Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Amos7: " Toisten synnit ovat ilmeiset ja tulevat jo ajassa tuomittavaksi. Toisten taas seuraavat perästäpäin".
    --
    Meidän on usein helpompi nähdä toisten synnit, kuin omamme ja syytellä toinen toisiamme.

    Älkäämme unohtako taaskaan Jeesuksen opetuksia, kun Hän Vuorisaarnassaan opettaa meitä, kuinka meidän tulisi kohdella lähimmäisiämme.

    Selittäessään viidettä käskyä Jeesus puhuu ihmisten arkisesta käyttäytymisestä (Matt.5:21-22
    ”Minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion” (j. 22).
    ”Joka sanoo veljelleen: `Sinä tyhjänpäiväinen`, on ansainnut oikeuden tuomion” .
    ”Joka sanoo: `Sinä hullu`, on ansainnut helvetin tulen.”

    Jumalan silmissä olemme KAIKKI yhtä arvokkaita. Ketään ei tulisi nimitellä tyhjänpäiväiseksi tai hulluksi.

    Miten usein sokeudessamme siivilöimmekään hyttysen, mutta nielemme kamelin (Matt 23:24)!
  2. ML213, kirjoitat hyvin vanhempien auktoriteetti-asemasta ja lasten kasvattamisesta!
    Taidat olla alan ammattilainen?
    ---
    Olisi paljon kommentoitavaa eri viesteihin (Kiitos niistä!), mutta nyt on paljon muita tehtäviä.
    Jatkakaa te muut keskusteluja. Nämä ovat tärkeitä asioita.
    Yleisesti sanoisin, että aina emme pysty arvioimaan sitä, kuka on OIKEASTI uskossa. Jumala yksin tietää sydämemme tilan. Jätetään se Hänen tehtäväksi.

    Laitan tähän vielä kirjoitukseni, jonka löysin tiedostoistani, lasten kasvattamisesta.

    PIENI LAPSI JA USKO
    Pyhän Hengen työ ihmisen kohdalla voi alkaa jo sikiövaiheessa.
    JEREMIA oli pyhitetty ja asetettu kansojen profeetaksi jo ennen syntymäänsä.
    JOHANNES KASTAJAsta sanotaan, että hän oli täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa. Epäilemättä oli Pyhän Hengen työtä myös se, kun Johannes hypähti ilosta äitinsä kohdussa tultuaan Jeesuksen läheisyyteen.

    -"Sinähän vedit minut äitini kohdussa, sinä autoit minua luottamaan, kun olin äitini rinnoilla (Ps. 22:10, amerikkal. NASB-käännöksen mukaan).
    Tässä puhutaan luottamuksesta imeväisen ominaisuutena.
    Hyvin harvoilla on kuitenkaan mitään muistikuvaa elämästään ennen kahta elinvuotta. Muutenkin suurimman osan elämästämme elämme ilman,että tietoisuutemme sanoo: nyt minä elän. Tarvitsee mainita vain se tosiasia, että nukumme kolmasosan lyhyestä maanpäällisestä elämästämme. Elämme tosin nukkuessammekin, mutta se on tiedostamatonta elämää.

    Aivan pieni lapsi on vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa.
    Lapsen elämän tietoinen osa kasvaa ja muovautuu alkuaikojen vaikutteiden mukaan. Tästä ymmärrämme, miten vastuullista pikkulasten käsittely on.

    Lapsi saa jo varhain oikkuja ja päähänpistoja. Näin hänessä tulee esiin synnin turmelema luonne. Tämän tähden lapsen on saatava kuritusta, jossa hän kohtaa muuttumattoman tahdon.
    Silloin hänen on helpompi taipua koko elämänsä ajan ja hänen on myös helpompi kääntyä Jumalan puoleen.

    "Se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, ei pääse sinne sisälle",( Mark.10:13-15). Jumala asettaa meille näin lapsen esikuvaksi uskosta ja luottamuksesta Jumalaan.

    Samoin lapsi on luottavainen ympäristöään ja muita ihmisiä kohtaan.
    Tästä kertoo hyvän esimerkin tunnettu norjalainen kirjailija O. HALLESBY kirjassaan "Uskonelämän salaisuuksia".
    "Eräänä päivänä kotiimme tuli kerjäläinen, joka näytti niin iljettävältä ja luotaantyöntävältä, että hän oli melkeinpä pelottava. Mutta pieni lapsemme meni heti hänen luokseen, kiipesi hänen syliinsä ja kietoi kätensä hänen kaulalleen.
    Lapsi voi voittaa esteitä, joita me emme kykene voittamaan". Itse olen huomannut samaa työskennellessäni kehitysvammaisten parissa. Voi kuinka avoimia ja vilpittömiä he ovatkaan muita ihmisiä kohtaan. Meillä olisi tässä asiassa heiltä paljon opittavaa.

    Aikuisina meidän tulisi auttaa lasta taistelemaan niitä pieni ja suuria kiusauksia vastaan, joita hän kohtaa. Lapsella ei ole kykyä nähdä selvästi todellista syntiä, sydämen sisäistä syntiä.
    Meidän tulisikin aloittaa selvimmistä ulkonaisista asioista, kuten toisen ihmisen lyöminen kiivastuksissa. Meidän on osoitettava, että tämä on väärin.
    Lapsen kasvaessa meidän tulisi koettaa kääntää hänen katseensa sisäisiin synteihin kuten viha, kiivaus, pahansuopaisuus ym.
    Meidän on autettava lasta rukoilemaan Jumalalta anteeksiantamusta, kun hän tuntee tehneensä väärin ja että myös Jeesus murehtii siitä. Katumus ja synnin tunnustaminen on ainut tie rauhaan ja onneen!
  3. RO:-Miksi siis lapsena kasteessa saama PH ei kykene suojelemaan näitä tottelemattomia lapsia/nuoria?
    ----
    Kyse on vanhempien laiminlyönnistä lastensa kasvattamisessa ja opetustyössä.
    Jeesushan liitti kastekäskyynsä myös käskyn opettaa kastettuja " pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää" (Matt. 28:20).

    Itse olen saanut kristillisen kasvatuksen kotona ja seurakunnassa (pyhäkoulussa). Myös sen ajan kansakoulussa oli myös selkeätä Raamatunopetusta. Saan olla kiitollinen Jumalalle tästä kaikesta.

    Minua murehduttaa, ehkä laillasi, tämän ajan meno; vanhempien kristillisestä kasvatusvastuustaan laistaminen.
    Vaikeatahan on opettaa kristilliä arvoja (esim. juuri 4. käskyäkin), lapsilleen, jos on itsekkin niistä luopunut.

    Ei peli ole kuitenkaan täysin menetetty.
    Viime sunnuntainakin kirkossamme oli runsaasti lapsiperheitä. Oli ilo nähdä heitä myös ehtoollispöydässä perhekunnittain.

    Rukoillaan, että:
    "Ah vuodata, Herra, jo Henkesi ja herätä nuoriso Suomen. Se johdata armossa tiellesi, suo maahamme kaivattu huomen.

    Me pyydämme Henkesi kastetta ja parannusarmoa uutta. Me varromme kevättä tuoretta, me pelkäämme suruttomuutta.

    Siis sytytä taas pyhä liekkisi nyt sydämeen nukkuvan nuoren, niin että hän synnistä nousisi ja näkisi Siionin vuoren.

    Me uskomme Henkesi nostavan näin kansamme kuoleman yöstä, sen nuorison kiitosta laulavan taas Poikasi lunastustyöstä.

    Oi Kristus, nyt kanssamme rukoile, ja Isäsi sinua kuulee. Niin saapuvat herätysaikamme ja taivaasta maan yli tuulee".
    (Virsi 504:1,2,4,5,6))
  4. Soomipoik, mitä sinulle merkitsee, että "me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen, olemme hänen KUOLEMAANSA KASTETUT"? (Room. 6:3).

    (Pyydän: Ei puhuta nyt tällä kertaa lapsi/aikuiskasteesta, vaan kasteen hengellisestä sisällöstä.)