tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. AABRAHAMIN ESIMERKKI
    Room. 4:1-12
    --
    4:1 Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?
    4:2 Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
    4:3 Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".
    4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
    4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
    ---
    Juutalaiset olivat hyvin tarkkoja siitä, että heillä vain oli yksinoikeus puhua Aabrahamista esi-isänään.
    Ylpeillen saattoivat valitun kansan jäsenet sanoa: ”Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä, emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia” (Joh. 8:33). Paavali kumoaa kuitenkin tällaiset väitteet Raamatun sanalla.
    Esimerkkinä hän käyttää Aabrahamia.

    Jo Aabraham löysi armon Jumalan silmien edessä (1.Moos.18:3).
    Hän uskoi Jumalaa ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi” (3).
    Kirjanoppineet puhuivat Aabrahamista tekojen miehenä. Paavali myöntääkin tämän; sellaisena Aabrahamilla oli kerskaamista, ”mutta ei Jumalan edessä” (2).
    Aabrahamin vanhurskaus ei perustunut tekoihin, vaan uskoon (5).

    Jotkut saattoivat väittää, että Aabrahamin esimerkki soveltuu ainostaan juutalaisiin (9). Paavali kumoaa tällaiset väitteet tapahtumien aikajärjestyksellä.
    Aabrahamin ympärileikkaus tapahtui vasta lupauksen saamisen jälkeen.
    Myöhemmin toimitettu ympärileikkaus (1. Moos. 17.luku) ei voi tehdä tyhjäksi aikaisemmin luettua uskonvanhurskautta (1. Moos. 15.luku).
  2. Jerusalemin pyhäkköön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Herodeksen_temppeli ) kuului laajoja esipihoja, joissa käytiin kauppaa.
    Temppelissä uhrattiin paljon. Sitä varten tarvittiin paljon uhrieläimiä.
    Eläinkaupan lisäksi tarvittiin rahanvaihtajia, koska pyhiinvaeltajia saapui kaupunkiin eri maista. Tällaiseen toimintaan liittyi paljon väärinkäytöksiä ja epäkohtia: hengellinen elämä (rukous) jäi hälinän ja maallisen elämän jalkoihin.

    Jeesus ”rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet” (15). Jeesus ei myöskään sallinut käyttää pyhäkköaluetta oikotienä (Lyhin reitti!) tultaessa Öljymäeltä länsikaupunkiin (16).

    Jerusalemin kaupunki oli tungokseen asti täynnä väkeä.
    Jeesus opetti joka päivä pyhäkössä ja ”kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä” (Luuk.19:47-48).

    Jeesus oli kansan suosiossa. Samaan aikaan kansan hengelliset johtajat vastustivat Häntä. Ylipapit ja kirjanoppineet pelkäsivät menettävänsä valtansa kansan keskuudessa, eivätkä heti rohjenneet puuttua Jeesuksen toimintaan.
    He miettivät, miten saisivat Jeesuksen surmatuksi (18).
    --
    Mitähän pöytiä tänään pitäisi "kaataa kumoon"?
  3. TEMPPELIN PUHDISTAMINEN
    Mark.11:15-19
    (Rinnakkaisteksti: Matt. 21:18-13,18-22)
    --
    11:15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
    11:16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.

    11:17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

    11:18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa.

    11:19 Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.
  4. Markus kertoo, kuinka Jeesus valmistelee julkista Jerusalemiin tuloaan.
    Profeetallinen sana täyttyy.

    Vastoin kansan ylväitä Messias-toiveita (vapautus Rooman valtakunnan ikeestä), Jeesus saapuukin kaupunkiin sävyisänä, nöyränä ja hiljaisena juhlakulkueessa aasin tamman varsalla ratsastaen (Sak.9:9).
    Hän ei ratsastanut komeasti hevosella. (Sekin aika vielä tulee; Ilm. 19:11-16)

    Tunnetuilla oppineilla oli oikeus ottaa tilapäisesti käyttöönsä tuon ajan ”kulkuneuvot”. Tarvitsi vain sanoa; ”Rabbi tarvitsee sen” (3).

    Lähestyessään Jerusalemia Jeesus itkee sen kohtaloa. Messias -valtakunnan tulo on jo käsillä (10). Kansan hoosianna-huudot (tarkoittaa: ”oi auta!”)merkitsivät tervetuloa- toivotusta Messiaalle (9,10).
    Hän tietää, että kansan hoosianna-huudot vaihtuvat pian pitkänperjantain ristiinnaulitse-huudoiksi ja tämä koituu Jerusalemin asukkaille tuomioksi (Luuk. 19:41-44).

    Jeesus tuli omiensa tykö, mutta hänen omansa eivät ottaneet Häntä vastaan.
    --
    Hoosianna-huuto oli otettu pääsiäisajan psalmista 118:25,26.
  5. tuhat ja yksi:
    "Suomessakin tuollaisia on suljettu hullujen huoneelle ja nykyään annetaan lääkitys useille suuruusharhasta "kärsivälle"! ( Toiset kärsii itse ei edes huomaa.)
    Mutta kuitenkin terveet ei niitä lääkkeitä syö"!
    --
    Jeesuskin joutui toteamaan:
    "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan" (Mark. 6:4).

    Kuka on loppujen lopuksi terve "hengellisessä mielessä"?
  6. Virsi 115
    --
    1.
    Oi Luoja, lohduttajamme,
    ja Henki, pyhittäjämme,
    opettajamme oikea,
    totuuteen meitä johdata
    ja armollasi kaunista.

    2.
    Taas laumaan etsi eksyneet,
    turvaasi nosta harhailleet,
    katkaise kahleet syntien
    ja hoida haavat sielujen.
    Vie meidät joukkoon pyhien.

    3.
    Osoita armos avaruus
    ja estä mielten katkeruus.
    Sydänten poista sokeus,
    ylhäältä anna viisaus,
    luo meihin sanas rakkaus.

    4.
    Puhdista häijyt sydämet,
    pois perkaa juonet, petokset.
    Mielemme vastahakoinen
    taivuta tielle Kristuksen
    äänellä hyvän Paimenen.
  7. Jeesuksen ja juutalaisten välinen kiista jatkuu. Jeesusta vastaan heitetään herjaus:
    ” sinä olet samarialainen ja sinussa on riivaaja" (48).
    ”Samarialainen” oli siihen aikaan haukkumasana, jolla tarkoitettiin saastaista ja pahan hengen valtaamaa ihmistä.

    Ihminen ei ole siitänsä muuttunut. Tälläkin palstalla kuulee usein samantapaista haukkumista ja herjaamista.

    Jeesus ei asetu tuomariksi: ” "Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua. Mutta minä en etsi omaa kunniaani; yksi on, joka etsii ja tuomitsee (49,50).
    Tässäkin kohden voimme ottaa esimerkkiä Jeesuksesta ” joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee” (1Piet.2: 23).
    --
    Uskova ei ainoastaan vapaudu synnin orjuudesta (Joh. 8:32,34), vaan saavuttaa kuolemattomuuden. Jeesuksen vastustajat ymmärsivät taas hänen sanansa ” jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa",-väärin.
    He ajattelivat Jeesuksen puhuvan ajallisesta kuolemasta.

    Jeesuksen puhe siitä, että ”ennen kuin Aabraham syntyi, olen minä ollut”, saa juutalaiset raivoihinsa (58,59).
    Jos he olisivat olleet todellisia Jumalan lapsia, olisivat he rakkaudella kohdelleet Jeesusta, jonka Jumala oli taivaasta lähettänyt heidän pelastajakseen.
    Nyt he päinvastoin yrittävät etsiä sopivaa tilaisuutta surmataksensa hänet.

    Murhan aikeissa kulkeminen on taas yksi perkeleen lapsen tuntomerkeistä.
    Kun he eivät vastaanottaneet totuutta, jota Jeesus julisti, he mieluummin pysyivät valheessa, jonka isä on perkele (8:44,45).
    --
    Miten sinä toimit, kun koet tulleesi herjatuksi?
  8. Pyhä tarkoittaa Jumalalle erotettua.
    Sanaa "pyhä" käytetään Raamatussa sekä Jumalasta, että ihmisestä.

    Jokainen seurakuntalainen onkin pyhä, koska Kristus Jeesus on heidät ostanut ja kastanut omikseen.
    --
    TUOMITSEMISESTA/Ohi aiheen

    ”Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja” (Room.2:1).

    Innokas tuomioitten langettaminen johtuu siitä, että asia on tuomitsijalle itselleen tuttu. Sättiessään muita paine omassa elämässä helpottuu hetkeksi.
    Näinhän toimi fariseuskin; ”Enhän ole niin kuin tuo publikaani” (Lk.18:11).

    Tuomitsemisen sijasta Paavali kehoittaa tarkkailemaan omaa elämää; Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen (Room.2:4).
    Jumala ei jaa ihmisille hyvyyttä sitä varten, että sen turvin voisimme vapaasti halveksia ja tuomita muita.
    Me emme ole tuomareita emmekä jakomiehiä.

    Jumala ei katso henkilöön.
    Viimeisellä tuomiolla jokainen saa tekojensa mukaan, hyvää tehneet iankaikkisen elämän. Pahaa tehneitä kohtaa tuska ja ahdistus.
    --
    1.Piet. 1:16
    "Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä".

    Meidän tulee luopua itsekkäistä mielihaluistamme.
    Meidän ei tule harjoittaa vilppiä eikä ulkokultaisuutta.
    Me emme saa kadehtia emmekä panetella ketään (1.Piet.2:1).
    Jo näistä sanoista huomaamme, että meillä on paljon poispantavaa.
    --
    1. Mä elän laupeudesta
    ja armonantimista.
    En ansainnut mä autuutta,
    se tuotiin taivahista.
    Tää lohdutus on ainoa;
    mä elän laupeudesta.

    2. Sua, Jeesus, kiitän ainian,
    kun hädästä mun nostit,
    joit vihan kalkin katkeran
    ja verelläs mun ostit.
    On autuuteni sinussa;
    mä elän laupeudesta.

    (Virsi 275:1,2)
  9. Jaakob 1:22-25
    ---
    1:22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.

    1:23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
    1:24 hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.

    1:25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
    --
    Sanan kuuleminen ei saa jäädä vain pelkäksi kuuntelemiseksi, vaan meidän pitäisi olla myös sanan tekijöitä (22).
    Ei tunnu uskottavalta, jos suullamme väitämme tuntevamme Jumalan, mutta teoillamme kiellämme hänet.

    Jaakob vertaa välinpitämätöntä sanankuulijaa ihmiseen, joka hajamielisesti katsoo peilistä kuvaansa, mutta hänelle ei jää mitään mielikuvaa itsestään (23,24).
    Todellinen sanankuulija taas pysyy ”vapauden laissa”; hän vilpittömästi pyrkii muistamaan käskyjä ja noudattamaan niitä (25).

    Oikea sanan kuuleminen vaikuttaa meissä oikeata jumalanpalvelemista (Jaakob. 1:26,27).
    Oikea Jumalanpalvelus on palvelemista, lähimmäisistä huolehtimista.
    Jumalanpalvelusten lopussa kuulee papin usein sanovan: ”Menkää ja palvelkaa Herraa ilolla”.
    Tehkäämme niin!
  10. Yks-tämmönen: "Jeesuksen luo on aina hyvä mennä. Silloinkin kun on epäonnistunut".
    --
    Niinpä...kukapa voi kovin kerskailla onnistumisillaan.
    ---
    Jeesuksen pareittain lähettämät opetuslapset tulivat takaisin saarnamatkoiltaan ja sanoivat iloiten: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden" (Luuk. 10:17).

    Voimme iloita, että Jumalan työ menestyy, mutta on hyvä muistaa, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    Luuk.10:19,20
    --
    10:19 Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.
    10:20 Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."
  11. Voimme ottaa esimerkkiä Jeesuksesta.
    Hänkin turvautui Jumalan sanaan: "Kirjoitettu on...".
    Lue Luuk. 4:1-13!
  12. to.. :"Tämä ei myöskään ole käännytyspalsta"
    --
    En minäkään kannata "pakkokäännyttämistä".

    Minusta taas on hyvä, että Raamatun tekstiäkin on esillä, jonka pohjalta voimme vaihtaa mielipiteitä.
    Ei tarvitse plarata aina omaa Raamattua tai etsiskellä tekstejä netistä.
  13. Yks-tämmönen: "Paavalikaan ei valitellut heikkouksiaan vaan kerskasi niistä. Miksi hän kerskasi, ei valittanut.
    Siksi, että Jumalan voima asettuisi häneen asumaan. Siksi, että muutkin näkisivät, että Jumala on hänen kanssansa".
    --
    Ihmisen on vaikea tunnustaa olevansa heikko ja vajavainen.

    Paavali ei hävennyt tätä.
    1.Kor.2:1-5
    --
    2:1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.

    2:2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

    2:3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin HEIKKOUDEN VALLASSA ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
    2:4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
    2:5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
    ---
    Paavali itse oli saanut kohdata Ristiinnaulitun ylösnousseena Herranaan, kuten Apt. 9:1-9 luimme (1. Kor. 15:8).
    Tästä Ristiinnaulitusta ja syntien sovituksesta hän myös saarnasi (j.2).

    Sanoma oli yksinkertainen.
    Hänen sanomansa ei perustu ihmisen viisauteen eikä omiin kykyihimme. Korintissa ”henkien taistelu” oli niin kova, että Paavali joutui saarnaamaan ”heikkouden vallassa, pelossa ja suuressa vavistuksessa”.

    Paavali ei häpeä tunnustaa tätä. Olihan hän tullut Korintton suurkaupunkiin, joka oli tunnettu materialismistaan ja siveettömyydestään.
    Moni korinttilainen otti vastaan evankeliumin ja Korinttiinkin syntyi Jumalan seurakunta. (Tarkemmin Apt. 18:1-17)

    Paavalin saarnat olivat ”Hengen ja voiman” osoittamista (j. 4).

    Tuon vapisevan miehen saarnat saivat aikaan sen, että monien sisäinen vastarinta murtui: syntejä tunnustettiin, paheista ja huonosta elämäntavoista luovuttiin, alettiin elämään uutta elämää, jossa Hengen lahjat toimivat (1. Kor. 1:4-7).
    Korintin seurakuntalaisista tuli rikkaita hengellisesti.
  14. Pe.ku: "Olet kopioinut pelkkkää tekstiä Raamatusta..."
    ---
    Mielestäni kristitylle on tärkeintä juuri Jumalan sana.
    Sen valossa on hyvä tarkkailla kaikkea muuta elämänmenoa.
    Tästä lähtökohdasta tein "alustukseni".

    Minulle on Raamatun sana uskon, opin ja elämän korkein ohje!
    Jollekkin se saattaa olla joku muu.
    ---
    Mille perustalle sinä rakennat elämäsi?
  15. Pietari oli johtava apostoli.
    Hän kierteli eri seurakunnissa ja nyt hän saapuu Lyddaan.

    Siellä hän tapaa Aineas-nimisen miehen, joka oli kahdeksan vuotta maannut vuoteessaan halvaantuneena.
    Pietari parantaa hänet. Tai oikeammin; Jeesus Kristus parantaa hänet (34).

    Toinen ihme tapahtuu Joppessa (nyk. Jaffa) . Paikallisen kristillisen seurakunnan yksi uskollisimmista opetuslapsista oli nainen nimeltään TABITA.
    Hän sairastui ja kuoli.
    Ennen kuin hänet ehdittiin haudata, saapui Pietari paikalle.

    Hän kehoittaa muita poistumaan huoneesta ja rukoilee ja käskee kuolleen nousta ylös.
    Ihme tapahtuu ja Pietari kutsuu väen sisään. Tieto ihmeestä leviää koko Joppessa ja monet uskovat Herraan (42).

    Molemmat tapaukset muistuttavat monin tavoin niitä tapauksia, kun Jeesus paransi halvatun Kapernaumissa (Mark. 2:1-12) ja herätti Jairuksen tyttären kuolleista (Luuk. 8:40-56).
    –
    Ihmeparantumisista kohistaan tänäänkin aika ajoin. Vähän kuitenkin löytyy niistä näyttöä. Jeesuksen aikaansaamille ihmeille ei pitäisi jäädä sijaa epäilyksille.
    Ne pitäisi oikeasti olla todistettavissa.

    Luimme aikaisemmin, kuinka Pietarin vastustajatkin joutuivat toteamaan Pietarin tekemästä ihmeteosta (Apt. 3:1-11), ramman parantumisesta:
    "… heidän kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät, emmekä me voi sitä kieltää" (Apt 4:16).
    Tänä päivänä lääkärintodistus tapahtuneesta ihmeestä olisi paikallaan.
    Kyllä Jumala parantaa tänäänkin, joko lääkäreiden kautta tai ilman.
    ---
    Nämä ihmeet osoittivat sen, että Kristus toimi apostoleitten kautta.
    Olihan Jeesus itse kehoittanut opetuslapsiaan:
    ”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa” ( Matt. 10:8).
    --
    3. Hän, Herra, voimassansa
    rakentaa kirkkoaan
    Hengellään, sanallansa
    ja armolahjoillaan.
    Hän ihmeitänsä näyttää
    voi vielä kansassaan,
    sen toivon kerran täyttää,
    sen nostaa kunniaan.

    (Virsi 176:3)
  16. Hebr. 12:11
    "Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut".
    --
    Eräs viisas sielunhoitaja käytti tällaista vertausta.
    "Kristitty on kuin mummon vanha kello, jossa on puntti. Kun kello alkaa jättää ja käymään hitaammin, niin mummo lisää painoa.
    Painon lisääminen ei merkitse sitä, että kello on käynyt arvottomaksi, vaan entistä rakkaammaksi".

    "Ihan samalla tavalla Jumala kasvattaa omia lapsiaan. Missä on Jumalan lapsi vaikeuksien ja koettelemusten keskellä, siellä Jumalan rakkaus säteilee voimakkaana”.
    --
    1.
    Jeesus aarteheni,
    riemu sydämeni,
    kuule ääneni.
    Katson sinuun aina,
    sydämeeni paina lohdutuksesi.
    Herrani, Jeesukseni,
    verelläsi minut ostit,
    armohelmaas nostit.

    6.
    Turhat huolet jääkää,
    Jeesus tahtoo häätää,
    murheet maailman,
    kääntää omillensa
    heidän parhaaksensa
    kaiken vaikean.
    Vaivoihin jos joudunkin,
    kuormani hän kaiken kantaa,
    kiitosmieltä antaa.
    (Virsi 303:1,6)
  17. leahim: "Ammattini puolesta
    tiedän että kehitysvammaiset
    ovat aivan ihania ihmisiä!
    Ja lapsen suusta kuulee usein totuuden".
    ---
    Meillä taitaa olla sama ammatti. Tosin nyt olen jo eläkkeellä.

    Jeesus ei väheksynyt lasten uskoa.

    Matt. 21:16
    "...; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?"
  18. Keskustelin kerran kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä muutaman kehitysvammaisen työtoverini kanssa.
    Kehitysvammaisethan ovat usein hyvin lapsenmielisiä ja avoimia. Heidän kanssaan on helppo keskustella kaikesta "maan ja taivaan väliltä".
    Heiltä voi oppia paljon.

    Palasimme ruokailemasta työkeskustamme lähellä olevasta koulusta.

    Eräs työkaverini, "Juha", kertoi olleensa tätinsä hautajaisissa. Tämän kuolema tuntui painavan häneen mieltään.
    Sanoin hänelle, että hänhän voi nähdä tätinsä taivaassa. Tätä toivon.
    Sanoin edelleen, että äitinikin on kuollut ja hänetkin toivon tapaavani taivaassa.

    Johon eräs toinen, "Rauno" (hän ei usko ruumiinylösnousemukseen), totesi ykskantaan.
    "Mistä sinä voit olla niin varma kuoleman jälkeisestä elämästä. Voit joutua vaikka kaivoon."

    Kolmas työtoverini, "Markku", alkoi heti puollustamaan minua: "Minä nostan Tapion ylös kaivosta".
    ("Markku" on usein tuonut esiin sen, että hän haluaa päästä taivaaseen Jeesuksen luo.)

    Kerroin vielä "Raunolle", että elämä on toivotonta ilman uskoa kuoleman jälkeiseen elämään.
    Elämältä puuttuu silloin mielekkyys ja pohja.
  19. Pe.ku: "Mikä on väärää?.
    Sinäkö päätät..."
    ---
    En suinkaan!
    Meillehän on annettu Jumalan oma sana, jonka valossa on hyvä vaeltaa ja suunnistaa.

    Ps. 119:105
    "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni".
  20. Pe.ku: "Sitä tarkoitan ja sinun luulisi myös sen kristittynä tietävän".
    --
    Jos kristityn usko ei näy mitenkään ihmisen teoissa ja vastuuna lähimmäisistä, niin se on kuollutta uskoa.
    21. 135 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt