tapio522

tapio522 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
662 aloitusta · 7700 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Harhaa on jättää lapset kastamatta.
On sama kuin Israelilaiset olisivat jättäneet kaislameren ylityksessä lapsensa egyptiläisille, kun eivät ymmärtäneet pelastuksestansa (1. Kor. 10:1-4).
Jeesus sanoo, että sallikaa lasten tulla Hänen tykönsä, sillä lastenkaltaisten on Jumalan valtakunta (Mark. 10:14).
Edelleen Jeesus sanoo, että samoin meidänkin tulee ottaa vastaan Jumalan valtakunta (j. 15).
Minä ymmärrän näistä jakeista, että lapsenkin on tultava sisälle Jumalan valtakuntaan (Oikeasti lapset tuotiin Jeesusken tykö vanhempien tahdosta j.13).

Ymmärrättekös te näistä jakeista, että pienet lapset olisivat jo syntyessään automaattisesti sisällä Jumalan valtakunnassa (armossa) ilman uskoa ja kastetta?

Ja esim. "mikä lihasta on syntynyt, on liha" (Joh.3:6) ei tarkoittaan aivan pieniä "synnittömiä" lapsia?
Hansatuulia...
toit hyvän Raamatunpaikan esiin, (Apt. 19:1-7).
Siinä tulee hyvin esiin Johanneksen kasteen ja kristillisen kasteen ero.
Mikähän se on?

Efeson opetuslapset eivät olleet kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan (j.2)

Kun Paavali saa kuulla, etteivät Efeson opetuslapset olleet saaneet Pyhää Henkeä uskoontullessaan, hän kysyy:
"Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella." (j.3)

Miksihän Paavali alkaa heti kyselemään Efeson opetuslapsilta heidän kasteestaan, kun sai kuulla, etteivät he olleet saaneet Pyhää Henkeä?
Minulle on Jumalan oma Sana uskon, opin ja elämän korkein ohje.

Vielä ei kukaan ole perustellut Raamatun Sanalla, miksi lapsilta pitäisi evätä kaste.
Tietyn kypsyneisyyden/iän katsominen pätevän kasteen ehdoksi sisältää mielivaltaisen lisäyksen Raamatun armo-oppiin.

Edellä totesin:
"Koska pikkulapsi voi olla Jumalan rakkauden kohde, Hänen armonsa vastaanottaja (Mark. 10:15), yksi niitä, joiden on Jumalan valtakunta (Mark. 10:14), hänet voidaan kastaa"!

Jatketaan vain kastekeskusteluja Raamatun Sanan pohjalta.
Itse mielelläni puhun ja keskustelen kasteesta.
Uskovien kasteen kannattajat siunaavat aivan pieniä lapsiaan ja rukoilevat heidän puolestaan (vrt. Mark. 10:13-15).
Näin he haluavat julkisesti luovuttaa heidät Jumalan armotahdon varaan.

Ottaako aivan pieni lapsi vastaan tämän siunauksen heti, vai tarvitaanko siihen tiettyä ikää tai "kypsyneisyyttä"?
Opetuslapset estellessän vanhempia tuomasta lapsiaan Jeesuksen luo (Mark.10:13) varmaan arvelivat, etteivät lapset voi ymmärtää sillä tavalla kuin he aikuiset tai eivät voi/pysty ottamaan vastaan Jumalan valtakuntaa; "Heidän täytyy tietää ensin, mitä he tekevät".
Tämähän on tyypillinen väite niillä, jotka estävät lapsilta kasteen lahjankin.

Mutta Jeesus ei aseta tällaisia ehtoja pienille lapsille.
Pelastus on lahja, jonka lapsikin ja juuri lapsi ottaa vastaan ilman mitään omia tekoja ja ansioita (j.15) Jeesuksen omien sanojen mukaan.
Tähän minä uskon, vaikka järkeni sanoo toisin.

Pelastus ja usko ja kaste ovat Jumalan lahjoja.
Ne saadaan yksin armosta.
Meissä ei ole mitään, mikä tekisi meidät sen arvoisiksi, että voisimme ottaa vastaan Jumalan valtakunnan.

Ongelmana eivät ole lapset, vaan me aikuiset, jotka järkeilemme ja teemme vastarintaa.
"Minä uskon, auta minun epäuskoani."
Olen siis paljon tekemisissä älykkyydeltään eri tasoisten kehitysvammaisten kanssa.
Eräskin, jonka olen tuntenut yli 20 vuotta, kävi taannoin kirkon rippikoulun yli 30-vuotiaana.
Hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa ja monet vähänkin vaikeat käsitteet menevät häneltäkin sekaisin.

Rippikoulusta tulleessaan hän kertoi iloisena kaikille: ”Tulin uskoon, sain kasteen ja Pyhän Hengen.” (Vrt. Apt. 2:38).

Tämä henkilö on helluntaikodin kasvatti ,käynyt pyhäkoulua ja muutenkin saanut kristillistä opetusta. Ihmettelen vaan, miksi häneltä oli evätty kaste.

Voisko joku kertoa, mitä syitä on evätä kaste kehitysvammaisilta kristityn kodin lapsilta?
Edellä on tullut esiin niitä, mutta ne eivät vakuuta.
Perustelut Raamatun sanalla!
Kasteet/pesot (Hebr. 6:1-2)

Juutalaisilla oli käytössään erilaisia kasteita (pesoja)

1) KULTTIPESOT
–saastutuksesta puhdistamiseen, jotka on Mooseksen laissa säädetty (rituaalipesot), esim 4. Moos. 8:6-7.

2) KÄÄNNYNNÄSTEN (l. proselyyttien) KASTAMINEN
-juutalaisuuteen kääntyvä pakana kastettiin (myös heidän sylilapsensa!)

3) JOHANNEKSEN KASTE
-parannuksen kaste. Johannes Kastaja toimi Vanhan Liiton ja Uuden Liiton rajalla.

”..oppia kasteista” (Hebr. 6:2) tarkoittanee juuri näitä kasteita/pesoja.

Lisäksi:
4)KRISTILLINEN KASTE
-Sen merkityksestä Hebrealaiskirjeen kirjoittaja puhuu Hebr.10:22.
Hansatuulia...
Vaadit kastettavalta ymmärrystä ja tiettyä kypsyneisyyttä, ennenkuin hänet voidaan kastaa.
Kukahan tämän kypsyneisyyden määrittelee; kastaja vai kastettava itse?
Tai kenties Raamatusta löytyy määrittely kypsyneisyyden asteesta?

Itse työskentelen kehitysvammaisten parissa.
Miten paljon ymmärrystä heiltä vaaditaan, jotta heidät voitaisiin kastaa?
Esim. eräskin noin 30-vuotias kehitysvammainen mies uskoo Jeesukseen...mutta myös joulupukkiin (ihan oikeasti).
Hän ei osaa kirjoittaa, ei lukea eikä ymmärrä vaikeampia käsitteitä. Hän käy ahkeraan helluntalaisten kokouksissa äitinsä kanssa.
Soisitko hänelle kasteen?
----
Kun Apt. 2:39 mainitaan myös lapset, niin tarkoitetaanko siinä tiettyyn ikään tulleita "ymmärtäväisiä" lapsia vai kaikenikäisiä lapsia?
(Muutkin voi kommentoida)
KAIKKI saivat kasteen Moosekseen (1.Kor. 10:2)
Hyvä, että toit esiin tämän Uuden Liiton kasteen vanhatestamentillisen esikuvan.

Israel pelastettiin Egyptistä. Se oli saanut Jumalalta lahjoja, jotka olivat kristillisen kasteen ja ehtoollisen esikuvia (1. Kor. 10:1-4).

Punaisessa Meressä ja pilvenpatsaassa Israelin kansa kastettiin Moosekseen (j. 2) ts. lakiin perustuvaan vanhaan liittoon. KAIKKI kastettiin, sekä aikuiset että lapset.
Jumalan kansaan kuuluminenhan oli lahja, ja alkukirkolle oli selvää, että se lahja kuului sekä lapsille että aikuisille.
Siksi alkukirkolle olikin selvää, että koko perhekuntia voitiin kastaa.

Juuri Vanhasta Testamentistä löytyvät kasteen esikuvat - Israelin kaste Punaisessa Meressä, että ympärileikkaus (Kol. 2:11-13)- osoittavat, kuinka luonnollisena asiana lapsikastetta pidettiin alkukirkossa.
LIITTO VAI PYYTÄMISTÄ, 1. Piet. 3:21?
Vanhassa käännöksessä on kohta:
kaste on ”hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä”.

Liitto-sana vastaa tässä hyvin Raamatun muuta kielenkäyttöä.
Kasteessa Jumala tekee kanssamme liiton, joka pysyy aina voimassa.
Hän lahjoittaa meille hyvän omantunnon antamalla syntimme anteeksi puhdistaen siten sydämemme.

Jumalan armoliitto ei ole sellainen Jumalan ja ihmisen keskenään tekemä sopimus, jossa molemmilla osapuolilla on päätäntävalta liiton ehdoista.
Se on Jumalan yksin ihmisen parhaaksi tekemä iankaikkinen liitto.
Se perustuu Jumalan rakkauteen meitä langenneita ihmisiä kohtaan.
JUHANA LEHMUSKOSKI, entinen luterilainen pappi, kirjassaan YKSI KASTE (RV –82) sanoo ”perisynnistä”:

”Koska pieni lapsi on täysin kehittymätön pahan tekemisessä, siinä ei myöskään ole turmelusta” (sivu 79).
”Pieni lapsi on samassa tilassa, jossa Aadam ja Eeva olivat paratiisissa ennen lankeemustaan” (sivu 79).
”Pienet lapset, jotka eivät vielä pysty vihaamaan Jumalaa, ovat kokonaan vapaat perisynnistä” (sivu 81).

Jos näin on, pienen lapsenhan pitäisi olla kuolematonkin, sillä synnin palkka on kuolema.

Tuskimpa moni helluntalainenkaan uskoo J. Lehmuskosken opetuksiin?
Miten ihminen pelastuu?
Pelastus on ansaittu yksin Golgatalla.
Kristus on ansainnut sen koko maailmalle yksin ristillä.

Tämä Kristuksen ansio ja Kristuksen ansion jakaminen ovat kaksi eri asiaa.
Tämä ansio ei tule automaattisesti ihmisen hyväksi, ei edes pienelle lapselle.

Tämä ristillä ansaittu anteeksianto tulee jakaa jonkin välineen avulla ihmiselle, jotta se hyödyttäisi häntä.
Tämä Kristuksen ansion jakaminen tapahtuu mm. kasteessa; tapahtuuhan kaste "Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi" (Apt. 2:38).
Ja ehtoollisessa, kuten huomaamme sen asetussanoista (Matt. 26:28).

Uskovien kastetta sanotaan kuuliaisuuden askeleeksi. Ihminen toimii siinä itse.
Lapsikasteessa toimii taas Jumala (kaste on armonväline). Ihminen itse on kohde.
(Jumala on subjektina, me objektina).
Näiden kahden kastenäkemyksen ero on todella huomattava.

Luotatko sinä omiin tekoihisi (=omaan uskonratkaisuun, omaan kuuliaisuuden askeleseen kasteessasi jne..)?
Kiitos hyvästä linkistä.

Lainaus siitä:
"Vaikka siis uudestikastajat pystyisivätkin todistamaan oikeaksi sen näkemyksensä, etteivät pienet lapset usko (mitä he eivät pysty tekemään), niin he eivät minun mielestäni olisi osoittaneet sen enempää kuin että oikeaa, Jumalan asettamaa kastetta ei ole otettu vastaan oikein, vaan väärin.

Mutta se joka osoittaa ainoastaan väärinkäytön, osoittaa vain sen, että oikaisun tulee koskea väärinkäyttöä eikä asian olemusta.
Väärinkäyttö ei nimittäin muuta minkään asian olemusta.

Kulta ei muutu oljeksi sen vuoksi, että rosvo sen varastaa ja käyttää sitä omaksi edukseen.
Hopea ei muutu paperiksi sen vuoksi, että koronkiskuri keinottelee sillä vilpillisesti" (Luther).

Yksi kaste riittää (Ef. 4:5).
JUHANA LEHMUSKOSKI, entinen luterilainen pappi, kirjassaan YKSI KASTE (RV –82) sanoo ”perisynnistä”:

”Koska pieni lapsi on täysin kehittymätön pahan tekemisessä, siinä ei myöskään ole turmelusta” (sivu 79).
”Pieni lapsi on samassa tilassa, jossa Aadam ja Eeva olivat paratiisissa ennen lankeemustaan” (sivu 79).
”Pienet lapset, jotka eivät vielä pysty vihaamaan Jumalaa, ovat kokonaan vapaat perisynnistä” (sivu 81).
--
Tuleeko lapsesta vasta sitten syntinen, kun hän tekee ensimmäisen synnin, vai miten tätä J. Lehmuskosken opetusta on tulkittava?
Kysyttiinkö mielipidettä niiltä lapsilta , joita vanhemmat toivat Jeesuksen siunattavaksi (Lk. 18:15-17)?
Tai kysytäänkö lapsen mielipidettä, kun heitä siunataan tänä päivänä?

Jos lapsi kykeni ottamaan tämän Jeesuksen välittämän siunauksen (Jumalan valtakunnan) vastaan lahjana, ilman mitään omia ansioita ja suorituksia, niin miksi hän ei ottaisi vastaan sitä siunausta, minkä kaste välittää (Apt. 2:38,39)?

Vai liittyykö mielestäsi kasteeseen mitään siunausta (armoa), jonka lapsikin voi ottaa vastaan, vai onko se pelkkää muotomenoa (vettä ja oma suoritus) tai symboliikkaa, vartauskuvallisuutta?
hansutuulia..
Helluntalainen JUHANI KUOSMANEN opettaa:
”Kun kolmiyhteisen Jumalan nimi mainitaan kasteen yhteydessä, Jumala tekee sen kautta selväksi, että kastettava on Hänen omaisuuttaan.
Tämä tunnustus sisältyy jo kasteen asetussanoihin.
Jeesuksen lausumat kasteen asetussanat ovat enemmän kuin ihmissanoja, ja ne tekevät kasteesta enemmän kuin pelkän ihmisteon.”

Kuosmanen siis opettaa, että kasteeseen liittyy myös Sana ja että kaste on enemmän kuin pelkkä ihmisteko.

Mutta mitä hän tarkoittaa sillä, että kaste on "enemmän kuin pelkkä ihmisteko"?
Voisitko selittää?
Helluntalainen JUHANI KUOSMANEN opettaa lähetyskäskystä (Matt.28:19):
”Kun kolmiyhteisen Jumalan nimi mainitaan kasteen yhteydessä, Jumala tekee sen kautta selväksi, että kastettava on Hänen omaisuuttaan.
Tämä tunnustus sisältyy jo kasteen asetussanoihin. Jeesuksen lausumat kasteen asetussanat ovat enemmän kuin ihmissanoja, ja ne tekevät kasteesta enemmän kuin pelkän ihmisteon.”

Tarkoitetaanko tässä sitä, että (uskovien)kaste on sekä ihmisteko, että Jumalan teko?

Me opetamme, miten Jumalan kolmiyhteys vaikuttaa kasteessa:
-Isä Jumala ottaa sen, joka kastetaan, lapseksensa,
-Poika pukee hänet vanhurskaudellansa,
-Pyhä Henki uudesti synnyttää hänet ja tekee asumasijakseen.
--
Miten te opetatte (ns. uskovien kasteen kannattajat), miten Jumala (kolmiyhteys) vaikuttaa kasteessa?
Mikä on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen tehtävä siinä?
Selität Joh. 3:5 "vedestä ja Hengestä"-syntymisen siten,että;
- vesi ei ole vettä, mutta
- Henki on Henki

Eikö tässä olla kovin epäjohdonmukaisia: Vesi on vertauskuvallinen ilmaisu, mutta Henki ei ole.
Aivan!
Vesi ja Henki (Joh. 3:5) kuuluvat yhteen. Ei niitä pidä erottaa toisistaan.

Esko Kallio selittää seuraavasti
(Linkki: http://www.japo.fi/~ekallio/sala.htm):
"Väitetään , ettei Joh 3:5 "vesi" tarkoita kastetta.
Jos tutkitaan luvun kontekstia, jopa samassa luvussa tulee puhe kasteesta ja puhdistautumisesta: Jeesus kastaa Juudeassa ja Johannes Ainonissa, Joh 3:22-35.
...evankeliumin kirjoittajat ovat olleet myös ajattelevia "teologeja" ja ovat yhdistelleet kertomuksiaan tiettyjen perusperiaatteiden, mm. aiheen mukaan. Koska luvussa tulee vastaansanomattomasti esiin kaste, ainakin evankeliumin kirjoittaja lienee ymmärtänyt veden kasteeksi, koska hän on liittänyt kertomuksen juuri tähän kohtaan” (Esko KALLIO).
---
Sanoohan Korinttolaiskirjeen kirjoittaja:
"...te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te oletta vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä." (1. Kor. 6:11).

"Me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä" (1. Kor. 12:13).
380 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt