tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. jaikal: "Raamattu tuntee vain yhden kasteen ja se on uskovien upotuskaste ts.vanhan ihmisen hautaus".
    --
    Usein väitetään, että ainoa oikea kaste tapahtuu upottamalla.
    Tällaiselle väitteelle ei löydy tukea itse Raamatusta.
    Raamatussa ei ole mitään säädöstä kasteen muodosta ja veden määrästä siinä.

    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19).
    Kasteveden tuli olla myös puhdasta (Hebr.10.22; Hes.36:25). (Apt.9:38-39).
    Kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen asetti kristillisen kasteen, hän ei puhunut veden määrästä mitään.
    Hän yksinkertaisesti vain sanoi, että pelastukseen kuuluu usko ja kaste:
    ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu” (Mark.16:16).

    Edelleen:
    ” tehkää kaikista kansoista (“kaikkiin kansoihin” kuuluvat lapsetkin!) opetuslapsia kastaen heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19).
    Myöskään Jeesuksen opetus kasteesta ei puhu veden määrästä, vaan kasteen välttämättömyydestä:
    ”...ellei ihminen synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” (Joh.3:5).
    --
    Raamatusta ei siis löydy tarkkaa säädöstä kasteveden määrästä.
    On sama kastetaanko upottamalla, vihmomalla vai valelemalla.
    Rooman eräästä katakombista on löydetty toiselta vuosisadalta olevasta kastekappelista kuva. Siinä Johannes kastaa Jeesuksen kaatamalla astialla vettä Jeesuksen päälle.
    Kappelissa on kastevettä varten vain pieni lattiasyvennys, johon upottaminen oli mahdotonta.
  2. jaikal, kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että kaste on pelkkää vettä ja ihmisen teko (ns. kuuliaisuuden askel) Jumalalle.
    --
    Raamatun sanan mukaan kasteessa on kahdenlaiset asiat:
    -vesi (eli materia)
    -taivaalliset (Isä ja Poika ja Pyhä Henki; Matt.28:19, Joh.3:5).

    Kasteessa Jumala siunaa ihmistä yhteydellä Kristukseen Jeesukseen (Room.6:1-14).
    Ihmisen järki ja ymmärrys ei auta tämän tiedon vastaanottamisessa.
    Jumalan sana näin yksinkertaisesti todistaa ja yksinkertaisella lapsenuskolla voimme sen myös ottaa vastaan.

    Kasteessa toimii Jumala, ei ihminen.
    Kaste on evankeliumia, sellaista, mikä tulee kokonaan ihmisen ulkopuolelta, yksin Jumalan armosta.
    Kaste on lupaus ja lahja, ei vaatimus tai käsky (ei lakia).
    Kasteessa Jumala antaa hyvää meille, jota emme millään tavoin voi itse ansaita.

    Kaste toki vaikuttaa myös aktiivisesti ihmisen elämään.
    Kaste velvoittaa meitä jokapäiväiseen parannuksentekoon eli kääntymiseen pois synneistä kohti Jeesusta (Room. 6:1-14).

    Jos kastettu kieltäytyy itsepintaisesti tekemästä parannusta, joutuu hän lopulta eroon Jumalasta ja pelastuksesta, ja päätyy helvettiin.
  3. ELÄKÄÄ VALON LAPSINA!
    Ef.5:6-20
    --
    5:18 Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
    5:19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
    5:20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
    --
    Paavali kehoittaa meitä täyttymään Hengellä (18). Miten se tapahtuu?
    Elämä Hengessä merkitsee sitä, että me alamme puhumaan keskenämme ”psalmeilla, ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla”(19). Alkukirkon jumalanpalveluksen muodot oli opittu juutalaisilta.

    Juutalaisten hartauselämän runkona olivat psalmit. Niitä käytettiin aamu- ja iltahartauksissa, ruokarukouksessa ja tietenkin synagoogajumalanpalveluksissa. Niitä resitoitiin eli luettiin puolittain laulaen tiettyjen sävelkaavojen mukaan.
    --
    Hengen täyttämään elämään kuuluu alamaisuus toinen toisillemme (Ef.5:21).
    Kyse on Jumalan järjestykseen alistumisesta. Sen mukaan me kaikki olemme palvelijoita.
    Jeesuksesta sanotaan, että ” ...ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä." ( Mt 20:28).
    Itsekäs luontomme sotii aina Jumalan järjestystä vastaan. Meidän on vaikea ymmärtää, ” Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne” (Matt 23:11).
    ---
    ”Ristin armoon turvatkaamme, jokainen on kelvoton.
    Uuden voiman siitä saamme työhön, joka Herran on.
    Sytyttäen Hengen liekin Jeesus meitä johdattaa.
    Mihin tehtäviin hän viekin, ne hän meille valmistaa”

    (Virsi 437:2).
  4. jotaki täst: "Valvovalla kristityllä on aina taistelu päällä, liha (= ihmisen tahto) sotii Henkeä (= Jumalan tahto) vastaan".
    --
    Ilo lukea viestiäsi!

    Ef 5:18
    "Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,.."
    --
    ELÄKÄÄ VALON LAPSINA!
    Ef. 5:5-20
    --
    5:8 Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina
    5:9 - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä -
    5:10 ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;
    5:11 älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
    --
    Näissä jakeissa esiintyvät käsiteparit; pimeys-valkeus, tyhmät-viisaat.

    Valkeuden lapsena vaeltaminen näkyy kaikkinaisena hyvyytenä ja Jumalan mielen mukaisena vaelluksena (=vanhurskautena, jae9).
    Ovatko nämä ominaisuudet meissä luonnostaan? Eivät ole! Olemme ”valkeus Herrassa” (8), koska Kristus on tehnyt meidät valkeudeksi.
    Jeesus sanoo:
    ”Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;” (Mt 5:14).

    Valkeuden lapset kykenevät arvioimaan, ”mikä on otollista Herralle” (10), Liikkeelle panevana voimana on rakkaus Kristukseen.
    Paavali varoittaa osallistumasta ”pimeyden hedelmättömiin tekoihin” (11), sillä aika on paha (16).

    Jumala haluaa herättää meidät näkemään oma tilamme; nukummeko synnin unessa vai olemmeko hereillä.

    ”Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee” (14)!
    Haluatko elää edelleen pimeyden lapsena vai valon lapsena, haluatko olla tyhmä vai viisas vaelluksessasi (15)?
    --
    1. Herää Herran seurakunta lähellä ja kaukana!
    Huuto ”Katso ylkä saapuu!” kohta on jo kaikuva.
    Herää taistoon, vaivannäköön, rakkauteen, elämään.
    Rohkeuden suo hän sulle, ostetulle verellään.

    4. Herää! Anna elämäsi Herran käyttöön kokonaan.
    Vapahtajan kunniaksi silloin riennät toimimaan.
    Rohkeasti nosta pääsi, hoida tulta lampussa.
    Herää, Herran seurakunta, Kuningas on tulossa!

    (Virsi 148:1,4)
  5. Mohikaani_27, kovin epäselväksi jäi selityksistäsi, mikä on kasteen hengellinen merkitys.
    Jälleen kerran saa sen vaikutelman, että kaste "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" on vain pelkkää vettä eli pelkkä "vesikaste".
  6. jaikal: "Voitaisiin ottaa esimerkkejä Jeesuksen puheista. Esim. syntinen nainen Sykarin kaivolla.
    Jeesus ei lyö häntä syyttäen häntä. Jeesus ei tule vaatimusten kanssa. Jeesus puhuu armollisesti ja tarjosi elävää vettä syntiselle naiselle".
    --
    Kertomus Jeesuksen ja syntisen naisen kohtaamisesta on hyvä esimerkki, kuinka meidänkin tulisi lähestyä uskosta osattomia ihmisiä.

    JEESUS JA SAMARIALAINEN NAINEN
    Joh. 4:1-26
    ---
    Jeesus jättää Juudean ja siirtyy Galileaan läpi Samarian (3,4). Sykar-nimisessä Samarian kaupungissa hän tapaa samarialaisen naisen keskipäivän aikaan kaivolla (5,6).
    Nainen saapuu kaivolle ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle:
    "Anna minulle juoda" (7).

    Samarialaiset olivat sekakansaa, joita juutalaiset halveksivat (http://fi.wikipedia.org/wiki/Samarialaiset) .
    Nainen ihmetteleekin:
    "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa” (9).
    Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:
    "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." (10).
    Nainen ei ymmärrä sitä, että Jeesus puhuu hengellisistä asioista. Hän luuli, että Jeesus tarkoitti elävällä vedellä luonnollista juoksevaa lähdevettä, jonka vastakohtana on seisova vesi.

    Jeesus tarkentaa sanomaansa:
    "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään"13,14).
    Edelleen nainen käsittää väärin (15), kunnes Jeesuksen kaikkitietävyys avaa naisen ymmärryksen (19).
    Jeesus kyselee naisen perhesuhteista, joita nainen yrittää ensin peitellä (16,17).

    Jeesuksen naisen yksityiselämää koskeva paljastus (18) koskettaa naisen omaatuntoa ja herättää hänessä kunnioitusta Jeesusta kohtaan (19).
    Nainen ei kysy ”profeetalta”, miten hän saisi syntinsä anteeksi ja kelpaisi Jumalalle, vaan ottaa esille vuosisatoja juutalaisten ja samarialaisten välillä vallinneen riitakysymyksen;
    Onko oikea rukouspaikka Garissimin vuorella vai Jerusalemissa (20).
    Näin vaihtamalla puheenaihetta nainen yrittää kääntää kiusallisen yksityiselämäänsä koskevan keskustelun toisaalle.

    Jeesus opettaa, ettei Uuden Liiton palvelus ole paikkaan sidottu (21-24).
    ”Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." (24).
    Jeesus ilmoittaa naiselle, että hän Messias (25,26): ”Minä se olen”.

    Kun luemme 4. lukua eteenpäin, huomaamme, että naisessa oli syntynyt usko Kristukseen. Tätä ilosanomaa naisen oli kiire julistamaan muillekin Sykarin asukkaille.
    Vesiastia, jota hänen oli tultava uudelleen hakemaan (28), sai nyt jäädä.
  7. Mohikaani_27: "Eihän jaikal mitään tuomioita lapsille lausunut"?
    --
    En sitä väittänytkään, vaan halusin yhtyä jaikalin sanaan; Ihmisillä ei ole tuomiovalta!
  8. Mohikaani_27: "..hyväksyt, että vauva kasteessa pääsee perisynnistä. Onko olemassa kaksi eri metodia, päästä perisynnistä"?
    --
    Laittaisitko viitteen, missä ole sanonut tällaista!
    ------------
    Kaste ei ole “lihan saastan poistamista” (liha pysyy aina syntisenä, ja synnin asuinsijana), vaan ennen kaikkea Jumalan meidän kanssamme solmima hyvän omantunnon liitto (1.Piet 3:21).

    Siis "lihan saasta" (perisynti) ei lähde pois kasteessa.
    Synti asuu meissä niin kauan kuin me elämme.

    Mutta synti otetaan kyllä kasteessa pois ja anteeksi annetaan, niin ettei sitä enää meille lueta, eikä se meitä enää voi kadottaa.
    Pietarin kehoittaa kuulijoitaan kastattamaan itsensä SYNTIEN ANTEEKSISAAMISEKSI (Apt. 2:38).
    -----------
    Uuden liiton kaste – apostolien opetus
    (Timo Junkkaala, Suomen Raamattuopisto)
    ----
    - Apostolien teot: Apt 2:38:
    ”Kääntykää ja tulkoon kukin teistä kastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi.”
    Sama ajatus on toisessakin kohdassa: ”Nouse, tule kastetuksi ja pestyksi synneistäsi” (22:16). Kaste välittää syntien anteeksiantamuksen.
    Helluntain jälkeen UT ei opeta Pyhän Hengen odottamista, vaan sen saamista evankeliumin ja kasteen kautta.

    - Apt 8:12-16 Samarian tapaus vahvistaa: kasteen yhteydessä tuli olla Pyhän Hengen saaminen.>
    ( Ellei niin tapahtunut, tilanne oli poikkeuksellinen.)

    - Apt 19:1-6 Efeson tapaus vahvistaa kristillisen kasteen merkitystä: Jos oli vain Johanneksen kaste, ei ollut Pyhää Henkeä.

    - Perhekuntakasteet:
    Cornelius Apt 10:47, Lyydia Apt 16:13-15, Filippin vanginvartija Apt 16:25-34, Crispus Apt 18:8; Stefanas 1 Kor 1:16; 16:15.
    -----------
    - Kasteopetus apostolien kirjeissä: Room 6:3(2-11): Kastettu Jeesuksen kuolemaan, kasteessa kuollut, haudattu ja ylösnoussut Jeesuksen kanssa. Sama ajatus Kol 2:11-13. Kaste toimittaa teloittajan ja haudankaivajan virkaa.

    - 1 Kor 6:11: ”teidät pestiin puhtaiksi, pyhitettiin ja vanhurskautettiin Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta”. Kolminkertainen aoristin passiivi: Kasteessa puhdistettu synnistä, pyhitetty eli erotettu Jumalan yhteyteen ja vanhurskautettu. Kasteen kertakaikkisuutta korostaa säännöllisesti käytetty aoristi-muoto, joka ilmaisee kertakaikkista päättynyttä tapahtumaa.

    - Gal 3:26-28: Kristukseen kastetut ovat pukeneet Kristuksen ylleen.

    - Ef:4:5: ”Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste.”
  9. jaikal: "Emme saa vähätellä Jeesuksen synnin poistamista ja tuomita lapsia kadotukseen".
    --
    Luuk. 6:37
    "Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan".
  10. jaikal vastaa:
    HUOMAATKO TAPIO ETTÄ USKOVA EI OLE VAIN JUMALALLE KELPAAVA? HÄN EI OLE VAIN SAANUT SYNTINSÄ ANTEEKSI. HÄN EI OLE AINOASTAAN PESTY PUHTAKSI synnistä. HÄNET ON MYÖS P U E T T U JUMALAN VANHURSKAUDEN PUKUUN. Vertaa tuhlaajapoikakertomusta Luuk 15. luku ja Joosuata (Sak 3:3-5).
    Sekä tuhlaajapoika että Joosua puettiin juhlavaatteisiin ts. Jumalan vanhurskauteen.
    ---
    Tuhlaajapoika (Lk. 15:11-32)
    Jeesus kertoo Lk. 15:ssa luvussa paljon vertauksia. Kaikissa näissä vertauksissa on kysymys ihmisen tärkeimmästä asiasta: suhteesta Jumalaan.

    Rippikoulussa opimme: Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.
    Ilman Jumalaa olemme eksyksissä.

    Taivaallisen Isämme uskollinen huolenpito omista lapsistaan on hämmästyttävää.
    Tuhlaajapoika-vertaus on hyvä esimerkki tästä. Isä rakasti poikaansa niin paljon, että odotti tämän paluuta kotiin joka päivä. Isä ei unohtanut koskaan eksyksissä olevaa lastaan.

    Kun poika vihdoin palasi synnin teiltä, niin Isä jo kaukaa näki hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi (j.20). Hän ei syytellyt poikaansa.

    Tänäänkin moni ihminen elää suruttomana ilman yhteyttä Jumalaan ja Jumalan Sanaan. Hän on rauhaton ja hengellisesti kuollut.
    Maailman houkutusten keskellä hän saattaa menettää omaisuutensa (j. 13), ihmissuhteensa ja terveytensä. Mikään ei tunnu onnistuvan.
    Tuhlaajapojan tavoin hänen on tehtävä parannus synneistään, ”mentävä itseensä” (j. 17-19), tunnustettava syntinsä (j.21) ja otettava vastaan Jumalan armo ja lahjavanhurskaus (j.22).

    Lahjavanhurskaudesta: http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Vanhurskasjasyntinen.htm
    -
    Virsi 370
    --
    1) Ah, tiesi usko haltuun Herran
    ja turvaa Isään rakkaaseen.
    Hän auttaa nyt ja kruunaa kerran
    myös sinut taivaan autuuteen.
    Ken tiensä uskoo Herralle,
    ei rakenna se hiekalle
    ....
    4)Hän aina meille lohdutuksen
    tuo oikealla hetkellä.
    Hän kuulee hartaan kaipauksen
    ja pysyy meitä lähellä.
    Hän ehtii kyllä auttamaan,
    yllättää meidät armollaan.
  11. jaikal: "Kukaan ihminen Adamin jälkeläisten joukosta otettu ei ollut synnitön"-
    --
    Amen!

    Aadam ja Eeva huomasivat syntiinlankeemuksensa jälkeen olevansa alastomia. He olivat menettäneet jumalallisen kirkkauden.

    JUMALAN VANHURSKAUS
    Room. 3:22-26
    --
    3:22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, JOTKA USKOVAT; sillä ei ole yhtään erotusta.

    3:23 SillÄ KAIKKI ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
    3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
    3:26 hän...vanhurskauttaa sen, jolla on USKO JEESUKSEEN.
    ...
    3:28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan USKON KAUTTA, ilman lain tekoja.
    ...Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat (pakanat) USKON KAUTTA.
    ---
    Ihminen tulee vanhurskaaksi, eli Jumalalle kelpaavaksi, YKSIN USKON KAUTTA. Tässä ei ole yhtään poikkeusta(22).
    Usko on ainut mahdollinen tapa ottaa Jumalan vahurskaus lahjana vastaan.
    Jumala Poikansa tähden lahjoittaa meille anteeksiantamuksen (24).
    --
    Paavali sanoo, että KAIKKI ovat Jumalan kirkkautta vaille (23).
    Siis KAIKKI, myös pienet lapset.
  12. Mohikaani_27: "Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään." Sanoo Paavali. Ainoastaan veri ei ole uudestisyntyneen ruokaa.
    --
    1.Kor. 10:25
    "Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden,...".
    --
    Apt.15:22-35
    --------
    15:28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
    15:29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin.
    ---
    Tämä sääntö (ruokasäädökset) voidaan nähdä kristillisen rakkauden ilmaukseksi siinä tilanteessa. Se ei välttämättä merkitse lopullista veriruokien tai ei-juutalaiseen tapaan teurastetun lihan syömisestä kieltäytymistä.

    Tältä osin kyse on siis ns. ehdonvallanasioista. Pitää tavoitella sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumista (Room. 14:19).
    --
    Apt. 15:6-21
    --
    Tekstistä (Apt.15:6-21) käy ilmi, kuinka pyrittiin luomaan yhteiset pelisäännöt, jotta säilyisi juutalaiskristittyjen ja pakanakristittyjen yhteiselo.
    Mooseksen lakiahan oli ammoisista ajoista julistettu, joka antoi juutalaisille oman erityisen leimansa.
    Kun sitten syntyi puhtaasti pakanakristillisiä seurakuntia, tällaisia asioita (erilaisia ruokasäädöksiä) ei samalla tavalla tarvinnut huomioida.
  13. jaikal:
    "Jumala tuli alas taivaasta ihmiseksi (Fil 2:5-8) meidän tasollemme pelastaakseen meidät ja nostaakseen meidät ylös Jumalan luokse ristin verensä kautta".
    ---
    KRISTUKSEN NÖYRYYS
    Filipp. 2:1-11
    ---
    Kristittyjen keskinäinen Hengen yhteys on tärkeää; sama rakkaus ja usko yhdistää meidät toisiimme (1). Paavali toivoo hartaasti, että filippiläisten (niin kuin meidänkin) keskuudessa säilyisi edelleenkin rakkaus, sopu ja yksimielisyys vastustajia missään kohden pelkäämättä (Filipp. 1:27,28).
    On kartettava itsekkyyttä ja oman kunnian tavoittelua (3).
    On pidettävä toista parempana kuin itseään (3).
    On katsottava-ei ainoastaan vain omaa- vaan toistenkin parasta (4).

    Tämä on täysin tavallisen ihmisluonnon vastaista. Paavali ei tarkoitakkaan, että kuka tahansa kykenee näitä ohjeita noudattamaan.
    Tämä on mahdollista vain Kristuksen armon varassa. Siksi Paavali viittaa Kristuksen meille antamaan esimerkkiin.
    Hän suostui ”tyhjentämään itsensä”.
    Hän otti ”orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi”, yhdeksi meistä (7).
    Kristus nöyrytti itsensä ja oli kuuliainen aina ristin kuolemaan asti (8).
    Siksi Jumala onkin koroittanut Hänet ja ”antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman” (9). Se nimi on Jumalan oma nimi JHWH. Kerran siihen nimeen pitää kaikkien polvien notkistuman (10).
    --
    Virsi 42
    1.
    On Jeesus nimi ihanin
    sielulle uskovalle.
    Se lohdun antaa vaivoihin,
    tuo rauhan ristin alle.

    2.
    Se rohkaisee ja puhdistaa
    ja hoitaa särkyneitä.
    Se uupuneita vahvistaa
    ja ruokkii nääntyneitä.

    3.
    Se nimi kallioni on
    ja linna luja Herran.
    Sen rikkaus on loputon,
    muu kaikki viedään kerran.
  14. jaikal: "Näin Jumala itse tuli Jeesuksessa Kristuksessa maailmaan synnin tähden".
    Aivan! Kirjoitat asiaa!
    ----------
    Lainaus rov. Olavi Peltolan kotisivuilta (http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/ut/ut3g.html):

    ”Kristus Jeesus on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala (Room 9:5).
    Hän oli olemassa ennen ihmiseksi tuloa (Kol 1:17).
    Hänellä oli Jumalan muoto ja hän oli Jumalan vertainen (Fil 2:6).
    Hän on Jumalan olemuksen kuva (Hepr 1:3).
    Hän on Sana ja Sana oli Jumala ja oli Jumalan luona (Joh 1:1-2).

    Kristus ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan kanssa tasa-arvoinen (Fil 2:6; Room 1:4; 8:3).
    Hän luopui kaikesta, rikas tuli köyhäksi (2 Kor 8:9; Matt 8:20).
    Hän tuli ihmiseksi (Hepr 2:14; Joh 1:14; 1 Joh 1:2-3). Se merkitsi alentumista ja orjan muodon ottamista (Hepr 2:17,18; 4:15; Jes 53:2-3).
    Jumalan Poika tuli nyt ihmisen pojaksi (Gal 4:4).
    Hän luopui omasta tahdostaan (Matt 26:39; Hepr 10:9) ja oli kuuliainen Isälle. Se merkitsi heikkoutta (2 Kor 13:4) ja ristinkuolemaa (Hepr 12:2). Kuolema on täysin vastakkaista iankaikkiselle Jumalalle (Room 6:23; Hepr 2:9; 5:7). Kristus ei kuollut omien syntiensä tähden, vaan Isän tahdosta meidän syntiemme tähden (1 Kor 15:3; Jes 53:5).

    Jeesus Kristus nousi kuolleista.
    Siinä riemullinen pääuutinen, jota julistetaan kaikkialla UT:ssa. Nyt Jumala on hänet korottanut yli kaiken (Fil 2:9).

    Emme vielä näe jokaisen notkistavan polviaan kunnioittamaan hänen nimeään. Kerran tulee se hetki. Silloin jokainen kieli tunnustaa, että Jeesus Kristus on Herra (Jahve) ja Isä Jumala saa kaikessa kunnian ja ylistyksen (2:10-11).
    Tässä on suurin ja väkevin voima maailmassa, rakkauden voima. Tämän Jumala on tehnyt rakkaudesta tätä maailmaa kohtaan (Joh 3:16). Siinä on seurakunnan täysin riittävä ja alati tyydyttävä voiman lähde”.
  15. HEIKON VELJEN TUKEMINEN
    Room.14:13-23
    --
    14:13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta.
    14:14 Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.
    --
    Jakeesta 13 alkaen Paavali puhuu vahvoille, kuinka heikkoja veljiä tulee tukea.
    Paavali oli varma kannastaan ”Herrassa Jeesuksessa” (14).
    Hän ei perustele kantaansa omilla järjen päätelmillä, vaan Jeesuksen opetuksilla siitä, miten meidän tulee suhtautua erilaisiin ruokasäädöksiin.
    Herra Jeesus oli selittänyt kaikki ruuat puhtaiksi (Mark. 7:19).
    Kaikkien ruokasäädösten aika oli nyt ohi.

    Kristillinen vapaus on tärkeä asia, mutta ”vähäuskoisen” lähimmäisen tukeminen on asetettava etusijalle.
    Vahvan veljen on nähtävä, että hänen ruokansa voi saattaa heikon veljen turmioon (15).

    Hänen oikeassa olemisensa ja töykeä käytös entisestään syventää juopaa veljien välillä. Vahvan tulee luopua oikeuksistaan heikon hyväksi.
    Paavalin ohje kuuluu:
    ”Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee” (21).
    Meidän tulee tavoitella sitä, mikä ”edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme” (19).

    Syöminen ja juominen ei ole Jumalan valtakunnassa oleellinen asia (17).
    Vahvan ei tarvitse luopua kannastaan, mutta hänen tulee olla valmis rajoittamaan vapauttaan, jos toisen usko ei riitä hänen kantansa ymmärtämiseen.
    Tärkeintä on, ettei kenenkään tarvitse elää ja toimia epäuskossa (22,23).
  16. ÄLKÄÄ TUOMITKO TOISIANNE
    Room.14:1-12
    --
    Paavali ottaa puheeksi sen, miten eri tavalla ajattelevien kristittyjen tulisi suhtautua toisiinsa.

    Seurakunnassa esiintyy kahta suuntaa. Toisen suunnan edustajat sanovat itseään ”vahvoiksi” ja nimittävät toisella kannalla olevia ”heikoiksi” (1).
    Erimielisyyksien aiheena on lähinnä ruoka ja juoma. Myös päivien valikoiminen tuotti epäsopua.
    Vahvat uskovat saavansa syödä kaikkea, heikot ovat kasvissyöjiä ja kieltäytyvät viinistä (2). Heikot myös tarkkaavat sopivia ja sopimattomia päiviä, kun vahvat eivät piittaa niistä (5,6).

    Nämä erottavat tekijät tulivat esiin räikeästi seurakunnan yhteisillä aterioilla, missä ruuan ja juoman pitäisi olla kaikille sama. Kukin otti esille omat ruokansa.
    Toinen toi yhteiselle aterialle lihaa, toinen vihanneksia.
    Toinen joi viiniä, toinen vettä. Yksi ja sama ruoka ei ravinnut kaikkia; yksi ja sama mieli ei yhdistänyt kaikkia.
    Vahva halveksi heikkoa tämän heikon uskon tähden.
    Heikko taas tuomitsi vahvan menettelyn, jossa hän näki liiallista vapaamielisyyttä ja suruttomuutta (10).

    Paavali itse lukeutuu vahvoihin. Siitä lähtökohdasta hän antaa neuvon:
    ”Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä” (1).
    Heikkoja on käsiteltävä tasaveroisina ja otettava mukaan uskon yhteyteen.
    Vahvojen on hyväksyttävä heikot sellaisina kuin he ovat:
    ”Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö” (3).
    Myös heikkojen tulee hyväksyä vahvat ; ”...ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa” (3).

    ”...ja jos teillä on jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on” (Filipp. 3:15).
    Älkäämme tuomitko ja halveksiko niitä, jotka ovat eri mieltä kanssamme ns. ehdonvallan asioissa (10). ”Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen” (10).

    Jumalalle yksin kuuluu valta ja voima ja kunnia.
    Vain hänelle on ”meidän jokaisen tehtävä tili itsestämme” (12).
  17. Mikä saastuttaa ihmisen?

    Mark.7:20-23
    --
    7.20 ..."Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.

    7:21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,
    7:22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.

    7:23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."
    --
    Kun kristitty harrastaa sydämen ja elämän puhtautta, täyttyvät Jumalan lain puhtautta ja saastaisuutta koskevat käskyt.
    Kaikki ruoka , mikä menee ulkoapäin ihmiseen, ei häntä saastuta, vaan ulostuu pois (Mark.7:15,18).

    Syötiimpä ruuat- puhtaussäädöksiä noudattaen tai ilman niitä- eivät ruuat jää pysyvästi ihmiseen.
    Mutta ”Mikä ihmisestä sisästä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen” (20).
    Fariseusten oli vaikea käsittää, että ihminen itse olisi pahuuden ja saastaisuuden lähde.

    Jeesus mainitsee ensin sydämestä lähtevät pahat ajatukset.
    Niistä saavat alkunsa pahat sanat ja teot; haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.(21,22).

    Ihmistä ei voi puhdistaa mikään ulkonainen pesu. Ihminen tulee puhtaaksi tästä syyninsaastasta vain anteeksiantamuksen kautta.

    Rukous:
    ”Tunnustan, että olen paljon syntiä tehnyt ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein”.
    ----
    Virsi 299
    1.
    Ei mikään niin voi virvoittaa,
    en muusta iloani saa,
    ei autuutta saa suurempaa
    kuin minkä Jeesus lahjoittaa.

    2.
    En lepoa mä löytänyt,
    en muusta mistään tyyntynyt,
    ennen kuin löysin aartehen,
    ystävän, Herran Jeesuksen.
    ---
    5.
    Ainoa anteeksantamus,
    ainoa synnin sovitus
    ja ainoa tie armohon
    Jeesuksen risti yksin on

    7.
    Maailman viettelyksistä,
    kiusauksista, synneistä
    ainoa ompi pelastus
    Jeesuksen suuri rakkaus.
  18. yksi+yksi+yksi : "Seurakuntayhteys vaatii nöyryyttä".
    --
    Aivan, nöyryyttä tarvitaan!

    Me ihmiset olemme itsekkäitä.
    Kun meitä loukataan, niin emme helposti anna anteeksi, vaan useimmiten annamme takaisin "sanan sanasta".

    Paavali antaa meille hyviä ohjeita Kol. kirjeessään:
    Kol. 3:12-17
    ---
    3:12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
    3:13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

    3:14 Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.

    3:15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.

    3:16 Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.

    3:17 Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.
    --
    Esimerkkeinä Paavali uudesta elämästä Kristuksen yhteydessä mainitsee ensin sydämellisen armahtavaisuuden (12).
    Tämä tarkoittaa armeliasta mieltä erehtyvää lähimmäistä kohtaan ja puutteenalaisten auttamista lähellä ja kaukana.
    Vastakohtana tälle on oman edun tavoittelu, itsekkyys ja häikäilemättömyys.

    Jumalan lapsissa tulisi kuvastua armahtavaisuus, niin kuin Jumalakin on armahtavainen meitä kohtaan. Kristus sanoo:
    ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.

    Sitten on puhe ystävällisyydestä, nöyryydestä ja sävyisyydestä.
    Mitkään puheemme ja pitkätkään saarnamme eivät tuo ihmisiä lähemmäs Jumalaa, jos meiltä puuttuu tämä ominaisuus.
    Meillä on kallis sanoma ilmoitettavana, mutta usein teemme sen tyhjäksi epäystävällisen ja kovan luontomme takia.

    Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi (13).
    Tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta. Tämä tulee Sanan kautta (16).
  19. Ilm.9:1-2
    --
    9:1 Ja viides enkeli puhalsi pasunaan; niin minä näin tähden, taivaasta maan päälle pudonneen, ja sille annettiin syvyyden kaivon avain;
    9:2 ja se avasi syvyyden kaivon, ja kaivosta nousi savu, niinkuin savu suuresta pätsistä, ja kaivon savu pimitti auringon ja ilman.
    --
    Matt. 24:29
    "Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät".
  20. "Miten sinä voit olla varma siitä, että Jeesus elää"?
    --
    Jeesuksen ylösnousemuksen todisteita.

    1.Tyhjä hauta
    Ehdottoman varmaa on se, että Jeesuksen hauta oli tyhjä ja että hänen ruumiinsa oli jossakin muualla (Luuk 24:3). Tätä eivät kiistäneet pahimmat vastustajatkaan.Tälle on löydyttävä jokin selitys.
    Selityksiä onkin sepitetty kautta aikojen. Yksi väitteistä oli, että opetuslapset varastivat ruumiin (Matt 28:13).

    2.Mirhan ja aloen sekoituksen jäykistämät kääriliinat.
    Ne olivat olleet erikseen Jeesuksen pään ja ruumiin ympärillä. Tyhjässä haudassa ne olivat paikallaan kuin ehjät kotelot (Joh 20:1-10).
    Käärinliinoja ei oltu revitty rikki.Haudalle tullut Johannes näki käärinliinojen asennon. Hän uskoi (20:8), että oli tapahtunut jotain yllättävää; Jeesus oli mennyt läpi käärinliinojen.
    Hän oli siirtynyt kuoleman tilasta aivan uuteen olotilaan ja siksi kotelot eivät olleet rikkoutuneet (vrt. Joh 11:44).

    3.Kolmas todiste:Jeesus nähtiin
    - 1.Kor.15:1-11

    4.Neljäs todiste:opetuslasten muuttunut asenne.
    Jeesuksen opetuslapset olivat syvästi pettyneitä ja masentuneita. He epäilivät aluksi Jeesuksen ylösnousemista (vrt. Tuomas:Joh 20:25, kaksi opetuslasta;Luuk 24:11 ja monet muut:Luuk 24:22,25,37-45).
    Vähän ajan kuluttua he olivat kuitenkin niin vakuuttuneita Jeesuksen ylösnousemuksesta, että olivat valmiit ruoskimiseen, vankeuteen ja jopa kuolemaan vakaumuksensa puolesta. Siksi kotelot eivät olleet rikkoutuneet (vrt. Joh 11:44).
    21. 62 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt