiota kenellekään.
    Luuk. 6:37
    "Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan".
    (Vuorisaarna)

    ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän Isänne on armahtavainen ”(Luuk.6:37).
    Eri asia on taas sanoa synti synniksi.