tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. "Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (22,23).
    --
    RIPPI
    -
    Ripissä on kaksi kohtaa:
    Ensimmäinen, että tunnustamme syntimme; toinen, että otamme vastaan rippi-isältä synninpäästön eli anteeksiantamuksen. niin kuin Jumalalta emmekä epäile, vaan uskomme vakaasti, että syntimme on tällä päästöllä anteeksiannettu Jumalan edessä taivaassa ((Matt. 16:19).

    Luterilaiseen Jumalanpalvelukseen kuuluu heti alussa synnintunnustus ja synninpäästö.
    Synnintunnustuksen jälkeen pappi lausui:
    ”Herramme Jeesus Kristus on sanonut: Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut (Joh. 20:23).
    Jeesuksen Kristuksen palvelijana sanon sinulle, että Jumala armosta, Jeesuksen Kristuksen tähden antaa sinulle syntisi anteeksi, ja tämän syntien anteeksiantamuksen minä julistan sinulle Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.
    Aamen”.

    Jumalanpalveluksen jälkeen oli vielä mahdollisuus jäädä henkilökohtaisesti keskustelemaan papin kanssa mieltäpainavista asioista ja ripittäytyä.
    Eilen menessäni kirkkoon rukoilin, että voisin keskustella eräästä mieltä painavasta asiasta kirkkoherran kanssa.
    Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkoherra kätteli kirkkokansaa ovella. Hämmästyin kovin, kun hän itse ehdotti kohdallani, että jäisin juttelemaan.
    Saimme yhdessä rukoilla asiani puolesta.
    Keventynein mielin sain lähteä kotiin.
    Herra kuulee rukouksemme!
  2. "Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (22,23).
    --
    Isä Meidän-rukouksessa (Lk. 11:1-13) tunnustamme yhteen ääneen syntimme:
    ”…anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisimme.”
    Olisi hyvä rukoilla tätä rukousta kaikissa kokoontumisissamme.
    Tämä rukous luo sovinnollista mieltä ihmisten välille.

    Raamattu kehoittaa meitä antamaan toisillemme anteeksi ”ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän” (Matt. 18:15-22).
    ---
    Löytyykö meiltä tällaista armahtavaista mieltä?
    Vai annammeko vihan ja katkeruuden vallata mielemme vääryyttä kokiessamme?
  3. Jeesus pelastaa: "...meillä on siis mahdollisuus, ainoastaan YKSI mahdollisuus on. Se on mennä Jeesuksen eteen lyödä rintaansa ja sanoa Jumala armahda minua syntistä. Jumalan lupaus on voimassa, sen me saamme uskoa".
    --
    Rukous

    "Oi sinä kaikkein armollisin, ristiinnaulittu
    Herra Jeesus Kristus.
    Armahda minua, vaivaista syntistä, ja katsahda puoleeni laupeutesi silmillä,
    niin kuin sinä katsoit Pietariin, kun hän oli sinut kieltänyt,
    ja niinkuin sinä katsoit syntiseen naiseen fariseuksen huoneessa,
    ja ryöväriin ristinpuussa.
    Ja anna minulle pyhä armosi,
    että minä niin kuin Pietari itkisin syntejäni,
    niin kuin syntinen nainen sinua sydämestäni rakastaisin
    ja ryövärin kanssa saisin katsella pyhiä kasvojasi taivaissa iankaikkisesti.
    Aamen.
  4. LUPAUS PYHÄSTÄ HENGESTÄ
    Joh.14:15-31
    --
    14:15 Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.

    14:16 Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
    14:17 totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
    --
    14:25 Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne.
    14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
    14:27 Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
    --
    Apt.1:1-5
    --
    1:1 Edellisessä kertomuksessani kirjoitin, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa,
    1:2 hamaan siihen päivään asti, jona hänet otettiin ylös, sittenkun hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä apostoleille, jotka hän oli valinnut,
    1:3 ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.

    1:4 Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.
    1:5 Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."
  5. Joh.20:24-31
    TUOMAAN TUNNUSTUS
    --
    Opetuslasten murhe muuttui iloksi (20), kun he omin silmin näkevät ylösnousseen Jeesuksen.
    He ymmärtävät, että ristiinnaulitussa ja ylösnousseessa Jeesuksessa he kohtaavat elävän Jumalan.

    Tuomaan kohdalla tämä tapahtui viikkoa myöhemmin (Joh.20:24-31).
    Tuomaan sanat ”minun Herrani ja minun Jumalani” vastaavat hyvin Johanneksen evankeliumin alussa lausuttua Sanan ihmiseksitulon tarkoitusta. ”Hänessä oli elämä” (Joh.1:4).
    Uskon kautta elämä tulee tänään Kristuksen omien omaksi niillekkin, jotka ”eivät näe” (Joh.20:28).

    20. luvun loppujakeet (26-31) sopivat hyvin evankeliumin kokonaisuuden päätökseksi.
    Tuomaan jalo tunnustus on koko Johanneksen evankeliumin loppuhuipennus.
    Herran haavojen jäljet havaitessaan Tuomas tunnustaa näkevänsä hänessä Jumalansa.
    "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" (Joh.20:29).
  6. Virsi 318
    --
    1.
    Jeesus, sä ainoa
    heikkojen auttaja,
    anteeksiantaja uupumaton!
    Pyhyys ja puhtaus,
    rakkaus, virvoitus,
    totuus ja armahdus sinussa on.

    2.
    Kun uuvun, haavoitun,
    huomassas, Herra, sun,
    suuren ja siunatun, levätä saan.
    Toiset jos hylkäävät,
    kasvosi lempeät
    puoleeni kääntyvät rohkaisemaan.

    3.
    Herrani, armahda,
    ohjaa ja taivuta,
    minne ja milloinka tahtosi vie.
    Neuvoilla Henkesi
    valaise mieleni.
    Tee, Jeesus, rakkaaksi ristisi tie.

    4.
    Ainoa puhtaus,
    syntisen uskallus,
    tuskassa lohdutus: pyhyytesi.
    Vaatteeksi anna se!
    Ohjaa ja varjele
    jokainen askele, Jeesukseni.
  7. Anteeksi virhe otsikossa.
    Pitää olla "Rauha teille!"
  8. KASTE/ YMPÄRILEIKKAUS

    Uuden liiton merkki on kaste.

    "Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt KASTE, ei siksi että te SIINÄ luovuitte saastaisesta elämästä, VAAN koska JUMALA TEKI kanssanne hyvän omantunnon LIITON. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus."
    --
    Uuden liiton kastetta lapselle kutsutaan Kristuksen ympärileikkaukseksi.
    Raamattu liittää uudestisyntymisen kasteeseen. Kasteessa herätään Kristuksen kanssa.

    "Ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan KASTEESSA,JOSSA te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala,
    joka herätti hänet kuolleista." (Kol.2:11,12).

    "Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen KASTETUT on kastettu hänen kuolemaansa.
    Näin meidät KASTEESSA annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin ALKAISIMME ELÄÄ UUTTA ELÄMÄÄ, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista" (Room.6:3-4).
  9. Rooman eräästä katakombista on löydetty toiselta vuosisadalta olevasta kastekappelista kuva. Siinä Johannes kastaa Jeesuksen kaatamalla astialla vettä Jeesuksen päälle.
    Kappelissa on kastevettä varten vain pieni lattiasyvennys, johon upottaminen oli mahdotonta.
  10. Oleellisinta kasteessa on sen hengellinen sisältö.

    Pelastusta ei saa aikaan vesi(määrä) ,vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa (Ef.5:26).
    On siis aivan yhdentekevää onko vettä kourallinen vai järvi.

    Raamatussa ei siis ole mitään säädöstä kasteen muodosta ja veden määrästä siinä.
    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19).
    ---
    Kirjassa DIDAKHE (kahdentoista apostolin oppi) n. 100-luvulta, sanotaan:
    ”Kastakaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen virtaavalla vedellä (tai:virtaavassa vedessä)..
    Mutta, jos sinulla ei ole virtaavaa vettä, kasta muuhun veteen.
    Jos et voi kastaa raikkaalla vedellä, kasta lämpimällä.
    Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, vala päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
  11. pehmopappa:
    4.) kaste tapa: veteen upottamalla, "he astuivat veteen"
    --
    Usein väitetään, että ainoa oikea kaste tapahtuu upottamalla.
    Tällaiselle väitteelle ei löydy tukea itse Raamatusta.

    Raamatussa ei ole mitään säädöstä kasteen muodosta ja veden määrästä siinä.
    Raamattu kertoo ainoastaan, että kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt.28:19).
    Kasteveden tuli olla myös puhdasta (Hebr.10.22; Hes.36:25). (Apt.9:38-39).

    Kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen asetti kristillisen kasteen, hän ei puhunut veden määrästä mitään.
    Hän yksinkertaisesti vain sanoi, että pelastukseen kuuluu usko ja kaste:
    ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu” (Mark.16:16).
    Edelleen:
    ” tehkää kaikista kansoista (“kaikkiin kansoihin” kuuluvat lapsetkin!) opetuslapsia kastaen heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19).

    Myöskään Jeesuksen opetus kasteesta ei puhu veden määrästä, vaan kasteen välttämättömyydestä:
    ”...ellei ihminen synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” (Joh.3:5).
  12. ekivaari: "Kaikki kuningasmaininnat ovat muiden kuin Jeesuksen itsensä sanontoja".
    --
    Hyvä huomio todellakin.

    Jeesus tuomittiin kuolemaan, koska Hän käytti itsestään Jumalan omaa nimeä "MINÄ OLEN".
    Hän teki juutalaisten mielestä Jumalan pilkan ja tekikin, jos ei ollut Jumala.

    "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi" (Joh. 10:33).
    --
    MINÄ OLEN-nimestä Albert.S. kirjoittaa (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000036732359)
    ”Hebrea on äidinkieleni. Isäni on venäläinen juutalainen ja äitini suomalainen juutalainen. Hebrean kieltä ja muinaista arameaa olen opiskellut Jerusalemin yliopistossa. Olen valan tehnyt hebrean kielen kielenkääntäjä nykyhebreasta englanniksi ja suomeksi, mutta opiskellut myös raamatun aikaista hebrean kieltä ja jonkin verran aramean kieltä. Aramean kieli on monien mielestä kadonnut, mutta Lähi-Idässä löytyy ainakin yksi kyläyhteisö, jossa sitä yhä puhutaan.

    Raamatussa Jumala esittäytyi Moosekselle nimellä "Minä olen". En voi tältä päätteeltä kirjoittaa hänen nimeään hebrean kielen kirjaimin, mutta Jumalan ilmaistu nimi merkitsee "MINÄ OLEN". Sen Jumala ilmoitti Moosekselle.

    Uudessa Testamentissa Jeesus toistuvasti käytti nimeä MINÄ OLEN [kreikaksi EGO EIMII (MINÄ OLEN) suomeksi kirjoittaen].

    Jeesus tuomittiin kuolemaan käytettyään MINÄ OLEN nimeä. Hän teki Jumalan pilkan ja tekikin, jos ei ollut Jumala.

    Raamatun ilmoitus jatkuu Jeesuksen kuoleman jälkeen ja vielä palatessaankin maan päälle hän sanoo olevansa "se Daavidin jälkeläinen" joka on MINÄ OLEN, ts. JHVH. Hänen nimeään ei voida toisella tavalla kääntää kreikan kielelle kyrios, Herra.

    Jeesus tuomittiin tehtyään itsestänsä Jumalan JHVH (MINÄ OLEN). Hebrealaisissa kirjoituksissa tämä käy hyvin selväksi. Mielestäni myös suomalaisissa raamatun käännöksissä”.
    (Albert.S.)
    --
    Jeesus oli viaton. Hän ei kärsinyt minkään rikoksen tähden, vaan sentakia, että Hän tahtoi uhrautua Isän tahdon tähden.
    Viattomuus kävi ilmi, kun ei edes väärätkään todistajat saaneet Jeesusta syynalaiseksi rikoksiin. Jeesuksen syyksi luettiin se, että Hän oli Jumalan Poika.
    Juudaskin, kavaltaja, todisti Jeesuksen syyttömäksi (Matt. 27:4), samoin kuin Pilatuksen vaimo (Matt. 27:19) ja itse Pilatus (Matt. 27:23-25).
  13. KASTAA PASSIIVISSA

    Uskovien kasteen kannnattajat korostavat ihmisen omaa osuutta kastetapahtumassa.
    Sanoja "ottaa", "antaa" ja "itse" ei ole laisinkaan Raamatun alkukielessä, kun kerrotaan jonkun tulleen kastetuksi. Voit itse tarkistaa/tarkistuttaa tämän.

    Raamatullisessa kasteessa "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"(Matt. 28:19) ihminen tulee Jumalan kastamaksi.

    Tämä painotusero (ns. uskovien kasteen ja Raamatun mukaisen kasteen) tulee hyvin esiin silloin, kun kysytään, mikä on näiden kahden kasteen sisältö.

    Uskovien kasteen kannattajat- tehdessään kasteestaan ihmisen omaa tekoa ja ratkaisua korostavan lain teon- hävittävät raamatullisen kasteeseen liittyvän Jumalan yksinomaista armotekoa ja lahjaa ilmentävän (evankeliumiin liittyvän) merkityksen.
    --
    Kasteessa Jumala siunaa ihmistä yhteydellä Kristukseen Jeesukseen.
    Ihmisen järki ja ymmärrys ei auta tämän tiedon vastaanottamisessa. Jumalan sana näin yksinkertaisesti todistaa ja yksinkertaisella lapsenuskolla voimme sen myös ottaa vastaan.

    Kasteessa toimii Jumala, ei ihminen.
    Kaste on evankeliumia, sellaista, mikä tulee kokonaan ihmisen ulkopuolelta, yksin Jumalan armosta.
    Kaste on lupaus ja lahja, ei vaatimus tai käsky (ei lakia).
    Kasteessa Jumala antaa hyvää meille, jota emme millään tavoin voi itse ansaita.
  14. JEESUKSEN KUOLEMA
    Mark.15:33-41 (Rinnakkaisteksti: Matt. 27:45-56)
    --
    15:33 Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
    15:34 Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

    15:35 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Katso, hän huutaa Eliasta".
    15:36 Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias ottamaan hänet alas".

    15:37 Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
    15:38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.

    15:39 Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi häntä vastapäätä, näki hänen näin antavan henkensä, sanoi hän: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika".
    15:40 Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,
    15:41 jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä, sekä useita muita, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.
  15. Virsi 80
    --
    1.
    Rakkauden, armon lähde
    Jeesus ompi pohjaton!
    Ken ois kuollut synnin tähden,
    niin kuin Jeesus kuollut on?
    Ken ois eestä pilkkaajainsa,
    vainoojainsa, murhaajainsa
    käynyt kovaan kuolohon?

    2.
    Jeesus on sen yksin tehnyt,
    yksin hän, ei kukaan muu.
    Hän on vaivat, tuskat nähnyt,
    joit ei kertoa voi suu.
    Nöyränä hän kaiken kantoi,
    nöyränä hän henkens antoi
    vuoteenansa ristinpuu.

    3.
    Minkä tähden kaiken vaivan
    Jeesus kärsinyt on niin?
    Rakkaudestansa aivan
    meihin kurjiin syntisiin
    Jeesus astui kuolon vaivaan
    avatakseen meille taivaan,
    meidän tähden kärsi niin.
  16. Kuudennella hetkellä, kun Jeesus oli riippunut ristillä kolme tuntia, luontokin todistaa parhaillaan tapahtuvista suurista tapahtumista; ”tuli pimeys yli kaiken maan” (33).

    ”Yhdeksännellä hetkellä Jeesus huutaa suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit” (34)?
    Kova ääni osoitti Jeesuksen tuskien suuruuden.
    Tämä huuto ja Getsemanen rukoustaistelu kertovat Jeesuksen raskaimmista henkisistä kärsimyksistä. Ruumiin tuskien lisäksi myös henkinen tuska oli suuri; kauhistuttava tunne siitä, että Jumala on Hänet hyljännyt.

    Niin kuin Jeesus muutoinkin eli Vanhan Testamentin sanassa, niin Hän löytää suurimman tuskansakin ilmaisun sieltä, Psalmista 22.(Jeesus koki hyljättynä olemisen.
    Tämä lohduttakoon meitäkin, jotka myös olemme kokeneet hyljätyksi tulemisen. Raastavinta tämä on silloin, kun joku läheisistä hylkää meidät. Hylkääjänä saattavat olla vanhemmat, aviopari, hyvä ystävä, yhteiskunta jne.

    Martti Luther sai lapsena kokea hyvin niukasti lämpöä ja rakkautta. Hän joutui koko elämänsä ajan kamppailemaan pystyäkseen hyväksymään itsensä.
    Joutuessaan ankarien epäilysten kouriin hän kirjoitti avuksi itselleen liidulla työpöytäänsä:OLEN KASTETTU. Kasteessa Jumala on ottanut minut vastaan ehdoitta, ennen kuin olen millään tavoin pystynyt ansaitsemaan hänen rakkauttaan.
    --
    Jerusalemin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti (38) ja maa järisi ja kalliot halkeilivat ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös (Matt. 27:51,52).

    Jeesuksen kuolema avasi näin meille tien elämään Jumalan yhteydessä. Jeesus otti kantaakseen pois esteen, jonka synti oli tuonut Jumalan ja ihmisten välille. Esiripun hengellisestä merkityksestä puhuvat Hebr. 10:19,20 ja Ef. 2:18.

    Jeesus viattomana kärsi kauhean ristinkuoleman. Hän rakasti niin paljon meitä, että uhrasi meidän hyväksemme enimmän, mitä uhrata voi, oman henkensä:
    ”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä” (Joh.15:13).
    Jeesuksen ristinkuolema on koko kristikunnalle Jumalan suurimman rakkauden osoitus (Joh.3:16, Room. 5:8).
  17. JEESUS ENNUSTAA OPETUSLASTEN LUOPUMISEN
    Mark.14:26-31 (Rinnakkaistekstit: Matt. 30-35)
    --
    Jeesus ennustaa opetuslapsien jättävän hänet (Joh. 16:32).
    Tämä on kirjoitettu Sak. 13:7.Jeesus on paimen, opetuslapset lampaita. Ennustus helpotti langenneiden nousemista jälkeenpäin.
    Ylösnoustuaan Jeesus tulee vielä kokoamaan heidät Galileassa (Mark. 16:7, Matt.28:7).

    Pietari, kuten usein aikaisemminkin, tuo esiin yhteiset ajatukset. Hän yliarvioi omat voimansa ollen mielestään vahvin joukossa (30,31).
    Jeesus sanoo hänelle:
    "Totisesti minä sanon sinulle: tänään, tänä yönä, ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät" (30).

    Sitä syvempi on lankeemus, kun se uudistuu. Pietari ei ollut vilpillinen, vaan heikko.
    Mitä enemmän hän kerskui, sitä selvemmin hän osoitti lihan heikkoutta. Kaikki kerskuivat (31), mutta suurin kerskuja lankesi syvimmin.
    Meidän on hyvä muistaa: ” ... joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea” (1.Kor. 10:12).
    --
    Virsi 438
    1.
    Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie,
    vaan kiusatun kulkijan kotiin se vie.
    Kun tuntoa polttivat tuomiot lain,
    niin armosta tiellesi astua sain.

    2.
    Vaan vielä on tahtoni talttumaton,
    se helpoille teillensä lähdössä on.
    Pois karkota uhma ja huolettomuus,
    suo palvelumieli ja uskollisuus.

    3.
    Suo voimaa jo luopua synneistäni
    ja armolla hallitse elämäni.
    Tee rakkaaksi sinulta saamani työ
    ja itsekäs tahtoni ristille lyö.
    --
    5.
    Niin seurata tahdon nyt sinua vain,
    kun armosta syntini anteeksi sain.
    En velttona tietäsi kulkea saa,
    kun vastaani hohtaa jo rauhasi maa.
  18. 1.Mitä ehtoollinen ON?

    Ehtoollisessa on kahdenlaiset asiat;
    -Näkyväiset: Leipä ja viini
    -Näkymättömät: Kristuksen ruumis ja veri

    2.Mitä ehtoollisessa saamme?

    "Siunattu malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?" (1.Kor.10:16).

    3. Miten on mahdollista, että Kristus antaa meille ruumiinsa ja verensä syödä ja juoda?

    -Me emme voi tätä käsittää omalla järjellämme. Se on salaisuus.
    Oikeina kristittyinä saamme sen yksinkertaisesti uskoa, epäilemättä Jeesuksen omia sanoja:"Tämä ON MINUN RUUMIINI...Tämä ON MINUN VERENI" (Mark.14:22,24).

    4. Entä jos nauttii ehtoollista ilman uskoa?

    -Ilman uskoa ehtoollisen nauttiminen tulee enemmän tuomioksi kuin autuudeksi (1.Kor.11:27-31)

    5.Voidaanko sanoa, että leipä ja viini MERKITSEVÄT Kristuksen ruumista ja verta?

    -Ei voida!
    Kristus ei ole ehtoollisessa antanut meille ruumistaan ja vertansa niinkuin poissa olevaisten paljaina merkkeinä, vaan itse olennon: TOTISEN RUUMIINSA JA VERENSÄ.

    6. MUUTTUVATKO leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (kuten katoliset opettavat)?

    -Eivät muutu.
    Ehtoollisessa saadaan leivässä ja viinissä TOTINEN KRISTUKSEN RUUMIS JA VERI.

    7. Mitä hyvää meillä on ehtoollisessa?

    -Meidän uskomme tulee siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntien anteeksisaamisesta (Matt.26:28).
    -Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi.

    8. Kuinka usein ehtoolliselle pitäisi mennä?

    -Ei ainoastaan kerran vuodessa, vaan niin USEIN (1. Kor.11:26), kuin omatunto lohdutukseksensa ja vahvistukseksensa vaatii.

    9. Mikä kehoittaa meitä käymään ehtoollisella?

    -Jeesuksen Kristuksen käsky
    -Hänen armollinen lupauksensa
    -oma tarpeemme, heikkoutemme ja kiusaukset, joille aina olemme alttiita.

    10. Ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle?

    -Jotka koettelevat itsensä ja sydämestään katuvat syntejään.
    -Jotka uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille synnit anteeksi
    -Joilla on sovinnollinen mieli lähimmäisiään kohtaan
    -Joilla on vakaa ja totinen aikomus ja tahto tehdä parannusta elämässään.

    Kelvoton on se, joka ei näistä pidä vaarin, vaan menevät sinne vain tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä.; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotuksen.
    1. Kor.11:28
    Matt. 5:23,24
  19. JEESUS ASETTAA EHTOOLLISEN
    Mark.14:22-25
    (Rinnakkaisteksti; Matt. 26:26-29)
    --
    14:22 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on
    minun ruumiini".
    14:23 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä.
    14:24 Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.

    14:25 Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa."
    --
    Aterian yhteydessä Jeesus ”ottaa leivän, siunaa ja murtaa sen ja antaa opetuslapsilleen ja sanoo:
    ”Ottakaa, TÄMÄ ON MINUN RUUMIINI” (22).
    Jeesus ensin siunaa leivän. Sitten Hän antoi kunkin ottaa murtamansa palan. Saman leivän osallisuus muistuttaa apostoleja siitä, että he ovat saman ruumiin jäseniä (1.Kor.10:17).

    Syömisessä ei ole kysymys vain vertauskuvasta, vaan todellisesta ”osallisuudesta Kristuksen ruumiiseen” (1.Kor.10:16).

    Sen jälkeen Jeesus ottaa maljan, kiittää ja antaa heille. Kaikki joivat siitä (23).
    Hän sanoi heille:
    "TÄMÄ ON MINUN VERENI, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä” (24).
    Malja on ”osallisuus Kristuksen vereen” (1.Kor.10:16).

    Vanhan lakiliitto Siinailla solmittiin eläinuhrin verellä (2.Moos.24:8).
    Uusi armoliitto (Jer.31:31-33, Sak.9:11) solmitaan Jeesuksen verellä (vrt. Hebr.,10:29, 13:20).
    Liiton ateria on samalla toivon ateria; kerran me saamme nauttia sitä yhdessä Jeesuksen kanssa taivaassa .
    -
    Virsi 225:1,4

    1)
    Jeesus, luona armopöydän,
    sinut löydän,
    Siinä mulla kyllin on.
    Siellä armo, rauha, ilo, siellä elo,
    Sieltä löydän ravinnon.

    4)
    Matkalla on ruokanani,
    juomanani ruumiisi ja veresi.
    Hengen nälkä kasvaa yhä,
    Herra pyhä,
    antimista pöytäsi.
    --
    Mitä ehtoollinen sinulle merkitsee?
    Miten sinä vietät kiirastorstaita?

    Itse menen iltakirkkoon, jossa vietetään ehtoollista.
  20. Tärkeä kysymys!

    Olen huomaavani, että ns. uskovien kaste on lähinnä vain pelkkää vettä (upotus), jossa korostuu ihmisen teko Jumalalle (ns. kuuliaisuuden askel).
    Esim. Pyhän Hengen merkitys kasteessa jää usein huomioimatta, kun korostetaan vain ihmisen osuutta siinä ("MINÄ otin kasteen").
    21. 63 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt